Sunday, May 27, 2018

Parhaat podcastit, blogit, videot, foorumit ja lehdet, joita sijoittajan kannattaa seurata

Sijoittajan ongelma ei ole nykyään tiedon puute vaan infoähky. Taloudesta, osakemarkkinoista ja pörssiyrityksistä on saatavilla niin paljon informaatiota, että saattaa olla vaikeaa erottaa olennaiset asiat tyhjänpäiväisestä kohinasta. Jos reagoisi jokaiseen uutiseen, saisi vuorotellen paniikkimyydä koko osakesalkkunsa ja seuraavana päivänä ostaa kaiken takaisin.

Yksi merkittävä muutos takavuosien tiedonvälitykseen on sosiaalisen median nousu hyödylliseksi tietolähteeksi. On muutamia tapauksia, joissa ensimmäisenä netin keskustelupalstalla esitetty väite tai huhu on myöhemmin osoittautunut todeksi ja vaikuttanut yrityksen pörssikurssiin. Kuuluisin tapaus lienee Orava Asuntorahaston kestämätön toimintamalli. Sitä ruodittiin erittäin seikkaperäisesti Kauppalehden keskustelufoorumilla, vaikka Oravaa seuraava analyysitalo ei nähnyt yhtiössä mitään ongelmia.

Listasin tähän sellaisia suomenkielisiä lehtiä, videoita, podcasteja, blogeja ja foorumeita, joita seuraan säännöllisesti ja joista olen saanut hyödyllistä tietoa omien sijoituspäätösten tueksi. Lista on siis subjektiivinen eikä kaiken kattava linkkilista.

Lehdet:

  • Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä

    Alma Talentin talouslehdet uutisoivat perusasiat talouden ja yritysten tilanteesta. Valitettavasti monet uutiset ovat aiemmin mainitsemaani pintakohinaa ja syvällinen analyysi puuttuu. Varsinkin Kauppalehti ja Arvopaperi ovat netissä turhan sensaatiohakuisia. Otsikot vilkaisemalla saa kuitenkin nopeasti yleiskäsityksen, mitä taloudessa tänään tapahtuu. Talouselämä on mielestäni kolmikon laadukkain ja kiinnostavin lehti.

  • Karon pörssi

    Vapaa toimittaja Karo Hämäläinen kirjoittaa moneen paikkaan, mutta sijoittajalle parasta antia on hänen Taloustaito-lehteen kirjoittamat artikkelit. Tarjolla on kriittistä ja laadukasta talousjournalismia mm. listautuvista yhtiöistä.

Televisio ja videot:

  • Inderes-tv

    Inderes on nerokkaasti luonut analyysibisneksensä ympärille oman median. Näin he pystyvät myymään näkyvyyttä asiakkailleen eli pörssiyhtiöille. Inderesin videoissa ollaan hyvin ajan hermolla ja parhaimmillaan katsoja voi nauttia analyytikon kommenteista reaaliajassa, kun jotain kiinnostavaa tapahtuu. Videoilla ruoditaan pääasiassa asiakasyrityksiin liittyviä uutisia ja käänteitä, mutta välillä tarjolla on esimerkiksi opetusvideoita ja yleisempää sijoituskeskustelua. Some-evankelista Verneri Pulkkisesta on kasvanut karismaattinen tv-juontaja ja talkshow-isäntä. Analyytikot ovat vuosien varrella oppineet luonteviksi esiintyjiksi ja haastattelijoiksi. Inderes on edelläkävijä myös tulosjulkistusten livestriimauksessa, mistä heille suuri kiitos.

  • Markkinaraati

    Mtv3:n Huomenta Suomen sijoitusaiheinen aamuohjelma tulee aina liian aikaisin, jotta ehtisin katsoa sen suorana, mutta onneksi Markkinaraadin löytää myös Youtubesta. Jesse Kamrasin vetämä keskustelu on sujuvaa ja aiheet käsittelevät monipuolisesti taloutta ja sijoittamista. Ylen aamu-tv:ssä on vastaava ohjelma Jälkipörssi, mutta sitä tulee katsottua harvoin. 

Podcastit ja radio:

  • Yle Pörssipäivä

    Yle Puheen Pörssipäivä on mielestäni tämän hetken paras radio-ohjelma/podcast. Aiheet ja vieraat ovat lähes joka viikko mielenkiintoisia ja toimittaja Mikko Jylhä pitää keskustelun hyvin hallinnassa.

  • InderesPodi

    Inderes on lähtenyt valloittamaan myös podcast-maailmaa. Inderes-podia on julkaistu vasta kuusi jaksoa, mutta niiden perusteella tulevaisuus näyttää lupaavalta. Aihevalinnat ovat tässäkin monipuolisia ja itse pidin erityisesti Mikael Rautasen teknologiapohdinnoista. Myös Heikkilä&Vilen Show löytyy podcastina Soundcloudista.

  • Nordea Markets Insights

    Nordea Marketsin podcastissa puhutaan ekonomistien johdolla talouden suurista linjoista. Jaksot ovat hieman kuivia, mutta tietoa ja dataa on tarjolla sitäkin enemmän. Kannattaa kuunnella, jos makrotalous kiinnostaa.

  • Nordnet rahapodi

    Miikka Luukkosen ja Martin Paasin rahapodi lienee Suomen suosituin sijoitusaiheinen podcast. Omaan makuuni tämä podi on turhan viihteellinen ja tyhjänpäiväistä lätinää on liikaa. Asiasisältökin on suunnattu lähinnä aloittelijoille. Toivoisin muutosta asiallisempaan suuntaan.


Blogit:

  • Sijoitustiedon Daytrader

    Nimimerkillä Daytrader kirjoittava treidaaja kertoo kaupankäynnistään ja talousnäkemyksistään Sijoitustiedon blogissa. Vaikka itse en päiväkaupasta innostu, herran ajatukset ja näkemykset ovat mielenkiintoista seurattavaa. Sijoitustiedosta löytyy myös muita kiinnostavia blogeja ja artikkeleita, joista suosittelen erityisesti Aki Pyysingin kirjoituksia.

  • PhoebusBlogi

    Konkarirahastonhoitaja Anders Oldenburg vastailee yleisön kysymyksiin Seligsonin blogissa. Vaikka Phoebus-rahaston yhtiöt eivät kiinnostaisi, on Oldenburgilla paljon viisasta sanottavaa sijoittamisesta ja markkinoista.


Keskustelufoorumit:

  • Sijoitustieto

    Tämän hetken laadukkain sijoittamiseen keskittynyt suomenkielinen keskustelufoorumi. Keskustelun taso pysyy korkeana, kun osallistujilla on ymmärrystä osakemarkkinoista ja turhanpäiväinen inttäminen ja henkilökohtaiset tölväisyt pysyvät poissa.

  • Nordnetin Shareville

    Nordnetin kehittämä sosiaalinen alusta on nerokas: eräänlainen arvo-osuustilin ja Facebookin yhdistelmä. Keskustelujen taso vaihtelee todella paljon. Sharevillessä parasta on mahdollisuus katsoa keskustelijoiden omia osakesalkkuja tai kaupankäyntiä. Näin voi helposti päätellä kuinka paljon painoarvoa nimimerkin puheille kannattaa antaa.

  • Kauppalehden foorumi

    Kauppalehden keskustelufoorumi oli vielä joitain vuosia sitten lajinsa ykkönen, mutta nykyään en jaksa vierailla siellä. 99% keskustelusta on p**kanjauhamista, jonka informaatioarvo on nolla. Varsinkin suuryhtiöiden ketjut ovat lukukelvottomia, kun tietyt nimimerkit kettuilevat toisilleen satojen viestien edestä. Pienyhtiöiden ketjuissa on ajoittain järkevää keskustelua. Kauppalehden foorumi kaipaisi tiukempaa moderointia.

  • Facebookin Sijoituskerho

    Massiiviseksi paisunut face-ryhmä alkaa olla jo vaikeasti seurattava, koska uusia viestiä tulee niin paljon. Kun tuulipukukansa väittelee osakkeista, argumentit ja asiantuntemus eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia. Seuraan Sijoituskerhoa lähinnä viihdemielessä (etenkin eräs itseriittoinen guru perheineen tarjoaa säännöllisesti viihdettä lukijoille). 


Jos listasta puuttui mielestäsi jotain olennaista, vinkkaa kommenttikenttään!

Thursday, May 10, 2018

Luottamukseni Nordeaan horjuu - pitäisikö myydä?

Nordea julkaisi Q1-tuloksensa 25.4.2018. Se oli minulle pettymys. Ensisilmäyksellä tulos näytti hyvältä: epsiä tuli mukavat 0,20 euroa osakkeelta. Kun raporttiin pureutui syvällisemmin, tunnelmat muuttuivat.

Mutta ennen Nordean nykyhetken analysointia palataan ajassa viisi vuotta taaksepäin, vuoteen 2013. Silloin käytännössä kaikki pankkiasiointini tapahtui suomalaisten kivijalkapankkien kautta. Olin Nordean ja Pop-ryhmän asiakas. Koko rahoitusvarallisuuteni oli näiden kahden pankin tileillä.

Entä nyt, vuonna 2018?

  • Ylimääräinen käteinen on Bank Norwegianin tilillä. 1,75% talletuskorko on moninkertainen kivijalkapankkeihin verrattuna.
  • Luottokorttina on Norwegianin kuluton Visa. Kortti toimii erinomaisesti kaikkialla maailmassa ja luottoraja on korkeampi kuin suomalaispankkien korteissa. 
  • Pankkikorttina on S-pankin vihreä debit-kortti, jolla ostan ruoat, bensat ym. ja kerään samalla bonukset. 
  • Osakkeet ja rahastot ovat pääosin Nordnetin säilytyksessä.

Pop-pankin asiakkuudesta luovuin jo pari vuotta sitten. Palvelumaksut nousivat vuosi vuodelta, vaikka palvelin itse itseäni. Konttorissa en käynyt kertaakaan.

Nordeaa tarvitsen oikeastaan vain käyttötilin takia. Tilillä on minimimäärä rahaa juoksevien raha-asioiden hoitoon. Nordean arvo-osuustilillä on myös osakkeita, mutta kuitenkin pieni määrä Nordnetin osakesalkkuun verrattuna.

Tässä yhteydessä voikin antaa sapiskaa Nordealle sekavista ja hankalasti käytettävistä verkkopalveluista. Ihmettelen, miten kukaan on pystynyt luomaan niin epäloogisen valikkorakenteen verkkopankkiin? Monien tavallisten asioiden hoitamiseksi joutuu seikkailemaan loputtomissa alavalikoissa, jotka on vieläpä nimetty siten, ettei vahingossakaan klikkaisi oikeasta kohdasta. (Kokeilkaapa vaikka etsiä yhteenveto tilille maksetuista osingoista...) Asiakaspalveluun ei ongelmatilanteissa saa yhteyttä, koska chatissa jonotusajat ovat 20 minuutin luokkaa.

Jos joku uusi digitaalinen toimija tarjoaisi käyttötilin ja maksupalvelut edullisesti ja nykyaikaisella käyttöliittymällä, lopettaisin ilomielin Nordean palvelujen käytön.

Tämä kritiikki olkoon johdantona Nordean Q1-tulosanalyysiin.

Nordean tulos muodostuu pääosin kahdesta komponentista: korkokatteesta ja palkkiotuotoista. Korkokate on laskenut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien. Matalien korkojen aikana Nordea on pystynyt yllättävän hyvin haalimaan tuottoja, mutta viimeiset kaksi kvartaalia ovat olleet heikkoja. Palkkiotuotot ovat kasvaneet osakemarkkinoiden nousun myötä, mutta Q1:llä nekin kääntyivät laskuun.

Valitettavasti korot eivät nouse Euroopassa vielä vähään aikaan. Luultavasti ensimmäiset nostot nähdään EKP:ltä aikaisintaan 2019 lopussa. Jos USA:n talous hyytyy ennen sitä, Eurooppa putoaa perässä eikä euroalueella päästä ollenkaan nostamaan korkoja.

Q1/2018 näennäisen hyvä tulos ei johtunut korkokatteen tai palkkioiden noususta, vaan lähes pelkästään kirjanpidollisista käyvän arvon muutoksista. Jos tämä kikkailu (135 Meur) jätetään pois, operatiivinen tulos on itse asiassa huonompi kuin Q4/2017. Toisaalta kulut pienenivät, joten viivan alle jäi lopulta enemmän kuin Q4:llä.

Suurin osa kansasta on vielä uskollisia isoille pankeille, mutta luulen, että tämä muuttuu mitä pidemmälle digitalisaatio etenee. Raha on nykyään vain numeroita kännykän tai tietokoneen ruudulla, eikä konttoreita tarvita mihinkään. Kuluttajien hintatietoisuus lisääntyy, eikä tyhjästä haluta maksaa. Talletukset ja lainat siirretään sinne missä korko on asiakkaalle edullisin. Sijoitukset menevät sinne missä kulut ovat pienimmät. Digiaikana palveluiden kilpailutus ja vaihto sujuu parissa minuutissa. Kun toimijat ovat talletussuojan piirissä, riskit ovat kuluttajalle olemattomia.

Ruotsissa voi jo nyt ottaa asuntolainan netistä. Mm. Enkla ja Stabelo tarjoavat erittäin edullisia asuntolainoja, jotka tietysti ovat myöntäjille kannattavia heidän kevyen kulurakenteensa takia. Nordea ja muut kivijalkapankit tulevat häviämään merkittävän määrän asiakkaita näille uusille toimijoille.

On vaikeaa nähdä mikä kääntäisi Nordean suunnan. Vaikka pankki on uudistunut, pienet haastajat tekevät silti kaiken paremmin ja pienemmillä kuluilla. Bisnestä murennetaan kaikilla rintamilla eikä paluuta vanhoihin hyviin aikoihin ole. Nordean tuloskasvu voi syntyä vain vähentämällä kuluja nopeammin kuin tuotot ehtyvät.

Jos ajatellaan positiivisesti, että Nordean tuloksen heikentyminen loppuisi ja pankki pystyisi pitämään yllä nykyistä tuloskuntoa, oikaistua osakekohtaista tulosta tulisi tälle vuodelle arviolta 0,70 e. P/E-luvulla 12 se tarkoittaisi, että Nordean osakkeen käypä hinta olisi 8,40 euroa. Näin laskettuna Nordean osake on tällä hetkellä suhteellisen oikein hinnoiteltu, vaikka moni väittää Nordeaa halvaksi.

Tietysti Nordea on ylikapitalisoitunut eikä muhkea osinko ole lähivuosina vaarassa, mutta kovin pitkälle tulevaisuuteen osinko ei voi olla tulosta suurempi. Muutenkin on hölmöä ostaa osaketta vain siksi, että saisi yhtiön kassassa makaavaa ylimääräistä rahaa osinkoina. Kun verottaja vie välistä neljänneksen, ei tällaisessa rahan kierrättämisessä ole mitään järkeä.

Nordean 2017 viimeinen kvartaali oli pettymys, mutta ajattelin että se olisi väliaikainen notkahdus. Nyt näyttää siltä, että Nordean tuotot jäävät pitkäksi aikaa alemmalle tasolle. Eikä ihme, sillä olen itse osasyyllinen huonoon kehitykseen. Olen siirtänyt pankkiasiointini suurelta osin pois Nordeasta.

Vaikka Nordea on kivijalkapankkien sarjassa digitalisaation eturintamassa, se ei paljon lohduta, kun parempia vaihtoehtoja on tarjolla. Nordealla on liikaa menneisyyden painolastia, eikä edes hallituksen puheenjohtaja, turbokapitalisti Nalle Wahlroos ole pystynyt saneeraamaan ylimitoitettua konttoriverkostoa ja surkeita it-järjestelmiä tarpeeksi nopeasti. Nordeasta on tullut dinosaurus, joka ei ole enää kuluttajan näkökulmasta kilpailukykyinen.

Harkitsen vakavasti Nordean osakkeiden myymistä.