Thursday, May 16, 2019

Kävin ostoksilla: salkkuun Cibus, Metsä Board ja Nokian Renkaat

Taannoisen Nordean osakkeiden myynnin jälkeen salkkuni on pullistellut käteisestä. Kun kauppasotahermoilun takia kurssit ovat lasketelleet toukokuun alussa voimakkaasti, siirryin vaihteeksi ostolaidalle. Kohdistin ensimmäiset ostot kolmeen yhtiöön:

  • Cibus Nordic Real Estate (ostohinta 119 SEK)

    Cibus on Tukholmaan listattu kiinteistöyhtiö, joka omistaa suomalaisia ruokakauppakiinteistöjä. Suurimmat vuokralaiset ovat Kesko, Tokmanni ja S-ryhmä. Luin ennen ostopäätöstä Inderesin analyysin lisäksi Nordean ja SEBin analyysit enkä löytänyt niistä isompia vaaran merkkejä. Numeroiden perusteella yhtiön arvostus vaikuttaa neutraalilta. Vuokrakassavirrasta maksettava osinkotuotto lähentelee 8 prosenttia. Yhtiössä houkuttaa eniten sen kasvuhakuisuus ja samalla liiketoiminnan defensiivisyys. Toivottavasti tämä sijoitus onnistuu paremmin kuin viime vuoden sekoilut Cityconin ja Ovaron kanssa.

  • Metsä Board (ostohinta 4,55 eur)

    Palasin jälleen Metsä Boardin omistajaksi. Ensimmäisellä kierroksella ostin vuosina 2016-2017 osakkeita 5-6 eurolla ja myin ne viime syksyllä 7,45:lla. Olisi tietysti pitänyt myydä jo kesällä, kun hinta oli 10 eurossa, mutta hyvät muistot jäi tästäkin. Kaikkien suomalaisten metsäyhtiöiden bisnes on terveellä pohjalla ja ne ovat periaatteessa hyviä sijoituskohteita, mutta hurjien kurssiliikkeiden takia osta ja pidä -sijoittaminen ei houkuttele. Mieluummin yritän ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Tällä kertaa ainakin ostohinta on edullisempi kuin viimeksi. P/B 1,1:n ja 6% osinkotuoton luulisi antavan tukea osakkeelle, ettei kovin paljon alemmaksi enää mennä.

  • Nokian Renkaat (ostohinta 25,30 eur)

    Nokian Renkaita en ole omistanut aiemmin, koska olen pitänyt osaketta liian kalliina. Viime viikkojen alamäki tiputti hinnan minulle sopivalle tasolle ja tein ensimmäisen oston. Kuluva vuosi on todennäköisesti Nokian Renkaille aneeminen, mutta parin vuoden tähtäimellä pidän tätä kiinnostavana sijoituskohteena. Nokian Renkailla on käynnissä isoja investointeja ja kun ne valmistuvat, liikevaihdon ja tuloksen pitäisi nousta uudelle tasolle. Oletan ja toivon, että samalla osakkeen hinta nousee uudelle tasolle. Sitä odotellessa voi nauttia kohtuullisen turvallisesta 6% osinkotuotosta.


Tuesday, April 30, 2019

Myin Nordeat

Eilen maanantaina 29.4. myin pois kaikki Nordean osakkeeni hieman ennen pörssin sulkeutumista. Syyt myyntiin olivat:

  1. Pelkäsin surkeaa osavuosikatsausta. Analyytikot ennustivat Nordean tuloksesta huonoa ja Nordea oli myös itse antanut ymmärtää, että Q1 oli heikko. Ja olihan se surkeaa taaperrusta, epsiä kertyi vain 0,10 euroa. Kertaeristä oikaistuna epsia tuli 0,13, mikä on sekin matala taso. Nordealla on nyt takana kaksi heikkoa kvartaalia, joista epsiä on kertynyt yhteensä 0,23 euroa (ilman kertaeriä 0,27). Loppuvuodesta tuloksen on pakko parantua huomattavasti, jotta osakkeen yli 7 euron arvostus olisi perusteltu ja osinko kestävällä tasolla.

  2. Asiakkaan näkökulmasta Nordean palvelut eivät edelleenkään vakuuta. Kirjoitin tästä aiheesta melko tarkalleen vuosi sitten eikä tilanne ole muuttunut. Pienet ja ketterät kilpailijat tekevät kaiken paremmin. On vaikea nähdä, miten liikevaihtoa ja tulosta voisi kasvattaa, kun öljytankkeri (Kari Stadighia mukaillen) vuotaa joka puolelta. Kulut eivät pienene tarpeeksi nopeasti.

  3. Rahoitussektori oli salkussani huomattavassa ylipainossa. Myynnin jälkeen omistan edelleen Sampoa, Norwegian Finans Holdingia ja Intrumia.

  4. Osakekurssit ovat nousseet neljä kuukautta putkeen, vaikka talouden näkymät eivät ole parantuneet läheskään samaa tahtia pörssikurssien kanssa. Oma salkku on noussut vuoden alusta mukavasti kymppitonnin verran. En heittäydy ahneeksi vaan kotiutan voittoja niistä kohteista, joiden nousuun en usko. Nordean arvonnousu jäi ostohintaan nähden plusmiinusnollaan, mutta tuottona sain 800 euron osingot. Se riitti minulle tällä kertaa.

Nordeassa on suuren asiakasmassan ansiosta paljon potentiaalia, mutta sitä ei ole pystytty realisoimaan. Käännettä odotellessa seuraan Nordeaa mielummin sivusta. Mahdollisesti palaan omistajaksi, jos tulos kääntyy kasvuun tai kurssi romahtaa tulokseen nähden houkuttelevalle tasolle.

Monday, April 8, 2019

Pörssiyhtiö tarjosi helppoa rahaa työntekijöilleen - ei kelvannut

Muotiyhtiö Marimekko järjesti maaliskuussa osakeannin henkilöstölle ja freelance-suunnittelijoille. Annissa oli tarjolla 150.000 osaketta todella houkuttelevilla ehdoilla: ensimmäiset 50 osaketta sai merkitä hintaan 11,45 euroa/osake ja loput hintaan 20,60 euroa/osake. Samaan aikaan osakkeen pörssikurssi liikkui 25-27 euron välillä eli annin alennus oli todella huomattava. Halvemmilla 11,45 euron osakkeilla on luovutusrajoitus huhtikuuhun 2020 asti, mutta loput voisi periaatteessa myydä heti kun osakkeet tulevat kaupankäynnin kohteeksi.

Osakeannissa Marimekko siis tarjosi työntekijöilleen isoa tuottoa pienellä riskillä.

Luulisi, että näin herkulliseen tarjoukseen olisivat tarttuneet kaikki kynnelle kykenevät työntekijät. Mutta ei. Annissa merkittiin vain 40.224 osaketta. Merkinnän teki 229 työntekijää ja freelanceria, kun merkintään oikeutettuja olisi ollut 472.

Lisäksi on huomattava, että Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko fiksuna ihmisenä merkitsi itse osakkeita 450.000 eurolla, kun ne eivät menneet kaupaksi henkilöstölle. Alahuhta-Kaskon merkitsemä 21.865 osakkeen potti vastasi yli puolta henkilöstöannista.

Miksi helppo raha ei kelvannut?

Teoriassa on mahdollista, että Marimekon työntekijöillä on ensikäden tietoa yrityksen tulevaisuudennäkymista ja he siksi eivät nähneet antia houkuttelevana alennuksesta huolimatta. Epäilen kuitenkin, että annin huono menekki kertoo enemmän suomalaisen palkansaajan heikosta ymmärryksestä osakemarkkinoita kohtaan. Luultavasti osakkeiden ostaminen koetaan yhä uhkapeliksi, jossa osaamaton häviää aina rahansa.

Lisäksi kulttuuri-, taide- ja muotipiireissä näyttää olevan paljon ihmisiä, joiden vasemmalle kallistuneessa ajatusmaailmassa kapitalismi, osakkeet ja omistaminen edustavat suoranaista riistoa ja ahneutta. Kun ennakkoasenne osakkeiden ostamista kohtaan on jossain epäluuloisen ja halveksittavan välimaastossa, edes suuri tuotto pienellä riskillä ei nähtävästi riitä muuttamaan mielipidettä.

Suomalaisten talouden ja matematiikan osaaminen on keskimäärin niin heikolla tasolla, että osa kansasta menettää jatkuvasti rahaa omaa ymmärtämättömyyttään. Pikavipit ja lottoaminen/uhkapelit ovat tästä räikein esimerkki, mutta myös Marimekon annin kaltaiset tilanteet kertovat siitä, ettei talousymmärrys ole riittävällä tasolla. Suuri joukko ihmisiä toimii vastoin omaa taloudellista etuaan, koska he eivät tunne tarpeeksi markkinatalouden mekanismeja.

Pörssisäätiö, Osakesäästäjät ja monet muut toimijat ovat tehneet kiitettävästi töitä suomalaisten taloussivistyksen parantamiseksi. Se ei kuitenkaan riitä, sillä järjestöjen sanomaa kuuntelevat yleensä ne, joilla talousasiat ovat jo hyvällä tolalla. Jotta oppi menisi perille koko kansalle, valistustyö tulisi aloittaa peruskoulussa. Toivon, että yläasteelle saadaan pikaisesti taloustieto pakolliseksi oppiaineeksi. Ehkä joskus tulevaisuudessa työntekijät ryntäävät sitten innolla ostamaan työnantajan tarjoamia puoli-ilmaisia osakkeita.

Taloustiedon opetuksesta on muuten kansalaisaloitekin. Minä kävin allekirjoittamassa, käy sinäkin!

Sunday, March 31, 2019

Salkun Q1: Vuoristorata jatkuu, suunta vaihteeksi ylöspäin

Vuoden ensimmäinen kvartaali osakesalkussa oli palautumista viime vuoden lopun syöksylaskusta. Salkun markkina-arvo nousi kolmen kuukauden aikana 6,1 % eli noin 5400 euroa. Lukuihin vaikuttaa negatiivisesti Nordeasta perjantaina irronnut osinko (828 euroa), joka maksetaan tilille parin viikon päästä. Salkku on nyt kooltaan 93.325 euroa, sisältäen käteisen arvo-osuustilillä.

Kaupankäynnin suhteen lupasin ottaa tänä vuonna rauhallisesti ja toistaiseksi lupaus on pitänyt. Tein kvartaalin aikana vain kolme osakekauppaa. Ostin Nordeaa mot-dipistä ja lisäsin VMP:tä, kun osake mateli alle 4 eurossa. Nordean salkkuun ostin muodon vuoksi yhden JD.comin osakkeen, jotta vältyin säilytysmaksuilta. 

Muita tapahtumia olivat Kotipizzan osakkeiden lunastus sekä osallistuminen Aallon Groupin listautumisantiin.

Osinkoja tuli kvartaalin aikana 285 euroa. Tänä vuonna pääosa osinkotuloista ajoittuu Q2:lle, kun Nordea ja Sampo maksavat osinkonsa. Korkotuloja sain Bank Norwegianista 96 euroa.


Q1/2019


Ostot:

JD.com
Nordea
VMP


Myynnit:

-



Osingot:

285 euroa


Korkotulot:

96 euroa

Saturday, March 23, 2019

Aallon Group - pitkästä aikaa houkutteleva listautuminen

Tilitoimisto Aallon Group listautuu Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle. Merkintäaika alkaa maanantaina 25.3. ja päättyy 3.4. Ylimerkintätilanteessa anti voidaan keskeyttää aikaisintaan perjantaina 29.3. Kaupankäynnin ennakoidaan alkavan 15.4.

Osakkeen merkintähinta yleisöannissa on 6,60 euroa.

Aallon Groupin markkinointi- ja yhtiöesitteistä sekä Inderesin sijoitustutkimuksesta löytyy kaikki olennainen taustatieto. Jos omistajuus houkuttelee, nämä paperit kannattaa silmäillä läpi.

Salkustani löytyy jo yksi tilitoimisto: erinomaisen tuoton tarjonnut Talenom. Talenomin vahvuus ja nousun salaisuus on oma ohjelmistokehitys, jonka ansiosta kannattavuus on skaalautunut hienosti. Aallon Groupilla ei vastaavaa etua ole. Se käyttää muiden kehittämiä ohjelmistoja eikä kannattavuus nouse samalla tavalla liikevaihdon kasvaessa.

Pidän silti Aallon Groupia mielenkiintoisena sijoituskohteena, koska tilitoimistoala on erittäin defensiivinen. Asiakassuhteet ovat pitkiä, kassavirrat ennakoitavia ja lainsäädäntö määrää, että palveluille on kysyntää. Epävarmoina aikoina on mukava sijoittaa yritykseen, joka tekee rahaa suhdanteista riippumatta. Keskityn tässä kirjoituksessa pelkästään osakeannin arvostukseen, koska se ratkaisee, kannattaako Aallon Groupin kyytiin hypätä mukaan.

Inderes on analysoinut osakekannan arvoksi 20-24 M euroa ennen listautumista. Antihinnalla valuaatio on 17 M eli alennusta olisi tarjolla haarukan laidasta riippuen 10-30 prosenttia. Inderesin mukaan P/E-luku olisi tälle vuodelle 9,4 mikä kuulostaa edulliselta, vaikka kasvu jäisi maltilliseksi.

Tein oman laskelman tilanteesta annin jälkeen. Oletuksena on, että anti ylimerkitään (näyttää todennäköiseltä) ja lisäosake-erä käytetään täysimääräisesti. Osakkeiden lukumäärä olisi silloin 3,55 miljoonaa ja kassaan tulisi 5,3 M euroa rahaa. Jos Aallon tekisi tänä vuonna suunnilleen saman tuloksen kuin 2018 pro forma -luvuilla, P/E olisi noin 13-14. Kun vähennetään markkina-arvosta kassan osuus, saadaan P/E-luku 10-11 tasolle. Tämä laskelma ei tietenkään huomioi tuloskasvua vaan olettaa, että Aallonin tulos jää junnaamaan nykytasolle.

Aallon kerää listautumisessa rahaa yritysostoihin, joten lienee todennäköistä, että jo vuoden 2019 aikana julkistetaan uusia kauppoja. Uskon, että johdolla on viisautta tehdä ostot omaa pörssiarvostusta alemmilla kertoimilla, jolloin Aallon pystyy kasvattamaan samanaikaisesti liikevaihtoa, tulosta ja omistaja-arvoa. Tämä kasvumahdollisuus huomioiden listautumishinta tuntuu houkuttelevalta.

Seuraavaksi sekalainen kokoelma Aallon Groupin listautumisen herättämiä hyviä ja huonoja tuntemuksia:

Positiivista:

+ Tilitoimistoala on defensiivinen toimiala, jossa on pitkät asiakassuhteet ja siten ennustettavat kassavirrat. Ala on fragmentoitunut ja siellä on tilaa konsolidaatiolle.
+ Vaikka Aallon Group on uusi rakennelma, tytäryhtiöillä on pitkä historia.
+ Vanhat omistajat eivät myy osakkeita listautumisen yhteydessä.
+ Yhtiöllä ei ole lainkaan korollista velkaa.
+ Toimitusjohtaja Elina Pienimäen puoliso Tomi Pienimäki on Vincitin ex-toimitusjohtaja ja nykyinen hallituksen varapuheenjohtaja. Aallon Groupin johtoportaaseen luulisi kulkeutuvan tietoa digitalisaation ja palvelumuotoilun uusimmista trendeistä.
+ Osakkeen hinnoittelu on toteutuneella tuloksella maltillinen ja yritysjärjestelyoptio huomioiden houkutteleva.
+ Ankkurisijoittajina ovat Taalerin, eQ:n ja FIM:n pienyhtiörahastot, joiden salkunhoitajia pidän täysjärkisinä. Luotan, että he ovat tutkineet Aallon Groupin perin pohjin. Ilmeisesti mitään epäilyttävää ei ole löytynyt, kun mukaan on lähdetty.


Negatiivista:

- Uuden organisaation toimintakyky ja kulukuri on arvoitus.
- Aallon Groupilla ei nähdäkseni ole erityisiä kilpailuetuja teknologiassa tai toimintatavoissa. Tuloskasvu perustuu yritysostoihin.
- Vanhat omistajat ovat päättäneet tyhjentää kassan osingonmaksulla ennen listautumista. Kun yhtiö tarvitsee rahaa kasvuun, olisi ollut tyylikkäämpää käyttää siihen olemassaolevia kassavaroja.
- Osakkeen likviditeetti lienee ensimmäisten päivien jälkeen täysin olematonta. Jos myöhemmin tulee yllättäviä negatiivisia uutisia, osakkeista voi olla vaikea päästä eroon ilman polkumyyntiä.


Mielestäni hyviä puolia on Aallon Groupin tapauksessa enemmän kuin huonoja, joten näillä näkymin osallistun antiin. Täytyy vielä katsoa yhtiöesittely tiistaina 26.3. ja tehdä lopullinen päätös sen jälkeen.

Saturday, February 16, 2019

Osto: VMP

Tein tällä viikolla vuoden ensimmäisen osakekaupan, kun ostin lisää vuokratyöfirma VMP:tä hintaan 3,75 euroa. VMP tiedotti torstaina ostavansa Henkilöstöratkaisu Extraajat Oy:n. Aiemmin joulukuussa kerrottiin Enjoyn ostosta ja marraskuussa Henkilöstötalo Voiman ostosta. Kauppahinnat ovat maltillisia eli VMP saa lisää liikevaihtoa ja käyttökatetta omaa pörssiarvostusta halvemmilla kertoimilla. Ostettujen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 50 Meur, kun VMP:n vuoden 2018 liikevaihto oli arviolta 120 Meur. Tarkat luvut saadaan 28. helmikuuta, kun VMP julkaisee vuoden 2018 tilinpäätöstiedotteen.

VMP listautui pörssiin viime kesäkuussa (listautumishinta 5,00 euroa/osake). Kurssikehitys on ollut sen jälkeen surullista katsottavaa: ensin Q3-katsaus oli pettymys markkinoille ja sitten loppuvuoden korjausliike sekä veromyynnit pudottivat VMP:n kurssin alimmillaan 3,13 euroon.

VMP:n raportoitu tulos vuodelta 2018 tulee olemaan heikko listautumiskulujen ja liikearvopoistojen takia. Kuitenkin operatiivinen vapaa kassavirta on ollut koko ajan vahva ja sen perusteella osake näyttäisi houkuttelevan hintaiselta. Ylläpitoinvestoinnit ovat vähäisiä ja rahaa on mennyt pääasiassa yrityskauppoihin. Kun tiedotettujen yritysostojen liikevaihdot ja käyttökatteet otetaan huomioon, Excel-taulukkoni väittää, että tämän vuoden oikaistu P/E olisi 7-9 välissä (kurssilla 4,00 euroa). Ei todellakaan paha lukema kasvuyhtiölle. Henkilöstövuokrausta ei tosin arvosteta pörssissä kovin korkeilla kertoimilla muutenkaan, mutta silti arvostus on kannattavalle liiketoiminnalle kovin alhainen.

VMP:n strategiana on kasvaa nopeasti ja tuloksen maksimoinnin aika tulee myöhemmin. VMP:n tilanne muistuttaa jossain määrin muutaman vuoden takaista Restamaxia eli nykyistä NoHo Partnersia. Restamax kasvoi aggressiivisilla yritysostoilla moninkertaistaen liikevaihtonsa. Samalla moninkertaistui Restamaxin pörssikurssi. Restamax/NoHon osakkeen nykyinen arvostus vaatii kasvustrategian täydellistä onnistumista ja huomattavaa kannattavuusparannusta, mutta VMP:n osaketta hinnoitellaan lähinnä nollakasvun mukaan. Molemmat yritykset toimivat osittain samalla markkinalla, sillä NoHon liikevaihdosta 40% tulee henkilöstövuokrauksesta.

Luotan siihen, että VMP:n suurin omistaja, pääomasijoittaja Sentica, hallitsee yrityskauppavetoisen kasvun ja saa luotua omistaja-arvoa. Jos VMP pystyy jatkamaan voimakasta kasvua eikä Suomi ajaudu taantumaan, osakkeessa on huomattava nousupotentiaali. Vaikka kasvu hyytyisi, osake ei ole tolkuttoman kalliisti hinnoiteltu. Tuotto/riski-suhde on mielestäni sijoittajalle suotuisa.


P.S. Tämä ei ole sijoitussuositus. Analyysini osumatarkkuus on historiallisesti ollut kolikonheiton tasoa. Olen ennenkin kuvitellut tekeväni hyviä kauppoja, mutta myöhemmin katunut katkerasti.

Tuesday, February 5, 2019

LeadDesk on kiinnostava yritys, mutta osakkeen hintalappu on liian kova

Ohjelmistoyhtiö LeadDeskin listautumisanti alkoi eilen. Yhtiö toimii SaaS-mallilla, joka on sijoittajan näkökulmasta erittäin houkutteleva liiketoimintamalli. Toimintansa vakiinnuttaneissa SaaS-yhtiöissä yhdistyy usein ennustettava vakaa kassavirta, korkea kannattavuus ja pitkät asiakassuhteet. En kirjoita tässä enempää LeadDeskin liiketoiminnasta, sillä Inderes on laatinut sijoitustutkimuksen, jossa kerrotaan kattavasti kaikki olennainen taustatieto. Sen sijaan keskityn arvioimaan annin hinnoittelua.

Seuraavat laskelmat perustuvat siihen, että anti onnistuu ja osakemäärä nousee 4,54 miljoonaan. Osakkeen merkintähinta annissa on 7,50 euroa.

LeadDesk teki viime vuonna 11 M liikevaihdon, 0,8 M liikevoiton ja 0,3 M nettotuloksen. Näistä laskettuna saadaan p/s 3 ja p/e 113.

Luvut näyttävät pahalta, mutta LeadDesk on puhdas kasvuyhtiö ja olisi väärin arvioida sen hintaa pelkästään menneillä tuloksilla. Sijoittajan tulisi katsoa ainakin parin vuoden päähän, jolloin oletettavasti sekä liikevaihto että kannattavuus ovat nousseet merkittävästi nykytasolta. Lisäksi annin myötä omavaraisuusasteen pitäisi kasvaa ja rahoituskustannusten pienentyä, kun lainoja maksetaan pois.

Inderes ennustaa/arvaa, että vuonna 2020 liikevaihto olisi 15,8 M ja nettotulos 1,7 M. Jos nämä toteutuvat, se tarkoittaisi p/e-lukua 20. Se on neutraali taso yhtiölle, joka kasvaa noin 20% vuodessa.

Voi siis ajatella, että 7,50 euron listautumishinta sisältää jo voimakkaan tuloskasvun. Mikäli markkina toimisi rationaalisesti, positiivisessa skenaariossa LeadDeskin osakkeen ei pitäisi juuri nousta antihinnasta ellei kasvuvauhti ylitä odotuksia selvästi.

Voimakkaisiin kasvutavoitteisiin liittyy aina riskejä. Kasvun hakeminen ulkomailta, varsinkin Pohjoismaiden ulkopuolelta, on osoittautunut perinteisesti vaikeaksi suomalaisyhtiöille. Toinen SaaS-ohjelmistoyhtiö Efecte on tästä hyvä muistutus. Jos LeadDesk ei onnistu kasvamaan nopeasti lähivuosina, osake tulee rumasti alas.

Mielestäni tässä listautumisessa tarjotaan sijoittajalle epäsymmetristä riskiä, ja vieläpä väärinpäin. Positiivinen tulevaisuus on jo hinnassa, vaikka negatiivinen skenaario on yhtälailla mahdollinen. Siksi en näe LeadDeskin listautumista houkuttelevana annetulla hintalapulla. Mikäli yhtiö myöhemmin antaa näyttöjä onnistumisista, riskitaso pienenee ja silloin voi hypätä kyytiin vaikka vähän korkeammalla hinnalla.

Inderes on laskenut LeadDeskin osakkeen arvoksi 8,90 euroa, mutta se ei vakuuta minua. Listautumishintaa korkeampi arvonmääritys on itsestäänselvyys, kun listautuva yhtiö maksaa analyysin. Reilu vuosi sitten Inderes sai Efecten ipossa osakkeen arvoksi 7,00 euroa (suositus: osta) ja nyt ollaan pudottu 4,50 euroon. Samoin Enersensen ipossa Inderes sai huolellisen analyysin jälkeen osakkeen arvoksi 6,70 euroa (suositus: osta). Nyt Enersenseä saa pörssistä 2,10 eurolla. Tämä kertoo siitä, miten vaikeaa on ennustaa pienten kasvuyhtiöiden tulevaisuutta.


Lopuksi vielä plussia ja miinuksia LeadDeskin listautumisesta:

+Puhdas SaaS-ohjelmistoyhtiö, jolla mahdollisuus kansainväliseen menestykseen
+Yhtiöllä on näyttöjä kasvusta muissa Pohjoismaissa
+Kohdemarkkina kokonaisuutena kasvaa

-Ulkopuolisen on vaikea arvioida tuotteen kilpailukykyä
-Yhtiön pieni koko voi rajoittaa kasvumahdollisuuksia
-7,50 euron merkintähinnalla osake sisältää jo ison tuloskasvuodotuksen
-Osakkeen vaihto lienee olematonta, joten osakkeessa on huomattava likviditeettiriski
-Ipo-pikavoittojen aika on ohi