Tuesday, January 30, 2018

Admicom - osallistuin antiin

Vuoden 2018 ensimmäinen listautuja on Jyväskylässä kotipaikkaansa pitävä ohjelmistoyritys Admicom. Yhtiö myy SaaS-pohjaisia toiminnanohjausjärjestelmiä talotekniikan, rakentamisen ja teollisuuden pk-yrityksille.

Inderes on tehnyt Admicomista sijoitustutkimuksen, johon on tiivistetty oleelliset tiedot yrityksestä, toimialasta ja arvostuksesta. Se kannattaa lukea. Kattavat tiedot Admicomin listautumisesta löytyvät myös yhtiöesitteestä.

Muutamia faktoja annista:

  • Admicom tarjoaa listautumisannissa merkittäväksi yhteensä 520 000 uuttaosaketta.
  • Yhtiön osakkeiden lukumäärä voi annin seurauksena nousta 4 320 108 osakkeesta enintään 4 840 108 osakkeeseen.
  • Yleisö- ja instituutioannin tarjottavien osakkeiden merkintähinta on 9,80 euroa.
  • Yleisöannin merkintäsitoumuksen vähimmäismäärä on 50 osaketta ja enimmäismäärä 15 000 osaketta. 
  • Merkintä voidaan keskeyttää aikaisintaan to 1.2.2018 klo 16:00.
  • Erikoissijoitusrahasto Taaleri Mikro Markka Osake ja eQ Nordic Small Cap sitoutuvat merkitsemään yhteensä vähintään 153 000 osaketta.

Helsingin pörssin First North -listalla on jo kaksi SaaS-yhtiötä: Heeros ja Efecte. Nämä listautuivat tappiollisina ja osin tuotekehitysvaiheessa, mikä oli sinänsä ymmärrettävää, koska pörssin tehtävä on välittää rahoitusta sitä tarvitseville yrityksille. Admicom on poikkeuksellinen SaaS-mallilla toimiva listautuja, koska sillä on jo valmis tuote ja yritys on erittäin kannattava. Yhtiön mukaan listautumisessa saatuja rahoja käytetään yritysostoihin kotimaassa ja ulkomailla.

Poikkeuksellista on myös se, että kyse on aidosta osakeannista kasvua varten, eikä omistajien rahastuksesta osakemyynnillä. Admicomin toimitusjohtajalla ja hallituksen puheenjohtajalla on yhtiössä merkittävät omistukset eikä aikomusta myydä osakkeita lähiaikoina.

Admicom tavoittelee hurjaa yli 30% vuosittaista liikevaihdon kasvua. Inderes ennustaa, että vuonna 2020 Admicomin liikevaihto olisi 18 Meur (2017: 8,1 Meur) käyttökatteen säilyessä 35% tasolla. Vaikka yhtiön arvostus vaikuttaa 9,80 euron antihinnalla kalliilta viime vuoden numeroilla, kovan ja kannattavan kasvun ansiosta Admicom olisi ennusteiden toteutuessa edullinen ostos.

Kun pyörittelin lukuja excelissä, tulin siihen tulokseen että osakkeen fair value voisi olla jossain 11 euron tuntumassa. Tämä sisältää kohtuullisen turvamarginaalin, joka kannattaa ottaa mukaan pienyhtiöiden kohdalla. Antihinnalla Admicom olisi oman laskelmani mukaan 10% tarjouksessa. Inderes on määritellyt arvostuksen vieläkin houkuttelevammaksi. Heidän mukaansa annissa tarjotaan osakkeita noin 20% alennuksella.

Listautumisessa yhtenä ankkurisijoittajana on Taalerin Mikro Markka -rahasto, jonka salkunhoitajan Mika Heikkilän asiantuntemukseen luotan suuresti. Jos Mika näkee tässä hyvän sijoituskohteen, uskallan seurata perässä.

Merkitsin tänään 300 Admicomin osaketta. Tarkoitus on pysyä kyydissä pitkään, jos ylipäänsä saan järkevän määrän osakkeita. Pikavoittojen rahastaminen on myös mahdollista, jos anti ylimerkitään reippaasti ja kurssi raketoi kymmeniä prosentteja heti kaupankäynnin alettua.

Monday, January 8, 2018

Pohdintaa kryptovaluutoista

Kirjoitin viime syyskuussa, että Bitcoin on sijoitusmaailman suurin kupla. Silloin yhden Bitcoinin arvo oli 3685 dollaria. Tätä kirjoittaessani Bitcoinin arvo on 15 700 dollaria. Kurssi on siis yli nelinkertaistunut, vaikka tässä välissä ehdittiin jo kokea hetkellinen 50% romahdus.

Olenko idiootti, kun en syksyllä huomannut tarjolla olevaa 300% tuottopotentiaalia? Puhumattakaan pienempien kryptojen tuhansien prosenttien nousuista?

Mielipiteeni kryptovaluutoista ei ole muuttunut. Kupla mikä kupla. Bitcoin on teknisistä syistä kelvoton valuutaksi, se on liian volatiili arvon säilyttäjäksi ja regulaatio kryptojen ympärillä voi vain kiristyä. Lohkoketjuteknologian mahdollisuudet finanssialalla, kaupankäynnissä ja viranomaiskäytössä ovat kiistattomat, mutta pankit, yritykset ja valtiot voivat luoda tarkoituksiinsa sopivat omat hajautetut tilikirjat. Niillä ei ole välttämättä mitään tekemistä Bitcoinin tai muiden markkinoilla nyt myytävien kryptovaluuttojen kanssa.

Joidenkin mielestä Bitcoin on uusi "digitaalinen kulta". Tämä vertaus on jo astetta järkevämpi. Bitcoineja on rajallinen määrä ja sen arvo määräytyy enemmän mielikuvien kuin taustalla olevien fundamenttien perusteella. Vaikka kultaa hyödynnetään esimerkiksi elektroniikka-, lääke- ja koruteollisuudessa, sen hinta ei perustu pelkästään käyttöön hyödykkeenä. Kultaa pidetään arvokkaana luultavasti siksi, että se on aina ennenkin ollut arvokasta ja sen uskotaan tulevaisuudessa olevan arvokasta. Hinnanmuodostus perustuu siis osittain uskoon, ei järkeen.

Yrityksen arvoa voi hahmotella esimerkiksi liikevaihdon, nettotuloksen, tasearvon, kassavirtojen tai muiden vastaavien tunnuslukujen perusteella. Perinteisten valuuttojen, kuten euron tai dollarin, arvo perustuu pitkällä aikavälillä talouden tuotantoon. Kryptovaluuttojen hauskuus on siinä, ettei niille voi mitenkään määritellä oikeaa arvoa. Yhden Bitcoinin arvo voisi olla aivan hyvin 0,000001 tai 1000000 dollaria - molemmat luvut ovat yhtä järkeviä. Siksi ei ole olemassa mitään ylärajaa sille, kuinka paljon kryptovaluutat voisivat maksaa. Alaraja sentään on olemassa ja se on nolla.

Kryptovaluuttoihin sijoittamista ei siis kannata lähestyä perinteisin arvonmäärityksen keinoin. Järkevin lähestymistapa on psykologia. Kun seuraa aihepiirin ympärillä pyörivää keskustelua Facebookissa, Twitterissä ja muilla foorumeilla, ymmärtää hyvin nopeasti mistä ilmiössä on kyse. Suurimmalle osalle sijoittajista kyse on puhtaasti lottoamisesta ja pienelle vähemmistölle ideologiasta.

Koska monilla ihmisillä näyttää nyt olevan liikaa joutilasta rahaa ja lottoaminen kiinnostaa muitakin kuin suomalaisia, kryptovillitys on noussut uskomattomiin mittasuhteisiin. Esimerkiksi viime viikolla kryptovaluutta XRP:n kurssinousun myötä Ripplen perustaja Chris Larsen nousi maailman 5. rikkaimmaksi henkilöksi ohi Googlen perustajien Larry Pagen ja Sergey Brinin. Tämä kertonee aika paljon kryptovaluuttojen huikeista markkina-arvoista.

Suurin osa kryptoihin sijoittaneista ei itsekään usko, että bittirahaa käytettäisiin joskus laajamittaisesti valuuttana tai ylipäänsä mihinkään järkevään tarkoitukseen. Kaikki tietävät, että kyse on puhtaasta vedonlyönnistä. Ehkä paras vertailukohta kryptomarkkinoille on 2000-luvun alun nettipokeribuumi. Äkkirikastumisesta haaaveilevat nuoret miehet ympäri maailmaa istuvat tietokoneillaan ja yrittävät pelata toisiltaan rahat pois. Kryptomarkkina on nimittäin pelaajan märkä uni: 24/7 auki oleva maailmanlaajuinen virtuaalikasino, jossa on kurssit menevät hurjaa vuoristorataa. Kun osakkeissa volatiliteetti on kadonnut, adrenaliininhimoiset treidaajat ovat siirtyneet kryptoihin. Kryptojen todellisella käyttökelpoisuudella tai arvolla ei ole merkitystä. Tärkeintä on se, kuka ennustaa ensimmäisenä kurssin nousun tai laskun.

Suurin uhka kryptoille on se, että löytyykin joku uusi villitys, jolla voisi rikastua helposti. Silloin spekulatiivinen raha katoaa äkkiä kryptoista ja siirtyy tuottavampaan kohteeseen.

Palataan vielä alun kysymykseen: olenko idiootti kun en sijoittanut kryptoihin?

Kyllä, pakko myöntää. Jos olisin aiemmin tajunnut, millainen joukkopsykoosi kryptovaluutoista muodostuu, olisin lähtenyt mukaan pikavoittojen toivossa. Kiinnostuksen kasvu oli niin valtava viime vuoden aikana ja se oli nähtävissä sosiaalisessa mediassa. En ollut hereillä ja houkutteleva erikoistilanne meni ohi.

Entä kannattaako enää lähteä mukaan vai menikö juna jo?

Mutu-tuntumalla sanoisin, että kryptovaluutoissa ollaan hypen huipulla. Isot talousmediat ympäri maailman kirjoittavat aiheesta päivittäin. Kaikki halukkaat ovat jo pelissä mukana. Perinteisen pyramidi/ponzi-teorian mukaan silloin ollaan hyvin lähellä alamäen alkua. Toisaalta, kuten edellä totesin, kryptomarkkina on virtuaalinen pelikasino, jolla ei ole enää mitään tekemistä järjen kanssa. En uskalla ennustaa onko Bitcoinin arvo kuukauden päästä 2 vai 200 000 dollaria.

Lisäriskinä kryptosijoittamisessa ovat epäluotettavat ja hitaat kauppapaikat, jotka eivät pysy mukana transaktiomäärien kasvun kanssa. Monilla näyttää olevan vaikeuksia saada toimeksiantoja läpi ja palveluissa on käyttökatkoja. Sisäpiirikauppa ja suoranaiset huijaukset rehottavat, koska mitään sääntelyä ei ole. Myöskään verotus ei kannusta sijoittamaan kryptoihin. Voitoista joutuu maksamaan verot, mutta tappioita ei voi vähentää.

Minulle Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat hyödytön jono ykkösiä ja nollia. Ne ovat arvokkaita vain siksi, että joku muu maksaa niistä (vielä). Lotossakin voi voittaa, mutta ei se silti ole hyvä sijoitus. Pysyn edelleen erossa kryptoista.



Monday, January 1, 2018

Sijoitusvuoden 2017 tilinpäätös ja tavoitteet tulevalle vuodelle

Muistatteko: vuosi sitten moni asiantuntija varoitti, että 2017 pörssissä saatetaan nähdä korjausliike pitkään jatkuneen nousun jälkeen. Uhkina olivat ainakin Fedin koronnostot, Trumpin sekoilut, Kiinan velkakupla, Ranskan presidentivaalit jne. Pelot osoittautuivat turhiksi ja tulevaisuuden ennustaminen taas kerran vaikeaksi. USA:ssa indeksit löivät jatkuvasti ennätyksiä ja Euroopassa sekä Suomessa noustiin lähes samaa tahtia.

Omassa salkussa vuosi 2017 oli myös hyvä. Salkkuni (Nordnet+Nordea yhdistettynä) kokonaistuotto oli 12,7 %.

Indeksien tuottoja 2017:
OMX Helsinki Cap (OMXHCAPGI), kokonaistuotto +11,5 %
OMX Helsinki 25 (OMXH25GI), kokonaistuotto +11,2 %
S&P 500 Total Return (SPXT) +21,8 %

Hyvin lähelle Suomi-indeksien lukemia siis mentiin. Jenkkien kova nousu ei hyödyttänyt eurosijoittajaa täysimääräisesti, koska euron vahvistuminen dollaria vastaan söi parhaimmat tuotot.

Salkku on paisunut vuodessa melkoisesti. Sijoitin vuoden aikana uutta pääomaa noin 29 000 euroa (tosin osa on edelleen arvo-osuustilillä käteisenä odottamassa ostopaikkoja). Salkun markkina-arvo kasvoi vuodessa 47 504 eurosta 82 653 euroon.

Kirkkain tähti salkussa oli tänä vuonna Comptel, josta Nokia teki ostotarjouksen keväällä. Sain Comptelista ostohinnalle lähes 90% tuoton. Vuoden muut menestyjät olivat Restamax (+40%), Kotipizza (+38%), Siili (+34%) ja Match Group (32%).

Vuoden luuseri oli Martela (-45% vuoden alusta, mutta omassa salkussa nyt lähellä ostohintaa). Muita isoja pettymyksiä ei onneksi ollut.

Osinkoja tuli vuoden aikana 1003 euroa. Se on vähän salkun kokoon nähden, mutta olen tarkoituksella sijoittanut huomattavan osuuden varoistani kasvuyhtiöihin ja rahastoihin, jotka eivät maksa osinkoja ulos. Mielestäni on hölmöä kierrättää rahaa verottajan kautta, jos kuitenkin sijoittaisin osingot myöhemmin takaisin samaan paikkaan mistä ne tulivat. Uskon myös, että laatuyhtiöissä varat pystytään investoimaan tuottavammin kuin mihin itse pystyisin.

Bank Norwegianista sain korkotuloja 1008 euroa.

Passiivinen tulo (osingot+korot) oli siis bruttona yhteensä 2011 euroa. Verojen jälkeenkin siitä jää mukava summa vaikkapa muutamaan lomamatkaan.

Miltä näyttää vuosi 2018?

Melko samalta kuin vuosi sitten. Nousu on jatkunut pitkään, Fed nostaa korkoja, Trump on arvaamaton, Pohjois-Korea ampuu ohjuksia, Etelä-Euroopan maat (tällä kertaa Italia?) saattaa aiheuttaa paniikin euroalueella, Kiinan velkakupla paisuu... Uhkia riittää. Silti maailmantalous on erittäin vahvassa vedossa ja yritykset kasvattavat tuloksia. Osakkeet ovat kalliita, mutta eivät varsinaisesti kuplassa. Ilmiselvä kupla on nyt kryptovaluutoissa, jotka ovat imeneet lyhyessä ajassa miljardeittain ahneiden spekulanttien rahoja.

Oma sijoitusvarallisuus on tällä hetkellä suurin piirtein puoliksi osakkeissa ja puoliksi käteisenä 1,75% korolla. Jos nousu vieläkin jatkuu, saan ainakin kohtuullisen tuoton, mutta jos jostain syystä markkinoilla tapahtuu korjausliike, on mukava ostella lisää. Inflaatio on vieläkin hyvin matalalla, joten suuren käteiskassan päällä istuminen ei haittaa.

Ensi vuoden tavoitteena on edelleen siirtää varallisuutta osakkeisiin. Koska pörssien arvostustasot ovat selvästi pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella, indeksien tuotto-odotus ei ainakaan tilastojen valossa ole kummoinen. Vuoden 2018 menestysresepti näyttäisi olevan huolellinen osakepoiminta. Mikäli markkinoilla ei tapahdu suurempia mullistuksia, noin 20 000 euron vuosittaisilla ostoilla salkussa puhkaistaan 100 000 euron maaginen raja vuoden 2018 loppupuolella.

Tuleva osinkokevät näyttää anteliaalta. Uskon, että suurin osa salkkuni osingonmaksajista korottaa osinkoaan. Tämänhetkisillä omistuksilla passiivisen tulon määrä olisi ensi vuonna noin 3000 euroa bruttona.

Eli tiivistettynä sijoitustavoitteet vuodelle 2018:

  • Osakesalkun markkina-arvo yli 100 000 euroa
  • Uudet ostot pääasiassa harkitun osakepoiminnan kautta
  • Passiivinen tulo yli 3000 euroa