Sunday, August 26, 2018

Näin analyytikot ennustivat tasan vuosi sitten - yli puolet ennusteista meni pieleen

Löysin taannoin tietokoneen kiintolevyä siivotessa Nordean ja Inderesin aamukatsaukset viime vuoden elokuulta. Olin kai tallentanut ne myöhempää offline-lukemista varten, mutta unohtanut heittää ne roskakoriin. Aamukatsauksia olikin viihdyttävää lueskella - vuotta myöhemmin. Analyytikot mm. suosittelivat myymään Nesteen osakkeet ja ostamaan Cityconia ja Verkkokauppa.comia. Näitä ohjeita noudattamalla olisi vuoden aikana tehnyt isot tappiot ja menettänyt muhkeat tuotot. Mukana oli tietysti useita onnistuneita suosituksia, mm. Talenomin osta- ja Orionin myy-suositukset.

Vanhojen suositusten ja tavoitehintojen tutkimisesta jäi hämmentynyt olo. Tuntui siltä, että lähes joka toinen analyytikoiden ennustuksista oli mennyt pieleen. Vuosi on suuryrityksen liiketoiminnan näkökulmasta melko lyhyt aika, eikä reaalitaloudessa ole tapahtunut mitään dramaattista käännettä, joten luulisi ammattianalyytikon pääsevän kolikonheittoa parempaan lopputulokseen.

Jotta osumatarkkuutta ei tarvitse arvailla, päätin tutkia matemaattisen tarkasti, miten hyvin tavoitehinnat osuivat kohdalleen. Vertasin suomalaisten pörssiyhtiöiden perjantain 24.8.2018 päätöskursseja Inderesin ja Nordean tavoitehintoihin 24.8.2017. Aineistossa on mukana lähes sata yritystä, joita ovat analysoineet useat analyytikot, joten yksittäiset mokat tai onnistumiset eivät korostu tuloksissa.

Sekä Inderesillä että Nordealla tavoitehinnat tarkoittavat osakkeen potentiaalia yhden vuoden aikana. Siksi tavoitehintoja on järkevää tarkastella nimenomaan 12 kuukauden ajanjaksolla.
"Tavoitehinta on se hinta osakkeelle, jonka analyytikko analyysin perusteella uskoo olevan osakkeelle realistinen taso 12 kuukauden sisällä." -Inderes 
 "Osakesuosituksen tavoitehinta viittaa osakkeen tuottopotentiaaliin 12 kuukauden aikajänteellä." -Nordea
Vertasin vuoden vanhaa tavoitehintaa tämän hetken päätöskurssiin ja laskin siitä poikkeaman, joka on ilmoitettu prosenteissa. Esimerkki: Nordea antoi vuosi sitten Cityconin tavoitehinnaksi 2,65 euroa ja suosituksen osta. Osake on nyt 1,827 euroa, joten poikkeama on -31 prosenttia.

Järjestin nämä poikkeamat janalle, jonka nollakohdassa nykykurssi on täysin sama kuin vuoden takainen tavoitehinta (eli poikkeama: 0 %).  Negatiiviset poikkeamat tarkoittavat, että nykyinen osakekurssi on alempi kuin tavoitehinta. Positiiviset poikkeamat tarkoittavat, että kurssi on korkeampi kuin tavoitehinta. Janan vasemmassa päässä -1,00 tarkoittaa siis 100% kurssilaskua ja oikealla puolella 1,00 tarkoittaa 100% kurssinousua verrattuna tavoitehintaan. Edellä mainittu Citycon olisi janalla kohdassa -0,31. Osakesplitit on huomioitu laskuissa.

Mitä enemmän havainnot poikkeavat nollasta, sitä pahemmin analyytikoiden ennustukset ovat menneet metsään.

Ensin Nordean tulokset. Nordea antoi vuosi sitten tavoitehinnan 28 suomalaisyhtiölle. Näistä 23 sai osta-suosituksen ja 5 myy-suosituksen. Nordea oli siis hyvin optimistinen suomalaisosakkeiden kehityksestä. Pidä-suosituksen saaneille ei annettu tavoitehintaa, joten jätin nämä pois aineistosta.

Kuten kuvasta näkyy (klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana), poikkeamat ovat painottuneet negatiiviselle puolelle eli Nordean tavoitehinnat olivat liian korkeita. Tämän vahvistaa myös poikkeamien mediaani, joka oli -0,149 sekä aritmeettinen keskiarvo, joka oli -0,05. Yksittäinen piste janan oikeassa reunassa on Neste, joka nousi vuodessa 166 % Nordean tavoitehintaa korkeammalle.

Poikkeamien itseisarvojen keskiarvo oli 0,281 eli keskimäärin toteutuneet hinnat poikkesivat tavoitehinnoista 28 prosenttia johonkin suuntaan.

Osta-suosituksista 52 prosenttia meni pieleen - näiden osakeiden kurssi laski vuoden aikana.
Myy-suosituksista 40 prosenttia meni pieleen - näiden osakeiden kurssi nousi vuoden aikana.

***

Inderesillä on tavoitehinnat lähes sadalle yhtiölle, joten aineisto on yli kolme kertaa suurempi kuin Nordealla. Inderes oli selvästi kriittisempi tavoitehintojensa kanssa. 43 yhtiötä sai positiivisen suosituksen (osta tai lisää), 49 negatiivisen (myy tai vähennä).

Inderesin pessimismi, vai pitäisikö sanoa realismi, näkyy tuloksissa. Poikkeamat ovat jakautuneet selvästi tasaisemmin nollan molemmille puolille kuin Nordealla. Poikkeamien mediaani oli -0,032 ja aritmeettinen keskiarvo oli -0,04.

Osumatarkkuus oli hieman Nordeaa parempi, mutta ei vielä anna aihetta juhlimiseen. Poikkeamien itseisarvojen keskiarvo oli 0,21 eli keskimäärin toteutuneet hinnat poikkesivat tavoitehinnoista 21 prosenttia johonkin suuntaan.

Osta- tai lisää-suosituksista 58 prosenttia meni pieleen - näiden osakeiden kurssi laski vuoden aikana.
Myy- tai vähennä-suosituksista 49 prosenttia meni pieleen - näiden osakeiden kurssi nousi vuoden aikana.

***

Mitä tuloksista voi päätellä?

Nordean ja Inderesin vuosi sitten annetut tavoitehinnat poikkesivat keskimäärin 21-28 prosenttia siitä, miten osakkeet todellisuudessa kehittyivät. Onko se paljon vai vähän? Omasta mielestäni yli 20%:n poikkeama on niin suuri, että tavoitehinta menettää merkityksensä yhtiön kehityksen ennustajana. Nordealla vain 39 % tavoitehinnoista pysyi tämän haarukan sisällä, Inderesillä sentään 61%.

Alle 10% heittoa tavoitehinnan ja toteutuneen hinnan välillä voisi pitää hyvänä suorituksena. Nordean tavoitehinnoista vain 21% pääsi tämän haarukan sisään, Inderesin tavoitehinnoista näin hyvin osui 30%. Toisaalta saman verran oli pahasti pieleen menneitä ennustuksia.

Parempaan tulokseen pääsisi, kun ennustaisi, että jokaisen osakkeen kurssi nousee 5% vuodessa yhtiöstä riippumatta. Tämä on lähellä osakemarkkinoiden keskimääräistä tuottoa ilman osinkoja ja inflaatiokorjausta. Näin syntyneet "tavoitehinnat" olisivat osuneet tässä aineistossa aggregaattitasolla tarkemmin kohdalleen kuin Inderesin tai Nordean analyytikoiden tavoitehinnat.

Analyytikoiden osta- ja myy -suositukset olisi voinut arpoa ja tulos olisi ollut yhtä hyvä, jopa parempi. Sanallisista suosituksista (osta/lisää/vähennä/myy) 48% osui, 52% meni pieleen.

Useimmat sijoittajat ymmärtävät, että tavoitehinnoilla ja suosituksilla on lähinnä viihdearvoa, koska analyytikot eivät oikeasti osaa ennustaa tulevaisuutta. Silti suosituksen tai tavoitehinnan muutokset aiheuttavat usein selkeän kurssireaktion osakkeeseen. Yrityksen markkina-arvo saattaa laskea tai nousta miljoonia euroja, kun analyytikko päivittää excel-taulukkoaan. Analyytikoilla on kiistatta taloudellista mielipidevaltaa. Koska tavoitehinnat heiluttavat kursseja tai ankkuroivat ne tietylle tasolle, on aiheellista miettiä, kuinka hyvin tavoitehinnat lopulta ennustavat osakkeen kehitystä.

Tämän pienen ja epätieteellisen tutkielman perusteella tavoitehinnat sopivat paremmin lottonumeroiksi kuin sijoituspäätösten tueksi.

Minäkin luen analyyseja, mutta suhtaudun erittäin kriittisesti tarkkoihin tulevaisuutta koskeviin ennustuksiin. Analyytikoiden käyttämät arvonmääritysmallit ovat hyvin herkkiä lähtöoletuksille. Pienikin muutos parametreissä, kuten tulevissa kassavirroissa, kasvunopeudessa tai korkotasossa saattaa muuttaa rajusti mallin antamaa lopputulosta. Se taas antaa analyytikolle syyn muuttaa tavoitehintaa.

Tavoitehinnat ja suositukset ovat syntymekanisminsa takia niin epävarmalla pohjalla, että suosittelen suhtautumaan niihin enemmän viihteenä kuin vakavasti otettavana ennustuksina. Mielestäni analyytikoiden hyödyllisin anti sijoittajalle on muu ajantasainen informaatio yrityksen liiketoiminnasta ja kilpailutilanteesta.


Sunday, August 19, 2018

Tuplasin omistukseni Webstepissä

Norjalainen Webstep lienee tuntematon nimi useimmille blogin lukijoille. Kyseessä on vuonna 2000 perustettu ja 2017 Oslon pörssiin listautunut it-konsulttifirma, joka muistuttaa monella tavalla suomalaisia Goforea ja Vincitia. Webstep auttaa asiakkaitaan digitaalisessa transformaatiossa tarjoamalla konsultointia, palvelumuotoilua, järjestelmäintegraatiota, pilvipalveluja, analytiikka ja koneoppimista.

Eivätkä yhtäläisyydet lopu tähän. Webstep on voittanut Great Place to Work -palkintoja Norjassa, aivan kuten Gofore ja Vincit Suomessa. Yhtiö palkkaa vain kokeneita konsultteja, jotka pystyvät alusta lähtien tekemään tulosta ja toimimaan itsenäisesti. Tällä hetkellä Webstepissä on 410 työntekijää, joista 350 on Norjassa ja 60 Ruotsissa.

Bisnesmallinsa ja kokonsa puolesta Webstep on hyvin samankaltainen suomalaisten verrokkiensa kanssa, mutta arvostuksen suhteen tilanne on erilainen. Kokosin taulukkoon muutamia keskeisiä tunnuslukuja. Goforen, Siilin ja Vincitin luvut ovat Inderesiltä, Webstepin H1-luvut ovat suoraan tuoreesta raportista ja koko vuoden ennuste perustuu omaan arviooni.

Tunnusluvut on laskettu perjantain 17.8. päätöskursseillä (Webstep: 27,00 NOK).

Hyvän alkuvuoden ja aiempien vuosien tasaisen suorituksen perusteella uskon, että Webstep tekee vuonna 2018 vähintään:

  • 670 MNOK liikevaihdon (H1: 350 MNOK)
  • 91 MNOK käyttökatteen (H1: 52 MNOK)
  • 88 MNOK liiketuloksen (H1: 51 MNOK)
  • 68 MNOK nettotuloksen (H1: 39 MNOK, eps 1,46 NOK/osake)

Arvio on varovainen ja siinä on otettu huomioon, että Q2 olisi ollut poikkeuksellisen hyvä kvartaali. Vaikka loppuvuonna tulisi kausivaihtelua alaspäin, yhtiön pitäisi päästä ennusteeseen. H1:llä ebitda-marginaali oli korkea 15 %, ja em. syystä odotan sen hieman laskevan loppuvuonna lähemmäksi historiallista keskiarvoa (13%). Liikevoiton ennustan olevan koko vuodelle noin 13 %. Näillä oletuksillä saadaan p/e-luku 10,7 ja ev/ebitda 7,9. Yhtiön politiikkana on jakaa osinkoa vähintään 75% nettotuloksesta, mikä tarkoittaisi 68 MNOK nettotuloksella 7% osinkotuottoa.

Webstep on laadukas, kannattava ja tasaisesti kasvava (CAGR 7% 2012-2017) yhtiö, mutta sen arvostus on 20-35% alhaisempi kuin suomalaisten verrokkien. Maailmanlaajuisessa megatrendissä mukana oleva ketterä it-konsultti ansaitsee mielestäni korkeammat kertoimet. Osakkeen käypä arvo olisi laskelmieni mukaan vähintään 33 NOK eli nousuvaraa Webstepillä olisi yli 20 %.

Jos jokin yhtiö on pörssissä poikkeuksellisen halpa, siihen on yleensä hyvä syy. Olen miettinyt pääni puhki yrittäen keksiä mistä arvostusero johtuu. Enkö huomaa jotain isoa vaaran merkkiä? Webstepin ja high end -konsultoinnin kysyntänäkymät ovat erinomaiset, työntekijät viihtyvät, asiakasreferenssit ovat vakuuttavia, kassassa on reilusti rahaa ja tase on vahva. Yhtiöllä ei ole pitkäaikaista korollista velkaa ollenkaan. Kaiken pitäisi olla kunnossa.

Mahdollisia syitä, miksi Webstepin kurssi matelee 25-27 kruunussa:

  • Kasvu ei ole niin vauhdikasta kuin esimerkiksi Goforella, mikä puoltaa alempia kertoimia. Tälle vuodelle näyttäisi tulevan 11-12% liikevaihdon kasvu ja Webstep on ohjeistanut kasvun jatkuvan tasaisena. Tämä vastaa karkeasti Vincitin kasvuennusteita, mutta Vincitin p/e-luku on silti korkeampi. Voi tietysti olla, että Webstep on yrityksenä saavuttanut "kypsän" vaiheen, jossa ei yritetä kasvaa esimerkiksi yritysostoilla, vaan tyydytään noin 5-10% orgaaniseen kasvuun. Myös osinkopolitiikka viittaa tähän, tosin osinkotuotto on poikkeuksellisen korkea osakkeen nykyisellä hinnalla.
  • Viime vuoden numeroiden perusteella Webstepin osake on kallis, mikä saattaa hämätä sijoittajia. Vuonna 2017 raportoitua tulosta rasittivat mm. listautumiskustannukset ja korkeammat rahoituskulut, jotka nyt jäävät pois. Tänä vuonna tulos tulee nousemaan huomattavasti (H1/2018 nettotulos on jo suurempi kuin FY2017 yhteensä).
  • Osakkeen vaihto on aivan olematonta. Monena päivänä Webstepin osakkeella ei käydä kauppaa ollenkaan ja tarjouskirjakin ammottaa tyhjyyttään. Miljoonilla operoivat rahastot ja muut ammattisijoittajat eivät yksinkertaisesti voi ostaa osaketta pörssistä. Ehkä norjalaiset piensijoittajat eivät ole löytäneet osaketta tai ymmärrä sen aliarvostusta. 

Viisas raha tuli mukaan Webstepiin jo listautumisen yhteydessä, kun omistajiksi lähti useita small cap -rahastoja. Top 20 -omistajalistalta löytyy mm. Nordea, DnB, Danske, Taaleri ja eQ rahastojensa kautta. Suurin omistaja on norjalainen pääomasijoittaja Reiten.

Tuplasin hyvän H1-raportin jälkeen omistukseni Webstepissä ja jään odottelemaan miten sijoitukseni käy. Kurssi saattaa polkea paikallaan pitkäänkin johtuen heikosta likviditeetistä, mutta uskon, että aikanaan arvostus korjaantuu. Sitä odotellessa voi nauttia muhkeista osingoista (ostohinnalle yli 7%). Vaikka Webstep sössisi kannattavuutensa täysin eikä saisi loppuvuonna kruunuakaan viivan alle (mitä pidän äärimmäisen epätodennäköisenä skenaariona), osinkotuotto nousisi silti yli 4 prosentin.


P.S. 
Tämä ei ole sijoitussuositus enkä ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta. Jokainen on itse vastuussa omista sijoituspäätöksistään. Rahamiästä matkimalla voit menettää rahasi.

Sunday, August 12, 2018

Olenko moraaliton ihminen, kun sijoitan pikavippibisnekseen?

Tänään sekä Helsingin Sanomat että Aamulehti julkaisivat laajat jutut suomalaisesta pikavippibisneksestä. Hesarin jutussa haastateltiin ylivelkaantuneita, jotka ovat ajautuneet pikavippikierteeseen ja ulosottoon. Aamulehden jutussa selvitettiin pikavippiyhtiöiden taloustietoja. Yhdessä jutut antoivat kuvan toimialasta, joka tekee huimia tuottoja vähäosaisten ja elämänhallintaongelmista kärsivien kustannuksella.

Minullakin on salkussa yhden pikalainayrityksen osakkeita. Bank Norwegianin emoyhtiö Norwegian Finans Holding tekee mukavaa tulosta omistajilleen ja osakkeet ovat tuottaneet parin vuoden aikana 40 %. Osinkojakin pitäisi kohta tulla. Lisäksi olen pistänyt norjalaispankin talletustilille yli 80 000 euroa korkoa kasvamaan. Olenko siis moraaliton ja ahne nilviäinen, kun olen mukana hyötymässä muiden ihmisten hädästä?

Mielestäni en. Minulla ei ole moraalisia ongelmia sijoittaa pikavippiyrityksiin.

Julkisessa keskustelussa pikavippibisneksen moraalittomuutta perustellaan usein kahdella argumentilla:
1. Yhtiöt perivät liian suuria korkoja
2. Yhtiöt tekevät rahaa käyttäen hyväksi ihmisten ymmärtämättömyyttä tai hätää

Nämä argumentit ovat ehkä nopeasti ajateltuna järkeenkäypiä, mutta eivät tarkemmin katsottuna kestäviä. Käydään ne läpi erikseen.

-Yhtiöt perivät liian suuria korkoja

Aamulehden selvityksen mukaan pikavippiyritykset ovat erittäin kannattavia. Suomessa toimivien pikavippiyritysten nettotulokset olivat helposti 40% liikevaihdosta. Vastaavia kannattavuuslukuja voi löytää lähinnä it-alan parhaista ohjelmistoyhtiöistä. Bisnesmalli on itse asiassa samantyyppinen. Kun alkuinvestoinnit on tehty, tuotetta voi monistaa lähes loputtomasti ja liikevaihto skaalautuu ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Markkinatalous perustuu siihen, että tavaroita ja palveluita myydään niiden tuotantokustannuksia korkeammalla hinnalla. Vapailla markkinoilla hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan kohdatessa toisensa. Raha on hyödyke siinä missä maitopurkki, auto tai parturikäynti. Jos joku keksisi parturikonseptin, jossa puolen tunnin hiustenleikkaus maksaisi tuhat euroa ja silti ovella olisi asiakkaita jonoksi asti, yrittäjää varmasti onniteltaisiin hienosta bisnesideasta. Pikavippiyrityksiä kuitenkin haukutaan, vaikka heillä on erinomaisesti kannattava bisnes, joka vastaa olemassa olevaan kysyntään. Ja kysyntä on valtava. Hesarin arvion mukaan pikaluottokanta on Suomessa satoja miljoonia euroja, ehkä jopa yli miljardi. Suurin osa pikalainojen ottajista maksaa velat normaalisti takaisin, eikä se aiheuta heille ongelmia.

-Yhtiöt tekevät rahaa käyttäen hyväksi ihmisten ymmärtämättömyyttä / hätää 

Osittain totta. Osa pikavippien ottajista ei tajua, miten paljon korot ja erilaiset kulut kasvattavat takaisinmaksettavaa summaa. Osa tajuaa, mutta ei välitä. Elämänhallinta on niin pahasti kateissa, että tulevaisuudessa odottavat ongelmat lakaistaan maton alle, jotta voidaan tyydyttää välitön rahanhimo. Juuri nämä ihmiset todennäköisesti jättävät lainat maksamatta, minkä takia myös vastuulliset asiakkaat joutuvat maksamaan korkeita korkoja.

Jotkut ottavat pikavippejä äkilliseen ja yllättävään rahantarpeeseen, kun hätä on suuri eikä muualta saa lainaa. Onko taloudellinen hyötyminen toisen ihmisen hädästä moraalitonta? Jos on, silloin yhteiskunta on täynnä moraalittomia toimijoita. Esimerkiksi Helsingin pörssistä löytyvät Orion, Terveystalo ja Pihlajalinna tekevät bisnestä ihmisten sairauksilla ja hädällä. Altia ja Olvi hyötyvät alkoholistien hädästä. CapMan (ja Sampo omistajana) rahastaa Forenomin kautta turvapaikanhakijoiden hädällä. Asiakastieto myy luottotietoja eli sekin hyötyy ylivelkaantuneista.

Kun tarkastelua laajennetaan pörssin ulkopuolle, löytyy lukemattomia eri alojen yrityksiä, jotka tekevät rahaa muiden ihmisten hädällä. Jos joudun auto-onnettomuuteen, hyötyjinä voivat olla esimerkiksi ambulanssifirma, hinausfirma, autokorjaamo, asianajotoimisto, lääkärikeskus ja fysioterapeutti. Kaikki haluavat rahaa auttamisesta, mutta tuskin kukaan ajattelee näiden yritysten toimintaa moraalittomana.

Entä ihmiselle itselleen haitalliset kulutuspäätökset eli suoraan sanottuna tyhmyys? Onko järkevää vaatia, että yrityksen pitää olla vastuussa aikuisten ihmisten ostopäätöksistä? Jos aiheutan itselleni vakavia ongelmia kuluttamalla liikaa kaljaa ja tupakkaa, ei tulisi mieleenkään syyttää siitä S-marketin myyjää, Sinebrychoffia tai Philip Morrisia. Jos syön epäterveellisesti ja saan sydäninfarktin tai diabeteksen, onko vika HKScanissa, Fazerissa tai Keskossa? Samalla logiikalla: jos otan maksukykyyni nähden liikaa velkaa, onko syy minussa vai velan myöntäjässä?

Suomessa on tapana sysätä yksilön vastuu käyttäytymisestään yhteiskunnalle. Pikavippikeskustelussa tämä näkyy selvästi. Kun osa kansalaisista tuhoaa omilla toimillaan luottotietonsa, vika on tälläkin kertaa jossain muualla kuin peilissä.

Korkokatto ja muu lainsäädäntö voi hillitä räikeimpiä ylilyöntejä, mutta se ei poista perusongelmaa eli ihmisten vastuutonta käytöstä. Lainaamista ja koron perimistä on mahdoton estää, ellei haluta kieltää kaikkea pankkitoimintaa. On oikeudenmukaista, että työttömän nostamassa vakuudettomassa kulutusluotossa on korkeampi korko kuin hyvätuloisen ottamassa asuntolainassa. Korko on riskin hinta ja pikavipeissä riskit ovat suuret.

Yksi ratkaisu ylivelkaantumisen kitkemiseksi olisi aloittaa taloustaidon opetus heti peruskoulussa. Kun jokaiselle lapselle taotaan päähän korkomatematiikkaa ja säästämisen tärkeyttä, kukaan ei aikuisena voi sanoa, ettei tiennyt mihin ongelmiin pikavipit voivat johtaa. Suomalaisten talousosaaminen on yleisesti niin heikkoa, että koulun penkille joutaisivat vanhemmatkin. Mitä suurempi osa kansasta ymmärtää säästämisen ja sijoittamisen logiikan, sitä varmemmin pikavippiyhtiöt katoavat ajan myötä tarpeettomina.

Siihen asti sijoitan myös pikavippibisnekseen enkä häpeä sitä yhtään.

Thursday, August 9, 2018

Martelan Q2 oli surkea - miksi pidän luuseriosaketta salkussa?

Martela julkaisi puolivuosikatsauksensa 8.8. Tulos oli taas pettymys, vaikka rima oli valmiiksi matalalla. Alkuvuoden liikevaihto oli siedettävä, mutta käyttökate, liiketulos ja osakekohtainen tulos olivat tappiolla. Osake on laskenut vuoden alusta 35 prosenttia ja viime vuoden huipuista karmeat 65 prosenttia.

Martelan viime vuosi oli katastrofaalinen epäonnistuneen erp-projektin seurauksena. Pidin silloin ongelmia väliaikaisina, mutta nyt näyttää siltä, että paluu normaaliin ei sujukaan nopeasti ja helposti. Tietojärjestelmäongelmat on ilmeisesti saatu ratkaistua, mutta osarissa Martelan johto kertoikin jo uusista "haasteista". Tällä kertaa selitys huonolle suoritukselle oli kiristynyt kilpailutilanne. Se painaa katteita niin paljon, että 50 miljoonan myynnistä ei jäänyt H1:llä euroakaan omistajille. Kuulostaa pahalta. Milloin Martela aikoo tehdä tulosta, jos ei nousukauden huipulla?

Martelan sijoittajaviestintä ansaitsee myös haukut. Vielä 2016 toimitusjohtaja Matti Rantaniemi kierteli sijoitusilloissa ja -messuilla hehkuttamassa workplace-as-a-service -konseptia ja sitä kuinka hyvä sijoituskohde Martela on. Kun ongelmat alkoivat, yhtiö lopetti kaiken oma-aloitteisen viestinnän sijoittajia kohtaan. Pörssitiedotteet ja raportit sisältävät vain minimimäärän tietoa, josta on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa yhtiön tilanteesta. Edes analyysisopimuksen tehnyt Inderes ei ole saanut toimitusjohtaja Rantaniemeä kameran eteen haastatteluun.

Jälkiviisasti voi todeta, että Martelan osakkeet olisi pitänyt myydä heti ensimmäisen tulosvaroituksen jälkeen. Silloin olisi jäänyt vielä reipas voitto kotiin. Vahinko on kuitenkin tapahtunut ja Martelan turskanhajuinen osakepotti löyhkää yhä salkussa.

Miksi en myy (vielä)?

  • Martelan osake on poljettu todella edulliseksi (nyt 4,83 euroa). Kassassa on rahaa 9,3 miljoonaa, mikä tarkoittaa 2,2e / osake. Oma pääoma on 4,55e / osake. Markkina ei siis anna Martelan liiketoiminnalle juuri mitään arvoa. Gearing on vain 16%, joten velkoihin yrityksen ei pitäisi kaatua.
  • Martelan tulos kertyy kausivaihtelusta johtuen loppuvuodesta. Jopa kriisivuonna 2017 kolmannen kvartaalin operatiivinen tulos oli 1,7 Meur, mikä kuittasi alkuvuoden tappiot. Yhtiön antama ohjeistus (2018: liikevaihto yli 110 M, liikevoitto yli 0,3 M) on edelleen voimassa.
  • Nähdäkseni osakkeen laskuvara on pieni, koska muuten yhtiön omaisuus alkaa olla arvokkaampi kuin sen osakekanta. Pienikin parannus kannattavuudessa nostaisi tuloksen selvästi voitolliseksi, mikä taas nostaisi osaketta helposti kymmeniä prosentteja. Koska Q3-Q4 on Martelalla perinteisesti ollut tuloksenteon aikaa, olisi hullua myydä osakkeet nyt pois.

Aion sietää turskanhajua vielä kolme kuukautta. Seuraavassa liiketoimintakatsauksessa Martelan on pakko esitellä ainakin 1,5 - 2 Meur positiivinen liiketulos, jotta sen ei tarvitse taas antaa negatiivista tulosvaroitusta.

Thursday, August 2, 2018

Talenomilta erinomainen Q2

Tilitoimistoketju Talenom julkaisi tänään erittäin hyvän puolivuotiskatsauksen. Liikevaihdon tasainen kasvu ei ollut yllätys, mutta parasta raportissa oli huima kehitys kannattavuudessa. Yhtiön ensimmäisen puolen vuoden liikevoitto on jo 5,2 Meur, kun koko vuodelle on aiemmin ohjeistettu 6,3 – 7,0 miljoonaa euroa. Vaikka loppuvuosi on kausiluontoisesti hiljaisempi, Talenomin pitäisi nykyisellä liikevaihto- ja kannattavuustasolla helposti ylittää ohjeistushaarukka. Toimitusjohtaja Jussi Paaso kertoi kuitenkin Inderesin haastattelussa, että kasvuinvestoinnit loppuvuonna aiheuttavat kuluja, joiden takia liikevoittoennustetta ei ole tarpeen nostaa.

Talenom on kasvattanut tulostaan huimaa vauhtia. Alkuvuoden aikana osakekohtaista tulosta on kertynyt 0,58 euroa, mikä on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä (2017 eps 0,50e). Hyvä tulos palkittiin pörssissä reippaalla kurssinousulla (tätä kirjoittaessa 7%). Pidän osakkeen tämän hetkistä noin 16 euron hintaa neutraalina, kun huomioidaan kasvun jatkuminen sekä liiketoiminnan skaalautuvuus ja defensiivisyys. Talenomin osakkeita on ilo omistaa.