Tuesday, November 17, 2020

Analyysissa Nordnet IPO - uusi kurssiraketti vai pääomistajien härski rahastus?



Osakevälittäjä Nordnet tekee paluun pörssiin. Yhtiö ehti olla pörssissä vuosina 2000-2017, kunnes nykyiset suurimmat omistajat, Dinkelspielin suku ja pääomasijoittaja Nordic Capital, ostivat sen pois. 

Nyt samat tahot aikovat listata Nordnetin uudestaan, lähes nelinkertaisella hinnalla. Listautumisessa Nordnet ei saa euroakaan pääomaa, vaan pääomistajat myyvät noin puolet omistuksistaan (enimmillään 108,1 miljoonaa osaketta) muille sijoittajille. 

Vuosi 2020 on ollut osakevälittäjille erinomainen. Keväällä koronan iskiessä tehtiin ennätysmäärä osakekauppoja. Niin pienet kuin suuret sijoittajat myivät paniikissa tai ostivat pää märkänä rajusti halventuneita osakkeita. Pörssiromahdus on houkutellut myös tuhansia uusia sijoittajia markkinoille. Kurssien hurja heilunta on innostanut kansalaiset treidaamaan. Pörssikauppaa on käyty keväällä yli kaksi kertaa aktiivisemmin edellisvuoteen verrattuna.

Osakevälittäjät elävät välityspalkkioista, joten tämä vuosi on ollut Nordnetille poikkeuksellinen hyvä. Se lienee iso syy, kun miettii motiiveja listautumisen takana. Ennätystuloksella ja kovilla kasvuprosenteilla on helppo nostaa yrityksen valuaatio huippuun. Normaalisti pörssilistautumisella haetaan rahoitusta kasvuun, mutta tässä tapauksessa Nordnet yrityksenä ei suoraan hyödy listautumisesta. Vanhat omistajat sen sijaan hyötyvät, sillä he pääsevät listautumisen onnistuessa hyvällä hinnalla omistuksistaan eroon. 

Niin, se hinta. Onko Nordnetin listautumishinta 88-104 SEK osakkeelta halpa, kohtuullinen vai kallis? 

Osakkeita on 250 miljoonaa kappaletta, eikä listautumisen yhdeydessä synny uusia osakkeita, joten tehdään laskelmat tällä osakemäärälllä. 

Vuonna 2019 Nordnet teki 339 MSEK nettotuloksen. Se tarkoittaa 1,36 SEK osakekohtaista tulosta. P/e-luku olisi hintahaarukan alapäässä 65 ja yläpäässä 77. Nähdäkseni vuonna 2019 ei ole ollut merkittäviä kertaeriä, jotka olisivat vääristäneet tulosta suuntaan tai toiseen. 

Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä on tehty peräti 881 MSEK nettotulos kaupankäyntiaktiivisuuden tuplaantumisen seurauksena. Tasaisen vauhdin taulukolla koko vuoden 2020 nettotulos olisi 1175 MSEK ja osakekohtainen tulos silloin 4,70 SEK. P/e-luku olisi hintahaarukan alapäässä 19 ja yläpäässä 22. Kuluvan vuoden raportoitua tulosta vähentävät tietysti listautumiskulut, jotka ovat arviolta 110 MSEK. 

Skaalautuvalle nettivälittäjälle kahdenkympin p/e ei kuulosta mahdottomalta, mutta 65-77 alkaa olla jo vaikea niellä.

Nordnetiin sijoittavan on pohdittava jatkuuko hurja tuloskunto tulevaisuudessakin vai oliko 2020 yksittäinen hyvä vuosi. Itse kallistun siihen, että tämä oli poikkeusvuosi. Tietysti pitää muistaa, että Nordnet on saanut vuoden aikana paljon uusia asiakkaita, jotka varmasti tekevät kauppaa jatkossa. Vaikka tuotot asiakasta kohti palaisivat vuoden 2019 tasolle, tuloksen pitäisi silti olla nousu-uralla kasvaneesta asiakasmäärästä johtuen.

Jos oletetaan, että ensi vuonna meno markkinoilla rauhoittuu ja Nordnetin asiakasmäärä pysyy vähintään nykytasolla, yhtiön pitäisi päästä helposti 600 MSEK nettotulokseen. Silloin p/e-luku pyörisi 40:n ympärillä. Edelleen kallista, mutta samoilla kertoimilla hinnoitellaan muitakin digitalouden firmoja.

Nordnetin lähin verrokki on ruotsalainen kilpailija Avanza, joka arvostetaan tällä hetkellä p/e-luvulla 60 viime vuoden tulokseen nähden ja p/e-luvulla 23 tämän vuoden ennustettuun tulokseen nähden. Kertoimet ovat samaa tasoa Nordnetin listautumishinnan kanssa. 

Toinen pohtimisen arvoinen asia on Nordnetin kilpailukyky. Tästä minulla on henkilökohtaista sanottavaa. 

Nordnetin palvelujen hinta/laatu-suhde on viime vuosina heikentynyt. Suomalaisen asiakkaan välityspalkkiot ovat korkeammat kuin kilpailijoilla, varsinkin ulkomaille sijoittaessa. Etf-kuukausisäästäminen muuttui maksulliseksi ja osaan entisiä Superrahastoja on tullut hallinnointipalkkio. Ulkoasu-uudistus oli fiasko ja edelleen on käytössä kaksi käyttöliittymää, joita joutuu pahimmillaan käyttämään sekaisin saadakseen halutut toiminnot suoritettua. Aiemmin aktiivinen Shareville on hiljentynyt, koska se on täynnä bugeja ja palvelun kehitys on jätetty heitteille. 

Samalla kun Nordnetin taso on laskenut, kilpailijoiden palvelut ovat parantuneet ja hinnat muuttuneet houkutteleviksi. Siksi avasin osakesäästötilin Danskeen. Nettikeskustelujen perusteella moni sijoittaja on ottanut käyttöön kilpailevia välittäjiä, joita käytetään esimerkiksi ulkomaisten osakkeiden ostoon. Asiakkaiden valuminen muualle rapauttaa pikkuhiljaa Nordnetin tulosta.

Nämä ovat tietysti vain suomalaisen sijoittajan ongelmia. Nordnetin kilpailukyvystä muissa Pohjoismaissa en osaa sanoa mitään. Tuskin kilpailu on ainakaan vähäisempää kuin Suomessa.

Aionko osallistua Nordnetin listautumiseen? En tiedä. Osakemyynti ilman kasvurahoitusta, kireä hinnoittelu, vuoden 2020 poikkeuksellisuus ja kasvava määrä tyytymättömiä asiakkaita. Siinä on turhan pitkä lista negatiivisia asioita ipon ympärillä. 

Toisaalta en yllättyisi, vaikka Nordnetin osake lähtisi kaupankäynnin alkaessa nousuun. Tänä vuonna pörssissä on tapahtunut paljon järjettömiä asioita. Ylihinnoiteltu listautuminen ei todellakaan ole este sille, etteikö joku voisi maksaa osakkeesta vielä paljon enemmän. Instituutioannin tarjouskirja merkittiin täyteen heti ensimmäisenä päivänä. Lisäturvana pikavoittojen metsästäjille on Carnegien vakautustoimenpiteet, jos kurssi meinaa laskea antihinnan alapuolelle. 

Fundamenttien näkökulmasta en pidä Nordnetin listautumista kovin houkuttelevana. Sen sijaan yleisen pörssimanian ja ennätysmäisen löysän rahan määrän huomioiden pikavoittojen mahdollisuus on vähintään kohtuullinen. 


Tärkeitä päivämääriä:

Merkintäaika yleisölle 16.-23.11.2020
Merkintäaika instituutioille 16.-24.11.2020
Kaupankäynti alkaa 25.11.2020

Merkintähinta:

88–104 SEK/osake

Merkintämäärä yleisöannissa: 

100 - 10.000 osaketta 


Thursday, November 12, 2020

Osakesäästötili auki ja Sampo ulos salkusta

Avasin vihdoin osakesäästötilin. (Tai avasin sen jo lokakuussa, mutta jaksoin vasta nyt kirjoittaa siitä blogiin.) Valintani oli Danske Bank. Vaikka haukuin pankkia melko reippaalla kädellä alkuvuodesta, totesin alkuärsytyksen laannuttua, että Dansken mobiilisovellus on riittävän hyvä kaupankäyntiin ja hinnoittelu kokonaisuutena edullisin. 

Nordnetillä olisi ollut paras alusta, mutta ulkomaisten osakkeiden ostot ja myynnit ovat törkeän kalliita. Nordean hinnoittelu on houkutteleva vain pienillä summilla sijoittaville, eikä pankin mobiiliapilla voi tehdä kauppaa ollenkaan. Paha puute. Danske oli kolmikosta vähiten huono, joten valitsin sen. Laitoin osakesäästötilille alkupanokseksi 30.000 euroa ja tein ensimmäiset ostot lokakuussa. Ost:lle ilmestyi parin tonnin painoilla Ilkkaa ja Alma Mediaa.

Sitten tuoreempiin tapahtumiin. Sampo sai lähtöpassit salkusta tällä viikolla.

Sampo on vuosien varrella noussut salkkuni ylivoimaisesti suurimmaksi sijoitukseksi. Syy ei kuitenkaan ole luja usko yhtiöön tai kurssinousun aiheuttama position paisuminen. Tosiasiassa olen tehnyt lisäostoja keskihinnan alentamiseksi ja toivonut, että pääsen joskus helpommin eroon tappioista. Kun alkuviikon rallin myötä sampoturska muuttui vihdoin voitolliseksi, päätin myydä koko roskan pois silmistäni. 

Ostin alunperin vuonna 2017 Sammon turvalliseksi ja tylsäksi osingonmaksajaksi. Yhtiö vakuutti silloin sitoutumista kasvavaan osinkoon ja analyytikot vakuuttivat, että Sammon osinko olisi "pomminvarma". Sehän oli puppua: Sampo leikkasi tylysti osinkoa eikä antanut mitään takeita kasvavasta osingosta. Yhtiö myös korosti keskittymistä Pohjoismaihin, mutta sekin oli puppua. Sampo osti kesällä eteläafrikkalainen RMI:n kanssa brittiläisen vakuutusyhtiö Hastingsin melko suolaisella hinnalla. Muitakin outoja diilejä on tehty. Intrumista ostettiin siivu, joka myytiin paniikinomaisesti vain 1,5 vuoden omistamisen jälkeen lähes samaan hintaan. Nordeasta myytiin juuri tällä viikolla osuus tappiolla tasearvoon nähden, vaikka Sampo on jatkuvasti vakuuttanut että Nordea on tulevaisuudessa merkittävästi arvokkaampi kuin nyt. 

Viime vuosina Sampo on sekoillut sekä viestinnässä että teoissa niin paljon, etten oikeastaan luota heidän tekemisiin paljoakaan. Tuntuu oudolta, miksi suomalaiset sijoittajat niin kovasti rakastavat Sampoa, vaikka yhtiö on ollut pettymys lähes kaikin mahdollisin tavoin. 

Sitä paitsi Sampo on amatöörisijoittajalle todella hankala analysoitavaksi, koska se koostuu niin monesta eri palasesta. Niinpä järkeilin, että jatkossa on parempi omistaa Sampoa indeksirahastojen kautta. 

Olen blogikirjoituksissa toistellut indeksisijoittamisen ylivoimaisuutta verrattuna harrastusluonteiseen osakepoimintaan. Aktiivinen sijoittaminen voi onnistuessaan olla tuottavampaa kuin passiivinen osakesäästäminen, mutta yhtä kaikki se on työtä, johon pitää käyttää aikaa ja energiaa. Minulla on jo työ, jota pidän paljon kiinnostavampana kuin tilinpäätösten tutkimista tai kurssien tuijottelua. Siksi keskitän valtaosan sijoituksista kohteisiin, joita ei tarvitse seurata mitenkään. Sain jo keväällä Nohon kanssa kallista oppia siitä, mitä tapahtuu kun unohtaa seurata omistuksiaan. 

Siirrän vähitellen yhä suuremman osan sijoitusvarallisuudesta indeksirahastoihin. Koska pelihimosta en varmasti kokonaan pääse eroon, keskitän osakepoiminnat ja hupitreidaamisen tästä lähtien osakesäästötilille. 


Thursday, October 1, 2020

Salkun Q3: Koronakuopasta takaisin maan pinnalle

Nousu jatkui vuoden kolmannella kvartaalilla. Syyskuun puolivälissä salkku nousi ensimmäistä kertaa tänä vuonna plus-merkkiselle tuotolle koronaromahduksen jälkeen. Viime viikkojen alakulo pörssissä kuitenkin laski salkun lievästi miinukselle. Q3:lla salkku nousi 4,2% eli 6520 euroa. Sijoitusten markkina-arvo käteinen mukaanlukien on 159.605 euroa. Salkun ytd on -0,7 %, kun samaan aikaan OMXH25GI on tuottanut 4,9 %. Jos seuraavan kolmen kuukauden aikana ei tapahdu ihmeitä, otan tänä vuonna turpaan Helsingin pörssin tuottoindeksiltä.  

Ostoja ja myyntejä kertyi runsaasti, vaisun lopputuloksen valossa liikaakin. Olen siirtänyt aktiivisen kaupankäynnin Danskeen, sillä siellä on halvimmat välityspalkkiot. Nordnetissä olen ostanut vain indeksirahastoja ja Nordeassa lähinnä myynyt vanhoja omistuksia. 

Q3:n aikana ostin pohjamutiin poljettua perinteistä teollisuutta eli UPM:ää, Wärtsilää ja Royal Dutch Shelliä sekä it-konsultteja Goforea ja Siiliä. Goforet ehdin jo myydä nousupyrähdyksen jälkeen, samoin aiemmin hankitut Innofactorit. Siivosin salkusta finanssisektoria ja heitin pihalle voiton puolelle kivunneet Intrumit ja puolet Norwegian Finans Holdingista. 

Käteistä on edelleen liikaa. Töissä on mennyt koko ajan mukavasti, vaikka maaliskuussa tulevaisuus näytti synkältä. Tänä vuonna kulutukseni on laskenut, koska koronan takia matkusteluun, ravintoloihin, viihteeseen ja harrastuksiin käytetty raha jää nyt säästöön. Rahaa tulee tilille enemmän kuin ehdin tuhlata. Sijoitusvarallisuudesta käteisen osuus on noin 65% ja osakkeiden vain 35%.

Osinkoja tuli kvartaalin aikana 218 euroa. 


Q3/2020

(suluissa osto- ja myyntihinnat)


Ostot:

Citycon (6,18)
Gofore (7,80)
Norwegian Finans Holding (66,20)
Royal Dutch Shell (10,10 GBP)
Siili (9,84)
UPM-Kymmene (22,92)
Wärtsilä (6,94)

iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]
iShares Core S&P 500 [SXR8]
Nordnet Indeksirahasto Suomi


Myynnit:

Gofore (9,10)
Innofactor (1,00)
Intrum (227,20)
Norwegian Finans Holding (77,80)


Brutto-osingot:

218 euroa

Tuesday, August 18, 2020

Ajatuksia osakemarkkinoista elokuussa 2020

Kesälomat alkavat olla ohi, joten on hyvä hetki ryhdistäytyä ja palata sorvin ääreen myös blogin kanssa. Tässä kirjoituksessa ei tule olemaan selkeää punaista lankaa, vaan kirjoittelen muistiin sekalaisia ajatuksia markkinatilanteesta ja sijoittamisesta. 


1. Tehokkaat markkinat ovat puppua

Tämän vuoden aikana pörssissä on nähty ilmiöitä, joissa ei ole pinnalta katsottuna mitään järkeä. Esimerkkeinä kurssiliikkeet osakesplitien, osakeantien ja velkakonversioiden jälkeen (mm. Talenom, Finnair, Norwegian Air Shuttle), konkurssiin tai velkasaneeraukseen hakeutuneiden yhtiöiden huimat kurssinousut (Hertz, Wirecard) sekä tiettyjen hypeyhtiöden järjettömät markkina-arvot (Nikola). 

Perinteisesti rahoitusteoriassa lähdetään siitä, että sijoittajat toimivat rationaalisesti ja arvopaperien hinnat edustavat kaikkea tietoa, joka on yleisesti saatavilla. En enää usko tähän. Markkinoilla tapahtuu lähes päivittäin asioita, joita selittää vain se, että osa sijoittajista ei toimi saatavilla olevan tiedon varassa. Vaikuttaa siltä, että osakkeita ostetaan ja myydään lähinnä tunteella. Tai ehkä päätöksenteon pohjana on tunteiden lisäksi historiallinen kurssigraafi tai peräti Inderesin tulosennuste, mutta mitään omatoimista tutkimusta ei varmasti tehdä.  

Toinen markkinahinnoittelua vääristävä tekijä on treidauksen räjähdysmäinen yleistyminen. Fundamenteistä ei tarvitse välittää - riittää, että arvaa oikein muiden sijoittajien ajatukset ja pyrkii ennakoimaan niitä. Maaliskuun kuopan jälkeen markkinoille on tullut tuhansia uusia sijoittajia (pääasiassa nuoria) ja hurjat tuotot ovat lisänneet pelihimoa. Treidaamisesta on selvästi tullut uusi nettipokeri. 


2. Tekninen analyysi toimii sittenkin! (ainakin tällä hetkellä)

Olen aina suhtautunut tekniseen analyysiin nihkeästi. Mielestäni tulevien osakekurssien arvailu menneiden hintojen perusteella on täyttä roskaa, mutta olen joutunut muuttamaan mielipidettäni. Asiahan on niin, että jos tarpeeksi suurin osa sijoittajista uskoo tähän roskaan, se alkaa toimia. Kun kurssi koskettaa kuviteltua tuki- tai vastustasoa, ja massat alkavat siinä kohtaa ostaa tai myydä, kurssi reagoi teknisen analyysin oppien mukaisesti. Sama pätee muihin TA:n indikaattoreihin. 

Teknisen analyysin toimivuus lienee ainakin osittain seurausta treidauksen suosion lisääntymisestä. 


3. Keskuspankit ovat pilanneet markkinatalouden

Keskuspankit ovat jo vuosikymmenen ajan epätoivoisesti yrittäneet luoda talouskasvua pitämällä korot alhaalla. Koronakriisin seurauksena elvytystoimet on nostettu aivan uudelle tasolle ja monet perinteiset opit on heitetty romukoppaan. Vaikka tarkoitus, laman torjunta, on tietysti hyvä, järjetön rahanpainaminen on johtanut hankaliin lieveilmiöihin. 

Ensinnäkin keskuspankkien keinotekoisesti ylläpitämä matala korkotaso on nostanut arvostuskertoimet kattoon kaikissa omaisuusluokissa. Osakkeissa p/e-kerroin 40 on monen defensiivisen yhtiön kohdalla "uusi normaali". Kun miettii pörssiyhtiön keskimääräistä elinikää ja matalan korkotason indikoimaa nihkeää talouskasvua, voi kysyä onko järkeä sijoittaa varoja kohteeseen, jonka vapaat kassavirrat maksavat sijoituksen takaisin joskus puolen vuosisadan päästä. 

Pahinta on kuitenkin se, että keskuspankkien takia riskejä ei enää hinnoitella oikein. Tätä kirjoittaessa Italian 10 vuoden valtionlainan korko on noin 1%. Jokainen voi miettiä, antaisivatko vapaasti toimivat markkinat konkurssikypsälle Italialle rahaa yhden prosentin korolla. 

Tietysti ymmärrän, että keskuspankkien on pakko toimia näin, koska vaihtoehdot ovat vielä pahempia. Ilman EKP:n osto-ohjelmia Etelä-Euroopan maat kaatuisivat välittömästi ja EU sekä euro hajoaisivat. Eurooppa ajautuisi syvään lamaan, mikä olisi inhimillisesti katsottuna turhan kova hinta p/e-kertoimien palauttamisesta houkuttelevalle tasolle. 

Atlantin toisella puolella keskuspankki FED:n tehtäväksi näyttää tulleen hintavakauden ylläpitämisen lisäksi osakekurssien jatkuvan nousun varmistaminen. Jo vuonna 2018 nähtiin, että mikäli FED ei tee niin kuin markkinat haluavat, S&P500-indeksin romahduksella FED saadaan muuttamaan politiikkaansa. Ilmeisesti tässä on osittain taustalla amerikkalaisten varallisuuden vahva sidos osakesijoituksiin. Osakekurssien ei voi antaa laskea, koska muuten ihmiset tuntevat menettävänsä omaisuutensa. 


4. Jatkan edelleen varovaista sijoitusstrategiaa

Mitä tässä pitäisi tehdä? Lyödä kaikki käteiset osakkeisiin ja nauttia ikuisesta noususta? Vai varautua järjestelmän romahdukseen ja sitä odotellessa ostaa aseita, säilykeruokaa ja kultaa?  En tiedä, mutta silläkin uhalla, että menetän tuottoja, en aio lähteä mukaan hypeen ja vouhotukseen. Sijoitan jatkossakin fundamenttien perusteella ja sellaisella riskitasolla, jolla nukun yöni rauhassa. Kyllähän se harmittaa, että suurimmat tuotot ovat tänä vuonna jääneet saamatta, koska en ole uskonut että valmiiksi kallis osake voi nousta vielä 50% tai 100% korkeammalle. 

Viime viikkoina olen valikoiden keventänyt osakepainoa sitä mukaa, kun yleinen ahneus on kasvanut. Koska kulunut vuosi on jo yllättänyt minut niin monta kertaa, en todellakaan yritä ennustaa mitä loppuvuonna tapahtuu. Jos nousu jatkuu arvostuskertoimia venyttämällä, myyn lisää. Jos tulee korjausliike alaspäin, siirryn takaisin ostolaidalle kun tuotto-odotus on taas järkevä. 


Tuesday, June 30, 2020

Salkun Q2: Toipuminen koronasta jatkuu kivuliaasti

Toinen kvartaali oli hidasta toipumista koronashokista. Q2:lla salkku nousi 9%, joka rahaksi muunnettuna on 11435 euroa. Normaalisti näin kova nousu olisi juhlan paikka, mutta korona iski maaliskuussa sen verran pahasti, ettei salkku ole vieläkään alkuvuoden tasolla. Salkun ytd on -6,5 % eli vuodenvaihteeseen nähden olen tappiolla hieman yli 7000 euroa.

Ostin huhtikuussa runsaasti indeksirahastoja ja tankkasin toukokuussa lisää Sampoa, Intrumia ja Fleming Propertiesia. Dansken salkkuun otin uutena Fortumia sekä palasin tauon jälkeen Cibus Real Estaten ja Cityconin omistajaksi, kun kiinteistösektoria poljettiin pohjamutiin. Myyntiin menivät Vincit, Bilot ja Restorbio, kaikki pienellä voitolla ostohintaan nähden. Salkun hidas nousu Q2:lla johtui pääosin finanssisektorin ylisuuresta painosta. Sampo, Intrum ja NoFi jumittavat yhä huomattavasti alempana kuin ennen koronakriisiä, toki syystäkin.

Käteistä on edelleen ennätysmäärä eikä kurssien yllättävän nopea nousu maaliskuun kuopasta ole houkutellut ostamaan enempää. Pistin aiemmin Bank Norwegianissa olleet 50 tuhatta Danskeen. Näistä olen onnistunut siirtämään osakkeisiin vasta kymppitonnin. Lasken arvo-osuustileillä olevat käteiset mukaan sijoitussalkkuun, joten Norskin käteisten mukaan ottaminen paisutti salkun arvon yli 150 tuhanteen. Sijoitusvarallisuudesta käteisen osuus on noin 60% ja osakkeiden 40%.

Korkotuloja ei tule enää mistään ja osinkokevät oli surkein moneen vuoteen. Passiivisten tulojen varaan ei minun sijoitustyylillä kannata heittäytyä. Osinkoja tuli kvartaalin aikana 788 euroa, joista suurin osa Sammosta.


Q2/2020

(suluissa osto- ja myyntihinnat)

Ostot:

Cibus Real Estate (125)
Citycon (6,06)
Fleming Properties (108)
Fortum (15,43)
Intrum (128,70)
Sampo (27,45)

iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]
iShares Core S&P 500 [SXR8]
Nordnet Indeksirahasto Suomi


Myynnit:

Bilot (7,50)
Restorbio (1,51)
Vincit (4,70)


Brutto-osingot:

788 euroa

Wednesday, April 1, 2020

Salkun Q1: Korona tuhosi varallisuutta lähes 19.000 euroa

Uuden vuosikymmenen ensimmäinen kvartaali alkoi katastrofaalisesti. Koronavirus riehui salkussa, eikä mikään osake säästynyt tartunnalta. Q1:n aikana sijoitusvarallisuus suli 18693 euroa. Se on huonoin kvartaalitason muutos ikinä. Prosenteissa muutos oli -16,7%.

Tammikuun nousussa olin onneksi myyntilaidalla. Myin korkean arvostustason takia Talenomin ja Match Groupin. Hoivatilat lunastettiin ostotarjouksen myötä. Pelipaperit Wärtsilä ja Nokian Renkaat lähtivät myös hyvän sään aikaan.

Valitettavasti ehdin ostaa it-konsulttifirmoja ja Noho Partnersia ennen pörssiromahdusta. Lisäksi tankkasin romahduksen keskellä vielä Sampoa, Intrumia ja Norwegian Finans Holdingia. Kaikkien kurssit ovat lähes puolittuneet kuukaudessa. Syöksyn syventyessä olen lisännyt pelkästään indeksirahastoja. Ainoa myynti oli Noho, josta kirjoitin viime viikolla.

Riskienhallinnan nimissä otin Bank Norwegianin tililtä käteiset pois. En usko, että pankki kaatuu, mutta eipä se talletussuojasta huolimatta ole mikään turvasatama. Eikä 0,75% korko ole tässä tilanteessa houkutteleva. Laitoin näistä rahoista 30.000 euroa turvaan Dansken arvo-osuustilille. Sotakassat ovat nyt valmiina asemissa Nordnetissä, Nordeassa ja Danskessa. Aion ostaa isommilla summilla indeksirahastoja normaalin kuukausisäästämisen lisäksi, mikäli pörssiromahdus jatkuu.

Bank Norwegianista ehti kertyä korkotuloja 80 euroa ennen tilin tyhjennystä. Osinkotuottoa.fi maksoi kuukausittaiset osinkonsa eli yhteensä 34 euroa. AstraZenecalta tuli puolivuotisosinkoa 83 euroa.


Q1/2020

Ostot:

Bilot (listautuminen)
Gofore
Innofactor
Intervacc
Intrum
Noho Partners
Norwegian Finans Holding
Sampo
Vincit

iShares Core S&P 500 (SXR8)
Nordnet Indeksfond Norge
Nordnet Indeksirahasto Suomi


Myynnit:

Hoivatilat (lunastus)
Match Group
Noho Partners
Nokian Renkaat
Talenom
Wärtsilä



Brutto-osingot:

117 euroa


Korkotulot:

80 euroa

Sunday, March 29, 2020

Tein NoHolla sijoitushistoriani suurimmat tappiot

Tein tällä viikolla historiaa. Myin nimittäin keskiviikkona Noho Partnersin osakkeet hintaan 4,20 euroa/kpl. Kun ostojen keskihinta oli 10,10 euroa, tappiota tuli lähes 60% eli 2800 euroa. Tämä oli ylivoimaisesti suurin realisoitu luovutustappio, jonka olen onnistunut tekemään osakekaupoilla.

NoHo Partnersin tilanne muuttui muutamassa viikossa kammottavaksi. Kun koronaepidemmia levisi Suomeen, asiakkaat hävisivät ravintoloista, mutta kulut eivät hävinneet mihinkään. Vaikka Noho lomautti nopeasti koko henkilöstönsä, yli 200 ravintolan vuokrakulut juoksevat koko ajan. Samaan aikaan eri lähteistä alkoi tihkua tietoja, että Noho on jättänyt laskuja ja vuokria maksamatta. Nohon kassa on niin pieni, ettei yhtiö selviä enää monta viikkoa ilman ulkopuolista rahoitusta.

Tässä vaiheessa päätin katkaista omat tappioni. En ikinä sijoittaisi firmaan, joka keikkuu konkurssin partaalla ja pysyy hengissä ainoastaan luotottajien armosta. Kun sellainen firma salkusta nyt löytyi, siitä oli pakko päästä eroon.

Itse asiassa en pidä todennäköisenä, että Nohoa päästetään konkurssiin. Yhtiö luultavasti saa jostain hätälainan, jolla se selviää lähikuukaudet. Ongelmat eivät kuitenkaan lopu siihen. Vaikka Noho saisi kesällä ravintolat auki, Suomi on taantumassa. Ihmiset kuluttavat harkiten, yritysten juhlat ovat ohi ja matkailu on pysähdyksissä. Kalliimman hintaluokan ravintoloissa voi olla hyvin hiljaista. Lisäksi lainat pitää maksaa takaisin, ja korkokulut ovat todennäköisesti isot. Jos virusepidemia pitää ravintolat suljettuna muutamaa kuukautta pidempään, edessä on uusi rahankeräys ja silloin luultavasti osakeannin muodossa.

Voi siis ennustaa, että Nohon tämän vuoden tulos on umpisurkea ja ensi vuosikin menee velkojen takaisinmaksuun. Vasta parin vuoden päästä olisi lupa odottaa hyvää tulosta osakkeenomistajille. Tämä siis positiivinen skenaario, jossa koronaepidemia saadaan nopeasti kuriin eikä virus tee comebackia ensi talvena. Vaikka Nohon osake on nyt todella halvan tuntuinen normaaliin tulostasoon verrattuna, mielestäni se ei ole riittävän houkutteleva riskeihin nähden.

Jättimäisen sijoitusmokan jälkeen on hyvä pysähtyä miettimään mikä meni pieleen ja mitä tästä voi oppia.

Ostin Nohoa tammi-helmikuussa, kun yhtiöllä meni lujaa. Positiivinen tulosvaroitus, hybridin takaisinmaksu ja Friends and Brgrs -kauppa ruokkivat nousevaa kierrettä. Noho oli kannattavan kasvun uralla ja osake oli 10 euron hintaisena houkutteleva, varsinkin kun muistaa, että hintaan sisältyi osuus vuokratyöfirma Eezystä. Mielestäni ostot olivat järkeviä sen hetkisen tiedon valossa, enkä voi katua niitä. Tuskin kukaan olisi tammikuussa uskonut, missä tilanteessa Suomi on nyt.

Varsinainen virhe Nohon suhteen oli liian hidas reagointi. En myynyt heti, kun alkoi näyttää pahalta. Tosin myöhästyin muutenkin pörssiromahduksesta, joten salkku on nyt täynnä turskaa. Ajattelin kuitenkin aluksi, että kaikki salkun yhtiöt selviävät kriisistä. Se mitä en tajunnut, oli Nohon onnettoman pieni kassa ja korkeat kiinteät kulut. Tämä on tietysti turmiollinen yhdistelmä, jos liikevaihto katoaa.

Noho-turska muistuttaa jälleen osakepoiminnan riskisyydestä. Vaikka tekisi kotiläksyt hyvin, se ei riitä. Yhtiöitä pitää seurata aktiivisesti ja toimia heti, jos tapahtuu yllättäviä muutoksia. Toisaalta, kuten kirjoitin tammikuussa 2019, minulla ei ole aikaa ja kiinnostusta vahtia markkinoita päivittäin. Tarinan opetus voisi olla se, että minun kannattaa vihdoinkin keskittää pääosa sijoituksista indeksirahastoihin. Jos suoraa osakepoimintaa välttämättä haluaa harrastaa, se pitää tehdä korkeintaan muutamalla yhtiöllä ja salkun kokoon nähden pienillä panoksilla.