Saturday, February 22, 2020

Danske Bank oli pettymys - en ole vieläkään avannut osakesäästötiliä

Vuotta 2020 on eletty kohta kaksi kuukautta, enkä ole avannut osakesäästötiliä. Miten tässä näin kävi?

Viime vuoden lopulla tutkin huolellisesti kaikki vaihtoehdot eli Nordnetin, Nordean, Mandatumin ja Dansken osakesäästötilit. Välittäjien vertailu ei ole helppoa, sillä hinnoittelu elää sen mukaan, miten isoja kauppoja tekee, millä markkinapaikoilla ja tarvitseeko lisäpalveluja kuten reaaliaikaiset kurssitiedot.

Vaihtoehdot läpikäytyäni valitsin Danske Bankin. Osakesäästäjien jäsenenä saisin todella hyvät edut: ilmaisen säilytyksen, kaupat kaikille markkinoille vain 5e/toimeksianto, reaaliaikaiset kurssit ja laajimman valikoiman markkinoita.

Dansken kanssa hommat menivät pieleen alusta lähtien. Ensin Danskella oli joulukuun lopussa massiivinen järjestelmäongelma, joka esti verkkopankkiin kirjautumisen kaikilta asiakkailta. En siis päässyt tunnistautumaan ja aloittamaan tilinavausprosessia.

Tammikuun alussa onnistuin avaamaan perinteisen arvo-osuustilin. Danske ei kuitenkaan saanut lähetettyä minulle pankkitunnuksia, joten jouduin ensimmäiset kolme viikkoa kirjautumaan tilille Nordean tunnuksilla enkä mm. voinut ottaa mobiilisovellusta käyttöön. Kun näistä ongelmista oli selvitty, pääsin lopulta testaamaan kaupankäyntiä arvo-osuustilillä. Halusin kokeilla Dansken palvelujen toimivuutta perusteellisesti ennen kuin avaisin osakesäästötilin.

Dansken verkkopankki tietokoneella käytettynä oli järkytys. Luulin, että Nordean verkkopankki olisi hirveintä mitä kivijalkapankit voivat tarjota, mutta Danske alitti riman mennen tullen. Ulkoasu ja käytettävyys on jostain 90-luvulta eli kammottava. Mitään haluttua toimintoa ei löytänyt suoraan, vaan piti klikkailla auki jokainen linkki, jotta tajusi mitä mistäkin tapahtuu. Käyttöliittymää ei voi personoida mitenkään eikä juuri muitakaan asetuksia ole tarjolla.

Pitkällisen yritys ja erehdys -klikkailun jälkeen sain luotua suosikkilistan seuraamistani osakkeista. Siinäkin kohtasin ongelmia, kun kaikkia pienyhtiöitä ei löytynyt. Ilmeisesti nämä pitää pyytää erikseen kaupankäynnin kohteeksi kuten Nordeassa. Toinen ärsytyksen aihe on aikakatkaisu, eli jos olet muutaman minuutin käyttämättä palvelua, sinut heitetään ulos.

Mobiiliappi toimii onneksi kohtuullisesti ja sen asennettuani en ole viitsinyt verkkopankkiin kirjautua. Kaupankäynti on sujuvampaa ja yhtiöiden seuraaminen onnistuu vähemmällä sähläämisellä kuin desktopilla. Dansken mobiiliappi ei kuitenkaan ole niin intuitiivinen ja monipuolinen kuin Nordnetin sovellus. Toki se on parempi kuin Nordean appi, jolla ei voi tehdä osakekauppaa ollenkaan.

Danske oli odotuksiin nähden iso pettymys ja olen alkanut miettiä kannattaako kivikautisia palveluja tarjoavalle välittäjälle avata osakesäästötiliä. Osakesäästötilin myötä on naimisissa välittäjän kanssa vähintään vuosia, pahimillaan loppuelämän. Kun nykylain mukaan osakesäästötilejä voi avata vain yhden, kuluttaja ei pääse poimimaan rusinoita pullasta samalla tavalla kuin muiden pankkipalvelujen kohdalla.

Dansken jälkeen aloin haikailla takaisiin Nordnetiin, joka on tähän mennessä ollut ykkösvalintani osakekaupassa. Nordnet olisi käytettävyydeltään paras, mutta ulkomaisten osakkeiden kaupankäyntipalkkiot ovat ryöstöä. Esimerkiksi Ruotsin, Norjan tai Tanskan pörsseissä toteutunut toimeksianto kustantaa minimissään 10 euroa ja USA:ssa 15 euroa. Koska haluan ostaa osakesäästötilille myös ulkomaisia kasvuyhtiöitä, Nordnetin valinta tulisi kalliiksi. Mandatum ja Nordea ovat eri syistä vielä huonompia vaihtoehtoja minulle.

Koska kaikki vaihtoehdot ovat jollain tavalla huonoja, osakesäästötilin avaaminen on jäissä. Tilanne muuttuisi houkuttelevammaksi, jos Danske uudistaisi palvelunsa 2020-luvun tasolle tai Nordnet muuttaisi hinnastoaan kilpailukykyisemmäksi. Epäilen, ettei kumpikaan asia tapahdu lähiaikoina. Mutta mikäs kiire tässä on, katsellaan rauhassa. Osakesäästötilin hyödyt tulevat esiin vasta vuosikymmenien kuluessa, joten muutaman kuukauden myöhästyminen tilin avauksessa on täysin merkityksetöntä.

Sunday, January 12, 2020

Apua, minulla on yli 110.000 euroa käteistä!

Kirjoitin syyskuussa 2018 blogiin tekstin, jossa pohdiskelin "mitä tehdä ylimääräisellä 80.000 eurolla?". Vuodet vierivät, mutta ongelma pysyy. Oikeastaan se pahenee - minulla on nyt reilusti yli satatuhatta euroa käteistä joutilaana.

Tämän vuoden alussa käteisen määrä kasvoi entisestään, kun hyväksyin Hoivatilojen ostotarjouksen ja sain perjantaina 10.1. rahat tilille. Lisäksi kevensin hurjaan nousuralliin villiintynyttä Talenomia hintaan 46,00 ja 47,10 euroa. Näiden tapahtumien seurauksena osakkeita muuttui rahaksi yli 11.000 euron edestä.

Myyntien ja lunastuksen jälkeen salkun allokaatiosta peräti 55% on käteisessä ja vain 45% osakkeissa. Tilannetta pahentaa se, että minulla on yli 52.000 euroa Bank Norwegianissa. Yhteensä käteisen osuus kaikesta sijoitettavasta varallisuudesta on 114.000 euroa. Eikä tässä vielä kaikki. Työrintamalla menee hyvin ja rahaa jää säästöön joka kuukausi vähintään tuhat euroa, usein enemmänkin. Eli käteisen määrä kasvaa nopeammin kuin saan sitä sijoitettua tai tuhlattua.

Puolentoista vuoden takaiset blogipohdinnat ovat edelleen ajankohtaisia. Todella houkuttelevia sijoituskohteita ei yksinkertaisesti ole. Koroista ei saa mitään tuottoa, suora asuntosijoittaminen ei ole minun juttuni ja pääomarahastoissa on omat riskinsä (esimerkkinä Taalerin epäonnistunut georahasto). Jäljelle jää vähiten huono vaihtoehto: osakkeet. Vanhaa blogikirjoitusta päivittäisin siten, että tylsät osinko-osakkeet eivät tarkoita varmaa tuottoa pienellä riskillä. Sampo ja Nordea ovat hyviä opetuksia tästä.

Eli mitä tehdä ylimääräisellä sadalla tuhannella eurolla vuonna 2020?

  • Indeksisijoitusten kasvattaminen. Tämä on teoriassa järkevää, mutta silti ajatus ahdistaa. Jos monet yhtiöt ovat niin kalliita, että en sijoittaisi niihin suoraan, miksi ostaisin samoista yhtiöistä koostuvaa indeksiä? Tällä hetkellä minulla on kuukausisäästössä S&P500 ja OMXH25 -indeksejä seuraavat rahastot, mutta melko pienillä summilla. En oikeastaan edes haluaisi ostaa all time high -lukemissa pyöriviä USA:n indeksirahastoja, mutta pelissä on pakko pysyä mukana.

  • Osakepoiminta. Olen viime vuosina onnistunut kohtuullisen hyvin sellaisissa poiminnoissa, jossa olen tehnyt paljon työtä ja tutustunut yhtiöön perinpohjin (mm. Talenom, VMP/Eezy, Norwegian Finans Holding). Olen vaativa ja varovainen sijoittaja, joten jos yhtiö tuntuu omien tutkimusten jälkeen houkuttelevalta, markkinat luultavasti ovat valmiit hyväksymään korkeamman arvostuksen. Voisin jatkossa tehdä enemmänkin raakaa työtä ja käydä systemaattisesti läpi small-cap-yhtiöitä, jotka esimerkiksi eivät ole Inderesin seurannassa. Jos aliarvostuksia löytyy, sitten vaan rohkeammin rahaa kiinni. Tämä tie on vaikea, mutta onnistuessaan taloudellisesti ja henkisesti palkitseva.

  • Elintason nosto. Välillä käy mielessä, pitäisikö törsätä rahaa kaikenlaiseen hauskaan. Ostaisin uuden auton, kakkosasunnon, kalliita vaatteita tai lentäisin turistiluokan sijaan bisnesluokassa? Ei. Hetken voisi olla kiva ökyillä, mutta oikeasti en tarvitse näitä asioita. Olen tyytyväinen elintasooni ja mielummin varmistan taloudellisen riippumattomuuden tulevaisuudessa kuin poltan rahaa turhuuksiin.

  • Odottaminen. Viimeiset kuukaudet pörssissä on menty vahvassa optimismissa, jopa ahneudessa. Onneksi pörssi on luonteeltaan maanis-depressiivinen, joten jossain vaiheessa iskee taas pelko ja alamäki alkaa. Sitä odotellessa saatan menettää tuottoja, mutta opin vuoden 2018 korjausliikkestä, että salkun sulaminen tuhansilla euroilla päivässä potuttaa moninkertaisesti enemmän kuin noususta paitsi jääminen. 


Tässä tulikin puolivahingossa hahmoteltua vuoden 2020 sijoitussuunnitelma, jota lupailin viikko sitten. Eli tiivistetään vielä pohdinnat ohjeiksi:

  • Jatkan kuukausittaisia indeksisijoituksia, olipa markkina menossa mihin suuntaan tahansa.
  • Osakepoimintaa ja lyhyen aikavälin kaupankäyntiä voi harrastaa, kunhan perehdyn kohteisiin huolellisesti ja riski/tuotto-suhde on houkutteleva.
  • Inflaatio on hyvin alhainen, joten rahojen sijoittamisella ei ole kiire. Pitkästä noususta huolimatta joka vuosi on tarjoutunut hyviä ostopaikkoja ja erikoistilanteita. Näin käynee myös vuonna 2020. Pitää vaan odottaa rauhassa. 


Saturday, January 4, 2020

2019 oli sijoitusurani paras vuosi - tuotto yli 22 tuhatta euroa

Kukapa olisi uskonut jouluna 2018, että edessä tulisi olemaan paras nousuvuosi pitkään aikaan. Vuonna 2019 pörssit ympäri maailmaa ovat tarjonneet parinkymmenen prosentin tuottolukemia. Taitavat (tai onnekkaat) osakepoimijat ovat päässeet nauttimaan yli sadan prosentin kurssinousuista monen yhtiön kohdalla.

Oman osakesalkun tuotto oli viime vuonna 26 prosenttia eli 22.713 euroa. Sekä suhteellisesti että absoluuttisesti tuotto on sijoitushistoriani paras! Nordean ja Nordnetin salkkujen kokonaissaldo oli vuodenvaihteessa 111.986 euroa. Numerot on päivitetty Salkku-sivulle.

Tärkeimmät "vertailuindeksit" tuottivat seuraavasti:

+34 %   iShares Core S&P500 USD Acc. ETF (SXR8) 
+21 %   Superrahasto Suomi (OMXH25GI)

+26 %   Rahamiäs 


Valitsin kyseiset rahastot vertailukohdaksi, koska mainituilla passiivisilla tuotteilla saa helposti ja pienillä kuluilla USA:n ja Suomen pörssien euromääräisen kokonaistuoton. Onnistuin aktiivisella salkunhoidolla voittamaan Helsingin pörssin tuottoindeksin, mutta hävisin selvästi jenkkien S&P 500:lle. Olen silti tulokseen tyytyväinen, sillä se tuli hyvin matalalla osakepainolla. Vuoden aikana salkusta vain 50-65 % oli sijoitettuna, loput käteisessä. Tuotto on kuitenkin laskettu koko salkulle, joten sijoitetun pääoman tuotto lienee ollut jotain 35-50% luokkaa.

Huiman tuoton mahdollistivat erityisesti pienyhtiöt. Salkun tähdet vuonna 2019 olivat:
  1. Talenom   +136 %
  2. Hoivatilat   +103 %
  3. Match Group  +92%  
  4. Eezy/VMP    +73%
  5. Norwegian Finans Holding  +42%


Salkun kokonaistuotosta suurin osa oli arvonnousua. Suurimmat realisoidut myyntivoitot olivat:
  1. Talenom (20% kevennys), luovutusvoitto 1685 euroa, +319 % 
  2. Kotipizza (lunastus), luovutusvoitto 1684 euroa, +129 % 
  3. Cibus Nordic Real Estate, luovutusvoitto 340 euroa, +20 %


Suurimmat realisoidut tappiot olivat:
  1. Sampo, luovutustappio 508 euroa, -15 %
  2. Vincit, luovutustappio 379 euroa, -24 %
  3. Activision Blizzard, luovutustappio 124 euroa, -11 %

Sampo näyttää pahalta, mutta maksoi onneksi osinkona 570 euroa sekä 25 kappaletta Nordean osakkeita. Kokonaisuus jäi siis lievästi plussalle. Myös Vincit maksoi keväällä 60 euroa osinkoa ennen kuin myin osakkeet.


Salkun parhaat osingonmaksajat vuonna 2019 (brutto):
  1. Nordea, 828 euroa 
  2. Sampo, 570 euroa + 25 kpl Nordean osakkeita
  3. Talenom, 137 euroa
  4. AstraZeneca, 123 euroa

Yhteensä osinkoja tuli vuoden aikana 2239 euroa. Se on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (2114 euroa).


Vuosi 2019 oli erinomainen sijoitusvuosi millä tahansa mittarilla mitattuna. Luultavasti poikkeuksellisen hyvä. On vaikea uskoa, että tänä vuonna päästään enää samanlaiseen ralliin. Toisaalta pörssi on aina yllättänyt, ja näissä juhlissa on pakko roikkua mukana kun parempia vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Muistellaanpa vielä lopuksi, mitä lupasin tammikuun alussa 2019. Tein neljä lupausta, jotka olivat uuden rauhallisen sijoitustyylin perusta:
  • "Kasvatan säännöllisesti indeksisijoituksia"
  • "Pidän osakepoimintasalkussa pienen määrän laadukkaita yhtiöitä, jotka tunnen hyvin. Näitä omistan pitkäjänteisesti."
  • "Pidän salkun koon melko pienenä suhteessa nettovarallisuuteeni."
  • "En aseta euromääräisiä tavoitteita osinkojen suhteen. Isojen osinkojen itsetarkoituksellinen tavoittelu ei ole järkevää." 

Onnistuinko? Kyllä ja en.
  • Indeksisijoitusten puolella on tällä hetkellä kuukausisäästössä iShares Core S&P500 -etf ja Superrahasto Suomi. Näitä olen ostanut, vaikka kurssinousu on välillä hirvittänyt. Pidin lupaukseni.
  • Osakepoiminnassa mopo lähti keulimaan. Innostuin tekemään lyhyemmän aikavälin kauppaa syklisillä teollisuusosakkeilla. Sinänsä päätös ei varsinaisesti ollut huono, sillä kaikista treideistä tuli tuottoa. Rauhallisesta sijoittamista ei voi kuitenkaan puhua. Lienee pakko myöntää, että pelkkä indeksisijoittaminen ei sovi minulle vaan tarvitsen pientä peliä ja jännitystä. Valitettavasti onnistunut treidaus aiheuttaa liiallista itsevarmuutta omista kyvyistä. Viime vuonna oli helppo treidata, kun lähes kaikki osakkeet nousivat. 
  • Osakepaino pysyi maltillisena, mutta salkku tuotti silti hyvin. Jos vuoden aikana olisi nähty isompi lasku, olisin ollut hyvissä asemissa lisäostoihin. Tämä kohta meni suunnitelmien mukaan.
  • Osinkoja sain suunnilleen saman verran kuin vuonna 2018. Suhteellinen osinkotuotto oli itse asiassa huonompi, koska salkun arvo kasvoi reippaasti. Virheen tein siinä, että astuin osinkoansaan Sammon kanssa. Unohdin alkuvuoden lupaukseni ja lähdin haalimaan muhkeita osinkoja Sammosta, vaikka yhtiöllä ei todellisuudessa ollut siihen varaa. 

Eli lupauksista 2/4 piti. Siihen ei voi olla tyytyväinen, mutta onneksi lupausten rikkomisesta huolimatta lopputulos oli positiivinen. Tulevia sijoituspäätöksiä varten näitä asioita on syytä työstää mielessä. Varsinkin aktiivisen kaupankäynnin kanssa täytyy olla varovaisempi. Pitääkin kirjoittaa muistiin suunnitelma ja lupaukset myös vuodelle 2020. Palaan asiaan tammikuun aikana.

Hyvää alkanutta vuotta blogin lukijoille!

Thursday, January 2, 2020

Salkun Q4: Vuoden paras kvartaali

Tässä lyhyt katsaus päättyneen vuoden viimeisestä kvartaalista. Julkaisen lähipäivinä pidemmän raportin koko vuodesta.

Vuosi 2019 loppui kiihtyvään nousuun. Salkun markkina-arvo oli joulukuun viimeisenä päivänä 111.986 euroa. Uusi ennätys jälleen. Tuottoa tuli kolmen kuukauden aikana huimat 8,9 % eli 9103 euroa.

Tein kauppaa Q4:n aikana melko runsaasti, kenties liikaakin. Ostoista kirjoitin pari viikkoa sitten. Marraskuussa osallistuin Fodelian listautumiseen, mutta myin pienen osakepottini heti ensimmäisenä päivänä. Käteen jäi 50 euron pikavoitto.

Jatkoin salkun siivousta heräteostoksista. Q4:llä lähtöpassit saivat Alibaba, iShares Core DAX -etf ja Nordnet Smart 15. Kaikissa tuotto oli välityspalkkiot mukaanlukien lähellä nollaa. Nousuhuumassa on todella helppo ostella kaikenlaista kivaa. Pitäisi vain malttaa pysyä yhtiöissä, jotka tuntee hyvin sekä rahastoissa, joita haluaa omistaa pitkäjänteisesti. Onneksi nämä virheet eivät tällä kertaa maksaneet mitään.

Joulukuussa kurssinousu kiihtyi ja pörssissä on eletty viime viikot lähes euforisissa tunnelmissa. Päätin hieman keventää osakeriskiä ja myin ennen joulua pienen siivun Talenomia ja Sampoa. Varsinkin Talenomin ralli ylitti ymmärrykseni ja yhtiön arvostus on pahasti kipurajoilla. Sammon halusin pienempään roolin syksyn osinkopettymyksen jälkeen. Samalla sain myyntitappioita vähentämään runsaita luovutusvoittoveroja.

Osinkoja ei tullut pörssilistatuista osakkeista euroakaan Q4:n aikana. Osinkotuottoa.fi maksoi kuukausiosinkonsa, yhteensä 34 euroa. Bank Norwegianista sain korkotuloja 100 euroa.


Q4/2019

Ostot:

Fleming Properties
Fodelia (listautuminen)
Hamlet Pharma
Intervacc
Nokian Renkaat
Restorbio
Wärtsilä

iShares Core S&P 500 (SXR8)
Nordnet Superrahasto Suomi


Myynnit:

Alibaba
Fodelia
Nokian Renkaat
Sampo
Talenom

iShares Core DAX
Nordnet Smart 15


Brutto-osingot:

34 euroa


Korkotulot:

100 euroa


Tuesday, December 17, 2019

Joululahjoja salkkuun - ostoslistalla laatua ja yllätyksiä

Kärsin suomalaisittain harvinaisesta ongelmasta: minulla on liikaa rahaa, enkä oikein keksi mitä sillä tekisin. Niinpä ostin joulukuun alussa lisää osakkeita, kun muutamissa yhtiöissä kurssit laskivat houkuttelevalle tasolle. Näissä osakkeissa näen sekä pitkän aikavälin nousupotentiaalia että mahdollisuuden pikavoittoihin.

Otin salkkuun seuraavat yhtiöt:

  • Nokian Renkaat (ostohinta 24,10 eur)

    Ostin Nokian Renkaita viimeksi toukokuussa ja myin osakkeet pois lokakuussa. Nyt hinta on jälleen laskenut, joten hyppään takaisin kyytiin. Perusteet ovat samat kuin viimeksi: Nokian Renkaiden lähitulevaisuus näyttää aneemiselta, mutta osingonmaksukyvyn pitäisi olla kunnossa ja pitkän aikavälin kasvu- ja tuottonäkymä on lupaava.

  • Revenio (ostohinta 24,70 eur)

    Olen katsellut Reveniota sillä silmällä pari vuotta, mutta osake on aina tuntunut liian kalliilta. Varovaisuus on maksanut kymmenien prosenttien menetetyt tuotot. Nyt ostin toimitusjohtajan lähtöä seuranneesta dipistä ensimmäisen erän Reveniota salkkuun. Toivottavasti osakkeen kehitys jatkuu tästä eteenpäinkin nousujohteisena. Ainakin megatrendit on Revenion puolella ja yhtiön johto on osoittautunut kyvykkääksi.

  • Wärtsilä (ostohinta 8,80 eur)

    Wärtsilä on käsittääkseni hieman samankaltaisessa tilanteessa kuin Nokian Renkaat. Wärtsilällä on ollut tänä vuonna paljon vastatuulta - sekä suhdanteesta johtuvaa että sisäisiä ongelmia kustannusylitysten kanssa. Pitkän aikavälin potentiaali on edelleen olemassa ja uskon, että perinteikäs laatuyhtiö pystyy uudistumaan ja pitämään itsensä kilpailukykyisenä.

  • Fleming Properties (ostohinta 116 sek)

    Tämä Tukholmaan listattu kiinteistösijoitusyhtiö ei varmaan sano kenellekään mitään. Älkää antako nimen hämätä. Yhtiön ainoa omistus on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) pääkonttori Helsingin Vallilassa, osoitteessa Fleminginkatu 34. Ostamalla tätä osaketta saat käytännössä siivun Oy Ässäkeskus Ab:n, Koy Vallilan Toimiston ja niihin liittyvän parkkihallin tuotoista. Ajattelin, että Fleming Properties voisi tarjota turvallista ja tylsää osinkotuottoa eikä arvostus ole mitenkään järkyttävän kova. 


Nämä olivat otsikossa luvatut laatuyhtiöt. Sitten yllätyksiin. Ostin nimittäin Nordean salkkuun korkean riskin bioteknologiayrityksiä Ruotsista ja USA:sta.

Yhtiöt ovat:

  • Intervacc (ostohinta 18 sek)

    Ruotsalainen bioteknologiayhtiö Intervacc kehittää rokotteita eläimille. Yhtiön keihäänkärkituote on hevosen pääntautia vastaan kehitetty Strangvac-rokote. Jos tutkimustuloksia on uskominen, kyseessä on ensimmäinen toimiva rokote kyseistä sairautta vastaan. Tein nopean gallupin tuttavapiirin hevosharrastajien keskuudessa ja kaikki sanoivat ostavansa pääntautirokotteen, jos sellainen olisi saatavissa. Intervaccin rahoitus on kunnossa suunnatun osakeannin jälkeen ja Strangvacille haetaan seuraavaksi myyntilupaa Euroopan lääkevirasto EMA:lta. Intervacc on kolmikosta lähimpänä kaupallista menestystä ja siinä minulla on isoin panos.

  • Hamlet Pharma (ostohinta 39 sek)

    Nyt mennään loton puolelle. Ruotsalainen Hamlet Pharma on kehittämässä äidinmaidon proteiinista syöpälääkettä, joka alustavissa testeissä on todettu toimivaksi ja turvalliseksi. Jos yhtiö saa lääkkeen joskus markkinoille, tässä on käsillä jättipotti. Mikäli kaikki ei mene kuin Strömsössä, sijoittajat luultavasti menettävät rahansa. Sitä ennen on odotettavissa ahneutta ja pelkoa eli kovaa heiluntaa osakekurssissa. Riski on suuri, joten panos on pieni.

  • Restorbio Inc. (ostohinta 1,22 usd)

    Toinen lottokuponki. Restorbio on yhdysvaltalainen lääkekehitysyhtiö, joka kertoi marraskuussa, että sen RTB101-lääkeaihio on osoittautunut tehottomaksi hengitystieinfektioita vastaan. Kurssi tippui uutisen johdosta 90%, yli 9 dollarista yhteen dollariin. Mielenkiintoiseksi Restorbion tekee se, että yhtiön nettokassa on Q3-raportin mukaan noin 2,90 usd/osake. Kun kurssi on alle puolet osakekohtaisesta käteisvarallisuudesta, jotain on pielessä. Ilmeisesti markkina uskoo, että yhtiö jatkaa epäonnistuneiden lääkeprojektien kehittelyä ja polttaa kassan lähivuosina kokonaan. Ei kai näin räikeä alennushinta muuten olisi mahdollinen. Minä taas löin vetoa sen vaihtoehdon puolesta, että jonkinlainen omistusjärjestely tai yleinen kurssiralli purkaa osakkeessa olevan arvon. Minimaalisen pienellä panoksella mukana tässäkin.

Nyt moni lukija saattaa ihmetellä, miksi olen lähtenyt spekuloimaan epämääräisten lääkefirmojen menestyksellä. Minunhan piti keskittyä tänä vuonna tylsiin indeksisijoituksiin ja jättää sekoilu pois. En ole unohtanut periaatteitani, vaan sijoitin näihin osakkeisiin seuraavista syistä:

  1. Osakkeiden korrelaatio muun markkinan kanssa on vähäinen. Vaikka pörssit indeksitasolla laskisivat, pienet lääkefirmat menevät omia polkujaan. Päivittäinen volatiliteetti saattaa olla rajua, mutta kurssit reagoivat isommin lähinnä yhtiötason uutisiin. Kyseessä on tavallaan vaihtoehtoinen sijoitus, vaikka kohteena ovat listatut osakkeet.
  2. Ajattelen biotech-sijoituksia portfoliona. Todennäköisesti osa poiminnoista on huteja, mutta jos yksikin tuottaa hyvin, se paikkaa muiden tappiot. Kokonaisuuden riskitaso on huomattavasti matalampi kuin yksittäisissä yhtiössä.
  3. Yhtiöihin sijoitetut summat ovat pieniä verrattuna muihin osakesijoituksiini. Mikäli huonoimmassa skenaariossa kaikki menisivät konkurssiin, en silti menetä isoja rahoja.
  4. Intervaccin ja Hamlet Pharman tuotteet ovat lääketieteellisessä mielessä todella kiinnostavia ja onnistuessaan niistä olisi paljon hyötyä sairaille ihmisille ja eläimille. Omistajana yhtiöiden kehitystä tulee seurattua tiivimmin. Restorbio taas on enemmänkin osakkeen arvostukseen perustuva vedonlyönti.

Näillä valinnoilla mennään kohti ensi vuotta. Kirjoitan uuden vuoden tienoilla perinteisen Q4-katsauksen ja vuoden 2019 sijoituskatsauksen.

Rauhallista joulun odotusta blogin lukijoille!


Sunday, December 8, 2019

Osakesäästötili - plussat ja miinukset

Tuskin kukaan sijoittamisesta kiinnostunut on voinut välttyä kuulemasta osakesäästötilistä. Kyseessä on siis 1.1.2020 voimaan astuva tilimuoto, jonka sisällä voi käydä osakekauppaa ja saada osinkoja ilman välittömiä veroseuraamuksia. Tuottoja verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun tililtä nostetaan varoja ulos, mikä mahdollistaa verotuksen lykkäämisen hamaan tulevaisuuteen.

Monet alan toimijat, esimerkiksi Pörssisäätiö, Osakesäästäjät ja pankit ovat hehkuttaneet osakesäästötilin autuutta. Kuitenkin osakesäästötilissä on sudenkuoppia, jotka saattavat tehdä tilistä käytännössä hyödyttömän osalle sijoittajista.

Kokosin tähän eri lähteistä osakesäästötilin hyviä ja huonoja puolia sekä hahmottelin, millaiselle sijoittajalle tili sopii parhaiten.

Osakesäästötilin hyvät puolet:

  • Tilin sisällä voi myydä osakkeita ja saada osinkoja ilman välittömiä veroseuraamuksia. Korkoa korolle -efekti toimii tehokkaasti, kun tuotoista ei tarvitse maksaa veroja joka vuosi. Verottaja saa osuutensa vasta siinä vaiheessa, kun tililtä nostetaan varoja ulos. 


Osakesäästötilin huonot puolet:

  • Osinkojen efektiivinen verotus on tavallisella arvo-osuustilillä 25,5%. Jos osakesäästötililtä nostaa ulos pääomaa, kaikista tuotoista peritään 30% vero. (Jos vuotuiset pääomatulot ovat yli 30.000 euroa, vastaavat prosentit ovat ylimenevältä osalta 28,9% ja 34%.)
  • Osakesäästötilille maksettujen ulkomaisten osinkojen lähdeveroa ei hyvitetä. 
  • Tilillä tehdyistä tappioista ei saa vähennyksiä, mikäli ei lopeta koko tiliä. 
  • Hankintameno-olettamaa ei voi käyttää.
  • Tilille ei voi ostaa rahasto-osuuksia tai etf:iä.
  • Tilille ei voi ostaa johdannaisia / etp-tuotteita (mm. optiot, sertifikaatit, minifutuurit ja warrantit). 
  • Tilille ei voi ostaa listaamattomien yhtiöiden osakkeita.
  • Tilille voi sijoittaa pääomaa vain 50.000 euroa.
  • Osakesäästötiliin voi liittää vain yhden rahatilin. Tämä on Suomessa käytännössä aina euromääräinen tili, joten muut valuuttatilit eivät ole mahdollisia. 
  • Osakesäästötilejä saa avata vain yhden. Jos pankki myöhemmin esimerkiksi korottaa palvelumaksuja, tilin siirtäminen toiseen paikkaan voi tulla kalliiksi. 
  • Vanhoja omistuksia ei voi siirtää osakesäästötilille.


Osakesäästötilin hyvät puolet on nopeasti kerrottu, mutta erilaisia puutteita on paljon. Kannattaako tili avata? Se riippuu siitä, miten sijoittaa.

Millainen sijoittaja hyötyy osakesäästötilistä:

  • Aktiivinen sijoittaja, joka pystyy tekemään vuodesta toiseen voitollisia myyntejä ja sijoittaa rahat uudelleen. 
  • Osinkosijoittaja, joka saa osinkoja suomalaisista yhtiöistä ja sijoittaa osingot uudelleen. 
  • Opiskelija, joka saa opintotukea. Kela on julkisuudessa linjannut, että tilin sisällä saatuja luovutusvoittoja ei lasketa tuloksi, joka vaikuttaisi opintotukeen. (Mahdollisesti sama koskee esimerkiksi työmarkkinatukea ja asumistukea, mutta tästä en löytänyt virallista tietoa.)


Millainen sijoittaja ei hyödy osakesäästötilistä:

  • Pelkästään rahastoihin tai etf:iin sijoittava.
  • Osta ja unohda -sijoittaja, joka ei myy osakkeita koskaan tai pitää osakkeita vähintään 10 vuotta ennen myyntiä. Kymmenen vuoden jälkeen hankintameno-olettaman käyttäminen arvo-osuustilillä on todennäköisesti edullisempaa verotuksessa.
  • Osinkosijoittaja, joka käyttää osinkokassavirtaa elämiseen. Osingot saa nostettua pienemmällä verotuksella arvo-osuustililtä. (Tarkennus: Alussa OST:ltä saa nostettua tuottoja näennäisen pienellä veroprosentilla, koska osa nostoista on sijoitettua pääomaa. Kun pääoma on nostettu, vero-% nousee 30:een.) 
  • Osinkosijoittaja, joka saa osinkotuloja pääasiassa ulkomaisista osakkeista. Ulkomaisten osinkojen lähdeveroja ei tämän hetkisen tiedon mukaan hyvitetä ja näin sijoittaja joutuu maksamaan kaksinkertaisen veron.
  • Johdannaisia käyttävä treidaaja.
  • Varakas henkilö, joka haluaa sijoittaa reilusti yli 50.000 euroa.


Mitä itse teen? Luultavasti avaan osakesäästötilin, mutta käytän sitä vain lyhyen aikavälin veivaukseen pääasiassa suomalaisilla osakkeilla. Tämän vuoden kaupankäynnistä tilille olisivat sopineet swing treidaukset Nokian Renkailla, UPM:llä ja Metsä Boardilla. Näitä osakkeita ei ollut alunperinkään tarkoitus omistaa ikuisesti. Jatkan olemassaolevien arvo-osuustilien käyttöä, sillä ei ole mitään järkeä myydä vanhoja omistuksia pois ja ostaa niitä takaisin osakesäästötilille. Rahastojen ja etf-sijoitusten vuoksi perinteinen arvo-osuustili on jatkossakin välttämätön.

Osakesäästötili sopii työkaluksi tietyn tyyppiseen sijoittamiseen sekä kaikille Kelan tukia nauttiville, mutta ainoaksi vaihtoehdoksi sitä on vaikea suositella kenellekään.

En ole vielä päättänyt mihin pankkiin avaan osakesäästötilin. Nordnetin käytettävyys on parempi kuin kivijalkapankeilla, mutta ulkomaisten osakekauppojen korkeat palkkiot ärsyttävät. Nordeassa kaupankäynti ulkomaille olisi halvempaa, mutta siitä ei ole paljon iloa, jos ei näe reaaliaikaisia kursseja, haluamani arvopaperi ei ole kaupankäynnin kohteena tai palvelu on kokonaan kaatunut. Mandatum Traderiin pitäisi laittaa täydet 50.000 euroa, jotta pääsee kohtuulliselle palkkiotasolle. Dansken palvelu on Osakesäästäjien jäsenhinnalla kiinnostava, mutta käytettävyys on kysymysmerkki. (Pelkään, että samaa luokkaa kuin Nordealla...)

Onneksi tiliä ei ole pakko avata heti. Katsellaan ja harkitaan rauhassa.

Lopuksi vielä muutama hyödyllinen lukuvinkki osakesäästötilistä:

Laki osakesäästötilistä
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190680#Pidp447422176

Pörssisäätiö: Osakesäästötili - Yleiset kysymykset ja vastaukset
https://www.porssisaatio.fi/blog/2018/01/29/osakesaastotili-yleiset-kysymykset/

Nordnet: Mikä on osakesäästötili?
https://blogi.nordnet.fi/mika-on-osakesaastotili/

Nordnet: Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin
https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/tilit/osakesaastotili

Taloustaito: Osakesäästötili tulee – näin hyödyt uudesta tilistä
https://www.taloustaito.fi/Rahat/osakesaastotili-tulee---nain-hyodyt-uudesta-tilista/#4998d2e7

Tuulipuku: Laskelmia osakesäästötilistä – tätä et ehkä huomannut?
https://tuulipuku.fi/sijoittaminen/laskelmia-osakesaastotilista-tata-et-ehka-huomannut/

Downshiftaus: Totuus osakesäästötilistä - Se puuttuva näkokulma
https://downshiftaaminen.blogspot.com/2019/11/totuus-osakesaastotilista-se-puuttuva.html


Edit: Lisätty sijoittajatyyppejä, jotka eivät hyödy tilistä.
Edit2: Lisätty huonoja puolia ja tarkennettu tuottojen noston verotusta ost:ltä osinkosijoittajan näkökulmasta. 

Wednesday, November 27, 2019

Fodeliasta viikonlopun ruokarahat, Optomedin listautuminen jää väliin

Kaupankäynti Fodelian osakkeella alkoi eilen tiistaina. Kurssi nousi odotetusti, joten toimin suunnitelman mukaisesti: yli 5 eurolla osakkeet myyntiin (myyntihinta oli 5,15e). Vaikka Fodelia on mielenkiintoinen kasvuyhtiö, arvostus tämän hetken kurssilla on mielestäni turhan kova. Yhtiöllä ei ole näyttöjä pörssistä ja kasvu perustuu toistaiseksi lupauksiin. Jos kaikki onnistuu, yhtiö voi osoittautua hyväksi sijoituskohteeksi. Itse mieluummin sijoitan osakkeisiin, joissa erinomaista menestystä ei ole valmiiksi leivottu kurssiin sisään.

Sain listautumisannissa vain 68 osaketta, joten prosentuaalisesti huimasta noususta huolimatta euromääräinen tuotto jäi mitättömäksi. Tienasin Fodelia-kaupoilla 50 euroa, josta pitää aikanaan maksaa vielä 30% veroa. Pikavoitoilla maksaa juuri ja juuri viikonlopun ruokaostokset. Kun ottaa huomioon Fodelian analysointiin käytetyn ajan, tuntipalkka oli kerrassaan surkea.

Tällä hetkellä on menossa toinenkin listautuminen: silmänpohjakameroita valmistava Optomed pyrkii pörssin päälistalle. Kaiken sen perusteella, mitä olen yrityksestä ja listautumisesta lukenut, kantani Optomedia kohtaan on negatiivinen. Jätän tämän suosiolla väliin. Osakkeitahan voi aina ostaa myöhemmin pörssistä, jos näkemys yhtiöstä muuttuu tai arvostus laskee houkuttelevalle tasolle.