tag:blogger.com,1999:blog-13248903567256540912024-03-13T08:24:04.227+02:00RahamiäsTamperelaismiehen seikkailuja sijoitusmaailmassaRahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.comBlogger119125tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-47568279655502933992024-01-02T10:25:00.003+02:002024-01-02T10:37:55.311+02:00Sijoitusvuosi 2023: Uuteen nousuun<p>Surkean vuoden 2022 jälkeen rahoitusvarallisuus lähti taas nousuun. </p><p>Sijoitussalkun kokonaistuotto vuonna 2023 oli 7% eli 17.357 euroa. Olen tyytyväinen tulokseen, sillä se tuli melko matalalla osakepainolla ja suurella korkosijoitusten painolla. Volatiliteetti oli pientä ja euromääräinen tuotto ylitti minimitavoitteen (joka oli "tonni kuukaudessa").</p><p>Lisäsin osakepainoa huomattavasti heinäkuun ja marraskuun välisenä aikana, kun pörssit mörnivät ja markkinat olivat epätoivon vallassa. Suurimmat lisäsijoitukset tein Suomen ja Ruotsin indeksirahastoihin. Tämä osoittautui viisaaksi liikkeeksi, sillä joulukuun helpotusralli nosti Nordnetin indeksisalkun vuosituoton peräti 16 prosenttiin. Tietysti vielä fiksumpaa olisi ollut lyödä kaikki rahat kiinni jenkkipörsseihin Pohjoismaiden asemesta.</p><p>Nordean, Nordnetin ja Dansken salkkujen kokonaissaldo oli vuodenvaihteessa 309.275 euroa. Lisäsin salkkuihin pääomaa vuoden aikana 38.843 euroa.</p><p>Olen siirtynyt lähes kokonaan indeksisijoittajaksi. Osakepoiminnat olen keskittänyt osakesäästötilille, mutta kauppoja tein vuoden aikana vain muutamia. Ostin Fortumia kun hinta pyöri 11 euron paikkeilla sekä Eezya 1,60 eurolla. Uskoisin, että molemmat ovat vuoden päästä huomattavasti korkeammalla. Muuten OST:n menestys ei ollut ihmeellistä, sillä salkkuun unohtuneet kasvuyhtiöt eivät ole vieläkään toipuneet vuoden 2022 romahduksesta. </p><p>Tärkeimpiä vertailuindeksejä seuraavat rahastot tuottivat vuonna 2023 seuraavasti:</p><p><b>+ 51% Nasdaq 100 <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares NASDAQ 100 ETF, SXRV)<br />+ 22% S&P500 <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares Core S&P500 ETF, SXR8)<br />+ 20% MSCI World <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares Core MSCI World ETF, EUNL)<br />+ 19% OMXS30<span style="white-space: pre;"> </span>(Nordnet Indexfond Sverige ESG)<br />+ 2% OMXH25GI <span style="white-space: pre;"> </span>(Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG)</b></p><p><b>+ 7%<span style="white-space: pre;"> </span>Rahamiäs </b></p><p>Voitin Helsingin pörssin tuottoindeksin, mutta hävisin muille, edellä kerrotuista syistä. Pitäisi vaan uskoa, että USA:n osakemarkkina on aina ja ikuisesti sijoituskohde numero 1, jota vastaan on turha taistella. </p><p>Suunnitelma vuoteen 2024</p><p>Suuria muutoksia ei ole luvassa. Jatkan tylsää sijoittamista indeksirahastoihin. Ehkä painotus hieman muuttuu ja laitan jatkossa suuremman osan Pohjois-Amerikkaan. Korkosijoitusten ja osakesijoitusten tasapainoa säädän sen mukaan, miten korot ja osakkeet liikkuvat. Jos jompi kumpi tuntuu houkuttelevammalta riskin ja tuoton suhteen, sille voi antaa isomman painon. </p><p>Hyvää uutta vuotta lukijoille!</p><p><br /></p>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-52633461809230557062023-01-12T12:12:00.000+02:002023-01-12T12:12:23.595+02:00Sijoitusvuosi 2022: turpaan tuli!<p>Olen käytännössä lopettanut blogin kirjoittamisen, mutta päätin pakottaa itseni tekemään vielä vuoden 2022 tilinpäätöksen. Käyn aluksi läpi viime vuoden sijoituskuulumiset ja lopuksi pohdin blogin jatkoa. </p><p>Vuosi 2022 oli omaisuudenhoidon suhteen katastrofaalinen. Olen pyrkinyt koko sijoitusurani ajan sijoittamaan varovasti ja suojelemaan pääomaa. Viime vuonna se oli lähes mahdotonta, koska kaikkien omaisuusluokkien reaaliarvot laskivat. Osakkeet, bondit, kiinteistöt, kryptot, käteinen... Kaikki menetti arvoaan. </p><p>Oman osakesalkun tuotto oli <b>-15 % eli -37.211 euroa</b>. Olen pitänyt tarkkaa kirjanpitoa sijoituksista vuodesta 2016 lähtien ja tämä oli ensimmäinen tappiollinen vuosi tänä aikana. Miinusmerkki ei sinänsä haittaa, mutta euromääräinen summa on järkyttävä. Nordean, Nordnetin ja Dansken salkkujen kokonaissaldo oli vuodenvaihteessa <b>253.075 euroa</b>. Lisäsin salkkuihin pääomaa vuoden aikana 48.523 euroa, tosin siitä valtaosa on edelleen käteisenä. </p><p>Miksi kävi näin? Muistan hämärästi kuinka tammi-helmikuussa naureskelin niille, jotka myivät salkun tyhjäksi. En uskonut, että korona aiheuttaisi enää ongelmia talouteen, en uskonut, että Putin aloittaa sodan Ukrainassa enkä senkään jälkeen uskonut, että inflaatio lähtee näin pahasti laukalle. Optimismi kostautui pahasti ja ajoin pörssiromahdukseen kasvuyhtiöpitoisella salkulla. </p><p>Koronaromahduksessa keväällä 2020 toisaalta opin sen, että paniikissa ei pidä myydä. Niinpä en myynyt oikeastaan mitään koko vuonna, vaikka maailmanmeno näytti pahalta. Tästä poikkeuksena ainoastaan Fortum heti sodan alettua sekä Qt kesällä negarin jälkeen. Muuten odottelin ja katselin miten tilanne kehittyy. Ja siinä vaiheessa monen yhtiön kurssit olivat jo puolittuneet, joten päättelin, että saatetaan olla hyvinkin lähellä pohjia. </p><p>Osta ja unohda -strategian lopputuloksena varallisuutta tuhoutui yhden vuoden nettopalkan verran. </p><p>Hyvää vuodessa oli se, että ostin joka kuukausi suunnitelman mukaisesti indeksirahastoja. Pysyin siis pitkän ajan tavoitteessa, jonka tarkoituksena on siirtää sijoittamista aktiivisesta osakepoiminnasta passiivisempaan suuntaan. Tällä hetkellä osakesalkun allokaatiosta suurin osa on rahastoissa.</p><p>Tärkeimpiä vertailuindeksejä seuraavat rahastot tuottivat vuonna 2022 seuraavasti:</p><p><b>- 9% OMXH25GI <span style="white-space: pre;"> </span>(Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG)<br />- 14% S&P500 <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares Core S&P500 ETF, SXR8)<br />- 14% MSCI World <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares Core MSCI World ETF, EUNL)<br />- 14% MSCI Emerging Markets<span style="white-space: pre;"> </span>(iShares Core MSCI EM ETF, IS3N)<br />- 30% Nasdaq 100 <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares NASDAQ 100 ETF, SXRV)</b></p><p><b>- 15%<span style="white-space: pre;"> </span>Rahamiäs</b> </p><p>Voitin sentään Nasdaqin, mutta otin pataan kaikilta muilta. Ilman suurta käteispainoa miinusmerkki olisi ollut vielä suurempi.</p><p>Vaikka sijoitusvuosi 2022 oli huono, muuten elämässä meni hyvin. Oikeastaan sen takia en jaksanut blogiakaan kirjoittaa, kun työt ja yksityiselämän tapahtumat kiinnostivat enemmän. Salkku laski rumasti, mutta kokonaisvarallisuus kasvoi niukasti ennätyksellisten ansiotulojen johdosta. </p><p>Millä ajatuksilla vuoteen 2023?</p><p>Euroopan talous on jatkanut hämmästyttävän vahvana verrattuna kauhukuviin, joita keväällä ja kesällä maalailtiin. Markkinatalous on mestari sopeutumaan kriiseihin ja korjaamaan kysynnän ja tarjonnan epätasapainon. Toki valtioiden tukitoimilla on ollut positiivinen vaikutus luottamuksen säilymiseen. Inflaation vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa ja kohtelevat joitain ihmisiä todella raa'asti, mutta itse olen päässyt vähällä. Velattomana korkojen nousu ei tunnu missään, koti on kaukolämmön piirissä ja sähkösopimus nykymittapuun mukaan melko edullinen. Kulutusmahdollisuuteni ovat käytännössä yhtä hyvät kuin vuosi sitten. </p><p>Sijoitusten suhteen jatkan tylsää ja passiivista linjaa. Indeksirahastoihin menee joka kuukausi nelinumeroinen summa ja lisäostoja teen harkinnan mukaan. Toivottavasti ne tänä vuonna puolittuneet kasvuyhtiötkin joskus palautuvat. </p><p>Blogin tulevaisuus näyttää yhtä tylsältä. Kun en enää veivaa yksittäisillä yhtiöillä enkä seuraa pörssiä päivittäin, ei ole kauheasti kirjoitettavaa sijoituksista. Varmaan teen jatkossakin vuosikatsaukset itseäni varten, mutta jopa kvartaaliraportointi tuntuu pakkopullalta. Ei siis kannata odottaa kovin innokkaasti tämän blogin päivittymistä. :)</p><p>Hyvää uutta vuotta ja edellistä parempaa sijoitusvuotta lukijoille!</p><p><br /></p><p><br /></p>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-88580547395967655032022-04-09T11:35:00.000+03:002022-04-09T11:35:59.286+03:00Salkun Q1: Putin kylvi tuhoa Ukrainassa ja osakesalkussa<p>Juuri kun koronasta alettiin päästä eroon, ainakin henkisesti, saatiin maailmaan uusi kriisi. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan tuhosi Euroopan orastavan talouskasvun ja pörssit luonnollisesti romahtivat. Kurssit ovat hieman toipuneet alkujärkytyksestä, mutta silti vuoden ensimmäinen kvartaali jäi rumasti miinukselle. Maaliskuun viimeisenä päivänä salkun ytd-tuotto oli -6,3 % eli -15170 euroa. Lukemat ovat onneksi maltillisemmat kuin koronakriisin alkuvaiheessa. Lisäsin salkkuun vuoden alussa pääomaa 30.000 euroa, jonka ansiosta sijoitusvarallisuuden kokonaissaldo on 256.848 euroa. Käteispaino on edelleen suuri.</p><p>Ennen sotaa salkusta löytyi vain yksi yhtiö, jolla on selkeä Venäjä-riski: Fortum. Myin osakkeet pois melko pian sodan alkamisen jälkeen. Onneksi myynti ei sentään osunut pohjalle, kuten koronakriisin synkimmällä hetkellä myydyt Noho Partnersin osakkeet. Tuottoakin jäi käteen, sillä ostin Fortumit koronakuopasta noin 15 euron keskihinnalla. Muuten en ole tehnyt sodan takia salkussa myyntejä tai ostoja.</p><p>Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, miten sota ja sen myötä Euroopan taloustilanne kehittyy. Sekä positiiviset että negatiiviset skenaariot ovat mahdollisia. Valtavan epävarmuuden takia pörssin päivittäiset liikkeet ovat olleet hurjia. Varmaa on vain se, että Venäjän talous pysyy pitkään eristettynä länsimaista.</p><p>Havahduin sodan myötä siihen, että omat osakesijoitukseni ovat pääosin suomalaisissa yhtiöissä. Suurimmat rahasto-omistuksetkin ovat Nordnetin Indeksirahasto Suomessa. Tähän on ollut selkeä syy. Suomi on historiallisesti ollut turvallinen ja hyvin tuottava sijoituskohde ja suomalaisena sijoittajana minulla on kotikenttäetu varsinkin pienemmissä yhtiöissä. </p><p>Ukrainan tapahtumat ovat kuitenkin karu muistutus siitä, mitä tarkoittaa maariski. Jos olet sijoittanut kaiken omaisuutesi yhteen maahan ja sota vyöryy päälle, menetät käytännössä kaiken. Vaikka Suomen joutuminen sotaan ei juuri nyt näytä todennäköiseltä, on mahdotonta tietää mitä tapahtuu seuraavan 30 vuoden kuluessa. Olen päättänyt jatkossa kanavoida sijoituksia enemmän ulkomaille, etenkin Pohjois-Amerikkaan. Tein jo muutoksia kuukausisäästön allokaatiossa, jossa pienensin Suomen osuutta ja nostin USA-rahastoon menevää summaa vastaavasti suuremmaksi. </p><p>Osinkoja tuli Q1:n aikana 190 euroa. </p><p><br /></p>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-83875465293696392572022-01-02T12:28:00.006+02:002022-01-02T13:21:10.792+02:00Sijoitusvuosi 2021: paljon rahaa, vähän tuottoja<p>Vuosi 2021 sujui sijoitusten suhteen samaan tyyliin kuin edelliset kahdeksan vuotta. Pörssin nousujuhlissa meno kiihtyy ja minä murjotan ulkopuolella ison käteiskassani kanssa. </p><p>Oman osakesalkun tuotto oli viime vuonna noin <b>12 prosenttia eli 23.137 euroa</b>. Vertailuindekseihin nähden tuotto oli surkea, mutta selittyy pitkälti suurella käteispainolla. Jos laskisi tuoton vain sijoitetulle pääomalle, se olisi hyvin lähellä Helsingin pörssin tuottoindeksiä. </p><p>Nordean, Nordnetin ja Dansken salkkujen kokonaissaldo oli vuodenvaihteessa <b>241.763 euroa</b>. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 198.977 euroa. Noususta puolet tuli pääoman lisäyksestä ja puolet arvonnoususta.</p><p>Tärkeimpiä vertailuindeksejä seuraavat rahastot tuottivat vuonna 2021 seuraavasti:</p><p><b>+ 40% S&P500 <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares Core S&P500 ETF, SXR8)<br />+ 39% Nasdaq 100 <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares NASDAQ 100 ETF, SXRV)<br />+ 33% MSCI World <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares Core MSCI World ETF, EUNL) <br />+ 25% OMXH25GI <span style="white-space: pre;"> </span>(Nordnet Indeksirahasto Suomi)<br />+ 7% MSCI Emerging Markets<span style="white-space: pre;"> </span>(iShares Core MSCI EM ETF, IS3N)</b></p><p><b>+ 12%<span style="white-space: pre;"> </span>Rahamiäs </b></p><p>Jenkkiosakkeiden hurjat tuotot vetävät hiljaiseksi. Pitämällä oppikirjan mukaisesti kaiken sijoitusvarallisuuden S&P500-indeksissä olisin vaurastunut vuodessa 80 tuhatta euroa. Käteiskassan päällä makaaminen on tullut todella kalliiksi, vaikka olen yrittänyt kiihtyvää tahtia lapioida rahaa markkinoille. En edes uskalla ajatella paljon olen menettänyt tuottoja koko sijoitusurani aikana. </p><p>Vuoden pahin moka oli siis tuttuun tyyliin liian suuri käteispaino. Se maksoi moninkertaisesti enemmän kuin mikään yksittäinen huono osakepoiminta. </p><p>Ennen kuin vedän ranteet auki, katsotaan myös onnistumisia:</p><p>Salkun tähdet vuonna 2021:</p><p>Qt Group +132%<br />Nordea<span style="white-space: pre;"> </span> + 73%<br />Fortum + 43%</p><p>Nämä kaikki olivat onneksi salkussa suurella painolla. En laskenut tähän mukaan listautumisia, koska niistä saadut tuotot olivat euromääräisesti pieniä. Perinteiset arvoyhtiöt kehittyivät vuoden aikana vahvasti. </p><p>Suurimmat realisoidut myyntivoitot:</p><p>Revenio, luovutusvoitto 1534 euroa, +103 %<br />Cibus, luovutusvoitto 1287 euroa, +109 %<br />Sampo, luovutusvoitto 1099 euroa, + 32 %</p><p>Suurimmat realisoidut myyntitappiot:</p><p>Fleming Properties, luovutustappio 172 euroa, -8 %<br />Hamlet Pharma, luovutustappio 141 euroa, -38 %</p><p>Tein koko vuonna vain kaksi tappiollista osakemyyntiä. Suurin osa myyntitapahtumista oli ipo-pikavoittojen kotiutusta.</p><p><br /></p><p>2022 - jatkanko samojen virheiden toistamista? </p><p>Todennäköisesti. Pientä parannusta on sentään luvassa. Olen syksyn aikana nostanut osakepainoa 35 prosentista 50 prosenttiin. Kuukausisäästö rahastoihin jatkuu entiseen tyyliin. Ongelma on siinä, että tienaan rahaa enemmän kuin kulutan ja sijoitan, joten käteisen määrä kasvaa koko ajan! Tähän en ole keksinyt ratkaisua. Ehkä pitäisi rohkeasti laittaa kuukausisäästösumman perään ylimääräinen nolla? </p><p>Hyvää alkanutta vuotta 2022 ja hyviä sijoituksia blogin lukijoille! </p><div><br /></div>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-90838747033837722142021-10-03T09:20:00.000+03:002021-10-03T09:20:51.340+03:00Salkun Q3: Kasvatin osakepainoa syysmyrskyssä<p>Syyskuun alamäki pörssissä on ollut tervetullutta vaihtelua jatkuvan nousun keskellä. Ymmärtääkseni markkinahermoilu johtuu tänä syksynä inflaation ja korkojen nousun pelosta, elvytyksen loppumisesta ja joidenkin mukaan myös Kiinan kiinteistösektorin velkapommista. Viime vuoden koronapaniikin jälkeen mainitut asiat tuntuvat kovin mitättömiltä. Niinpä päätin hyödyntää laskua ja pääsin vihdoin siirtämään valtavaa käteiskassaa osakkeisiin. Lisäsin reilusti sekä indeksirahastoja että osakepoimintoja. Osa Helsingin pörssin osakkeista alkaa olla jo houkuttelevissa hinnoissa erityisesti eurooppalaiseen korkotasoon nähden. </p><p>Heinä-elokuussa pörssinousu vielä jatkui, mutta syyskuun pudotuksen seurauksena Q3:n tuotto jäi vajaaseen prosenttiin eli 2279 euroon. Sijoitusten markkina-arvo ja käteinen yhteensä oli kvartaalin lopussa 238.365 euroa. </p><p>Uusina yhtiöinä salkkuun tulivat Kamux, TietoEvry, Aker Clean Hydrogen ja Smart Wires. Loput ostot olivat vanhojen positioiden kasvattamista. Puuilot myin ensimmäisen kerran heti listautumisen jälkeen, mutta palasin uudelleen omistajaksi kun hinta laski järkevämmälle tasolle. Indeksirahastoja ostin normaalisti kuukausisäästön kautta ja punaisimpina laskupäivinä tein vielä lisäostoja. </p><p>EcoUp oli pitkästä aikaa ensimmäinen turskalle mennyt listautuminen, johon osallistuin. Otin avauspäivänä pienen riskin ja ostin lisää osaketta, kun se vajosi lähes 15% ipo-hinnan alapuolelle. Seuraavana päivänä Inderes taikoi suosituksellaan osakkeen nousuun ja pääsin kuivin jaloin eroon koko positiosta. Täytyypä olla jatkossa tarkempi, mihin ipoihin rahansa laittaa. Modulightista sentään tuli hyvät tuotot ja samaa odotan Inderesin listautumisesta.</p><p>Osinkoja tuli Q3:n aikana 204 euroa. </p><p><b><br /></b></p><p><b>Q3/2021</b> </p><p><i>(suluissa osto- ja myyntihinnat) </i></p><p><u>Ostot: </u></p><p>Aker Clean Hydrogen (6,95 NOK)<br />EcoUp (6,60)<br />Intervacc (65 SEK)<br />Ilkka-Yhtymä 2 (4,66 ja 4,59)<br />Kamux (13,90 ja 12,78)<br />Nightingale Health (4,46 ja 4,16)<br />Oatly (17,20 USD)<br />Orthex (10,40)<br />PatientSky (3,495 NOK)<br />Puuilo (7,93 ja 7,32)<br />Remedy (40,40)<br />Smart Wires (37,25 SEK)<br />Solwers (7,10)<br />TietoEvry (28,00 ja 26,82)</p><p><i>IPOt:</i></p><p>EcoUp<br />Modulight</p><p><i>Rahastot:</i></p><p>Handelsbanken Usa Indeksi<br />Nordnet Indeksirahasto Suomi<br />Nordnet Indexfond Sverige</p><p><br /></p><p><u>Myynnit:</u></p><p>Aallon Group (12,45)<br />EcoUp (7,18)<br />Livechat (121,20 PLN)<br />Modulight (10,30)<br />Physitrack (70 SEK)<br />Puuilo (8,50)<br />Tecnotree (1,05)</p><p><br /></p><p><u>Brutto-osingot:</u></p><p>204 euroa</p><div><br /></div>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-53448963964090585392021-07-02T10:20:00.000+03:002021-07-02T10:20:49.424+03:00Salkun Q2: Treidaamista ja ipo-pikavoittoja<p>Kevään koronatylsyys ja pörssin ipo-vyörytys johti poikkeuksellisen aktiiviseen kaupankäyntiin. Ostoja ja myyntejä niin tuli paljon, että melkein hävettää. En kerta kaikkiaan pysy sijoitussuunnitelmassa, jonka mukaan minun pitäisi keskittyä indeksisijoituksiin ja harkittuun osakepoimintaan. Onneksi nousumarkkinassa on helppo tehdä tuottoa. Ihan sama mitä ostaa, kun kaikki nousee.</p><p>Toisen kvartaalin aikana osakesalkku nousi 3,3 % eli 7388 euroa. Käteispaino on edelleen liian suuri: vain noin kolmannes sijoitusvarallisuudesta on osakkeissa. Osakkeiden markkina-arvo ja käteinen yhteensä oli Q2:n lopussa 234.436 euroa. </p><p>Kvartaalin aikana osallistuin peräti seitsemään listautumiseen. Merkitsin Merus Powerin, Netumin, Physitrackin, Puuilon, Solwersin, Spinnovan ja Toivo Groupin osakkeita. Näistä Physitrack, Puuilo ja Solwers ovat edelleen salkussa, muut on myyty. Tuttuun tapaan prosentuaaliset tuotot ipoista olivat kovia, mutta euroissa pieniä. Suurin pikavoitto irtosi Toivo Groupista, 144 euroa. </p><p>Tein salkussa pientä sektorirotaatiota ja myin perinteisiä arvo-osakkeita pois. Lähtijät olivat Orion, Wärtsilä ja puolet Nordeasta. Näillä rahoilla ostin pohjoismaisia terveysteknologiafirmoja, joissa näen kasvupotentiaalia. Laitoin panoksia suuruusjärjestyksessä seuraaviin yhtiöihin: Nightingale Health, Optomed, Physitrack ja PatientSky. Optomed onkin noussut hienosti lähes 100% ostohinnasta. Muissa kehitys on ollut rauhallisempaa tai PatientSkyn tapauksessa negatiivista. Annan kaikkien olla salkussa jonkin aikaa, jotta nähdään pystyvätkö yhtiöt lunastamaan kasvulupauksensa.</p><p>Lisäksi ostelin muutamia teknologiafirmoja, lähinnä swing-treidausta ajatellen. Ostot olivat Leaddesk, Remedy ja Tecnotree. Katsotaan mitä näistä tulee. Muita sekalaisia ostoja olivat kuluttajatuotefirmat Oatly ja Orthex. Zooplussasta otin voitot kotiin nopean yli 50% nousun jälkeen.</p><p>Pistin kulujen takia tauolle etf-ostot ja otin tilalle Handelsbanken USA indeksirahaston. Nordnetin Suomi-rahaston rinnalle aloitin kuukausisäästön Ruotsin indeksirahastoon. Näin tulee ainakin laitettua vähän enemmän käteistä rahastoihin. </p><p>Osinkoja tuli Q2:n aikana 1039 euroa. </p><p><br /></p><p><b>Q2/2021</b> </p><p><i>(suluissa osto- ja myyntihinnat)</i> </p><p><u>Ostot:</u> </p><p>Leaddesk (22,10)<br />Nightingale Health (5,14 ja 5,33)<br />Oatly (20,98 USD)<br />Optomed (7,00)<br />Orthex (9,65)<br />PatientSky (10,20 NOK)<br />Remedy (40,20)<br />Tecnotree (0,78 ja 0,77)</p><p><i>IPOt:</i><br />Merus Power (5,62)<br />Netum (3,20)<br />Physitrack (40,00 SEK)<br />Puuilo (6,60)<br />Solwers (7,50)<br />Spinnova (7,61)<br />Toivo Group (2,10)</p><p><i>Rahastot:<br /></i>Handelsbanken Usa Indeksi<br />iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]<br />iShares Core S&P 500 [SXR8]<br />Nordnet Indeksirahasto Suomi<br />Nordnet Indexfond Sverige</p><p><br /></p><p><u>Myynnit:</u></p><p>Merus Power (6,90)<br />Netum (4,30)<br />Nordea (9,31)<br />Orion (34,60)<br />Spinnova (9,70)<br />Toivo Group (2,50)<br />Wärtsilä (11,05)<br />Zooplus (260)</p><p><br /></p><p><u>Brutto-osingot:</u></p><p>1039 euroa</p><div><br /></div>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-84347382705377520282021-04-01T21:20:00.001+03:002021-04-02T10:11:54.433+03:00Salkun Q1: Nousu uuteen ennätykseen<p>Vuosi alkoi vahvasti: ensimmäisen kvartaalin aikana osakesalkun arvonnousu oli 9438 euroa. Prosenteissa nousu oli vaatimattomampaa, vain 4,7 %, mutta sehän johtuu salkun suuresta käteispainosta. Lisäsin nimittäin 20.000 euroa käteistä osakesäästötilille, joten sekin on nyt täytetty piripintaan. Osakkeiden markkina-arvo ja käteinen yhteensä tekee sijoitusvarallisuudeksi 225.980 euroa. </p><p>Kvartaalin aikana osallistuin neljään listautumiseen. Merkitsin Nimbus Groupin, Kreaten, Orthexin ja Sitowisen osakkeita ja myin kaikki melko pian kaupankäynnin alkamisen jälkeen. Valitettavasti jokaisesta iposta osakkeita sai niin naurettavan pienen määrän, että komeista nousuprosenteissa huolimatta euromääräiset tuotot jäivät mitättömiksi. Sitowise oli poikkeus ja pettymys, sillä siitä ei jäänyt kulujen jälkeen käteen kuin 20 senttiä. Edellä mainitut neljä listautumista tuottivat yhteensä 310 euroa myyntivoittoja. </p><p>Muitakin kauppoja tuli tehtyä kvartaalin aikana runsaasti. Ostin Orionia sekä lisäsin Nordeaa ja Cityconia. Otin salkkuun pari uutta eurooppalaista kasvuyhtiötä: puolalaisen Livechatin ja saksalaisen Zooplussan. Jälkimmäinen onkin lähtenyt oston jälkeen hurjaan nousuun, kun koronan aiheuttama lemmikkibuumi alkaa näkyä yhtiön numeroissa. Parissa kuukaudessa osake on tuottanut noin 50%.</p><p>Myyntilaidalla isoin kauppa oli Norwegian Finans Holding, josta kilpailija Nordax teki ostotarjouksen. En jäänyt odottelemaan tarjouksen läpimenoa vaan heitin laput laitaan, kun vihdoin pääsin tästä murheenkryynistä hyvällä hinnalla eroon. Myyntivoittoa tuli reilu tonni. Toinen merkittävä myynti oli Revenio, jonka myyminen on tosin aina ollut virhe. Silti yhtiön hinnoittelu kiristää minua niin paljon, etten näe tällä hinnalla osaketta houkuttelevana. Pari vuotta sitten ostetuista lottolapuista heivasin pihalle Hamlet Pharman, jonka kehitys on ollut pettymys. Kun helmikuussa tuli ilmoitus, että osake jaetaan a- ja b-osakkeeseen, joista edellinen de-listataan, päätin realisoida tappioni.</p><p>Osinkoja tuli Q1:n aikana 308 euroa. </p><p><br /></p><p><b>Q1/2021 </b></p><p><i>(suluissa osto- ja myyntihinnat) </i></p><p><u>Ostot:</u> </p><p>Citycon (7,43)<br />Livechat (109 PLN)<br />Nordea (7,07)<br />Orion (34,30)<br />Zooplus (167)</p><p><i>IPOt:<br /></i>Kreate (8,20)<br />Nimbus Group (52 SEK)<br />Orthex (6,82)<br />Sitowise (8,20)</p><p>iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]<br />iShares Core S&P 500 [SXR8]<br />Nordnet Indeksirahasto Suomi</p><p><br /></p><p><u>Myynnit:</u></p><p>Hamlet Pharma (19,80 SEK)<br />Kreate (12,25)<br />Nimbus Group (67 SEK)<br />Norwegian Finans Holding (97 NOK)<br />Orthex (8,75)<br />Revenio (50,50)<br />Sitowise (8,27)</p><p><br /></p><p><u>Brutto-osingot:</u></p><p>308 euroa</p><p><br /></p>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-56272594173562420952021-01-10T11:07:00.000+02:002021-01-10T11:07:56.148+02:00Näin rikastut vuonna 2021<p><i><span style="color: red;">(Sisältövaroitus! Tämä kirjoitus on satiirinen eikä sitä pidä ymmärtää sijoitussuosituksena. Jos toimit kirjoituksen ohjeiden mukaisesti, saatat menettää rahasi ja syyllistyä rikoksiin.)</span><br /></i></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_7YeF3ugJwQteDXtbaUs-xPi4MItqY7nHjtiDbz8oz3WTRpzJiDpNpso4o4Z8vN4y-iELTV5u1ehJ68OQNgLme4HODz4Cr8z2Avp-1QvRLnnky5Uuu5r5TYhWAb8bPwtGEtj-NycEWg/s368/rain_of_money2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="340" data-original-width="368" height="296" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_7YeF3ugJwQteDXtbaUs-xPi4MItqY7nHjtiDbz8oz3WTRpzJiDpNpso4o4Z8vN4y-iELTV5u1ehJ68OQNgLme4HODz4Cr8z2Avp-1QvRLnnky5Uuu5r5TYhWAb8bPwtGEtj-NycEWg/w320-h296/rain_of_money2.jpg" width="320" /></a></div><br /><p>Pörssi on edennyt maniavaiheeseen, mikä avaa ennakkoluulottomalle sijoittajalle uusia vaurastumismahdollisuuksia. Nollakorkojen maailmassa vanhat lainalaisuudet eivät enää päde, joten p/e-luvut ja muut perinteiset arvostusmittarit voi heittää romukoppaan. Esittelen seuraavaksi kolme helppoa tapaa rikastua nopeasti. </p><p><br /></p><h3 style="text-align: left;"><b><span style="color: #ffa400;">Bitcoin</span></b></h3><p>Kryptovaluutta Bitcoin on noussut viimeisen vuoden aikana yli 400 prosenttia. Koska Bitcoinin arvo ei perustu mihinkään järjelliseen, se voi jatkaa nousua äärettömän korkealle, esimerkiksi miljardiin dollariin. Niinpä nykyinen 40.000 dollarin kurssi on oikeastaan todella halpa, jos miettii miten paljon nousuvaraa on vielä ylöspäin. Suurin osa maailman ihmisistä ei edelleenkään omista bitcoineja, joten kysyntää riittää vuosiksi eteenpäin. Myös instituutiot ja yritykset ovat vähitellen heräämässä bitcoinin mahdollisuuksiin, mikä tarkoittaa valtavaa ostopainetta. </p><p><br /></p><h3 style="text-align: left;"><b><span style="color: #ffa400;">Pump&dump osakkeilla</span></b></h3><p>Sosiaalisen median vaikuttajana voit tehdä helposti rahaa pörssissä. Kun osakemaailman someinfluensseri mainitsee potentiaalisen pienyhtiön osakkeen nimeltä, seuraajat ja treidaajat ryntäävät ostamaan ja kurssi nousee. Tässä vaiheessa influensseri myy omat osakkeensa mukavalla voitolla. Menettelyn nimi on englanniksi <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Pump_and_dump">pump&dump</a> ja sitä on harrastettu pörssissä iät ajat. Touhu on periaatteessa laitonta, mutta ei hätää, Suomessa markkinoita valvova Finanssivalvonta ei välitä somessa tapahtuvasta pumppauksesta tuon taivaallista. </p><p>Jos et vielä ole someinfluensseri, tässä pikaohjeet, miten sinusta tulee sellainen ja miten sillä tehdään rahaa:</p><p></p><ol style="text-align: left;"><li>Keskustele aktiivisesti kaikilla sijoitusfoorumeilla, jotta saat tunnettavuutta. Varsinkin Inderesin keskustelupalsta ja Discord ovat hyviä tulevaa pumppausta ajatellen. </li><li>Postaa treidauskeskusteluihin ja Twitteriin joka päivä kuva salkkusi tuotosta. Noin parin prosentin päivätuotto on vielä uskottava. Jos et ole oikeasti tehnyt voittoja, luo kuva Photoshopissa. Voit myös keksiä jälkikäteen, mitä voitollisia kauppoja olet päivän aikana tehnyt. </li><li>Kun ihmiset näkevät, että teet paljon rahaa, saat lisää seuraajia ja vaikutusvaltaa. </li><li>Lopulta on rahastuksen aika. Valitse sopiva osake pumppauksen kohteeksi. Yhtiön tulisi olla lähes tuntematon, mielellään tappiollinen, mutta teoriassa omata suuri kasvupotentiaali. Lisäksi osakkeen päivävaihdon pitää olla lähes olematon. </li><li>Tankkaa salkku täyteen osaketta. Avaa Inderesin keskustelupalstalle uusi ketju yhtiöstä, kerro Twitterissä, Discordissa ja muissa somekanavissa, että olet löytänyt uuden tenbaggerin. Jos olet todellinen somevaikuttaja, saat aikaiseksi valtavan ostovyöryn ja voit myydä osakkeesi voitolla. </li></ol><p><br /></p><h3 style="text-align: left;"><b><span style="color: #ffa400;">Pikavoitot ipoista</span></b></h3><p>Osallistu jokaiseen pörssilistautumiseen. Ei ole väliä, mitä yhtiö tekee tai mikä on valuaatio, sillä jäät voitolle kuitenkin. Suosituissa ipoissa osakkeita on tarjolla niukasti, joten kannattaa tehdä mahdollisimman suuri ennakkomerkintä. Sata tuhatta euroa on hyvä minimipanos mihin tahansa antiin. Ei haittaa, vaikka sinulla ei olisi sellaista rahamäärää. Voit käyttää lainarahaa, sillä mahdollisuus tehdä tappiota on olematon. </p><p>USA:ssa on jopa pörssilistattu rahasto ipoja varten. Renaissance IPO -etf tuotti viime vuonna mukavat 107 %, joten miksei sama meno jatkuisi myös vuonna 2021.</p><p><br /></p>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-29270346728741646352021-01-03T15:34:00.001+02:002021-01-03T15:34:49.382+02:00Vuosi 2020 tarjosi huikeita tuottoja, mutta minulle jäi vain murusia <p>Historiallinen vuosi, jota muistellaan vielä vuosikymmenten päästä. 2020 koronapandemia sekoitti maailman ja tietysti samalla pörssin. Maaliskuussa koettiin kautta aikain nopein pörssiromahdus, jota seurasi ennätyksellisen nopea toipuminen. Markkinat eivät kuitenkaan kohdelleet kaikkia yhtiöitä samalla tavalla. Kasvuyhtiöiden kurssit lähtivät rakettimaiseen nousuun, joissain tapauksissa fundamenteista riippumatta, kun taas monet perinteiset teollisuuden ja finanssialan osakkeet sekä tietysti matkailualan yhtiöt jäivät jumiin koronakuoppaan.</p><p>Oman osakesalkun tuotto oli viime vuonna <b>7,3 prosenttia eli 8131 euroa</b>. Suhteellisesti ja absoluuttisesti tuotto on keskinkertainen. Nordean, Nordnetin ja Dansken salkkujen kokonaissaldo 31.12.2020 oli 198.977 euroa. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 111.986 euroa. Salkun paisuminen vuodessa lähes 90 tuhannella eurolla johtuu suurelta osin pääoman lisäämisestä. </p><p>Tärkeimpiä vertailuindeksejä seuraavat rahastot tuottivat euromääräisesti seuraavasti:</p><p><b>+34 %<span> </span>Nasdaq 100 <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares NASDAQ 100 UCITS ETF, SXRV)<br />+13 %<span> </span>OMXH25GI<span> </span><span> </span><span> </span>(Nordnet Indeksirahasto Suomi)<br />+7 %<span> </span><span> </span>S&P500 <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares Core S&P500 ETF, SXR8)<br />+7 %<span style="white-space: pre;"> </span>MSCI Emerging Markets<span style="white-space: pre;"> </span>(iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF, IS3N)<br />+5 %<span style="white-space: pre;"> </span>MSCI World <span style="white-space: pre;"> </span>(iShares Core MSCI World UCITS ETF, EUNL) <br />-3 %<span> </span><span> </span>Euro Stoxx 50<span> </span><span> </span>(Xtrackers Euro STOXX 50 UCITS ETF 1C, DXET)</b></p><p><b>+7 %<span style="white-space: pre;"> </span>Rahamiäs </b></p><p>Huomattavaa on suurten indeksien heikko tuotto. Omassa valuutassa jenkki-indeksit ovat tuottaneet hyvin, mutta eurosijoittajalle tuotto on ollut kehnompi dollarin heikkenemisen takia. Helsingin pörssi pärjäsi viime vuonna erinomaisesti moneen muuhun Euroopan pörssiin verrattuna. Esimerkiksi Norjan, Iso-Britannian ja Venäjän indeksit jäivät miinukselle ja Saksakin vain hädin tuskin nollan yläpuolelle. Koko euroalueen suurimpia yhtiöitä sisältävä Euro Stoxx 50 -indeksi jäi pakkaselle. </p><p>Oma suoritus oli indekseihin verrattuna kohtuullinen, varsinkin kun se tuli matalalla osakepainolla. Vuoden aikana salkusta vain 30-55 % oli sijoitettuna osakkeisiin ja loppu oli käteistä. Tuottoprosentti on laskettu koko salkulle, joten sijoitetun pääoman tuotto lienee ollut luokkaa 10-20%.</p><p>Silti olo sijoitusten suhteen on pettynyt. Vuonna 2020 oli tarjolla huimia tuottomahdollisuuksia, enkä tarttunut niistä mihinkään. En osannut kuvitella millaiseen euforiaan pörssi voi kiihtyä samalla kun reaalitalous yskii. Osa sijoittajista tuntuu olevan valmis maksamaan mitä tahansa muodikkaiden yhtiöiden osakkeista. Ymmärrän, että keskuspankkien rahan printtaaminen ja korkojen lasku tukevat taloutta ja osakkeita, mutta silti meno markkinoilla hirvittää. </p><p>Ennen kuin ruoditaan kulunutta vuotta yksityiskohtaisemmin, muistellaanpa <a href="https://rahamias.blogspot.com/2020/01/apua-minulla-on-yli-110000-euroa.html">mitä lupasin tammikuussa 2020</a>: </p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>"Jatkan kuukausittaisia indeksisijoituksia, olipa markkina menossa mihin suuntaan tahansa."</li><li>"Osakepoimintaa ja lyhyen aikavälin kaupankäyntiä voi harrastaa, kunhan perehdyn kohteisiin huolellisesti ja riski/tuotto-suhde on houkutteleva."</li><li>"Inflaatio on hyvin alhainen, joten rahojen sijoittamisella ei ole kiire. Pitkästä noususta huolimatta joka vuosi on tarjoutunut hyviä ostopaikkoja ja erikoistilanteita. Näin käynee myös vuonna 2020. Pitää vaan odottaa rauhassa."</li></ul><p></p><p>Pidinkö lupaukseni? Tavallaan kyllä. Kasvatin indeksisijoituksia markkinatilanteesta riippumatta. Osakepoiminta ja pienimuotoinen swing-treidaus oli kokonaisuutena voitollista. Katselin rauhassa markkinoiden vuoristorataa, enkä hötkyillyt käteiskassan kanssa. </p><p>Jos kerran pidin sijoitussuunnitelmasta kiinni, miksi olen pettynyt? Koska sijoitussuunnitelma ei sopinut ollenkaan vallitsevaan markkinatilanteeseen. Maaliskuun romahduksessa olisi pitänyt lyödä kaikki rahat osakkeisiin - etenkin kroonisesti kalliisiin kasvuosakkeisiin. Eikä todellakaan myydä mitään pois koko vuonna. Varovaisuus oli viime vuonna surkea sijoitusstrategia.</p><p>Jälkiviisastelu on monen mielestä turhaa, mutta silti aion harrastaa sitä hieman. Vuoden vaihtuessa on hyvä hetki analysoida omaa toimintaa ja käydä läpi virheet sekä onnistumiset. Väännän ensin puukkoa haavassa ja listaan vuoden pahimmat mokat:</p><p></p><ol style="text-align: left;"><li>Talenomin osakkeiden myynti <br /><br />Myin tammikuussa Talenomit, koska arvostus ylitti ymmärrykseni ja pörssi tuntui muutenkin olevan liian euforisessa tilassa. Lopputulos: Talenom nousi sen jälkeen 100% eli menetin noin 9000 euron tuotot.<br /><br /></li><li>Liian suuri käteispaino<br /><br />Pörssissä suunta on ollut kohta kymmenen vuotta sama: ylöspäin. Käteiskassan päällä istuminen on tullut todella kalliiksi. Jos olisin vuodesta toiseen laittanut kaikki ylimääräiset käteiset mihin tahansa suureen indeksirahastoon, olisin nyt vähintään kymmeniä tuhansia euroja varakkaampi. <br /><br /></li><li>Koronakuopassa sekoilu<br /><br />Maaliskuussa kurssien ollessa alimmillaan tein kaksi kallista virhettä: <a href="https://rahamias.blogspot.com/2020/03/tein-noholla-sijoitushistoriani.html">myin Nohot</a> ja jäin odottelemaan kurssien laskua vielä alemmaksi. Realisoin noin 2700 euron tappiot, enkä uskaltanut ostaa kuin hieman normaalia suuremman erän indeksirahastoja. Jäin voittajien kyydistä. </li></ol><p></p><p><br /></p><p>Jotta kirjoitus ei menisi pelkästään synkistelyksi, listataan myös onnistumisia:</p><p>Salkun tähdet vuonna 2020:</p><p style="text-align: left;"></p><ol><li>Intervacc +192%</li><li>Qt Group +144% </li><li>Revenio +92%</li></ol><p></p><p style="text-align: left;">Valitettavasti näitä supernousijoita oli liian pienellä painolla salkussa, jotta se olisi näkynyt kunnolla kokonaistuotossa. </p><p>Suurimmat realisoidut myyntivoitot:</p><p style="text-align: left;"></p><ol><li>Talenom, luovutusvoitto 6673 euroa, +295 % </li><li>Hoivatilat, luovutusvoitto 4845 euroa, +248 % </li><li>Match Group, luovutusvoitto 1219 euroa, +309 % </li></ol><p></p><p style="text-align: left;">Suurimmat realisoidut tappiot:</p><p></p><ol style="text-align: left;"><li>Noho Partners, luovutustappio 2698 euroa, -59 %</li><li>Nokian Tyres, luovutustappio 72 euroa, -5 %</li><li>Norwegian Finans Holding, luovutustappio 55 euroa, -3 %</li></ol><p></p><p>Salkun parhaat osingonmaksajat(brutto):</p><p style="text-align: left;"></p><ol><li>Sampo, 555 euroa </li><li>AstraZeneca, 120 euroa</li><li>Citycon, 100 euroa</li></ol><p></p><p style="text-align: left;">Osinkovuosi oli surkein pitkään aikaan. Yhteensä osinkoja tuli vuoden aikana 1313 euroa. Se on melkein puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna (2239 euroa).</p><p><br /></p><p>Entäpä tuleva vuosi? Toistanko samat virheet uudelleen vai teenkö muutoksia sijoitussuunnitelmaan?</p><p>Tilanne on ristiriitainen. Kasvuyhtiöiden korkeat kertoimet epäilyttävät ja halvat arvo-osakkeet eivät näytä tuottavan mitään. Toisaalta kun korot on painettu nollaan pitkälle tulevaisuuteen, osakkeiden arvot voivat olla teoriassa äärettömän korkeita. Nousun jatkumiselle ei ole estettä, jos sijoittajien usko kasvuosakkeisiin pysyy vahvana. Eri omaisuusluokista vain osakkeet ja kiinteistöt tarjoavat positiivista reaalituottoa. Niinpä maailman sijoitusvarallisuus ja keskuspankkien printtaama raha hakeutuu osakkeisiin ja pysyy siellä niin kauan kuin tilanteeseen tulee selvä muutos. </p><p>Osakekuplan paisuessa tekisi mieli jatkaa varovaisella linjalla. Mutta kuten olen saanut kantapään kautta oppia, varovaisuus on ollut virhe osakemarkkinoilla jo kymmenen vuoden ajan. Todennäköisesti lähden vuoteen 2021 samalla kompromissilinjalla kuin aiempiin vuosiin. Kasvatan säännöllisesti indeksisijoituksia, teen harkittuja osakepoimintoja ja pidän sijoitusasteen maltillisena. Korkeimmat tuotot jäävät saamatta, mutta olen kuitenkin juhlissa mukana. Omaisuutta on kertynyt sen verran, että pääoman suojeleminen on tärkeämpää kuin yltiöpäinen riskinotto. </p><p>Hyvää alkanutta vuotta 2021 ja onnea sijoituksiin kaikille blogin lukijoille! </p><p><br /></p>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-2302682756192963562021-01-01T10:41:00.000+02:002021-01-01T10:41:29.234+02:00Salkun Q4: Koronavuosi päättyi torjuntavoittoon<p>Ikimuistoisen pörssivuoden viimeinen kvartaali on ohi. Keskityn tässä kirjoituksessa vain Q4:n tapahtumiin ja julkaisen lähipäivinä laajan katsauksen koko vuoden tapahtumista. Siinä käyn läpi lukuisat hölmöilyt sekä harvat onnistumiset. </p><p>Neljännellä kvartaalilla mentiin loppua kohti kiihtyvää vauhtia ylöspäin. Salkku nousi kolmessa kuukaudessa 6% eli 8863 euroa. Avasin lokakuussa osakesäästötilin, johon talletin 30.000 euroa. Kun nämä lisää sijoitusvarallisuuteen, salkun markkina-arvoksi käteinen mukaanlukien tuli vuodenvaihteessa 198.977 euroa. Tästä osakkeiden osuus on kolmannes ja loppu on siis käteistä. </p><p>Sijoitussalkun kokonaistuotoksi muodostui tänä vuonna 7,3 %, mutta palataan tähän myöhemmin. </p><p>Ostin osakesäästötilille harvoja houkuttelevasti hinnoiteltuja firmoja eli Aallon Groupia, Alma Mediaa ja Ilkkaa. Almat myin pois kurssinousun päätteeksi, mutta Ilkassa tuplasin omistuksen. Uskon, että siellä nousuvaraa on edelleen reilusti. Lisäksi palasin treidausmielessä Sammon omistajaksi, vaikka marraskuun alussa <a href="https://rahamias.blogspot.com/2020/11/osakesaastotili-auki-ja-sampo-ulos.html">myin kaikki osakkeeni pois</a>. Yritin myös kalastella pikavoittoja Thunderful Groupin listautumisesta, mutta jäin arvonnassa kokonaan ilman osakkeita. </p><p>Osinkoja tuli Q4:n aikana 188 euroa. </p><p><br /></p><p><b>Q4/2020</b></p><p><i>(suluissa osto- ja myyntihinnat)</i></p><p><br /></p><p><u>Ostot:</u></p><p>Aallon Group (9,26)<br />Alma Media (7,90)<br />Fleming Properties (112,00)<br />Ilkka (3,33 ja 3,57)<br />Nordea (6,85)<br />Norwegian Finans Holding (66,50)<br />Sampo (35,45 ja 33,25)</p><p>iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]<br />iShares Core S&P 500 [SXR8]<br />Nordnet Indeksirahasto Suomi</p><p><br /></p><p><u>Myynnit:</u></p><p>Alma Media (8,90)<br />Eezy (5,10)<br />Royal Dutch Shell (11,40 GBP)<br />Sampo (37,50)</p><p><br /></p><p><u>Brutto-osingot:</u></p><p>188 euroa</p><div><br /></div>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-11369767998754389432020-12-04T10:44:00.002+02:002020-12-04T10:44:59.640+02:00Sijoitin yritykseen, josta en tiedä mitään!<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXfdc5GGb9Y3U_gBmubAPhxuysUdRlC5PYawU7jHA1j7ktVpOuy9xpUEBv3J6vzJ_LBVO9xhse4zRShNIoADXH1OyGveHvifYCshqYvi297KsyrHT7R3TU-VjHUju93zIwxlNzD4LSeg/s225/db5ad958-1b37-49e9-8a4b-5e1eb25beca3.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="225" data-original-width="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXfdc5GGb9Y3U_gBmubAPhxuysUdRlC5PYawU7jHA1j7ktVpOuy9xpUEBv3J6vzJ_LBVO9xhse4zRShNIoADXH1OyGveHvifYCshqYvi297KsyrHT7R3TU-VjHUju93zIwxlNzD4LSeg/s0/db5ad958-1b37-49e9-8a4b-5e1eb25beca3.png" /></a></div>Sijoitusfilosofiaani on tähän saakka kuulunut huolellinen fundamenttianalyysi. Olen pyrkinyt tutustumaan yhtiöihin mahdollisimman perinpohjaisesti, jotta minulla olisi ymmärrys yrityksen todellisesta arvosta ja välttäisin ikävät yllätykset. Tämä sinänsä hyvä periaate on kuitenkin johtanut varovaisuuteen ja tuottojen menetykseen. En ole löytänyt houkuttelevia sijoituskohteita, koska kaikki on tuntunut liian kalliilta. Samalla osakkeet ovat jatkaneet nousua yhä korkeammalle. Varsinkin tänä vuonna olen jäänyt paitsi kasvuyhtiöiden huimasta rallista. <p></p><p>Kun vuosi lähenee loppuaan, päätin hetkeksi luopua periaatteistani ja lähteä mukaan joukkohysteriaan. Osallistuin tällä viikolla ruotsalaisen <a href="https://thunderfulgroup.com/">Thunderful Groupin</a> listautumisantiin. Kyseessä on ilmeisesti pelialan yritys, jolla on sekä tukkutoimintaa että omaa pelikehitystä. Muuta en yrityksestä tiedä. Sen sijaan tiedän, että listautuminen on aiheuttanut hypeä eri keskustelupalstoilla ja Twitterissä. Muutamat julkkissijoittajat, jotka yleensä tekevät järkeviä sijoituspäätöksiä, ovat kertoneet osallistuvansa ipoon. Niinpä seuraan ajan henkeä ja menen lauman mukana, vaikka en edes tiedä mihin sijoitin. </p><p>Thunderful Groupin kaupankäynti alkaa maanantaina 7.12. Jos kauppaa käydään merkintähintaa korkeammalla, heitän laput todennäköisesti samantien pois ja nautin pikavoitoista. Jos ipo-lotosta tulee tappiota, voin katsoa peiliin ja todeta että ansaitsin rangaistuksen hylkäämällä periaatteeni.</p><div><br /></div>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-26960615608857480402020-11-17T10:20:00.002+02:002020-11-17T10:27:06.688+02:00Analyysissa Nordnet IPO - uusi kurssiraketti vai pääomistajien härski rahastus? <p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsSDN_1pZX44FQVNy6QnoqJ2cXr8znKV1WDBoUkzMYJv3Nt0TouvIHK7qoBAFvcho4CNrsvBJMjXFxL3Q8U2Vr2FZIYLdagkf4Sli8Mee_l3-dRjvl7f3EQ3KviCDl_6g20YJELNOnpw/s1200/nordnetlogo_blogheader-1200x430.png" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="430" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsSDN_1pZX44FQVNy6QnoqJ2cXr8znKV1WDBoUkzMYJv3Nt0TouvIHK7qoBAFvcho4CNrsvBJMjXFxL3Q8U2Vr2FZIYLdagkf4Sli8Mee_l3-dRjvl7f3EQ3KviCDl_6g20YJELNOnpw/s320/nordnetlogo_blogheader-1200x430.png" width="320" /></a></div>Osakevälittäjä Nordnet tekee paluun pörssiin. Yhtiö ehti olla pörssissä vuosina 2000-2017, kunnes nykyiset suurimmat omistajat, Dinkelspielin suku ja pääomasijoittaja Nordic Capital, ostivat sen pois. <p></p><p>Nyt samat tahot aikovat listata Nordnetin uudestaan, lähes nelinkertaisella hinnalla. Listautumisessa Nordnet ei saa euroakaan pääomaa, vaan pääomistajat myyvät noin puolet omistuksistaan (enimmillään 108,1 miljoonaa osaketta) muille sijoittajille. </p><p>Vuosi 2020 on ollut osakevälittäjille erinomainen. Keväällä koronan iskiessä tehtiin ennätysmäärä osakekauppoja. Niin pienet kuin suuret sijoittajat myivät paniikissa tai ostivat pää märkänä rajusti halventuneita osakkeita. Pörssiromahdus on houkutellut myös tuhansia uusia sijoittajia markkinoille. Kurssien hurja heilunta on innostanut kansalaiset treidaamaan. Pörssikauppaa on käyty keväällä yli kaksi kertaa aktiivisemmin edellisvuoteen verrattuna.</p><p>Osakevälittäjät elävät välityspalkkioista, joten tämä vuosi on ollut Nordnetille poikkeuksellinen hyvä. Se lienee iso syy, kun miettii motiiveja listautumisen takana. Ennätystuloksella ja kovilla kasvuprosenteilla on helppo nostaa yrityksen valuaatio huippuun. Normaalisti pörssilistautumisella haetaan rahoitusta kasvuun, mutta tässä tapauksessa Nordnet yrityksenä ei suoraan hyödy listautumisesta. Vanhat omistajat sen sijaan hyötyvät, sillä he pääsevät listautumisen onnistuessa hyvällä hinnalla omistuksistaan eroon. </p><p>Niin, se hinta. Onko Nordnetin listautumishinta 88-104 SEK osakkeelta halpa, kohtuullinen vai kallis? </p><p>Osakkeita on 250 miljoonaa kappaletta, eikä listautumisen yhdeydessä synny uusia osakkeita, joten tehdään laskelmat tällä osakemäärälllä. </p><p>Vuonna 2019 Nordnet teki 339 MSEK nettotuloksen. Se tarkoittaa 1,36 SEK osakekohtaista tulosta. P/e-luku olisi hintahaarukan alapäässä 65 ja yläpäässä 77. Nähdäkseni vuonna 2019 ei ole ollut merkittäviä kertaeriä, jotka olisivat vääristäneet tulosta suuntaan tai toiseen. </p><p>Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä on tehty peräti 881 MSEK nettotulos kaupankäyntiaktiivisuuden tuplaantumisen seurauksena. Tasaisen vauhdin taulukolla koko vuoden 2020 nettotulos olisi 1175 MSEK ja osakekohtainen tulos silloin 4,70 SEK. P/e-luku olisi hintahaarukan alapäässä 19 ja yläpäässä 22. Kuluvan vuoden raportoitua tulosta vähentävät tietysti listautumiskulut, jotka ovat arviolta 110 MSEK. </p><p>Skaalautuvalle nettivälittäjälle kahdenkympin p/e ei kuulosta mahdottomalta, mutta 65-77 alkaa olla jo vaikea niellä.</p><p>Nordnetiin sijoittavan on pohdittava jatkuuko hurja tuloskunto tulevaisuudessakin vai oliko 2020 yksittäinen hyvä vuosi. Itse kallistun siihen, että tämä oli poikkeusvuosi. Tietysti pitää muistaa, että Nordnet on saanut vuoden aikana paljon uusia asiakkaita, jotka varmasti tekevät kauppaa jatkossa. Vaikka tuotot asiakasta kohti palaisivat vuoden 2019 tasolle, tuloksen pitäisi silti olla nousu-uralla kasvaneesta asiakasmäärästä johtuen.</p><p>Jos oletetaan, että ensi vuonna meno markkinoilla rauhoittuu ja Nordnetin asiakasmäärä pysyy vähintään nykytasolla, yhtiön pitäisi päästä helposti 600 MSEK nettotulokseen. Silloin p/e-luku pyörisi 40:n ympärillä. Edelleen kallista, mutta samoilla kertoimilla hinnoitellaan muitakin digitalouden firmoja.</p><p>Nordnetin lähin verrokki on ruotsalainen kilpailija Avanza, joka arvostetaan tällä hetkellä p/e-luvulla 60 viime vuoden tulokseen nähden ja p/e-luvulla 23 tämän vuoden ennustettuun tulokseen nähden. Kertoimet ovat samaa tasoa Nordnetin listautumishinnan kanssa. </p><p>Toinen pohtimisen arvoinen asia on Nordnetin kilpailukyky. Tästä minulla on henkilökohtaista sanottavaa. </p><p>Nordnetin palvelujen hinta/laatu-suhde on viime vuosina heikentynyt. Suomalaisen asiakkaan välityspalkkiot ovat korkeammat kuin kilpailijoilla, varsinkin ulkomaille sijoittaessa. Etf-kuukausisäästäminen muuttui maksulliseksi ja osaan entisiä Superrahastoja on tullut hallinnointipalkkio. Ulkoasu-uudistus oli fiasko ja edelleen on käytössä kaksi käyttöliittymää, joita joutuu pahimmillaan käyttämään sekaisin saadakseen halutut toiminnot suoritettua. Aiemmin aktiivinen Shareville on hiljentynyt, koska se on täynnä bugeja ja palvelun kehitys on jätetty heitteille. </p><p>Samalla kun Nordnetin taso on laskenut, kilpailijoiden palvelut ovat parantuneet ja hinnat muuttuneet houkutteleviksi. Siksi avasin osakesäästötilin Danskeen. Nettikeskustelujen perusteella moni sijoittaja on ottanut käyttöön kilpailevia välittäjiä, joita käytetään esimerkiksi ulkomaisten osakkeiden ostoon. Asiakkaiden valuminen muualle rapauttaa pikkuhiljaa Nordnetin tulosta.</p><p>Nämä ovat tietysti vain suomalaisen sijoittajan ongelmia. Nordnetin kilpailukyvystä muissa Pohjoismaissa en osaa sanoa mitään. Tuskin kilpailu on ainakaan vähäisempää kuin Suomessa.</p><p>Aionko osallistua Nordnetin listautumiseen? En tiedä. Osakemyynti ilman kasvurahoitusta, kireä hinnoittelu, vuoden 2020 poikkeuksellisuus ja kasvava määrä tyytymättömiä asiakkaita. Siinä on turhan pitkä lista negatiivisia asioita ipon ympärillä. </p><p>Toisaalta en yllättyisi, vaikka Nordnetin osake lähtisi kaupankäynnin alkaessa nousuun. Tänä vuonna pörssissä on tapahtunut paljon järjettömiä asioita. Ylihinnoiteltu listautuminen ei todellakaan ole este sille, etteikö joku voisi maksaa osakkeesta vielä paljon enemmän. Instituutioannin tarjouskirja merkittiin täyteen heti ensimmäisenä päivänä. Lisäturvana pikavoittojen metsästäjille on Carnegien vakautustoimenpiteet, jos kurssi meinaa laskea antihinnan alapuolelle. </p><p>Fundamenttien näkökulmasta en pidä Nordnetin listautumista kovin houkuttelevana. Sen sijaan yleisen pörssimanian ja ennätysmäisen löysän rahan määrän huomioiden pikavoittojen mahdollisuus on vähintään kohtuullinen. </p><p><br /></p><p>Tärkeitä päivämääriä:</p><p>Merkintäaika yleisölle 16.-23.11.2020<br />Merkintäaika instituutioille 16.-24.11.2020<br />Kaupankäynti alkaa 25.11.2020</p><p>Merkintähinta:</p><p>88–104 SEK/osake</p><p>Merkintämäärä yleisöannissa: </p><p>100 - 10.000 osaketta </p><div><br /></div>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-38543371993300071842020-11-12T16:26:00.001+02:002020-11-12T16:31:07.046+02:00Osakesäästötili auki ja Sampo ulos salkusta<p>Avasin vihdoin osakesäästötilin. (Tai avasin sen jo lokakuussa, mutta jaksoin vasta nyt kirjoittaa siitä blogiin.) Valintani oli Danske Bank. Vaikka <a href="https://rahamias.blogspot.com/2020/02/danske-bank-oli-pettymys-en-ole.html">haukuin pankkia melko reippaalla kädellä alkuvuodesta</a>, totesin alkuärsytyksen laannuttua, että Dansken mobiilisovellus on riittävän hyvä kaupankäyntiin ja hinnoittelu kokonaisuutena edullisin. </p><p>Nordnetillä olisi ollut paras alusta, mutta ulkomaisten osakkeiden ostot ja myynnit ovat törkeän kalliita. Nordean hinnoittelu on houkutteleva vain pienillä summilla sijoittaville, eikä pankin mobiiliapilla voi tehdä kauppaa ollenkaan. Paha puute. Danske oli kolmikosta vähiten huono, joten valitsin sen. Laitoin osakesäästötilille alkupanokseksi 30.000 euroa ja tein ensimmäiset ostot lokakuussa. Ost:lle ilmestyi parin tonnin painoilla Ilkkaa ja Alma Mediaa.</p><p>Sitten tuoreempiin tapahtumiin. Sampo sai lähtöpassit salkusta tällä viikolla.</p><p>Sampo on vuosien varrella noussut salkkuni ylivoimaisesti suurimmaksi sijoitukseksi. Syy ei kuitenkaan ole luja usko yhtiöön tai kurssinousun aiheuttama position paisuminen. Tosiasiassa olen tehnyt lisäostoja keskihinnan alentamiseksi ja toivonut, että pääsen joskus helpommin eroon tappioista. Kun alkuviikon rallin myötä sampoturska muuttui vihdoin voitolliseksi, päätin myydä koko roskan pois silmistäni. </p><p>Ostin alunperin vuonna 2017 Sammon turvalliseksi ja tylsäksi osingonmaksajaksi. Yhtiö vakuutti silloin sitoutumista kasvavaan osinkoon ja analyytikot vakuuttivat, että Sammon osinko olisi "pomminvarma". Sehän oli puppua: <a href="https://rahamias.blogspot.com/2019/10/sampo-petti-osinkolupauksensa.html">Sampo leikkasi tylysti osinkoa</a> eikä antanut mitään takeita kasvavasta osingosta. Yhtiö myös korosti keskittymistä Pohjoismaihin, mutta sekin oli puppua. Sampo osti kesällä eteläafrikkalainen RMI:n kanssa brittiläisen vakuutusyhtiö Hastingsin melko suolaisella hinnalla. Muitakin outoja diilejä on tehty. Intrumista ostettiin siivu, joka myytiin paniikinomaisesti vain 1,5 vuoden omistamisen jälkeen lähes samaan hintaan. Nordeasta myytiin juuri tällä viikolla osuus tappiolla tasearvoon nähden, vaikka Sampo on jatkuvasti vakuuttanut että Nordea on tulevaisuudessa merkittävästi arvokkaampi kuin nyt. </p><p>Viime vuosina Sampo on sekoillut sekä viestinnässä että teoissa niin paljon, etten oikeastaan luota heidän tekemisiin paljoakaan. Tuntuu oudolta, miksi suomalaiset sijoittajat niin kovasti rakastavat Sampoa, vaikka yhtiö on ollut pettymys lähes kaikin mahdollisin tavoin. </p><p>Sitä paitsi Sampo on amatöörisijoittajalle todella hankala analysoitavaksi, koska se koostuu niin monesta eri palasesta. Niinpä järkeilin, että jatkossa on parempi omistaa Sampoa indeksirahastojen kautta. </p><p>Olen blogikirjoituksissa toistellut indeksisijoittamisen ylivoimaisuutta verrattuna harrastusluonteiseen osakepoimintaan. Aktiivinen sijoittaminen voi onnistuessaan olla tuottavampaa kuin passiivinen osakesäästäminen, mutta yhtä kaikki se on työtä, johon pitää käyttää aikaa ja energiaa. Minulla on jo työ, jota pidän paljon kiinnostavampana kuin tilinpäätösten tutkimista tai kurssien tuijottelua. Siksi keskitän valtaosan sijoituksista kohteisiin, joita ei tarvitse seurata mitenkään. Sain jo <a href="https://rahamias.blogspot.com/2020/03/tein-noholla-sijoitushistoriani.html">keväällä Nohon kanssa kallista oppia</a> siitä, mitä tapahtuu kun unohtaa seurata omistuksiaan. </p><p>Siirrän vähitellen yhä suuremman osan sijoitusvarallisuudesta indeksirahastoihin. Koska pelihimosta en varmasti kokonaan pääse eroon, keskitän osakepoiminnat ja hupitreidaamisen tästä lähtien osakesäästötilille. </p><p><br /></p>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-55635454692171722382020-10-01T10:02:00.000+03:002020-10-01T10:02:10.121+03:00Salkun Q3: Koronakuopasta takaisin maan pinnalle <p>Nousu jatkui vuoden kolmannella kvartaalilla. Syyskuun puolivälissä salkku nousi ensimmäistä kertaa tänä vuonna plus-merkkiselle tuotolle koronaromahduksen jälkeen. Viime viikkojen alakulo pörssissä kuitenkin laski salkun lievästi miinukselle. Q3:lla salkku nousi 4,2% eli 6520 euroa. Sijoitusten markkina-arvo käteinen mukaanlukien on 159.605 euroa. Salkun ytd on -0,7 %, kun samaan aikaan OMXH25GI on tuottanut 4,9 %. Jos seuraavan kolmen kuukauden aikana ei tapahdu ihmeitä, otan tänä vuonna turpaan Helsingin pörssin tuottoindeksiltä. </p><p>Ostoja ja myyntejä kertyi runsaasti, vaisun lopputuloksen valossa liikaakin. Olen siirtänyt aktiivisen kaupankäynnin Danskeen, sillä siellä on halvimmat välityspalkkiot. Nordnetissä olen ostanut vain indeksirahastoja ja Nordeassa lähinnä myynyt vanhoja omistuksia. </p><p>Q3:n aikana ostin pohjamutiin poljettua perinteistä teollisuutta eli UPM:ää, Wärtsilää ja Royal Dutch Shelliä sekä it-konsultteja Goforea ja Siiliä. Goforet ehdin jo myydä nousupyrähdyksen jälkeen, samoin aiemmin hankitut Innofactorit. Siivosin salkusta finanssisektoria ja heitin pihalle voiton puolelle kivunneet Intrumit ja puolet Norwegian Finans Holdingista. </p><p>Käteistä on edelleen liikaa. Töissä on mennyt koko ajan mukavasti, vaikka maaliskuussa tulevaisuus näytti synkältä. Tänä vuonna kulutukseni on laskenut, koska koronan takia matkusteluun, ravintoloihin, viihteeseen ja harrastuksiin käytetty raha jää nyt säästöön. Rahaa tulee tilille enemmän kuin ehdin tuhlata. Sijoitusvarallisuudesta käteisen osuus on noin 65% ja osakkeiden vain 35%.</p><p>Osinkoja tuli kvartaalin aikana 218 euroa. </p><p><br /></p><p><b>Q3/2020</b></p><p><i>(suluissa osto- ja myyntihinnat)</i></p><p><br /></p><p><u>Ostot:</u></p><p>Citycon (6,18)<br />Gofore (7,80)<br />Norwegian Finans Holding (66,20)<br />Royal Dutch Shell (10,10 GBP)<br />Siili (9,84)<br />UPM-Kymmene (22,92)<br />Wärtsilä (6,94)</p><p>iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]<br />iShares Core S&P 500 [SXR8]<br />Nordnet Indeksirahasto Suomi</p><p><br /></p><p><u>Myynnit:</u></p><p>Gofore (9,10)<br />Innofactor (1,00)<br />Intrum (227,20)<br />Norwegian Finans Holding (77,80)</p><p><br /></p><p><u>Brutto-osingot:</u></p><p>218 euroa<br /><br /></p>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-80885237821713451972020-08-18T22:04:00.000+03:002020-08-18T22:04:05.888+03:00Ajatuksia osakemarkkinoista elokuussa 2020<p>Kesälomat alkavat olla ohi, joten on hyvä hetki ryhdistäytyä ja palata sorvin ääreen myös blogin kanssa. Tässä kirjoituksessa ei tule olemaan selkeää punaista lankaa, vaan kirjoittelen muistiin sekalaisia ajatuksia markkinatilanteesta ja sijoittamisesta. </p><p><br /></p><p>1. Tehokkaat markkinat ovat puppua</p><p>Tämän vuoden aikana pörssissä on nähty ilmiöitä, joissa ei ole pinnalta katsottuna mitään järkeä. Esimerkkeinä kurssiliikkeet osakesplitien, osakeantien ja velkakonversioiden jälkeen (mm. Talenom, Finnair, Norwegian Air Shuttle), konkurssiin tai velkasaneeraukseen hakeutuneiden yhtiöiden huimat kurssinousut (Hertz, Wirecard) sekä tiettyjen hypeyhtiöden järjettömät markkina-arvot (Nikola). </p><p>Perinteisesti rahoitusteoriassa lähdetään siitä, että sijoittajat toimivat rationaalisesti ja arvopaperien hinnat edustavat kaikkea tietoa, joka on yleisesti saatavilla. En enää usko tähän. Markkinoilla tapahtuu lähes päivittäin asioita, joita selittää vain se, että osa sijoittajista ei toimi saatavilla olevan tiedon varassa. Vaikuttaa siltä, että osakkeita ostetaan ja myydään lähinnä tunteella. Tai ehkä päätöksenteon pohjana on tunteiden lisäksi historiallinen kurssigraafi tai peräti Inderesin tulosennuste, mutta mitään omatoimista tutkimusta ei varmasti tehdä. </p><p>Toinen markkinahinnoittelua vääristävä tekijä on treidauksen räjähdysmäinen yleistyminen. Fundamenteistä ei tarvitse välittää - riittää, että arvaa oikein muiden sijoittajien ajatukset ja pyrkii ennakoimaan niitä. Maaliskuun kuopan jälkeen markkinoille on tullut tuhansia uusia sijoittajia (pääasiassa nuoria) ja hurjat tuotot ovat lisänneet pelihimoa. Treidaamisesta on selvästi tullut uusi nettipokeri. </p><p><br /></p><p>2. Tekninen analyysi toimii sittenkin! (ainakin tällä hetkellä)</p><p>Olen aina suhtautunut tekniseen analyysiin nihkeästi. Mielestäni tulevien osakekurssien arvailu menneiden hintojen perusteella on täyttä roskaa, mutta olen joutunut muuttamaan mielipidettäni. Asiahan on niin, että jos tarpeeksi suurin osa sijoittajista uskoo tähän roskaan, se alkaa toimia. Kun kurssi koskettaa kuviteltua tuki- tai vastustasoa, ja massat alkavat siinä kohtaa ostaa tai myydä, kurssi reagoi teknisen analyysin oppien mukaisesti. Sama pätee muihin TA:n indikaattoreihin. </p><p>Teknisen analyysin toimivuus lienee ainakin osittain seurausta treidauksen suosion lisääntymisestä. </p><p><br /></p><p>3. Keskuspankit ovat pilanneet markkinatalouden</p><p>Keskuspankit ovat jo vuosikymmenen ajan epätoivoisesti yrittäneet luoda talouskasvua pitämällä korot alhaalla. Koronakriisin seurauksena elvytystoimet on nostettu aivan uudelle tasolle ja monet perinteiset opit on heitetty romukoppaan. Vaikka tarkoitus, laman torjunta, on tietysti hyvä, järjetön rahanpainaminen on johtanut hankaliin lieveilmiöihin. </p><p>Ensinnäkin keskuspankkien keinotekoisesti ylläpitämä matala korkotaso on nostanut arvostuskertoimet kattoon kaikissa omaisuusluokissa. Osakkeissa p/e-kerroin 40 on monen defensiivisen yhtiön kohdalla "uusi normaali". Kun miettii pörssiyhtiön keskimääräistä elinikää ja matalan korkotason indikoimaa nihkeää talouskasvua, voi kysyä onko järkeä sijoittaa varoja kohteeseen, jonka vapaat kassavirrat maksavat sijoituksen takaisin joskus puolen vuosisadan päästä. </p><p>Pahinta on kuitenkin se, että keskuspankkien takia riskejä ei enää hinnoitella oikein. Tätä kirjoittaessa Italian 10 vuoden valtionlainan korko on noin 1%. Jokainen voi miettiä, antaisivatko vapaasti toimivat markkinat konkurssikypsälle Italialle rahaa yhden prosentin korolla. </p><p>Tietysti ymmärrän, että keskuspankkien on pakko toimia näin, koska vaihtoehdot ovat vielä pahempia. Ilman EKP:n osto-ohjelmia Etelä-Euroopan maat kaatuisivat välittömästi ja EU sekä euro hajoaisivat. Eurooppa ajautuisi syvään lamaan, mikä olisi inhimillisesti katsottuna turhan kova hinta p/e-kertoimien palauttamisesta houkuttelevalle tasolle. </p><p>Atlantin toisella puolella keskuspankki FED:n tehtäväksi näyttää tulleen hintavakauden ylläpitämisen lisäksi osakekurssien jatkuvan nousun varmistaminen. Jo vuonna 2018 nähtiin, että mikäli FED ei tee niin kuin markkinat haluavat, S&P500-indeksin romahduksella FED saadaan muuttamaan politiikkaansa. Ilmeisesti tässä on osittain taustalla amerikkalaisten varallisuuden vahva sidos osakesijoituksiin. Osakekurssien ei voi antaa laskea, koska muuten ihmiset tuntevat menettävänsä omaisuutensa. </p><p><br /></p><p>4. Jatkan edelleen varovaista sijoitusstrategiaa</p><p>Mitä tässä pitäisi tehdä? Lyödä kaikki käteiset osakkeisiin ja nauttia ikuisesta noususta? Vai varautua järjestelmän romahdukseen ja sitä odotellessa ostaa aseita, säilykeruokaa ja kultaa? En tiedä, mutta silläkin uhalla, että menetän tuottoja, en aio lähteä mukaan hypeen ja vouhotukseen. Sijoitan jatkossakin fundamenttien perusteella ja sellaisella riskitasolla, jolla nukun yöni rauhassa. Kyllähän se harmittaa, että suurimmat tuotot ovat tänä vuonna jääneet saamatta, koska en ole uskonut että valmiiksi kallis osake voi nousta vielä 50% tai 100% korkeammalle. </p><p>Viime viikkoina olen valikoiden keventänyt osakepainoa sitä mukaa, kun yleinen ahneus on kasvanut. Koska kulunut vuosi on jo yllättänyt minut niin monta kertaa, en todellakaan yritä ennustaa mitä loppuvuonna tapahtuu. Jos nousu jatkuu arvostuskertoimia venyttämällä, myyn lisää. Jos tulee korjausliike alaspäin, siirryn takaisin ostolaidalle kun tuotto-odotus on taas järkevä. </p><p><br /></p>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-23378815742414133412020-06-30T20:29:00.000+03:002020-06-30T20:29:18.029+03:00Salkun Q2: Toipuminen koronasta jatkuu kivuliaastiToinen kvartaali oli hidasta toipumista koronashokista. Q2:lla salkku nousi 9%, joka rahaksi muunnettuna on 11435 euroa. Normaalisti näin kova nousu olisi juhlan paikka, mutta korona iski maaliskuussa sen verran pahasti, ettei salkku ole vieläkään alkuvuoden tasolla. Salkun ytd on -6,5 % eli vuodenvaihteeseen nähden olen tappiolla hieman yli 7000 euroa.<br />
<br />
Ostin huhtikuussa runsaasti indeksirahastoja ja tankkasin toukokuussa lisää Sampoa, Intrumia ja Fleming Propertiesia. Dansken salkkuun otin uutena Fortumia sekä palasin tauon jälkeen Cibus Real Estaten ja Cityconin omistajaksi, kun kiinteistösektoria poljettiin pohjamutiin. Myyntiin menivät Vincit, Bilot ja Restorbio, kaikki pienellä voitolla ostohintaan nähden. Salkun hidas nousu Q2:lla johtui pääosin finanssisektorin ylisuuresta painosta. Sampo, Intrum ja NoFi jumittavat yhä huomattavasti alempana kuin ennen koronakriisiä, toki syystäkin.<br />
<br />
Käteistä on edelleen ennätysmäärä eikä kurssien yllättävän nopea nousu maaliskuun kuopasta ole houkutellut ostamaan enempää. Pistin aiemmin Bank Norwegianissa olleet 50 tuhatta Danskeen. Näistä olen onnistunut siirtämään osakkeisiin vasta kymppitonnin. Lasken arvo-osuustileillä olevat käteiset mukaan sijoitussalkkuun, joten Norskin käteisten mukaan ottaminen paisutti salkun arvon yli 150 tuhanteen. Sijoitusvarallisuudesta käteisen osuus on noin 60% ja osakkeiden 40%.<br />
<br />
Korkotuloja ei tule enää mistään ja osinkokevät oli surkein moneen vuoteen. Passiivisten tulojen varaan ei minun sijoitustyylillä kannata heittäytyä. Osinkoja tuli kvartaalin aikana 788 euroa, joista suurin osa Sammosta.<br />
<br />
<br />
<b>Q2/2020</b><br />
<br />
<i>(suluissa osto- ja myyntihinnat)</i><br />
<u><br /></u>
<u>Ostot:</u><br />
<br />
Cibus Real Estate (125)<br />
Citycon (6,06)<br />
Fleming Properties (108)<br />
Fortum (15,43)<br />
Intrum (128,70)<br />
Sampo (27,45)<br />
<br />
iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]<br />
iShares Core S&P 500 [SXR8]<br />
Nordnet Indeksirahasto Suomi<br />
<br />
<br />
<u>Myynnit:</u><br />
<br />
Bilot (7,50)<br />
Restorbio (1,51)<br />
Vincit (4,70)<br />
<br />
<br />
<u>Brutto-osingot:</u><br />
<br />
788 euroa<br />
<br />Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-16990203276364510722020-04-01T21:33:00.000+03:002020-04-01T21:33:38.425+03:00Salkun Q1: Korona tuhosi varallisuutta lähes 19.000 euroa Uuden vuosikymmenen ensimmäinen kvartaali alkoi katastrofaalisesti. Koronavirus riehui salkussa, eikä mikään osake säästynyt tartunnalta. Q1:n aikana sijoitusvarallisuus suli 18693 euroa. Se on huonoin kvartaalitason muutos ikinä. Prosenteissa muutos oli -16,7%.<br />
<br />
Tammikuun nousussa olin onneksi myyntilaidalla. Myin korkean arvostustason takia Talenomin ja Match Groupin. Hoivatilat lunastettiin ostotarjouksen myötä. Pelipaperit Wärtsilä ja Nokian Renkaat lähtivät myös hyvän sään aikaan.<br />
<br />
Valitettavasti ehdin ostaa it-konsulttifirmoja ja Noho Partnersia ennen pörssiromahdusta. Lisäksi tankkasin romahduksen keskellä vielä Sampoa, Intrumia ja Norwegian Finans Holdingia. Kaikkien kurssit ovat lähes puolittuneet kuukaudessa. Syöksyn syventyessä olen lisännyt pelkästään indeksirahastoja. Ainoa myynti oli Noho, josta <a href="https://rahamias.blogspot.com/2020/03/tein-noholla-sijoitushistoriani.html">kirjoitin viime viikolla</a>.<br />
<br />
Riskienhallinnan nimissä otin Bank Norwegianin tililtä käteiset pois. En usko, että pankki kaatuu, mutta eipä se talletussuojasta huolimatta ole mikään turvasatama. Eikä 0,75% korko ole tässä tilanteessa houkutteleva. Laitoin näistä rahoista 30.000 euroa turvaan Dansken arvo-osuustilille. Sotakassat ovat nyt valmiina asemissa Nordnetissä, Nordeassa ja Danskessa. Aion ostaa isommilla summilla indeksirahastoja normaalin kuukausisäästämisen lisäksi, mikäli pörssiromahdus jatkuu.<br />
<br />
Bank Norwegianista ehti kertyä korkotuloja 80 euroa ennen tilin tyhjennystä. Osinkotuottoa.fi maksoi kuukausittaiset osinkonsa eli yhteensä 34 euroa. AstraZenecalta tuli puolivuotisosinkoa 83 euroa.<br />
<br />
<br />
Q1/2020<br />
<br />
<u>Ostot:</u><br />
<br />
Bilot (listautuminen)<br />
Gofore<br />
Innofactor<br />
Intervacc<br />
Intrum<br />
Noho Partners<br />
Norwegian Finans Holding<br />
Sampo<br />
Vincit<br />
<br />
iShares Core S&P 500 (SXR8)<br />
Nordnet Indeksfond Norge<br />
Nordnet Indeksirahasto Suomi<br />
<br />
<br />
<u>Myynnit:</u><br />
<br />
Hoivatilat (lunastus)<br />
Match Group<br />
Noho Partners<br />
Nokian Renkaat<br />
Talenom<br />
Wärtsilä<br />
<br />
<br />
<br />
<u>Brutto-osingot:</u><br />
<br />
117 euroa<br />
<br />
<br />
<u>Korkotulot:</u><br />
<br />
80 euroa<br />
<br />Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-72516656166200374242020-03-29T11:42:00.000+03:002020-03-29T11:42:38.155+03:00Tein NoHolla sijoitushistoriani suurimmat tappiot<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8lBBj10UgNWw8fzOHTH7qq82Cj6oK4jjZulgDuIsOIMKrYTNY_mSFi-9AJYDxVMa_YRDgviLRJKj3YPqRAHD_Nvyvt1iTc7PSjTCD1eBCjr0Qn_Qd7OaX120RXrq7qKEQGDDsr2J9zA/s1600/NoHo_tunnus_1vari_RGB.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="980" data-original-width="1500" height="130" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8lBBj10UgNWw8fzOHTH7qq82Cj6oK4jjZulgDuIsOIMKrYTNY_mSFi-9AJYDxVMa_YRDgviLRJKj3YPqRAHD_Nvyvt1iTc7PSjTCD1eBCjr0Qn_Qd7OaX120RXrq7qKEQGDDsr2J9zA/s200/NoHo_tunnus_1vari_RGB.jpg" width="200" /></a></div>
Tein tällä viikolla historiaa. Myin nimittäin keskiviikkona Noho Partnersin osakkeet hintaan 4,20 euroa/kpl. Kun ostojen keskihinta oli 10,10 euroa, tappiota tuli lähes 60% eli 2800 euroa. Tämä oli ylivoimaisesti suurin realisoitu luovutustappio, jonka olen onnistunut tekemään osakekaupoilla.<br />
<br />
NoHo Partnersin tilanne muuttui muutamassa viikossa kammottavaksi. Kun koronaepidemmia levisi Suomeen, asiakkaat hävisivät ravintoloista, mutta kulut eivät hävinneet mihinkään. Vaikka Noho lomautti nopeasti koko henkilöstönsä, yli 200 ravintolan vuokrakulut juoksevat koko ajan. Samaan aikaan eri lähteistä alkoi tihkua tietoja, että Noho on jättänyt laskuja ja vuokria maksamatta. Nohon kassa on niin pieni, ettei yhtiö selviä enää monta viikkoa ilman ulkopuolista rahoitusta.<br />
<br />
Tässä vaiheessa päätin katkaista omat tappioni. En ikinä sijoittaisi firmaan, joka keikkuu konkurssin partaalla ja pysyy hengissä ainoastaan luotottajien armosta. Kun sellainen firma salkusta nyt löytyi, siitä oli pakko päästä eroon.<br />
<br />
Itse asiassa en pidä todennäköisenä, että Nohoa päästetään konkurssiin. Yhtiö luultavasti saa jostain hätälainan, jolla se selviää lähikuukaudet. Ongelmat eivät kuitenkaan lopu siihen. Vaikka Noho saisi kesällä ravintolat auki, Suomi on taantumassa. Ihmiset kuluttavat harkiten, yritysten juhlat ovat ohi ja matkailu on pysähdyksissä. Kalliimman hintaluokan ravintoloissa voi olla hyvin hiljaista. Lisäksi lainat pitää maksaa takaisin, ja korkokulut ovat todennäköisesti isot. Jos virusepidemia pitää ravintolat suljettuna muutamaa kuukautta pidempään, edessä on uusi rahankeräys ja silloin luultavasti osakeannin muodossa.<br />
<br />
Voi siis ennustaa, että Nohon tämän vuoden tulos on umpisurkea ja ensi vuosikin menee velkojen takaisinmaksuun. Vasta parin vuoden päästä olisi lupa odottaa hyvää tulosta osakkeenomistajille. Tämä siis positiivinen skenaario, jossa koronaepidemia saadaan nopeasti kuriin eikä virus tee comebackia ensi talvena. Vaikka Nohon osake on nyt todella halvan tuntuinen normaaliin tulostasoon verrattuna, mielestäni se ei ole riittävän houkutteleva riskeihin nähden.<br />
<br />
Jättimäisen sijoitusmokan jälkeen on hyvä pysähtyä miettimään mikä meni pieleen ja mitä tästä voi oppia.<br />
<br />
Ostin Nohoa tammi-helmikuussa, kun yhtiöllä meni lujaa. Positiivinen tulosvaroitus, hybridin takaisinmaksu ja Friends and Brgrs -kauppa ruokkivat nousevaa kierrettä. Noho oli kannattavan kasvun uralla ja osake oli 10 euron hintaisena houkutteleva, varsinkin kun muistaa, että hintaan sisältyi osuus vuokratyöfirma Eezystä. Mielestäni ostot olivat järkeviä sen hetkisen tiedon valossa, enkä voi katua niitä. Tuskin kukaan olisi tammikuussa uskonut, missä tilanteessa Suomi on nyt.<br />
<br />
Varsinainen virhe Nohon suhteen oli liian hidas reagointi. En myynyt heti, kun alkoi näyttää pahalta. Tosin myöhästyin muutenkin pörssiromahduksesta, joten salkku on nyt täynnä turskaa. Ajattelin kuitenkin aluksi, että kaikki salkun yhtiöt selviävät kriisistä. Se mitä en tajunnut, oli Nohon onnettoman pieni kassa ja korkeat kiinteät kulut. Tämä on tietysti turmiollinen yhdistelmä, jos liikevaihto katoaa.<br />
<br />
Noho-turska muistuttaa jälleen osakepoiminnan riskisyydestä. Vaikka tekisi kotiläksyt hyvin, se ei riitä. Yhtiöitä pitää seurata aktiivisesti ja toimia heti, jos tapahtuu yllättäviä muutoksia. Toisaalta, kuten <a href="https://rahamias.blogspot.com/2019/01/2019-sekoilujen-aika-on-ohi-vaihdan.html">kirjoitin tammikuussa 2019</a>, minulla ei ole aikaa ja kiinnostusta vahtia markkinoita päivittäin. Tarinan opetus voisi olla se, että minun kannattaa vihdoinkin keskittää pääosa sijoituksista indeksirahastoihin. Jos suoraa osakepoimintaa välttämättä haluaa harrastaa, se pitää tehdä korkeintaan muutamalla yhtiöllä ja salkun kokoon nähden pienillä panoksilla.<br />
<br />Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-36260724337355935332020-03-15T21:24:00.000+02:002020-03-15T21:45:18.507+02:00Ajatuksia koronapandemian ja pörssiromahduksen keskeltä <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjf4VFlP5MT0PputUToJLU58N_FBmAc6i2sAGLItK87ZkDVyOT-s0xqgE7DtmKFXzIRj6u5vTSMGMpF1FNx8u8hnNNftHbpphYna6bJIJZFCzbxCUTXU61R8rlgt-acxBwsMFJH6lU-7A/s1600/virus.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjf4VFlP5MT0PputUToJLU58N_FBmAc6i2sAGLItK87ZkDVyOT-s0xqgE7DtmKFXzIRj6u5vTSMGMpF1FNx8u8hnNNftHbpphYna6bJIJZFCzbxCUTXU61R8rlgt-acxBwsMFJH6lU-7A/s320/virus.jpg" width="320" /></a></div>
Viimeisten viikkojen ja päivien aikana on tapahtunut niin paljon, etten oikein tiedä mistä aloittaa. Tekstistä saattaa tulla sekava, mutta haluan kirjoittaa muistiin ajatuksia historiallisen pörssiromahduksen keskellä. Vielä muutama viikko sitten elämä oli täysin normaalia ja nyt tuntuu, että kaikki on sekaisin.<br />
<br />
<h4>
Koronavirus oli musta joutsen</h4>
<br />
Pakko tunnustaa, että arvioin koronan vaikutukset täydellisesti pieleen. Lohdutukseksi voi sanoa, että en ollut ainoa. Suuri osa maailman sijoittajista ei ymmärtänyt ajoissa, millaisia seurauksia viruksen leviämisellä Eurooppaan ja USA:han olisi. Kaikki data oli kyllä tarjottimella. Aluksi pidin koronaa hieman normaalia ärhäkkäämpänä flunssaviruksena, joka jäisi Aasiaan, kuten vuoden 2003 sars-epidemia. Sitten kun taudin vakavuus alkoi valjeta, Kiina oli hyvää vauhtia saamassa tilanteen hallintaan. Samaan aikaan epidemia vasta alkoi Euroopassa, joten ajattelin lapsellisesti, että homma saadaan täälläkin hoidettua yhtä nopeasti.<br />
<br />
Vasta Italian epidemian muuttuminen kansalliseksi katastrofiksi herätti ymmärtämään, että sama voi olla edessä Suomessa ja kaikkialla länsimaissa. Koronaviruksen vaikutukset talouteen ovat valtavat. Eurooppa kohtaa sellaisen tarjonta- ja kysyntäshokin, jota tuskin on koskaan aiemmin nähty. Kun kaikki matkustaminen loppuu, ravintolat, kuntosalit, teatterit ja muut palvelut pistetään kiinni sekä tapahtumat perutaan kuukausiksi, seuraukset taloudelle ovat hirvittävät. Odotettavissa on lomautuksia, työttömyyttä ja konkursseja. Onneksi EU, Ekp ja jäsenmaiden hallitukset ovat nopeasti sorvaamassa pelastuspaketteja yrityksille, jotta pahin tuho voidaan välttää.<br />
<br />
<h4>
If You're Going To Panic, Panic First</h4>
<br />
Olen vuoden ajan tietoisesti vähentänyt päivittäistä salkun ja pörssin seuraamista. Paniikkiratkaisuista on sijoittamisessa yleensä vain haittaa, mutta tämän romahduksen edellä olisi ollut syytä panikoida. Huonot uutiset menivät minulta aluksi täysin ohi ja lasku oli kestänyt jonkin aikaa, ennen kuin tajusin tilanteen vakavuuden.<br />
<br />
Miksi en myynyt salkkua tyhjäksi? Myöhästyin paniikista ja tällä hetkellä kursseihin on paikoin hinnoiteltu lähes maailmanlopun näkymiä. Joillekin toimialoille saattaa käydä todella huonosti (mm. lentoyhtiöiden konkursseja tai pääomituksia tullaan näkemään), mutta toiset selviävät taantumasta entistä vahvempina. Digitaalisessa maailmassa toimivat firmat saattavat pitkällä tähtäimellä hyötyä koronaepidemiasta, kunhan alkushokki on mennyt ohi.<br />
<br />
Myin jo tammikuun älyttömässä nousurallissa salkusta pois Talenomin, Match Groupin ja Wärtsilän osakkeet. Nokian Renkaat lähti negarin jälkeen ja Hoivatilat lunastettiin pois salkusta. Osakkeita muuttui rahaksi yli 20.000 euron edestä. Silloin tuntui, että olen aivan liian matalalla osakepainolla ja käteistä oli naurettavan paljon. Ostin vielä helmikuussa Nohoa, Goforea, Vincitiä ja Innofactoria hyvien tulosten ja näkymien takia. Sampoa tankkasin viimeksi 33 eurossa. Rahastojen kuukausisäästöt ovat jatkuneet normaalisti.<br />
<br />
<h4>
Miltä pörssiromahdus tuntuu?</h4>
<br />
Salkusta on sulanut arviolta 18.000 euroa romahduksen aikana. Normaalisti tällaisen summan katoaminen harmittaisi valtavasti, mutta nyt ei tunnu juuri miltään. Syitä on useampia:<br />
<br />
<ul>
<li>Terveys on prioriteetti numero yksi. Rahasta ei ole paljon iloa, jos läheinen makaa teho-osastolla keuhkot sökönä tai itse sairastuu vakavasti. Vaikka covid-19 on suurimmalle osalle ihmisistä lievä tauti, se ei ole missään nimessä vaaraton tai harmiton. En kuulu riskiryhmään, mutta yritän silti vältellä tartuntaa kaikin keinoin.</li>
<li>Työskentelen alalla, joka ottaa pahasti osumaa lähikuukausina. Olen enemmän huolestunut omasta työtilanteesta kuin pörssistä. Töihin liittyvät erikoisjärjestelyt ovat muutenkin vieneet energiaa. Henkilökohtainen elämä on tietysti mullistunut, kun normaalit harrastukset, menot ja tapaamiset loppuivat kuin seinään. </li>
<li>Ennen romahdusta minulla oli osakkeissa kohtuullisen maltillinen osa rahoitusvarallisuudesta ja vielä pienempi osa nettovarallisuudesta. Ylimääräistä sijoitettavaa käteistä on edelleen yli 100.000 euroa. Arjen menoihin on jemmassa tuhansia euroja käyttörahaa, joten sotakassaa ei tarvitse käyttää vessapaperin ja tonnikalan ostamiseen. Velkaa ei onneksi ole yhtään, ei edes asuntolainaa. Taloudellinen omavaraisuus tuo turvallisuutta, kun moni muu asia on elämässä epävarmaa.<br /> </li>
</ul>
<br />
<h4>
Psykologiaa</h4>
<br />
Pörssiromahdus paljastaa mielenkiintoisia asioita omista ajatusmalleista. Kun kaikki on hyvin ja kurssit nousevat, on mukava katsella salkkua ja tutkia uusia ostokohteita. Kun pökäle on lentänyt tuulettimeen, salkun avaaminen on todella vastenmielistä. Mikäli olisin ennen romahdusta älynnyt myydä kaiken pois, olisin varmasti innoissani jo ostamassa alennusmyynnistä hyviä yhtiöitä. Nyt kun salkusta paljastuu pitkä rivi tappiolla kyntäviä sijoituksia, on uusien ostojen tekeminen on vaikeaa. Tulee fiilis, että heitän hyvää rahaa huonon perään, jos lasku jatkuu.<br />
<br />
Vaikka yrittäisi suhtautua sijoittamiseen rationaalisesti, tunteita on vaikea piilottaa.<br />
<br />
On myös huvittavaa huomata, kuinka omaa suoritustaan vertaa muihin. Jos salkkuni olisi romahtanut 20% samalla kun indeksitasolla nousu olisi jatkunut, ketutus olisi hirvittävä. Nyt romahdus on iskenyt kaikkiin toimialoihin, maihin ja maanosiin, suuriin ja pieniin yhtiöihin, joten kaikki longina olleet osakesijoittajat ovat menettäneet varallisuutta. Lasku ei tunnu niin pahalta, kun se on yhteinen kokemus. Minun pitäisi jopa vähän iloita, sillä olenhan voittanut indeksin salkkuni suuren käteispainon ansiosta.<br />
<br />
Jälkiviisastelu on helpoin viisauden muoto. Olisi pitänyt tajuta sitä ja tätä, myydä salkku tyhjäksi, shortata indeksejä jne. Itsensä syyttely on kuitenkin turhaa. On järkevämpää keskittyä tekemään parempia päätöksiä tulevaisuudessa.<br />
<br />
Muutamasta asiasta voi olla jopa vähän tyytyväinen. Olen ollut varovainen sijoittaja enkä heittäytynyt ahneeksi, kun markkina nousi yli ymmärryksen. Kevensin salkkua ajoissa. Sääliksi käy niitä, jotka ovat sijoittaneet velalla tai joutuvat pakkomyymään omistuksia palkkatulojen loppuessa. Kun osakepaino ei ole liian suuri varallisuuteen nähden, voi hurjaa menoa seurata rauhassa ilman pelkoa.<br />
<br />
<h4>
Miten toimin markkinoilla tästä eteenpäin?</h4>
<br />
En usko maailmanlopun profetioihin enkä edes euron romahtamiseen. Eurooppa on kohdannut historiassa paljon pahempiakin pandemioita ja kaikista on selvitty. Koronaepidemian hoito vaatii rajuja toimia, jotka valitettavasti pysäyttävät talouden. Pysähdyksen kestosta ja valtioiden tukitoimista riippuu, miten ja mitkä yritykset selviävät shokista. Aikanaan elämä taas normalisoituu. Tässä vaiheessa on tietysti täysin mahdoton sanoa, milloin käänne parempaan tapahtuu. Se voi kestää viikkoja, kuukausia tai vuosia.<br />
<br />
Pörssikursseja en osaa ennustaa. En nähnyt romahdusta enkä osaa nähdä milloin alkaa uusi nousu. Juuri nyt en ole myymässä mitään. Kaikkien salkun yhtiöiden pitäisi kestää taantuman läpi, vaikka tämän vuoden tulokset ovat tietysti pilalla. Osakevalinnat on tehty järkiperustein ja yhtiöiden pitkän aikavälin potentiaaliin luottaen.<br />
<br />
Suorat osakeostot pidän luultavasti jäissä, kunnes tilanne vähän selkiytyy. Markkina voi jatkaa pulkkamäkeä vielä pitkään. Ostan mielummin nouseviin kursseihin, kunhan näkymä tulevaisuuteen aikanaan kirkastuu. Sotakassa on valmiina odottamassa. Kuukausisäästöjä indeksirahastoihin jatkan kuten ennenkin. Silloin ei tarvitse ottaa kantaa siihen, mitkä yritykset ovat voittajia ja mitkä häviäjiä.<br />
<br />
<br />
<br />Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-56349875410388701512020-02-22T15:56:00.000+02:002020-02-22T16:04:56.303+02:00Danske Bank oli pettymys - en ole vieläkään avannut osakesäästötiliäVuotta 2020 on eletty kohta kaksi kuukautta, enkä ole avannut osakesäästötiliä. Miten tässä näin kävi?<br />
<br />
Viime vuoden lopulla tutkin huolellisesti kaikki vaihtoehdot eli Nordnetin, Nordean, Mandatumin ja Dansken osakesäästötilit. Välittäjien vertailu ei ole helppoa, sillä hinnoittelu elää sen mukaan, miten isoja kauppoja tekee, millä markkinapaikoilla ja tarvitseeko lisäpalveluja kuten reaaliaikaiset kurssitiedot.<br />
<br />
Vaihtoehdot läpikäytyäni valitsin Danske Bankin. Osakesäästäjien jäsenenä saisin todella hyvät edut: ilmaisen säilytyksen, kaupat kaikille markkinoille vain 5e/toimeksianto, reaaliaikaiset kurssit ja laajimman valikoiman markkinoita.<br />
<br />
Dansken kanssa hommat menivät pieleen alusta lähtien. Ensin Danskella oli joulukuun lopussa massiivinen järjestelmäongelma, joka esti verkkopankkiin kirjautumisen kaikilta asiakkailta. En siis päässyt tunnistautumaan ja aloittamaan tilinavausprosessia.<br />
<br />
Tammikuun alussa onnistuin avaamaan perinteisen arvo-osuustilin. Danske ei kuitenkaan saanut lähetettyä minulle pankkitunnuksia, joten jouduin ensimmäiset kolme viikkoa kirjautumaan tilille Nordean tunnuksilla enkä mm. voinut ottaa mobiilisovellusta käyttöön. Kun näistä ongelmista oli selvitty, pääsin lopulta testaamaan kaupankäyntiä arvo-osuustilillä. Halusin kokeilla Dansken palvelujen toimivuutta perusteellisesti ennen kuin avaisin osakesäästötilin.<br />
<br />
Dansken verkkopankki tietokoneella käytettynä oli järkytys. Luulin, että Nordean verkkopankki olisi hirveintä mitä kivijalkapankit voivat tarjota, mutta Danske alitti riman mennen tullen. Ulkoasu ja käytettävyys on jostain 90-luvulta eli kammottava. Mitään haluttua toimintoa ei löytänyt suoraan, vaan piti klikkailla auki jokainen linkki, jotta tajusi mitä mistäkin tapahtuu. Käyttöliittymää ei voi personoida mitenkään eikä juuri muitakaan asetuksia ole tarjolla.<br />
<br />
Pitkällisen yritys ja erehdys -klikkailun jälkeen sain luotua suosikkilistan seuraamistani osakkeista. Siinäkin kohtasin ongelmia, kun kaikkia pienyhtiöitä ei löytynyt. Ilmeisesti nämä pitää pyytää erikseen kaupankäynnin kohteeksi kuten Nordeassa. Toinen ärsytyksen aihe on aikakatkaisu, eli jos olet muutaman minuutin käyttämättä palvelua, sinut heitetään ulos.<br />
<br />
Mobiiliappi toimii onneksi kohtuullisesti ja sen asennettuani en ole viitsinyt verkkopankkiin kirjautua. Kaupankäynti on sujuvampaa ja yhtiöiden seuraaminen onnistuu vähemmällä sähläämisellä kuin desktopilla. Dansken mobiiliappi ei kuitenkaan ole niin intuitiivinen ja monipuolinen kuin Nordnetin sovellus. Toki se on parempi kuin Nordean appi, jolla ei voi tehdä osakekauppaa ollenkaan.<br />
<br />
Danske oli odotuksiin nähden iso pettymys ja olen alkanut miettiä kannattaako kivikautisia palveluja tarjoavalle välittäjälle avata osakesäästötiliä. Osakesäästötilin myötä on naimisissa välittäjän kanssa vähintään vuosia, pahimillaan loppuelämän. Kun nykylain mukaan osakesäästötilejä voi avata vain yhden, kuluttaja ei pääse poimimaan rusinoita pullasta samalla tavalla kuin muiden pankkipalvelujen kohdalla.<br />
<br />
Dansken jälkeen aloin haikailla takaisiin Nordnetiin, joka on tähän mennessä ollut ykkösvalintani osakekaupassa. Nordnet olisi käytettävyydeltään paras, mutta ulkomaisten osakkeiden kaupankäyntipalkkiot ovat ryöstöä. Esimerkiksi Ruotsin, Norjan tai Tanskan pörsseissä toteutunut toimeksianto kustantaa minimissään 10 euroa ja USA:ssa 15 euroa. Koska haluan ostaa osakesäästötilille myös ulkomaisia kasvuyhtiöitä, Nordnetin valinta tulisi kalliiksi. Mandatum ja Nordea ovat eri syistä vielä huonompia vaihtoehtoja minulle.<br />
<br />
Koska kaikki vaihtoehdot ovat jollain tavalla huonoja, osakesäästötilin avaaminen on jäissä. Tilanne muuttuisi houkuttelevammaksi, jos Danske uudistaisi palvelunsa 2020-luvun tasolle tai Nordnet muuttaisi hinnastoaan kilpailukykyisemmäksi. Epäilen, ettei kumpikaan asia tapahdu lähiaikoina. Mutta mikäs kiire tässä on, katsellaan rauhassa. Osakesäästötilin hyödyt tulevat esiin vasta vuosikymmenien kuluessa, joten muutaman kuukauden myöhästyminen tilin avauksessa on täysin merkityksetöntä.<br />
<div>
<br /></div>
Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-7380133350791815282020-01-12T12:22:00.000+02:002020-01-12T12:27:59.182+02:00Apua, minulla on yli 110.000 euroa käteistä!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGiJWvsc_Xb-7XE6aOWl02XWViXUWRt6uLH5CW8Zi7ci_S9arYv5d0LGT2k1nMy-BAy8SzA4UnnlIsLYUQ_4ZU5thMH1Z5jHqhZIGq8yDxnEfKWWOyl4vlP3turwaEYTPGzj10KqZGuA/s1600/euro9.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="488" data-original-width="650" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGiJWvsc_Xb-7XE6aOWl02XWViXUWRt6uLH5CW8Zi7ci_S9arYv5d0LGT2k1nMy-BAy8SzA4UnnlIsLYUQ_4ZU5thMH1Z5jHqhZIGq8yDxnEfKWWOyl4vlP3turwaEYTPGzj10KqZGuA/s320/euro9.jpg" width="320" /></a></div>
Kirjoitin syyskuussa 2018 blogiin tekstin, jossa pohdiskelin <a href="https://rahamias.blogspot.com/2018/09/first-world-problems-mita-tehda.html">"mitä tehdä ylimääräisellä 80.000 eurolla?"</a>. Vuodet vierivät, mutta ongelma pysyy. Oikeastaan se pahenee - minulla on nyt reilusti yli satatuhatta euroa käteistä joutilaana.<br />
<br />
Tämän vuoden alussa käteisen määrä kasvoi entisestään, kun hyväksyin Hoivatilojen ostotarjouksen ja sain perjantaina 10.1. rahat tilille. Lisäksi kevensin hurjaan nousuralliin villiintynyttä Talenomia hintaan 46,00 ja 47,10 euroa. Näiden tapahtumien seurauksena osakkeita muuttui rahaksi yli 11.000 euron edestä.<br />
<br />
Myyntien ja lunastuksen jälkeen salkun allokaatiosta peräti 55% on käteisessä ja vain 45% osakkeissa. Tilannetta pahentaa se, että minulla on yli 52.000 euroa Bank Norwegianissa. Yhteensä käteisen osuus kaikesta sijoitettavasta varallisuudesta on 114.000 euroa. Eikä tässä vielä kaikki. Työrintamalla menee hyvin ja rahaa jää säästöön joka kuukausi vähintään tuhat euroa, usein enemmänkin. Eli käteisen määrä kasvaa nopeammin kuin saan sitä sijoitettua tai tuhlattua.<br />
<br />
Puolentoista vuoden takaiset blogipohdinnat ovat edelleen ajankohtaisia. Todella houkuttelevia sijoituskohteita ei yksinkertaisesti ole. Koroista ei saa mitään tuottoa, suora asuntosijoittaminen ei ole minun juttuni ja pääomarahastoissa on omat riskinsä (esimerkkinä Taalerin epäonnistunut <a href="https://www.taaleri.com/ajankohtaista/taaleri-kirjaa-noin-25-miljoonan-euron-tappion-saksassa-sijaitsevasta-geotermisesta-hankkeesta">georahasto</a>). Jäljelle jää vähiten huono vaihtoehto: osakkeet. Vanhaa blogikirjoitusta päivittäisin siten, että tylsät osinko-osakkeet eivät tarkoita varmaa tuottoa pienellä riskillä. Sampo ja Nordea ovat hyviä opetuksia tästä.<br />
<br />
Eli mitä tehdä ylimääräisellä sadalla tuhannella eurolla vuonna 2020?<br />
<br />
<ul>
<li>Indeksisijoitusten kasvattaminen. Tämä on teoriassa järkevää, mutta silti ajatus ahdistaa. Jos monet yhtiöt ovat niin kalliita, että en sijoittaisi niihin suoraan, miksi ostaisin samoista yhtiöistä koostuvaa indeksiä? Tällä hetkellä minulla on kuukausisäästössä S&P500 ja OMXH25 -indeksejä seuraavat rahastot, mutta melko pienillä summilla. En oikeastaan edes haluaisi ostaa all time high -lukemissa pyöriviä USA:n indeksirahastoja, mutta pelissä on pakko pysyä mukana.<br /><br /></li>
<li>Osakepoiminta. Olen viime vuosina onnistunut kohtuullisen hyvin sellaisissa poiminnoissa, jossa olen tehnyt paljon työtä ja tutustunut yhtiöön perinpohjin (mm. Talenom, VMP/Eezy, Norwegian Finans Holding). Olen vaativa ja varovainen sijoittaja, joten jos yhtiö tuntuu omien tutkimusten jälkeen houkuttelevalta, markkinat luultavasti ovat valmiit hyväksymään korkeamman arvostuksen. Voisin jatkossa tehdä enemmänkin raakaa työtä ja käydä systemaattisesti läpi small-cap-yhtiöitä, jotka esimerkiksi eivät ole Inderesin seurannassa. Jos aliarvostuksia löytyy, sitten vaan rohkeammin rahaa kiinni. Tämä tie on vaikea, mutta onnistuessaan taloudellisesti ja henkisesti palkitseva.<br /><br /></li>
<li>Elintason nosto. Välillä käy mielessä, pitäisikö törsätä rahaa kaikenlaiseen hauskaan. Ostaisin uuden auton, kakkosasunnon, kalliita vaatteita tai lentäisin turistiluokan sijaan bisnesluokassa? Ei. Hetken voisi olla kiva ökyillä, mutta oikeasti en tarvitse näitä asioita. Olen tyytyväinen elintasooni ja mielummin varmistan taloudellisen riippumattomuuden tulevaisuudessa kuin poltan rahaa turhuuksiin.<br /><br /></li>
<li>Odottaminen. Viimeiset kuukaudet pörssissä on menty vahvassa optimismissa, jopa ahneudessa. Onneksi pörssi on luonteeltaan maanis-depressiivinen, joten jossain vaiheessa iskee taas pelko ja alamäki alkaa. Sitä odotellessa saatan menettää tuottoja, mutta opin vuoden 2018 korjausliikkestä, että salkun sulaminen tuhansilla euroilla päivässä potuttaa moninkertaisesti enemmän kuin noususta paitsi jääminen. </li>
</ul>
<br />
<br />
Tässä tulikin puolivahingossa hahmoteltua vuoden 2020 sijoitussuunnitelma, jota lupailin viikko sitten. Eli tiivistetään vielä pohdinnat ohjeiksi:<br />
<br />
<ul>
<li>Jatkan kuukausittaisia indeksisijoituksia, olipa markkina menossa mihin suuntaan tahansa.</li>
<li>Osakepoimintaa ja lyhyen aikavälin kaupankäyntiä voi harrastaa, kunhan perehdyn kohteisiin huolellisesti ja riski/tuotto-suhde on houkutteleva.</li>
<li>Inflaatio on hyvin alhainen, joten rahojen sijoittamisella ei ole kiire. Pitkästä noususta huolimatta joka vuosi on tarjoutunut hyviä ostopaikkoja ja erikoistilanteita. Näin käynee myös vuonna 2020. Pitää vaan odottaa rauhassa. </li>
</ul>
<br />
<br />Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com17tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-30383463683123286552020-01-04T09:44:00.000+02:002020-01-04T09:44:20.150+02:002019 oli sijoitusurani paras vuosi - tuotto yli 22 tuhatta euroaKukapa olisi uskonut jouluna 2018, että edessä tulisi olemaan paras nousuvuosi pitkään aikaan. Vuonna 2019 pörssit ympäri maailmaa ovat tarjonneet parinkymmenen prosentin tuottolukemia. Taitavat (tai onnekkaat) osakepoimijat ovat päässeet nauttimaan yli sadan prosentin kurssinousuista monen yhtiön kohdalla.<br />
<br />
Oman osakesalkun tuotto oli viime vuonna <b>26 prosenttia </b>eli <b>22.713 euroa</b>. Sekä suhteellisesti että absoluuttisesti tuotto on sijoitushistoriani paras! Nordean ja Nordnetin salkkujen kokonaissaldo oli vuodenvaihteessa 111.986 euroa. Numerot on päivitetty <a href="http://rahamias.blogspot.com/p/salkku.html">Salkku-sivulle</a>.<br />
<br />
Tärkeimmät "vertailuindeksit" tuottivat seuraavasti:<br />
<br />
<b>+34 % iShares Core S&P500 USD Acc. ETF (SXR8) </b><br />
<b>+21 % Superrahasto Suomi (OMXH25GI)</b><br />
<b><br /></b>
<b>+26 % Rahamiäs </b><br />
<br />
<br />
Valitsin kyseiset rahastot vertailukohdaksi, koska mainituilla passiivisilla tuotteilla saa helposti ja pienillä kuluilla USA:n ja Suomen pörssien euromääräisen kokonaistuoton. Onnistuin aktiivisella salkunhoidolla voittamaan Helsingin pörssin tuottoindeksin, mutta hävisin selvästi jenkkien S&P 500:lle. Olen silti tulokseen tyytyväinen, sillä se tuli hyvin matalalla osakepainolla. Vuoden aikana salkusta vain 50-65 % oli sijoitettuna, loput käteisessä. Tuotto on kuitenkin laskettu koko salkulle, joten sijoitetun pääoman tuotto lienee ollut jotain 35-50% luokkaa.<br />
<br />
Huiman tuoton mahdollistivat erityisesti pienyhtiöt. Salkun tähdet vuonna 2019 olivat:<br />
<ol>
<li>Talenom +136 %</li>
<li>Hoivatilat +103 %</li>
<li>Match Group +92% </li>
<li>Eezy/VMP +73%</li>
<li>Norwegian Finans Holding +42%</li>
</ol>
<br />
<br />
Salkun kokonaistuotosta suurin osa oli arvonnousua. Suurimmat realisoidut myyntivoitot olivat:<br />
<ol>
<li>Talenom (20% kevennys), luovutusvoitto 1685 euroa, +319 % </li>
<li>Kotipizza (lunastus), luovutusvoitto 1684 euroa, +129 % </li>
<li>Cibus Nordic Real Estate, luovutusvoitto 340 euroa, +20 %</li>
</ol>
<br />
<br />
Suurimmat realisoidut tappiot olivat:<br />
<ol>
<li>Sampo, luovutustappio 508 euroa, -15 %</li>
<li>Vincit, luovutustappio 379 euroa, -24 %</li>
<li>Activision Blizzard, luovutustappio 124 euroa, -11 %</li>
</ol>
<br />
Sampo näyttää pahalta, mutta maksoi onneksi osinkona 570 euroa sekä 25 kappaletta Nordean osakkeita. Kokonaisuus jäi siis lievästi plussalle. Myös Vincit maksoi keväällä 60 euroa osinkoa ennen kuin myin osakkeet.<br />
<br />
<br />
Salkun parhaat osingonmaksajat vuonna 2019 (brutto):<br />
<ol>
<li>Nordea, 828 euroa </li>
<li>Sampo, 570 euroa + 25 kpl Nordean osakkeita</li>
<li>Talenom, 137 euroa</li>
<li>AstraZeneca, 123 euroa</li>
</ol>
<br />
Yhteensä osinkoja tuli vuoden aikana 2239 euroa. Se on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (2114 euroa).<br />
<br />
<br />
Vuosi 2019 oli erinomainen sijoitusvuosi millä tahansa mittarilla mitattuna. Luultavasti poikkeuksellisen hyvä. On vaikea uskoa, että tänä vuonna päästään enää samanlaiseen ralliin. Toisaalta pörssi on aina yllättänyt, ja näissä juhlissa on pakko roikkua mukana kun parempia vaihtoehtoja ei ole tarjolla.<br />
<br />
Muistellaanpa vielä lopuksi, <a href="http://rahamias.blogspot.com/2019/01/2019-sekoilujen-aika-on-ohi-vaihdan.html">mitä lupasin tammikuun alussa 2019</a>. Tein neljä lupausta, jotka olivat <i>uuden rauhallisen sijoitustyylin</i> perusta:<br />
<ul>
<li>"Kasvatan säännöllisesti indeksisijoituksia"</li>
<li>"Pidän osakepoimintasalkussa pienen määrän laadukkaita yhtiöitä, jotka tunnen hyvin. Näitä omistan pitkäjänteisesti."</li>
<li>"Pidän salkun koon melko pienenä suhteessa nettovarallisuuteeni."</li>
<li>"En aseta euromääräisiä tavoitteita osinkojen suhteen. Isojen osinkojen itsetarkoituksellinen tavoittelu ei ole järkevää." </li>
</ul>
<br />
Onnistuinko? Kyllä ja en.<br />
<ul>
<li>Indeksisijoitusten puolella on tällä hetkellä kuukausisäästössä iShares Core S&P500 -etf ja Superrahasto Suomi. Näitä olen ostanut, vaikka kurssinousu on välillä hirvittänyt. Pidin lupaukseni.</li>
<li>Osakepoiminnassa mopo lähti keulimaan. Innostuin tekemään lyhyemmän aikavälin kauppaa syklisillä teollisuusosakkeilla. Sinänsä päätös ei varsinaisesti ollut huono, sillä kaikista treideistä tuli tuottoa. Rauhallisesta sijoittamista ei voi kuitenkaan puhua. Lienee pakko myöntää, että pelkkä indeksisijoittaminen ei sovi minulle vaan tarvitsen pientä peliä ja jännitystä. Valitettavasti onnistunut treidaus aiheuttaa liiallista itsevarmuutta omista kyvyistä. Viime vuonna oli helppo treidata, kun lähes kaikki osakkeet nousivat. </li>
<li>Osakepaino pysyi maltillisena, mutta salkku tuotti silti hyvin. Jos vuoden aikana olisi nähty isompi lasku, olisin ollut hyvissä asemissa lisäostoihin. Tämä kohta meni suunnitelmien mukaan.</li>
<li>Osinkoja sain suunnilleen saman verran kuin vuonna 2018. Suhteellinen osinkotuotto oli itse asiassa huonompi, koska salkun arvo kasvoi reippaasti. Virheen tein siinä, että astuin osinkoansaan Sammon kanssa. Unohdin alkuvuoden lupaukseni ja lähdin haalimaan muhkeita osinkoja Sammosta, vaikka yhtiöllä ei todellisuudessa ollut siihen varaa. </li>
</ul>
<br />
Eli lupauksista 2/4 piti. Siihen ei voi olla tyytyväinen, mutta onneksi lupausten rikkomisesta huolimatta lopputulos oli positiivinen. Tulevia sijoituspäätöksiä varten näitä asioita on syytä työstää mielessä. Varsinkin aktiivisen kaupankäynnin kanssa täytyy olla varovaisempi. Pitääkin kirjoittaa muistiin suunnitelma ja lupaukset myös vuodelle 2020. Palaan asiaan tammikuun aikana.<br />
<br />
Hyvää alkanutta vuotta blogin lukijoille!<br />
<br />Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-41323949005305726302020-01-02T23:05:00.001+02:002020-01-02T23:05:41.137+02:00Salkun Q4: Vuoden paras kvartaaliTässä lyhyt katsaus päättyneen vuoden viimeisestä kvartaalista. Julkaisen lähipäivinä pidemmän raportin koko vuodesta.<br />
<br />
Vuosi 2019 loppui kiihtyvään nousuun. Salkun markkina-arvo oli joulukuun viimeisenä päivänä 111.986 euroa. Uusi ennätys jälleen. Tuottoa tuli kolmen kuukauden aikana huimat 8,9 % eli 9103 euroa.<br />
<br />
Tein kauppaa Q4:n aikana melko runsaasti, kenties liikaakin. Ostoista <a href="http://rahamias.blogspot.com/2019/12/joululahjoja-salkkuun-ostoslistalla.html">kirjoitin pari viikkoa sitten</a>. Marraskuussa osallistuin Fodelian listautumiseen, mutta myin pienen osakepottini heti ensimmäisenä päivänä. Käteen jäi 50 euron pikavoitto.<br />
<br />
Jatkoin salkun siivousta heräteostoksista. Q4:llä lähtöpassit saivat Alibaba, iShares Core DAX -etf ja Nordnet Smart 15. Kaikissa tuotto oli välityspalkkiot mukaanlukien lähellä nollaa. Nousuhuumassa on todella helppo ostella kaikenlaista kivaa. Pitäisi vain malttaa pysyä yhtiöissä, jotka tuntee hyvin sekä rahastoissa, joita haluaa omistaa pitkäjänteisesti. Onneksi nämä virheet eivät tällä kertaa maksaneet mitään.<br />
<br />
Joulukuussa kurssinousu kiihtyi ja pörssissä on eletty viime viikot lähes euforisissa tunnelmissa. Päätin hieman keventää osakeriskiä ja myin ennen joulua pienen siivun Talenomia ja Sampoa. Varsinkin Talenomin ralli ylitti ymmärrykseni ja yhtiön arvostus on pahasti kipurajoilla. Sammon halusin pienempään roolin syksyn osinkopettymyksen jälkeen. Samalla sain myyntitappioita vähentämään runsaita luovutusvoittoveroja.<br />
<br />
Osinkoja ei tullut pörssilistatuista osakkeista euroakaan Q4:n aikana. Osinkotuottoa.fi maksoi kuukausiosinkonsa, yhteensä 34 euroa. Bank Norwegianista sain korkotuloja 100 euroa.<br />
<br />
<br />
Q4/2019<br />
<br />
<u>Ostot:</u><br />
<br />
Fleming Properties<br />
Fodelia (listautuminen)<br />
Hamlet Pharma<br />
Intervacc<br />
Nokian Renkaat<br />
Restorbio<br />
Wärtsilä<br />
<br />
iShares Core S&P 500 (SXR8)<br />
Nordnet Superrahasto Suomi<br />
<br />
<br />
<u>Myynnit:</u><br />
<br />
Alibaba<br />
Fodelia<br />
Nokian Renkaat<br />
Sampo<br />
Talenom<br />
<br />
iShares Core DAX<br />
Nordnet Smart 15<br />
<br />
<br />
<u>Brutto-osingot:</u><br />
<br />
34 euroa<br />
<br />
<br />
<u>Korkotulot:</u><br />
<br />
100 euroa<br />
<br />
<br />Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-20072912780515147482019-12-17T20:19:00.000+02:002019-12-17T20:25:34.573+02:00Joululahjoja salkkuun - ostoslistalla laatua ja yllätyksiäKärsin suomalaisittain harvinaisesta ongelmasta: minulla on liikaa rahaa, enkä oikein keksi mitä sillä tekisin. Niinpä ostin joulukuun alussa lisää osakkeita, kun muutamissa yhtiöissä kurssit laskivat houkuttelevalle tasolle. Näissä osakkeissa näen sekä pitkän aikavälin nousupotentiaalia että mahdollisuuden pikavoittoihin.<br />
<br />
Otin salkkuun seuraavat yhtiöt:<br />
<br />
<ul>
<li>Nokian Renkaat (ostohinta 24,10 eur)<br /><br />Ostin Nokian Renkaita viimeksi toukokuussa ja myin osakkeet pois lokakuussa. Nyt hinta on jälleen laskenut, joten hyppään takaisin kyytiin. Perusteet ovat samat kuin viimeksi: Nokian Renkaiden lähitulevaisuus näyttää aneemiselta, mutta osingonmaksukyvyn pitäisi olla kunnossa ja pitkän aikavälin kasvu- ja tuottonäkymä on lupaava.<br /><br /></li>
<li>Revenio (ostohinta 24,70 eur)<br /><br />Olen katsellut Reveniota sillä silmällä pari vuotta, mutta osake on aina tuntunut liian kalliilta. Varovaisuus on maksanut kymmenien prosenttien menetetyt tuotot. Nyt ostin toimitusjohtajan lähtöä seuranneesta dipistä ensimmäisen erän Reveniota salkkuun. Toivottavasti osakkeen kehitys jatkuu tästä eteenpäinkin nousujohteisena. Ainakin megatrendit on Revenion puolella ja yhtiön johto on osoittautunut kyvykkääksi.<br /><br /></li>
<li>Wärtsilä (ostohinta 8,80 eur)<br /><br />Wärtsilä on käsittääkseni hieman samankaltaisessa tilanteessa kuin Nokian Renkaat. Wärtsilällä on ollut tänä vuonna paljon vastatuulta - sekä suhdanteesta johtuvaa että sisäisiä ongelmia kustannusylitysten kanssa. Pitkän aikavälin potentiaali on edelleen olemassa ja uskon, että perinteikäs laatuyhtiö pystyy uudistumaan ja pitämään itsensä kilpailukykyisenä.<br /><br /></li>
<li>Fleming Properties (ostohinta 116 sek)<br /><br />Tämä Tukholmaan listattu kiinteistösijoitusyhtiö ei varmaan sano kenellekään mitään. Älkää antako nimen hämätä. Yhtiön ainoa omistus on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) pääkonttori Helsingin Vallilassa, osoitteessa Fleminginkatu 34. Ostamalla tätä osaketta saat käytännössä siivun Oy Ässäkeskus Ab:n, Koy Vallilan Toimiston ja niihin liittyvän parkkihallin tuotoista. Ajattelin, että Fleming Properties voisi tarjota turvallista ja tylsää osinkotuottoa eikä arvostus ole mitenkään järkyttävän kova. </li>
</ul>
<br />
<br />
Nämä olivat otsikossa luvatut laatuyhtiöt. Sitten yllätyksiin. Ostin nimittäin Nordean salkkuun korkean riskin bioteknologiayrityksiä Ruotsista ja USA:sta.<br />
<br />
Yhtiöt ovat:<br />
<br />
<ul>
<li>Intervacc (ostohinta 18 sek)<br /><br />Ruotsalainen bioteknologiayhtiö Intervacc kehittää rokotteita eläimille. Yhtiön keihäänkärkituote on hevosen pääntautia vastaan kehitetty Strangvac-rokote. Jos tutkimustuloksia on uskominen, kyseessä on ensimmäinen toimiva rokote kyseistä sairautta vastaan. Tein nopean gallupin tuttavapiirin hevosharrastajien keskuudessa ja kaikki sanoivat ostavansa pääntautirokotteen, jos sellainen olisi saatavissa. Intervaccin rahoitus on kunnossa suunnatun osakeannin jälkeen ja Strangvacille haetaan seuraavaksi myyntilupaa Euroopan lääkevirasto EMA:lta. Intervacc on kolmikosta lähimpänä kaupallista menestystä ja siinä minulla on isoin panos.<br /><br /></li>
<li>Hamlet Pharma (ostohinta 39 sek)<br /><br />Nyt mennään loton puolelle. Ruotsalainen Hamlet Pharma on kehittämässä äidinmaidon proteiinista syöpälääkettä, joka alustavissa testeissä on todettu toimivaksi ja turvalliseksi. Jos yhtiö saa lääkkeen joskus markkinoille, tässä on käsillä jättipotti. Mikäli kaikki ei mene kuin Strömsössä, sijoittajat luultavasti menettävät rahansa. Sitä ennen on odotettavissa ahneutta ja pelkoa eli kovaa heiluntaa osakekurssissa. Riski on suuri, joten panos on pieni.<br /><br /></li>
<li>Restorbio Inc. (ostohinta 1,22 usd)<br /><br />Toinen lottokuponki. Restorbio on yhdysvaltalainen lääkekehitysyhtiö, joka kertoi marraskuussa, että sen RTB101-lääkeaihio on osoittautunut tehottomaksi hengitystieinfektioita vastaan. Kurssi tippui uutisen johdosta 90%, yli 9 dollarista yhteen dollariin. Mielenkiintoiseksi Restorbion tekee se, että yhtiön nettokassa on Q3-raportin mukaan noin 2,90 usd/osake. Kun kurssi on alle puolet osakekohtaisesta käteisvarallisuudesta, jotain on pielessä. Ilmeisesti markkina uskoo, että yhtiö jatkaa epäonnistuneiden lääkeprojektien kehittelyä ja polttaa kassan lähivuosina kokonaan. Ei kai näin räikeä alennushinta muuten olisi mahdollinen. Minä taas löin vetoa sen vaihtoehdon puolesta, että jonkinlainen omistusjärjestely tai yleinen kurssiralli purkaa osakkeessa olevan arvon. Minimaalisen pienellä panoksella mukana tässäkin.</li>
</ul>
<br />
Nyt moni lukija saattaa ihmetellä, miksi olen lähtenyt spekuloimaan epämääräisten lääkefirmojen menestyksellä. Minunhan piti keskittyä tänä vuonna tylsiin indeksisijoituksiin ja jättää sekoilu pois. En ole unohtanut periaatteitani, vaan sijoitin näihin osakkeisiin seuraavista syistä:<br />
<br />
<ol>
<li>Osakkeiden korrelaatio muun markkinan kanssa on vähäinen. Vaikka pörssit indeksitasolla laskisivat, pienet lääkefirmat menevät omia polkujaan. Päivittäinen volatiliteetti saattaa olla rajua, mutta kurssit reagoivat isommin lähinnä yhtiötason uutisiin. Kyseessä on tavallaan vaihtoehtoinen sijoitus, vaikka kohteena ovat listatut osakkeet.</li>
<li>Ajattelen biotech-sijoituksia portfoliona. Todennäköisesti osa poiminnoista on huteja, mutta jos yksikin tuottaa hyvin, se paikkaa muiden tappiot. Kokonaisuuden riskitaso on huomattavasti matalampi kuin yksittäisissä yhtiössä.</li>
<li>Yhtiöihin sijoitetut summat ovat pieniä verrattuna muihin osakesijoituksiini. Mikäli huonoimmassa skenaariossa kaikki menisivät konkurssiin, en silti menetä isoja rahoja.</li>
<li>Intervaccin ja Hamlet Pharman tuotteet ovat lääketieteellisessä mielessä todella kiinnostavia ja onnistuessaan niistä olisi paljon hyötyä sairaille ihmisille ja eläimille. Omistajana yhtiöiden kehitystä tulee seurattua tiivimmin. Restorbio taas on enemmänkin osakkeen arvostukseen perustuva vedonlyönti.</li>
</ol>
<br />
Näillä valinnoilla mennään kohti ensi vuotta. Kirjoitan uuden vuoden tienoilla perinteisen Q4-katsauksen ja vuoden 2019 sijoituskatsauksen.<br />
<br />
Rauhallista joulun odotusta blogin lukijoille!<br />
<br />
<br />Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1324890356725654091.post-62906334307596830652019-12-08T10:22:00.001+02:002019-12-08T22:57:46.271+02:00Osakesäästötili - plussat ja miinukset Tuskin kukaan sijoittamisesta kiinnostunut on voinut välttyä kuulemasta osakesäästötilistä. Kyseessä on siis 1.1.2020 voimaan astuva tilimuoto, jonka sisällä voi käydä osakekauppaa ja saada osinkoja ilman välittömiä veroseuraamuksia. Tuottoja verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun tililtä nostetaan varoja ulos, mikä mahdollistaa verotuksen lykkäämisen hamaan tulevaisuuteen.<br />
<br />
Monet alan toimijat, esimerkiksi Pörssisäätiö, Osakesäästäjät ja pankit ovat hehkuttaneet osakesäästötilin autuutta. Kuitenkin osakesäästötilissä on sudenkuoppia, jotka saattavat tehdä tilistä käytännössä hyödyttömän osalle sijoittajista.<br />
<br />
Kokosin tähän eri lähteistä osakesäästötilin hyviä ja huonoja puolia sekä hahmottelin, millaiselle sijoittajalle tili sopii parhaiten.<br />
<br />
Osakesäästötilin <b>hyvät puolet</b>:<br />
<br />
<ul>
<li>Tilin sisällä voi myydä osakkeita ja saada osinkoja ilman välittömiä veroseuraamuksia. Korkoa korolle -efekti toimii tehokkaasti, kun tuotoista ei tarvitse maksaa veroja joka vuosi. Verottaja saa osuutensa vasta siinä vaiheessa, kun tililtä nostetaan varoja ulos. </li>
</ul>
<br />
<br />
Osakesäästötilin <b>huonot puolet</b>:<br />
<br />
<ul>
<li>Osinkojen efektiivinen verotus on tavallisella arvo-osuustilillä 25,5%. Jos osakesäästötililtä nostaa ulos pääomaa, kaikista tuotoista peritään 30% vero. (Jos vuotuiset pääomatulot ovat yli 30.000 euroa, vastaavat prosentit ovat ylimenevältä osalta 28,9% ja 34%.)</li>
<li>Osakesäästötilille maksettujen ulkomaisten osinkojen lähdeveroa ei hyvitetä. </li>
<li>Tilillä tehdyistä tappioista ei saa vähennyksiä, mikäli ei lopeta koko tiliä. </li>
<li>Hankintameno-olettamaa ei voi käyttää.</li>
<li>Tilille ei voi ostaa rahasto-osuuksia tai etf:iä.</li>
<li>Tilille ei voi ostaa johdannaisia / etp-tuotteita (mm. optiot, sertifikaatit, minifutuurit ja warrantit). </li>
<li>Tilille ei voi ostaa listaamattomien yhtiöiden osakkeita.</li>
<li>Tilille voi sijoittaa pääomaa vain 50.000 euroa.</li>
<li>Osakesäästötiliin voi liittää vain yhden rahatilin. Tämä on Suomessa käytännössä aina euromääräinen tili, joten muut valuuttatilit eivät ole mahdollisia. </li>
<li>Osakesäästötilejä saa avata vain yhden. Jos pankki myöhemmin esimerkiksi korottaa palvelumaksuja, tilin siirtäminen toiseen paikkaan voi tulla kalliiksi. </li>
<li>Vanhoja omistuksia ei voi siirtää osakesäästötilille.</li>
</ul>
<br />
<br />
Osakesäästötilin hyvät puolet on nopeasti kerrottu, mutta erilaisia puutteita on paljon. Kannattaako tili avata? Se riippuu siitä, miten sijoittaa.<br />
<br />
Millainen sijoittaja <b>hyötyy</b> osakesäästötilistä:<br />
<br />
<ul>
<li>Aktiivinen sijoittaja, joka pystyy tekemään vuodesta toiseen voitollisia myyntejä ja sijoittaa rahat uudelleen. </li>
<li>Osinkosijoittaja, joka saa osinkoja suomalaisista yhtiöistä ja sijoittaa osingot uudelleen. </li>
<li>Opiskelija, joka saa opintotukea. Kela on julkisuudessa linjannut, että tilin sisällä saatuja luovutusvoittoja ei lasketa tuloksi, joka vaikuttaisi opintotukeen. (Mahdollisesti sama koskee esimerkiksi työmarkkinatukea ja asumistukea, mutta tästä en löytänyt virallista tietoa.)</li>
</ul>
<br />
<br />
Millainen sijoittaja <b>ei hyödy</b> osakesäästötilistä:<br />
<br />
<ul>
<li>Pelkästään rahastoihin tai etf:iin sijoittava.</li>
<li>Osta ja unohda -sijoittaja, joka ei myy osakkeita koskaan tai pitää osakkeita vähintään 10 vuotta ennen myyntiä. Kymmenen vuoden jälkeen hankintameno-olettaman käyttäminen arvo-osuustilillä on todennäköisesti edullisempaa verotuksessa.</li>
<li>Osinkosijoittaja, joka käyttää osinkokassavirtaa elämiseen. Osingot saa nostettua pienemmällä verotuksella arvo-osuustililtä. <i>(Tarkennus: Alussa OST:ltä saa nostettua tuottoja näennäisen pienellä veroprosentilla, koska osa nostoista on sijoitettua pääomaa. Kun pääoma on nostettu, vero-% nousee 30:een.) </i></li>
<li>Osinkosijoittaja, joka saa osinkotuloja pääasiassa ulkomaisista osakkeista. Ulkomaisten osinkojen lähdeveroja ei tämän hetkisen tiedon mukaan hyvitetä ja näin sijoittaja joutuu maksamaan kaksinkertaisen veron.</li>
<li>Johdannaisia käyttävä treidaaja.</li>
<li>Varakas henkilö, joka haluaa sijoittaa reilusti yli 50.000 euroa.</li>
</ul>
<br />
<br />
Mitä itse teen? Luultavasti avaan osakesäästötilin, mutta käytän sitä vain lyhyen aikavälin veivaukseen pääasiassa suomalaisilla osakkeilla. Tämän vuoden kaupankäynnistä tilille olisivat sopineet swing treidaukset Nokian Renkailla, UPM:llä ja Metsä Boardilla. Näitä osakkeita ei ollut alunperinkään tarkoitus omistaa ikuisesti. Jatkan olemassaolevien arvo-osuustilien käyttöä, sillä ei ole mitään järkeä myydä vanhoja omistuksia pois ja ostaa niitä takaisin osakesäästötilille. Rahastojen ja etf-sijoitusten vuoksi perinteinen arvo-osuustili on jatkossakin välttämätön.<br />
<br />
Osakesäästötili sopii työkaluksi tietyn tyyppiseen sijoittamiseen sekä kaikille Kelan tukia nauttiville, mutta ainoaksi vaihtoehdoksi sitä on vaikea suositella kenellekään.<br />
<br />
En ole vielä päättänyt mihin pankkiin avaan osakesäästötilin. Nordnetin käytettävyys on parempi kuin kivijalkapankeilla, mutta ulkomaisten osakekauppojen korkeat palkkiot ärsyttävät. Nordeassa kaupankäynti ulkomaille olisi halvempaa, mutta siitä ei ole paljon iloa, jos ei näe reaaliaikaisia kursseja, haluamani arvopaperi ei ole kaupankäynnin kohteena tai palvelu on kokonaan kaatunut. Mandatum Traderiin pitäisi laittaa täydet 50.000 euroa, jotta pääsee kohtuulliselle palkkiotasolle. Dansken palvelu on Osakesäästäjien jäsenhinnalla kiinnostava, mutta käytettävyys on kysymysmerkki. (Pelkään, että samaa luokkaa kuin Nordealla...)<br />
<br />
Onneksi tiliä ei ole pakko avata heti. Katsellaan ja harkitaan rauhassa.<br />
<br />
Lopuksi vielä muutama hyödyllinen lukuvinkki osakesäästötilistä:<br />
<br />
Laki osakesäästötilistä<br />
<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190680#Pidp447422176">https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190680#Pidp447422176</a><br />
<br />
Pörssisäätiö: Osakesäästötili - Yleiset kysymykset ja vastaukset<br />
<a href="https://www.porssisaatio.fi/blog/2018/01/29/osakesaastotili-yleiset-kysymykset/">https://www.porssisaatio.fi/blog/2018/01/29/osakesaastotili-yleiset-kysymykset/</a><br />
<br />
Nordnet: Mikä on osakesäästötili?<br />
<a href="https://blogi.nordnet.fi/mika-on-osakesaastotili/">https://blogi.nordnet.fi/mika-on-osakesaastotili/</a><br />
<br />
Nordnet: Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin<br />
<a href="https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/tilit/osakesaastotili">https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/tilit/osakesaastotili</a><br />
<br />
Taloustaito: Osakesäästötili tulee – näin hyödyt uudesta tilistä<br />
<a href="https://www.taloustaito.fi/Rahat/osakesaastotili-tulee---nain-hyodyt-uudesta-tilista/#4998d2e7">https://www.taloustaito.fi/Rahat/osakesaastotili-tulee---nain-hyodyt-uudesta-tilista/#4998d2e7</a><br />
<br />
Tuulipuku: Laskelmia osakesäästötilistä – tätä et ehkä huomannut?<br />
<a href="https://tuulipuku.fi/sijoittaminen/laskelmia-osakesaastotilista-tata-et-ehka-huomannut/">https://tuulipuku.fi/sijoittaminen/laskelmia-osakesaastotilista-tata-et-ehka-huomannut/</a><br />
<br />
Downshiftaus: Totuus osakesäästötilistä - Se puuttuva näkokulma<br />
<a href="https://downshiftaaminen.blogspot.com/2019/11/totuus-osakesaastotilista-se-puuttuva.html">https://downshiftaaminen.blogspot.com/2019/11/totuus-osakesaastotilista-se-puuttuva.html</a><br />
<br />
<br />
<i>Edit: Lisätty sijoittajatyyppejä, jotka eivät hyödy tilistä.<br />Edit2: Lisätty huonoja puolia ja tarkennettu tuottojen noston verotusta ost:ltä osinkosijoittajan näkökulmasta. </i>Rahamiäshttp://www.blogger.com/profile/07014036030810766740noreply@blogger.com5