Analyysissa Nordnet IPO - uusi kurssiraketti vai pääomistajien härski rahastus?

Osakevälittäjä Nordnet tekee paluun pörssiin. Yhtiö ehti olla pörssissä vuosina 2000-2017, kunnes nykyiset suurimmat omistajat, Dinkelspielin suku ja pääomasijoittaja Nordic Capital, ostivat sen pois. 

Nyt samat tahot aikovat listata Nordnetin uudestaan, lähes nelinkertaisella hinnalla. Listautumisessa Nordnet ei saa euroakaan pääomaa, vaan pääomistajat myyvät noin puolet omistuksistaan (enimmillään 108,1 miljoonaa osaketta) muille sijoittajille. 

Vuosi 2020 on ollut osakevälittäjille erinomainen. Keväällä koronan iskiessä tehtiin ennätysmäärä osakekauppoja. Niin pienet kuin suuret sijoittajat myivät paniikissa tai ostivat pää märkänä rajusti halventuneita osakkeita. Pörssiromahdus on houkutellut myös tuhansia uusia sijoittajia markkinoille. Kurssien hurja heilunta on innostanut kansalaiset treidaamaan. Pörssikauppaa on käyty keväällä yli kaksi kertaa aktiivisemmin edellisvuoteen verrattuna.

Osakevälittäjät elävät välityspalkkioista, joten tämä vuosi on ollut Nordnetille poikkeuksellinen hyvä. Se lienee iso syy, kun miettii motiiveja listautumisen takana. Ennätystuloksella ja kovilla kasvuprosenteilla on helppo nostaa yrityksen valuaatio huippuun. Normaalisti pörssilistautumisella haetaan rahoitusta kasvuun, mutta tässä tapauksessa Nordnet yrityksenä ei suoraan hyödy listautumisesta. Vanhat omistajat sen sijaan hyötyvät, sillä he pääsevät listautumisen onnistuessa hyvällä hinnalla omistuksistaan eroon. 

Niin, se hinta. Onko Nordnetin listautumishinta 88-104 SEK osakkeelta halpa, kohtuullinen vai kallis? 

Osakkeita on 250 miljoonaa kappaletta, eikä listautumisen yhdeydessä synny uusia osakkeita, joten tehdään laskelmat tällä osakemäärälllä. 

Vuonna 2019 Nordnet teki 339 MSEK nettotuloksen. Se tarkoittaa 1,36 SEK osakekohtaista tulosta. P/e-luku olisi hintahaarukan alapäässä 65 ja yläpäässä 77. Nähdäkseni vuonna 2019 ei ole ollut merkittäviä kertaeriä, jotka olisivat vääristäneet tulosta suuntaan tai toiseen. 

Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä on tehty peräti 881 MSEK nettotulos kaupankäyntiaktiivisuuden tuplaantumisen seurauksena. Tasaisen vauhdin taulukolla koko vuoden 2020 nettotulos olisi 1175 MSEK ja osakekohtainen tulos silloin 4,70 SEK. P/e-luku olisi hintahaarukan alapäässä 19 ja yläpäässä 22. Kuluvan vuoden raportoitua tulosta vähentävät tietysti listautumiskulut, jotka ovat arviolta 110 MSEK. 

Skaalautuvalle nettivälittäjälle kahdenkympin p/e ei kuulosta mahdottomalta, mutta 65-77 alkaa olla jo vaikea niellä.

Nordnetiin sijoittavan on pohdittava jatkuuko hurja tuloskunto tulevaisuudessakin vai oliko 2020 yksittäinen hyvä vuosi. Itse kallistun siihen, että tämä oli poikkeusvuosi. Tietysti pitää muistaa, että Nordnet on saanut vuoden aikana paljon uusia asiakkaita, jotka varmasti tekevät kauppaa jatkossa. Vaikka tuotot asiakasta kohti palaisivat vuoden 2019 tasolle, tuloksen pitäisi silti olla nousu-uralla kasvaneesta asiakasmäärästä johtuen.

Jos oletetaan, että ensi vuonna meno markkinoilla rauhoittuu ja Nordnetin asiakasmäärä pysyy vähintään nykytasolla, yhtiön pitäisi päästä helposti 600 MSEK nettotulokseen. Silloin p/e-luku pyörisi 40:n ympärillä. Edelleen kallista, mutta samoilla kertoimilla hinnoitellaan muitakin digitalouden firmoja.

Nordnetin lähin verrokki on ruotsalainen kilpailija Avanza, joka arvostetaan tällä hetkellä p/e-luvulla 60 viime vuoden tulokseen nähden ja p/e-luvulla 23 tämän vuoden ennustettuun tulokseen nähden. Kertoimet ovat samaa tasoa Nordnetin listautumishinnan kanssa. 

Toinen pohtimisen arvoinen asia on Nordnetin kilpailukyky. Tästä minulla on henkilökohtaista sanottavaa. 

Nordnetin palvelujen hinta/laatu-suhde on viime vuosina heikentynyt. Suomalaisen asiakkaan välityspalkkiot ovat korkeammat kuin kilpailijoilla, varsinkin ulkomaille sijoittaessa. Etf-kuukausisäästäminen muuttui maksulliseksi ja osaan entisiä Superrahastoja on tullut hallinnointipalkkio. Ulkoasu-uudistus oli fiasko ja edelleen on käytössä kaksi käyttöliittymää, joita joutuu pahimmillaan käyttämään sekaisin saadakseen halutut toiminnot suoritettua. Aiemmin aktiivinen Shareville on hiljentynyt, koska se on täynnä bugeja ja palvelun kehitys on jätetty heitteille. 

Samalla kun Nordnetin taso on laskenut, kilpailijoiden palvelut ovat parantuneet ja hinnat muuttuneet houkutteleviksi. Siksi avasin osakesäästötilin Danskeen. Nettikeskustelujen perusteella moni sijoittaja on ottanut käyttöön kilpailevia välittäjiä, joita käytetään esimerkiksi ulkomaisten osakkeiden ostoon. Asiakkaiden valuminen muualle rapauttaa pikkuhiljaa Nordnetin tulosta.

Nämä ovat tietysti vain suomalaisen sijoittajan ongelmia. Nordnetin kilpailukyvystä muissa Pohjoismaissa en osaa sanoa mitään. Tuskin kilpailu on ainakaan vähäisempää kuin Suomessa.

Aionko osallistua Nordnetin listautumiseen? En tiedä. Osakemyynti ilman kasvurahoitusta, kireä hinnoittelu, vuoden 2020 poikkeuksellisuus ja kasvava määrä tyytymättömiä asiakkaita. Siinä on turhan pitkä lista negatiivisia asioita ipon ympärillä. 

Toisaalta en yllättyisi, vaikka Nordnetin osake lähtisi kaupankäynnin alkaessa nousuun. Tänä vuonna pörssissä on tapahtunut paljon järjettömiä asioita. Ylihinnoiteltu listautuminen ei todellakaan ole este sille, etteikö joku voisi maksaa osakkeesta vielä paljon enemmän. Instituutioannin tarjouskirja merkittiin täyteen heti ensimmäisenä päivänä. Lisäturvana pikavoittojen metsästäjille on Carnegien vakautustoimenpiteet, jos kurssi meinaa laskea antihinnan alapuolelle. 

Fundamenttien näkökulmasta en pidä Nordnetin listautumista kovin houkuttelevana. Sen sijaan yleisen pörssimanian ja ennätysmäisen löysän rahan määrän huomioiden pikavoittojen mahdollisuus on vähintään kohtuullinen. 

Tärkeitä päivämääriä:

Merkintäaika yleisölle 16.-23.11.2020
Merkintäaika instituutioille 16.-24.11.2020
Kaupankäynti alkaa 25.11.2020

Merkintähinta:

88–104 SEK/osake

Merkintämäärä yleisöannissa: 

100 - 10.000 osaketta 

Osakesäästötili auki ja Sampo ulos salkusta

Avasin vihdoin osakesäästötilin. (Tai avasin sen jo lokakuussa, mutta jaksoin vasta nyt kirjoittaa siitä blogiin.) Valintani oli Danske Bank. Vaikka haukuin pankkia melko reippaalla kädellä alkuvuodesta, totesin alkuärsytyksen laannuttua, että Dansken mobiilisovellus on riittävän hyvä kaupankäyntiin ja hinnoittelu kokonaisuutena edullisin. 

Nordnetillä olisi ollut paras alusta, mutta ulkomaisten osakkeiden ostot ja myynnit ovat törkeän kalliita. Nordean hinnoittelu on houkutteleva vain pienillä summilla sijoittaville, eikä pankin mobiiliapilla voi tehdä kauppaa ollenkaan. Paha puute. Danske oli kolmikosta vähiten huono, joten valitsin sen. Laitoin osakesäästötilille alkupanokseksi 30.000 euroa ja tein ensimmäiset ostot lokakuussa. Ost:lle ilmestyi parin tonnin painoilla Ilkkaa ja Alma Mediaa.

Sitten tuoreempiin tapahtumiin. Sampo sai lähtöpassit salkusta tällä viikolla.

Sampo on vuosien varrella noussut salkkuni ylivoimaisesti suurimmaksi sijoitukseksi. Syy ei kuitenkaan ole luja usko yhtiöön tai kurssinousun aiheuttama position paisuminen. Tosiasiassa olen tehnyt lisäostoja keskihinnan alentamiseksi ja toivonut, että pääsen joskus helpommin eroon tappioista. Kun alkuviikon rallin myötä sampoturska muuttui vihdoin voitolliseksi, päätin myydä koko roskan pois silmistäni. 

Ostin alunperin vuonna 2017 Sammon turvalliseksi ja tylsäksi osingonmaksajaksi. Yhtiö vakuutti silloin sitoutumista kasvavaan osinkoon ja analyytikot vakuuttivat, että Sammon osinko olisi "pomminvarma". Sehän oli puppua: Sampo leikkasi tylysti osinkoa eikä antanut mitään takeita kasvavasta osingosta. Yhtiö myös korosti keskittymistä Pohjoismaihin, mutta sekin oli puppua. Sampo osti kesällä eteläafrikkalainen RMI:n kanssa brittiläisen vakuutusyhtiö Hastingsin melko suolaisella hinnalla. Muitakin outoja diilejä on tehty. Intrumista ostettiin siivu, joka myytiin paniikinomaisesti vain 1,5 vuoden omistamisen jälkeen lähes samaan hintaan. Nordeasta myytiin juuri tällä viikolla osuus tappiolla tasearvoon nähden, vaikka Sampo on jatkuvasti vakuuttanut että Nordea on tulevaisuudessa merkittävästi arvokkaampi kuin nyt. 

Viime vuosina Sampo on sekoillut sekä viestinnässä että teoissa niin paljon, etten oikeastaan luota heidän tekemisiin paljoakaan. Tuntuu oudolta, miksi suomalaiset sijoittajat niin kovasti rakastavat Sampoa, vaikka yhtiö on ollut pettymys lähes kaikin mahdollisin tavoin. 

Sitä paitsi Sampo on amatöörisijoittajalle todella hankala analysoitavaksi, koska se koostuu niin monesta eri palasesta. Niinpä järkeilin, että jatkossa on parempi omistaa Sampoa indeksirahastojen kautta. 

Olen blogikirjoituksissa toistellut indeksisijoittamisen ylivoimaisuutta verrattuna harrastusluonteiseen osakepoimintaan. Aktiivinen sijoittaminen voi onnistuessaan olla tuottavampaa kuin passiivinen osakesäästäminen, mutta yhtä kaikki se on työtä, johon pitää käyttää aikaa ja energiaa. Minulla on jo työ, jota pidän paljon kiinnostavampana kuin tilinpäätösten tutkimista tai kurssien tuijottelua. Siksi keskitän valtaosan sijoituksista kohteisiin, joita ei tarvitse seurata mitenkään. Sain jo keväällä Nohon kanssa kallista oppia siitä, mitä tapahtuu kun unohtaa seurata omistuksiaan. 

Siirrän vähitellen yhä suuremman osan sijoitusvarallisuudesta indeksirahastoihin. Koska pelihimosta en varmasti kokonaan pääse eroon, keskitän osakepoiminnat ja hupitreidaamisen tästä lähtien osakesäästötilille.