Sijoitusvuosi 2023: Uuteen nousuun

Surkean vuoden 2022 jälkeen rahoitusvarallisuus lähti taas nousuun. 

Sijoitussalkun kokonaistuotto vuonna 2023 oli 7% eli 17.357 euroa. Olen tyytyväinen tulokseen, sillä se tuli melko matalalla osakepainolla ja suurella korkosijoitusten painolla. Volatiliteetti oli pientä ja euromääräinen tuotto ylitti minimitavoitteen (joka oli "tonni kuukaudessa").

Lisäsin osakepainoa huomattavasti heinäkuun ja marraskuun välisenä aikana, kun pörssit mörnivät ja markkinat olivat epätoivon vallassa. Suurimmat lisäsijoitukset tein Suomen ja Ruotsin indeksirahastoihin. Tämä osoittautui viisaaksi liikkeeksi, sillä joulukuun helpotusralli nosti Nordnetin indeksisalkun vuosituoton peräti 16 prosenttiin. Tietysti vielä fiksumpaa olisi ollut lyödä kaikki rahat kiinni jenkkipörsseihin Pohjoismaiden asemesta.

Nordean, Nordnetin ja Dansken salkkujen kokonaissaldo oli vuodenvaihteessa 309.275 euroa. Lisäsin salkkuihin pääomaa vuoden aikana 38.843 euroa.

Olen siirtynyt lähes kokonaan indeksisijoittajaksi. Osakepoiminnat olen keskittänyt osakesäästötilille, mutta kauppoja tein vuoden aikana vain muutamia. Ostin Fortumia kun hinta pyöri 11 euron paikkeilla sekä Eezya 1,60 eurolla. Uskoisin, että molemmat ovat vuoden päästä huomattavasti korkeammalla. Muuten OST:n menestys ei ollut ihmeellistä, sillä salkkuun unohtuneet kasvuyhtiöt eivät ole vieläkään toipuneet vuoden 2022 romahduksesta. 

Tärkeimpiä vertailuindeksejä seuraavat rahastot tuottivat vuonna 2023 seuraavasti:

+ 51%   Nasdaq 100 (iShares NASDAQ 100 ETF, SXRV)
+ 22%   S&P500                (iShares Core S&P500 ETF, SXR8)
+ 20%   MSCI World (iShares Core MSCI World ETF, EUNL)
+ 19%  OMXS30 (Nordnet Indexfond Sverige ESG)
+  2%   OMXH25GI          (Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG)

+ 7% Rahamiäs 

Voitin Helsingin pörssin tuottoindeksin, mutta hävisin muille, edellä kerrotuista syistä. Pitäisi vaan uskoa, että USA:n osakemarkkina on aina ja ikuisesti sijoituskohde numero 1, jota vastaan on turha taistella. 

Suunnitelma vuoteen 2024

Suuria muutoksia ei ole luvassa. Jatkan tylsää sijoittamista indeksirahastoihin. Ehkä painotus hieman muuttuu ja laitan jatkossa suuremman osan Pohjois-Amerikkaan. Korkosijoitusten ja osakesijoitusten tasapainoa säädän sen mukaan, miten korot ja osakkeet liikkuvat. Jos jompi kumpi tuntuu houkuttelevammalta riskin ja tuoton suhteen, sille voi antaa isomman painon. 

Hyvää uutta vuotta lukijoille!

Sijoitusvuosi 2022: turpaan tuli!

Olen käytännössä lopettanut blogin kirjoittamisen, mutta päätin pakottaa itseni tekemään vielä vuoden 2022 tilinpäätöksen. Käyn aluksi läpi viime vuoden sijoituskuulumiset ja lopuksi pohdin blogin jatkoa. 

Vuosi 2022 oli omaisuudenhoidon suhteen katastrofaalinen. Olen pyrkinyt koko sijoitusurani ajan sijoittamaan varovasti ja suojelemaan pääomaa. Viime vuonna se oli lähes mahdotonta, koska kaikkien omaisuusluokkien reaaliarvot laskivat. Osakkeet, bondit, kiinteistöt, kryptot, käteinen... Kaikki menetti arvoaan. 

Oman osakesalkun tuotto oli -15 % eli -37.211 euroa. Olen pitänyt tarkkaa kirjanpitoa sijoituksista vuodesta 2016 lähtien ja tämä oli ensimmäinen tappiollinen vuosi tänä aikana. Miinusmerkki ei sinänsä haittaa, mutta euromääräinen summa on järkyttävä. Nordean, Nordnetin ja Dansken salkkujen kokonaissaldo oli vuodenvaihteessa 253.075 euroa. Lisäsin salkkuihin pääomaa vuoden aikana 48.523 euroa, tosin siitä valtaosa on edelleen käteisenä. 

Miksi kävi näin? Muistan hämärästi kuinka tammi-helmikuussa naureskelin niille, jotka myivät salkun tyhjäksi. En uskonut, että korona aiheuttaisi enää ongelmia talouteen, en uskonut, että Putin aloittaa sodan Ukrainassa enkä senkään jälkeen uskonut, että inflaatio lähtee näin pahasti laukalle. Optimismi kostautui pahasti ja ajoin pörssiromahdukseen kasvuyhtiöpitoisella salkulla. 

Koronaromahduksessa keväällä 2020 toisaalta opin sen, että paniikissa ei pidä myydä. Niinpä en myynyt oikeastaan mitään koko vuonna, vaikka maailmanmeno näytti pahalta. Tästä poikkeuksena ainoastaan Fortum heti sodan alettua sekä Qt kesällä negarin jälkeen. Muuten odottelin ja katselin miten tilanne kehittyy. Ja siinä vaiheessa monen yhtiön kurssit olivat jo puolittuneet, joten päättelin, että saatetaan olla hyvinkin lähellä pohjia. 

Osta ja unohda -strategian lopputuloksena varallisuutta tuhoutui yhden vuoden nettopalkan verran. 

Hyvää vuodessa oli se, että ostin joka kuukausi suunnitelman mukaisesti indeksirahastoja. Pysyin siis pitkän ajan tavoitteessa, jonka tarkoituksena on siirtää sijoittamista aktiivisesta osakepoiminnasta passiivisempaan suuntaan. Tällä hetkellä osakesalkun allokaatiosta suurin osa on rahastoissa.

Tärkeimpiä vertailuindeksejä seuraavat rahastot tuottivat vuonna 2022 seuraavasti:

-  9%   OMXH25GI          (Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG)
- 14%   S&P500                (iShares Core S&P500 ETF, SXR8)
- 14%   MSCI World (iShares Core MSCI World ETF, EUNL)
- 14%   MSCI Emerging Markets (iShares Core MSCI EM ETF, IS3N)
- 30%   Nasdaq 100 (iShares NASDAQ 100 ETF, SXRV)

- 15% Rahamiäs 

Voitin sentään Nasdaqin, mutta otin pataan kaikilta muilta. Ilman suurta käteispainoa miinusmerkki olisi ollut vielä suurempi.

Vaikka sijoitusvuosi 2022 oli huono, muuten elämässä meni hyvin. Oikeastaan sen takia en jaksanut blogiakaan kirjoittaa, kun työt ja yksityiselämän tapahtumat kiinnostivat enemmän. Salkku laski rumasti, mutta kokonaisvarallisuus kasvoi niukasti ennätyksellisten ansiotulojen johdosta. 

Millä ajatuksilla vuoteen 2023?

Euroopan talous on jatkanut hämmästyttävän vahvana verrattuna kauhukuviin, joita keväällä ja kesällä maalailtiin. Markkinatalous on mestari sopeutumaan kriiseihin ja korjaamaan kysynnän ja tarjonnan epätasapainon. Toki valtioiden tukitoimilla on ollut positiivinen vaikutus luottamuksen säilymiseen. Inflaation vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa ja kohtelevat joitain ihmisiä todella raa'asti, mutta itse olen päässyt vähällä. Velattomana korkojen nousu ei tunnu missään, koti on kaukolämmön piirissä ja sähkösopimus nykymittapuun mukaan melko edullinen. Kulutusmahdollisuuteni ovat käytännössä yhtä hyvät kuin vuosi sitten. 

Sijoitusten suhteen jatkan tylsää ja passiivista linjaa. Indeksirahastoihin menee joka kuukausi nelinumeroinen summa ja lisäostoja teen harkinnan mukaan. Toivottavasti ne tänä vuonna puolittuneet kasvuyhtiötkin joskus palautuvat. 

Blogin tulevaisuus näyttää yhtä tylsältä. Kun en enää veivaa yksittäisillä yhtiöillä enkä seuraa pörssiä päivittäin, ei ole kauheasti kirjoitettavaa sijoituksista. Varmaan teen jatkossakin vuosikatsaukset itseäni varten, mutta jopa kvartaaliraportointi tuntuu pakkopullalta. Ei siis kannata odottaa kovin innokkaasti tämän blogin päivittymistä. :)

Hyvää uutta vuotta ja edellistä parempaa sijoitusvuotta lukijoille!

Salkun Q1: Putin kylvi tuhoa Ukrainassa ja osakesalkussa

Juuri kun koronasta alettiin päästä eroon, ainakin henkisesti, saatiin maailmaan uusi kriisi. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan tuhosi Euroopan orastavan talouskasvun ja pörssit luonnollisesti romahtivat. Kurssit ovat hieman toipuneet alkujärkytyksestä, mutta silti vuoden ensimmäinen kvartaali jäi rumasti miinukselle. Maaliskuun viimeisenä päivänä salkun ytd-tuotto oli -6,3 % eli -15170 euroa. Lukemat ovat onneksi maltillisemmat kuin koronakriisin alkuvaiheessa. Lisäsin salkkuun vuoden alussa pääomaa 30.000 euroa, jonka ansiosta sijoitusvarallisuuden kokonaissaldo on 256.848 euroa. Käteispaino on edelleen suuri.

Ennen sotaa salkusta löytyi vain yksi yhtiö, jolla on selkeä Venäjä-riski: Fortum. Myin osakkeet pois melko pian sodan alkamisen jälkeen. Onneksi myynti ei sentään osunut pohjalle, kuten koronakriisin synkimmällä hetkellä myydyt Noho Partnersin osakkeet. Tuottoakin jäi käteen, sillä ostin Fortumit koronakuopasta noin 15 euron keskihinnalla. Muuten en ole tehnyt sodan takia salkussa myyntejä tai ostoja.

Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, miten sota ja sen myötä Euroopan taloustilanne kehittyy. Sekä positiiviset että negatiiviset skenaariot ovat mahdollisia. Valtavan epävarmuuden takia pörssin päivittäiset liikkeet ovat olleet hurjia. Varmaa on vain se, että Venäjän talous pysyy pitkään eristettynä länsimaista.

Havahduin sodan myötä siihen, että omat osakesijoitukseni ovat pääosin suomalaisissa yhtiöissä. Suurimmat rahasto-omistuksetkin ovat Nordnetin Indeksirahasto Suomessa. Tähän on ollut selkeä syy. Suomi on historiallisesti ollut turvallinen ja hyvin tuottava sijoituskohde ja suomalaisena sijoittajana minulla on kotikenttäetu varsinkin pienemmissä yhtiöissä. 

Ukrainan tapahtumat ovat kuitenkin karu muistutus siitä, mitä tarkoittaa maariski. Jos olet sijoittanut kaiken omaisuutesi yhteen maahan ja sota vyöryy päälle, menetät käytännössä kaiken. Vaikka Suomen joutuminen sotaan ei juuri nyt näytä todennäköiseltä, on mahdotonta tietää mitä tapahtuu seuraavan 30 vuoden kuluessa. Olen päättänyt jatkossa kanavoida sijoituksia enemmän ulkomaille, etenkin Pohjois-Amerikkaan. Tein jo muutoksia kuukausisäästön allokaatiossa, jossa pienensin Suomen osuutta ja nostin USA-rahastoon menevää summaa vastaavasti suuremmaksi.  

Osinkoja tuli Q1:n aikana 190 euroa. 

Sijoitusvuosi 2021: paljon rahaa, vähän tuottoja

Vuosi 2021 sujui sijoitusten suhteen samaan tyyliin kuin edelliset kahdeksan vuotta. Pörssin nousujuhlissa meno kiihtyy ja minä murjotan ulkopuolella ison käteiskassani kanssa. 

Oman osakesalkun tuotto oli viime vuonna noin 12 prosenttia eli 23.137 euroa. Vertailuindekseihin nähden tuotto oli surkea, mutta selittyy pitkälti suurella käteispainolla. Jos laskisi tuoton vain sijoitetulle pääomalle, se olisi hyvin lähellä Helsingin pörssin tuottoindeksiä. 

Nordean, Nordnetin ja Dansken salkkujen kokonaissaldo oli vuodenvaihteessa 241.763 euroa. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 198.977 euroa. Noususta puolet tuli pääoman lisäyksestä ja puolet arvonnoususta.

Tärkeimpiä vertailuindeksejä seuraavat rahastot tuottivat vuonna 2021 seuraavasti:

+ 40%   S&P500                (iShares Core S&P500 ETF, SXR8)
+ 39%   Nasdaq 100 (iShares NASDAQ 100 ETF, SXRV)
+ 33%   MSCI World (iShares Core MSCI World ETF, EUNL)
+ 25%   OMXH25GI          (Nordnet Indeksirahasto Suomi)
+  7%    MSCI Emerging Markets (iShares Core MSCI EM ETF, IS3N)

+ 12% Rahamiäs 

Jenkkiosakkeiden hurjat tuotot vetävät hiljaiseksi. Pitämällä oppikirjan mukaisesti kaiken sijoitusvarallisuuden S&P500-indeksissä olisin vaurastunut vuodessa 80 tuhatta euroa.  Käteiskassan päällä makaaminen on tullut todella kalliiksi, vaikka olen yrittänyt kiihtyvää tahtia lapioida rahaa markkinoille. En edes uskalla ajatella paljon olen menettänyt tuottoja koko sijoitusurani aikana. 

Vuoden pahin moka oli siis tuttuun tyyliin liian suuri käteispaino. Se maksoi moninkertaisesti enemmän kuin mikään yksittäinen huono osakepoiminta. 

Ennen kuin vedän ranteet auki, katsotaan myös onnistumisia:

Salkun tähdet vuonna 2021:

Qt Group   +132%
Nordea    + 73%
Fortum       + 43%

Nämä kaikki olivat onneksi salkussa suurella painolla. En laskenut tähän mukaan listautumisia, koska niistä saadut tuotot olivat euromääräisesti pieniä. Perinteiset arvoyhtiöt kehittyivät vuoden aikana vahvasti. 

Suurimmat realisoidut myyntivoitot:

Revenio, luovutusvoitto 1534 euroa, +103 %
Cibus,     luovutusvoitto 1287 euroa, +109 %
Sampo,   luovutusvoitto 1099 euroa, + 32 %

Suurimmat realisoidut myyntitappiot:

Fleming Properties, luovutustappio 172 euroa, -8 %
Hamlet Pharma,      luovutustappio 141 euroa, -38 %

Tein koko vuonna vain kaksi tappiollista osakemyyntiä. Suurin osa myyntitapahtumista oli ipo-pikavoittojen kotiutusta.

2022 - jatkanko samojen virheiden toistamista? 

Todennäköisesti. Pientä parannusta on sentään luvassa. Olen syksyn aikana nostanut osakepainoa 35 prosentista 50 prosenttiin. Kuukausisäästö rahastoihin jatkuu entiseen tyyliin. Ongelma on siinä, että tienaan rahaa enemmän kuin kulutan ja sijoitan, joten käteisen määrä kasvaa koko ajan! Tähän en ole keksinyt ratkaisua. Ehkä pitäisi rohkeasti laittaa kuukausisäästösumman perään ylimääräinen nolla? 

Hyvää alkanutta vuotta 2022 ja hyviä sijoituksia blogin lukijoille! 

Salkun Q3: Kasvatin osakepainoa syysmyrskyssä

Syyskuun alamäki pörssissä on ollut tervetullutta vaihtelua jatkuvan nousun keskellä. Ymmärtääkseni markkinahermoilu johtuu tänä syksynä inflaation ja korkojen nousun pelosta, elvytyksen loppumisesta ja joidenkin mukaan myös Kiinan kiinteistösektorin velkapommista. Viime vuoden koronapaniikin jälkeen mainitut asiat tuntuvat kovin mitättömiltä. Niinpä päätin hyödyntää laskua ja pääsin vihdoin siirtämään valtavaa käteiskassaa osakkeisiin. Lisäsin reilusti sekä indeksirahastoja että osakepoimintoja. Osa Helsingin pörssin osakkeista alkaa olla jo houkuttelevissa hinnoissa erityisesti eurooppalaiseen korkotasoon nähden. 

Heinä-elokuussa pörssinousu vielä jatkui, mutta syyskuun pudotuksen seurauksena Q3:n tuotto jäi vajaaseen prosenttiin eli 2279 euroon. Sijoitusten markkina-arvo ja käteinen yhteensä oli kvartaalin lopussa 238.365 euroa. 

Uusina yhtiöinä salkkuun tulivat Kamux, TietoEvry, Aker Clean Hydrogen ja Smart Wires. Loput ostot olivat vanhojen positioiden kasvattamista. Puuilot myin ensimmäisen kerran heti listautumisen jälkeen, mutta palasin uudelleen omistajaksi kun hinta laski järkevämmälle tasolle. Indeksirahastoja ostin normaalisti kuukausisäästön kautta ja punaisimpina laskupäivinä tein vielä lisäostoja. 

EcoUp oli pitkästä aikaa ensimmäinen turskalle mennyt listautuminen, johon osallistuin. Otin avauspäivänä pienen riskin ja ostin lisää osaketta, kun se vajosi lähes 15% ipo-hinnan alapuolelle. Seuraavana päivänä Inderes taikoi suosituksellaan osakkeen nousuun ja pääsin kuivin jaloin eroon koko positiosta. Täytyypä olla jatkossa tarkempi, mihin ipoihin rahansa laittaa. Modulightista sentään tuli hyvät tuotot ja samaa odotan Inderesin listautumisesta.

Osinkoja tuli Q3:n aikana 204 euroa. 

Q3/2021 

(suluissa osto- ja myyntihinnat) 

Ostot: 

Aker Clean Hydrogen (6,95 NOK)
EcoUp (6,60)
Intervacc (65 SEK)
Ilkka-Yhtymä 2 (4,66 ja 4,59)
Kamux (13,90 ja 12,78)
Nightingale Health (4,46 ja 4,16)
Oatly (17,20 USD)
Orthex (10,40)
PatientSky (3,495 NOK)
Puuilo (7,93 ja 7,32)
Remedy (40,40)
Smart Wires (37,25 SEK)
Solwers (7,10)
TietoEvry (28,00 ja 26,82)

IPOt:

EcoUp
Modulight

Rahastot:

Handelsbanken Usa Indeksi
Nordnet Indeksirahasto Suomi
Nordnet Indexfond Sverige

Myynnit:

Aallon Group (12,45)
EcoUp (7,18)
Livechat (121,20 PLN)
Modulight (10,30)
Physitrack (70 SEK)
Puuilo (8,50)
Tecnotree (1,05)

Brutto-osingot:

204 euroa

Salkun Q2: Treidaamista ja ipo-pikavoittoja

Kevään koronatylsyys ja pörssin ipo-vyörytys johti poikkeuksellisen aktiiviseen kaupankäyntiin. Ostoja ja myyntejä niin tuli paljon, että melkein hävettää. En kerta kaikkiaan pysy sijoitussuunnitelmassa, jonka mukaan minun pitäisi keskittyä indeksisijoituksiin ja harkittuun osakepoimintaan. Onneksi nousumarkkinassa on helppo tehdä tuottoa. Ihan sama mitä ostaa, kun kaikki nousee.

Toisen kvartaalin aikana osakesalkku nousi 3,3 % eli 7388 euroa. Käteispaino on edelleen liian suuri: vain noin kolmannes sijoitusvarallisuudesta on osakkeissa. Osakkeiden markkina-arvo ja käteinen yhteensä oli Q2:n lopussa 234.436 euroa. 

Kvartaalin aikana osallistuin peräti seitsemään listautumiseen. Merkitsin Merus Powerin, Netumin, Physitrackin, Puuilon, Solwersin, Spinnovan ja Toivo Groupin osakkeita. Näistä Physitrack, Puuilo ja Solwers ovat edelleen salkussa, muut on myyty. Tuttuun tapaan prosentuaaliset tuotot ipoista olivat kovia, mutta euroissa pieniä. Suurin pikavoitto irtosi Toivo Groupista, 144 euroa. 

Tein salkussa pientä sektorirotaatiota ja myin perinteisiä arvo-osakkeita pois. Lähtijät olivat Orion, Wärtsilä ja puolet Nordeasta. Näillä rahoilla ostin pohjoismaisia terveysteknologiafirmoja, joissa näen kasvupotentiaalia. Laitoin panoksia suuruusjärjestyksessä seuraaviin yhtiöihin: Nightingale Health, Optomed, Physitrack ja PatientSky. Optomed onkin noussut hienosti lähes 100% ostohinnasta. Muissa kehitys on ollut rauhallisempaa tai PatientSkyn tapauksessa negatiivista. Annan kaikkien olla salkussa jonkin aikaa, jotta nähdään pystyvätkö yhtiöt lunastamaan kasvulupauksensa.

Lisäksi ostelin muutamia teknologiafirmoja, lähinnä swing-treidausta ajatellen. Ostot olivat Leaddesk, Remedy ja Tecnotree. Katsotaan mitä näistä tulee. Muita sekalaisia ostoja olivat kuluttajatuotefirmat Oatly ja Orthex. Zooplussasta otin voitot kotiin nopean yli 50% nousun jälkeen.

Pistin kulujen takia tauolle etf-ostot ja otin tilalle Handelsbanken USA indeksirahaston. Nordnetin Suomi-rahaston rinnalle aloitin kuukausisäästön Ruotsin indeksirahastoon. Näin tulee ainakin laitettua vähän enemmän käteistä rahastoihin. 

Osinkoja tuli Q2:n aikana 1039 euroa. 

Q2/2021 

(suluissa osto- ja myyntihinnat) 

Ostot: 

Leaddesk (22,10)
Nightingale Health (5,14 ja 5,33)
Oatly (20,98 USD)
Optomed (7,00)
Orthex (9,65)
PatientSky (10,20 NOK)
Remedy (40,20)
Tecnotree (0,78 ja 0,77)

IPOt:
Merus Power (5,62)
Netum (3,20)
Physitrack (40,00 SEK)
Puuilo (6,60)
Solwers (7,50)
Spinnova (7,61)
Toivo Group (2,10)

Rahastot:
Handelsbanken Usa Indeksi
iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]
iShares Core S&P 500 [SXR8]
Nordnet Indeksirahasto Suomi
Nordnet Indexfond Sverige

Myynnit:

Merus Power (6,90)
Netum (4,30)
Nordea (9,31)
Orion (34,60)
Spinnova (9,70)
Toivo Group (2,50)
Wärtsilä (11,05)
Zooplus (260)

Brutto-osingot:

1039 euroa

Salkun Q1: Nousu uuteen ennätykseen

Vuosi alkoi vahvasti: ensimmäisen kvartaalin aikana osakesalkun arvonnousu oli 9438 euroa. Prosenteissa nousu oli vaatimattomampaa, vain 4,7 %, mutta sehän johtuu salkun suuresta käteispainosta. Lisäsin nimittäin 20.000 euroa käteistä osakesäästötilille, joten sekin on nyt täytetty piripintaan. Osakkeiden markkina-arvo ja käteinen yhteensä tekee sijoitusvarallisuudeksi 225.980 euroa. 

Kvartaalin aikana osallistuin neljään listautumiseen. Merkitsin Nimbus Groupin, Kreaten, Orthexin ja Sitowisen osakkeita ja myin kaikki melko pian kaupankäynnin alkamisen jälkeen. Valitettavasti jokaisesta iposta osakkeita sai niin naurettavan pienen määrän, että komeista nousuprosenteissa huolimatta euromääräiset tuotot jäivät mitättömiksi. Sitowise oli poikkeus ja pettymys, sillä siitä ei jäänyt kulujen jälkeen käteen kuin 20 senttiä. Edellä mainitut neljä listautumista tuottivat yhteensä 310 euroa myyntivoittoja. 

Muitakin kauppoja tuli tehtyä kvartaalin aikana runsaasti. Ostin Orionia sekä lisäsin Nordeaa ja Cityconia. Otin salkkuun pari uutta eurooppalaista kasvuyhtiötä: puolalaisen Livechatin ja saksalaisen Zooplussan. Jälkimmäinen onkin lähtenyt oston jälkeen hurjaan nousuun, kun koronan aiheuttama lemmikkibuumi alkaa näkyä yhtiön numeroissa. Parissa kuukaudessa osake on tuottanut noin 50%.

Myyntilaidalla isoin kauppa oli Norwegian Finans Holding, josta kilpailija Nordax teki ostotarjouksen. En jäänyt odottelemaan tarjouksen läpimenoa vaan heitin laput laitaan, kun vihdoin pääsin tästä murheenkryynistä hyvällä hinnalla eroon. Myyntivoittoa tuli reilu tonni. Toinen merkittävä myynti oli Revenio, jonka myyminen on tosin aina ollut virhe. Silti yhtiön hinnoittelu kiristää minua niin paljon, etten näe tällä hinnalla osaketta houkuttelevana. Pari vuotta sitten ostetuista lottolapuista heivasin pihalle Hamlet Pharman, jonka kehitys on ollut pettymys. Kun helmikuussa tuli ilmoitus, että osake jaetaan a- ja b-osakkeeseen, joista edellinen de-listataan, päätin realisoida tappioni.

Osinkoja tuli Q1:n aikana 308 euroa. 

Q1/2021 

(suluissa osto- ja myyntihinnat) 

Ostot: 

Citycon (7,43)
Livechat (109 PLN)
Nordea (7,07)
Orion (34,30)
Zooplus (167)

IPOt:
Kreate (8,20)
Nimbus Group (52 SEK)
Orthex (6,82)
Sitowise (8,20)

iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]
iShares Core S&P 500 [SXR8]
Nordnet Indeksirahasto Suomi

Myynnit:

Hamlet Pharma (19,80 SEK)
Kreate (12,25)
Nimbus Group (67 SEK)
Norwegian Finans Holding (97 NOK)
Orthex (8,75)
Revenio (50,50)
Sitowise (8,27)

Brutto-osingot:

308 euroa