Sunday, August 12, 2018

Olenko moraaliton ihminen, kun sijoitan pikavippibisnekseen?

Tänään sekä Helsingin Sanomat että Aamulehti julkaisivat laajat jutut suomalaisesta pikavippibisneksestä. Hesarin jutussa haastateltiin ylivelkaantuneita, jotka ovat ajautuneet pikavippikierteeseen ja ulosottoon. Aamulehden jutussa selvitettiin pikavippiyhtiöiden taloustietoja. Yhdessä jutut antoivat kuvan toimialasta, joka tekee huimia tuottoja vähäosaisten ja elämänhallintaongelmista kärsivien kustannuksella.

Minullakin on salkussa yhden pikalainayrityksen osakkeita. Bank Norwegianin emoyhtiö Norwegian Finans Holding tekee mukavaa tulosta omistajilleen ja osakkeet ovat tuottaneet parin vuoden aikana 40 %. Osinkojakin pitäisi kohta tulla. Lisäksi olen pistänyt norjalaispankin talletustilille yli 80 000 euroa korkoa kasvamaan. Olenko siis moraaliton ja ahne nilviäinen, kun olen mukana hyötymässä muiden ihmisten hädästä?

Mielestäni en. Minulla ei ole moraalisia ongelmia sijoittaa pikavippiyrityksiin.

Julkisessa keskustelussa pikavippibisneksen moraalittomuutta perustellaan usein kahdella argumentilla:
1. Yhtiöt perivät liian suuria korkoja
2. Yhtiöt tekevät rahaa käyttäen hyväksi ihmisten ymmärtämättömyyttä tai hätää

Nämä argumentit ovat ehkä nopeasti ajateltuna järkeenkäypiä, mutta eivät tarkemmin katsottuna kestäviä. Käydään ne läpi erikseen.

-Yhtiöt perivät liian suuria korkoja

Aamulehden selvityksen mukaan pikavippiyritykset ovat erittäin kannattavia. Suomessa toimivien pikavippiyritysten nettotulokset olivat helposti 40% liikevaihdosta. Vastaavia kannattavuuslukuja voi löytää lähinnä it-alan parhaista ohjelmistoyhtiöistä. Bisnesmalli on itse asiassa samantyyppinen. Kun alkuinvestoinnit on tehty, tuotetta voi monistaa lähes loputtomasti ja liikevaihto skaalautuu ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Markkinatalous perustuu siihen, että tavaroita ja palveluita myydään niiden tuotantokustannuksia korkeammalla hinnalla. Vapailla markkinoilla hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan kohdatessa toisensa. Raha on hyödyke siinä missä maitopurkki, auto tai parturikäynti. Jos joku keksisi parturikonseptin, jossa puolen tunnin hiustenleikkaus maksaisi tuhat euroa ja silti ovella olisi asiakkaita jonoksi asti, yrittäjää varmasti onniteltaisiin hienosta bisnesideasta. Pikavippiyrityksiä kuitenkin haukutaan, vaikka heillä on erinomaisesti kannattava bisnes, joka vastaa olemassa olevaan kysyntään. Ja kysyntä on valtava. Hesarin arvion mukaan pikaluottokanta on Suomessa satoja miljoonia euroja, ehkä jopa yli miljardi. Suurin osa pikalainojen ottajista maksaa velat normaalisti takaisin, eikä se aiheuta heille ongelmia.

-Yhtiöt tekevät rahaa käyttäen hyväksi ihmisten ymmärtämättömyyttä / hätää 

Osittain totta. Osa pikavippien ottajista ei tajua, miten paljon korot ja erilaiset kulut kasvattavat takaisinmaksettavaa summaa. Osa tajuaa, mutta ei välitä. Elämänhallinta on niin pahasti kateissa, että tulevaisuudessa odottavat ongelmat lakaistaan maton alle, jotta voidaan tyydyttää välitön rahanhimo. Juuri nämä ihmiset todennäköisesti jättävät lainat maksamatta, minkä takia myös vastuulliset asiakkaat joutuvat maksamaan korkeita korkoja.

Jotkut ottavat pikavippejä äkilliseen ja yllättävään rahantarpeeseen, kun hätä on suuri eikä muualta saa lainaa. Onko taloudellinen hyötyminen toisen ihmisen hädästä moraalitonta? Jos on, silloin yhteiskunta on täynnä moraalittomia toimijoita. Esimerkiksi Helsingin pörssistä löytyvät Orion, Terveystalo ja Pihlajalinna tekevät bisnestä ihmisten sairauksilla ja hädällä. Altia ja Olvi hyötyvät alkoholistien hädästä. CapMan (ja Sampo omistajana) rahastaa Forenomin kautta turvapaikanhakijoiden hädällä. Asiakastieto myy luottotietoja eli sekin hyötyy ylivelkaantuneista.

Kun tarkastelua laajennetaan pörssin ulkopuolle, löytyy lukemattomia eri alojen yrityksiä, jotka tekevät rahaa muiden ihmisten hädällä. Jos joudun auto-onnettomuuteen, hyötyjinä voivat olla esimerkiksi ambulanssifirma, hinausfirma, autokorjaamo, asianajotoimisto, lääkärikeskus ja fysioterapeutti. Kaikki haluavat rahaa auttamisesta, mutta tuskin kukaan ajattelee näiden yritysten toimintaa moraalittomana.

Entä ihmiselle itselleen haitalliset kulutuspäätökset eli suoraan sanottuna tyhmyys? Onko järkevää vaatia, että yrityksen pitää olla vastuussa aikuisten ihmisten ostopäätöksistä? Jos aiheutan itselleni vakavia ongelmia kuluttamalla liikaa kaljaa ja tupakkaa, ei tulisi mieleenkään syyttää siitä S-marketin myyjää, Sinebrychoffia tai Philip Morrisia. Jos syön epäterveellisesti ja saan sydäninfarktin tai diabeteksen, onko vika HKScanissa, Fazerissa tai Keskossa? Samalla logiikalla: jos otan maksukykyyni nähden liikaa velkaa, onko syy minussa vai velan myöntäjässä?

Suomessa on tapana sysätä yksilön vastuu käyttäytymisestään yhteiskunnalle. Pikavippikeskustelussa tämä näkyy selvästi. Kun osa kansalaisista tuhoaa omilla toimillaan luottotietonsa, vika on tälläkin kertaa jossain muualla kuin peilissä.

Korkokatto ja muu lainsäädäntö voi hillitä räikeimpiä ylilyöntejä, mutta se ei poista perusongelmaa eli ihmisten vastuutonta käytöstä. Lainaamista ja koron perimistä on mahdoton estää, ellei haluta kieltää kaikkea pankkitoimintaa. On oikeudenmukaista, että työttömän nostamassa vakuudettomassa kulutusluotossa on korkeampi korko kuin hyvätuloisen ottamassa asuntolainassa. Korko on riskin hinta ja pikavipeissä riskit ovat suuret.

Yksi ratkaisu ylivelkaantumisen kitkemiseksi olisi aloittaa taloustaidon opetus heti peruskoulussa. Kun jokaiselle lapselle taotaan päähän korkomatematiikkaa ja säästämisen tärkeyttä, kukaan ei aikuisena voi sanoa, ettei tiennyt mihin ongelmiin pikavipit voivat johtaa. Suomalaisten talousosaaminen on yleisesti niin heikkoa, että koulun penkille joutaisivat vanhemmatkin. Mitä suurempi osa kansasta ymmärtää säästämisen ja sijoittamisen logiikan, sitä varmemmin pikavippiyhtiöt katoavat ajan myötä tarpeettomina.

Siihen asti sijoitan myös pikavippibisnekseen enkä häpeä sitä yhtään.

Thursday, August 9, 2018

Martelan Q2 oli surkea - miksi pidän luuseriosaketta salkussa?

Martela julkaisi puolivuosikatsauksensa 8.8. Tulos oli taas pettymys, vaikka rima oli valmiiksi matalalla. Alkuvuoden liikevaihto oli siedettävä, mutta käyttökate, liiketulos ja osakekohtainen tulos olivat tappiolla. Osake on laskenut vuoden alusta 35 prosenttia ja viime vuoden huipuista karmeat 65 prosenttia.

Martelan viime vuosi oli katastrofaalinen epäonnistuneen erp-projektin seurauksena. Pidin silloin ongelmia väliaikaisina, mutta nyt näyttää siltä, että paluu normaaliin ei sujukaan nopeasti ja helposti. Tietojärjestelmäongelmat on ilmeisesti saatu ratkaistua, mutta osarissa Martelan johto kertoikin jo uusista "haasteista". Tällä kertaa selitys huonolle suoritukselle oli kiristynyt kilpailutilanne. Se painaa katteita niin paljon, että 50 miljoonan myynnistä ei jäänyt H1:llä euroakaan omistajille. Kuulostaa pahalta. Milloin Martela aikoo tehdä tulosta, jos ei nousukauden huipulla?

Martelan sijoittajaviestintä ansaitsee myös haukut. Vielä 2016 toimitusjohtaja Matti Rantaniemi kierteli sijoitusilloissa ja -messuilla hehkuttamassa workplace-as-a-service -konseptia ja sitä kuinka hyvä sijoituskohde Martela on. Kun ongelmat alkoivat, yhtiö lopetti kaiken oma-aloitteisen viestinnän sijoittajia kohtaan. Pörssitiedotteet ja raportit sisältävät vain minimimäärän tietoa, josta on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa yhtiön tilanteesta. Edes analyysisopimuksen tehnyt Inderes ei ole saanut toimitusjohtaja Rantaniemeä kameran eteen haastatteluun.

Jälkiviisasti voi todeta, että Martelan osakkeet olisi pitänyt myydä heti ensimmäisen tulosvaroituksen jälkeen. Silloin olisi jäänyt vielä reipas voitto kotiin. Vahinko on kuitenkin tapahtunut ja Martelan turskanhajuinen osakepotti löyhkää yhä salkussa.

Miksi en myy (vielä)?

  • Martelan osake on poljettu todella edulliseksi (nyt 4,83 euroa). Kassassa on rahaa 9,3 miljoonaa, mikä tarkoittaa 2,2e / osake. Oma pääoma on 4,55e / osake. Markkina ei siis anna Martelan liiketoiminnalle juuri mitään arvoa. Gearing on vain 16%, joten velkoihin yrityksen ei pitäisi kaatua.
  • Martelan tulos kertyy kausivaihtelusta johtuen loppuvuodesta. Jopa kriisivuonna 2017 kolmannen kvartaalin operatiivinen tulos oli 1,7 Meur, mikä kuittasi alkuvuoden tappiot. Yhtiön antama ohjeistus (2018: liikevaihto yli 110 M, liikevoitto yli 0,3 M) on edelleen voimassa.
  • Nähdäkseni osakkeen laskuvara on pieni, koska muuten yhtiön omaisuus alkaa olla arvokkaampi kuin sen osakekanta. Pienikin parannus kannattavuudessa nostaisi tuloksen selvästi voitolliseksi, mikä taas nostaisi osaketta helposti kymmeniä prosentteja. Koska Q3-Q4 on Martelalla perinteisesti ollut tuloksenteon aikaa, olisi hullua myydä osakkeet nyt pois.

Aion sietää turskanhajua vielä kolme kuukautta. Seuraavassa liiketoimintakatsauksessa Martelan on pakko esitellä ainakin 1,5 - 2 Meur positiivinen liiketulos, jotta sen ei tarvitse taas antaa negatiivista tulosvaroitusta.

Thursday, August 2, 2018

Talenomilta erinomainen Q2

Tilitoimistoketju Talenom julkaisi tänään erittäin hyvän puolivuotiskatsauksen. Liikevaihdon tasainen kasvu ei ollut yllätys, mutta parasta raportissa oli huima kehitys kannattavuudessa. Yhtiön ensimmäisen puolen vuoden liikevoitto on jo 5,2 Meur, kun koko vuodelle on aiemmin ohjeistettu 6,3 – 7,0 miljoonaa euroa. Vaikka loppuvuosi on kausiluontoisesti hiljaisempi, Talenomin pitäisi nykyisellä liikevaihto- ja kannattavuustasolla helposti ylittää ohjeistushaarukka. Toimitusjohtaja Jussi Paaso kertoi kuitenkin Inderesin haastattelussa, että kasvuinvestoinnit loppuvuonna aiheuttavat kuluja, joiden takia liikevoittoennustetta ei ole tarpeen nostaa.

Talenom on kasvattanut tulostaan huimaa vauhtia. Alkuvuoden aikana osakekohtaista tulosta on kertynyt 0,58 euroa, mikä on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä (2017 eps 0,50e). Hyvä tulos palkittiin pörssissä reippaalla kurssinousulla (tätä kirjoittaessa 7%). Pidän osakkeen tämän hetkistä noin 16 euron hintaa neutraalina, kun huomioidaan kasvun jatkuminen sekä liiketoiminnan skaalautuvuus ja defensiivisyys. Talenomin osakkeita on ilo omistaa.

Saturday, July 28, 2018

Ajatuksia helteisen tuloskauden keskeltä (Nordea, Intrum, Facebook)

Kesä ja tuloskausi jatkuu kuumana. Omista salkkuyhtiöistä vajaa puolet on jo julkaissut Q2-tuloksensa. Erityisen suurella mielenkiinnolla odotin Nordean ja Intrumin tuloksia, koska molemmat ovat lasketelleet pörssissä koko alkuvuoden. Facebookin romahdus taas tuli aivan puskista. Tuloksen jälkeinen kurssireaktio -19% lienee yksi historian suurimmista (ellei suurin?) large cap -yhtiön päiväpudotuksista USA:ssa.

Nordean tuloskuntoa pohdiskelin jo keväällä. Ajattelin, että jos operatiivinen tulos ei käänny kasvuun, saatan heivata Nordeat pois salkustani. 19.7. julkaistu tulos oli mielestäni edelleen lievästi pettymys, mutta markkina otti sen vastaan positiivisesti. Raportoitu tulos oli erinomainen 0,27 euroa/osake, mutta se johtui kertaluonteisista eristä eli pääosin Nordea Liv & Pension Denmarkin myynnistä. Varsinainen operatiivinen tulos, joka muodostuu korkokatteesta ja palkkiotuotoista, jäi samalle tasolle kuin Q1:llä (Q2: 0,18e vs. Q1: 0,18e/osake). Hyvää raportissa oli kulujen pieneneminen. Nordea on keskellä suurta muutosta ja tekee silti kohtuullista tulosta vaikeassa korkoympäristössä, mutta kasvua saadaan vielä odottaa. Korot euroalueella ja Ruotsissa pysyvät nollan tuntumassa lähivuodet, mikä tekee korkokatteella rahastamisen vaikeaksi. Tätä kirjoittaessa Nordean kurssi on noussut 9,1:een euroon. Harkitsen edelleen myyntinapin painamista, vaikka toisaalta muhkea osinko keväällä houkuttelee pitämään osakkeet.

Intrum on ollut shorttareiden lempikohde Tukholman pörssissä ja kurssi on tippunut parikymmentä prosenttia alkuvuodesta. Q1-tuloksen perusteella siihen oli syytäkin. Sen sijaan Q2 ylitti kaikki odotukset ja tulos nousi uudelle tasolle. Q1:een verrattuna liikevaihto kasvoi 16%, kertaeristä oikaistu käyttökate nousi 50%, liikevoitto 40% sekä nettotulos lähes kaksinkertaistui. Kurssireaktio oli +14%, mutta seuraavana päivänä Danske antoi myy-suosituksen ja taas tiputtiin alaspäin. Ja sitten Kepler antoi osta-suosituksen ja noustiin jälleen ylöspäin. Kurssi on nyt 233 SEK. Intrumin johto on toistaiseksi pitänyt lupauksensa ja vahva Q2 antoi uskoa positiivisen kehityksen jatkumiseen. Pidän Intrumit salkussa, koska näen arvostuksen houkuttelevana nykyisellä tuloskunnolla ja kasvuennusteilla.

Facebookin Q2-tulos oli melko hyvin linjassa analyytikkojen odotuksiin nähden, mutta varsinainen shokki oli varoitus kasvun hidastumisesta. Facebookin käyttäjämäärä ei kasvanut enää USA:ssa ja Euroopassa se kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun GDPR:n ansiosta. Ei liene uutinen kenelläkään somessa aikaansa viettävälle, että Facebookin käyttö on vähentynyt. Markkina kuitenkin järkyttyi tiedosta. Nuoriso on siirtynyt lähes kokonaan Instagramiin, Whatsappiin ja Snapchatiin, kun taas Facebook on jäänyt keski-ikäisten areenaksi. Paniikkiin ei silti ole aihetta, sillä onneksi Facebook omistaa Instagramin ja Whatsappin. Sekä nuoret että vanhat pysyvät edelleen Facebook-konsernin sovelluksissa. Yhtiön palveluja käyttää päivittäin lähes 2,5 mrd ihmistä eli joka kolmas ihminen maailmassa. Se on uskomaton määrä ja mahdollisuus, jonka arvoa ei kannata vähätellä. Facebookin osakkeet jäävät toistaiseksi salkkuun. Eiköhän tästäkin järkytyksestä aikanaan toivuta ja kurssi lähtee kipuamaan kohti koillista.

Toistaiseksi tuloskausi on mennyt omalla kohdalla hyvin. Heinäkuun alusta osakesalkun markkina-arvo on noussut yli 2000 euroa. Vähintään yhtä mukavaa on ollut Suomen päälle jämähtänyt lämpöaalto jopa +30 asteen helteineen.

Saturday, July 14, 2018

Citycon oli hetken salkkuni suurin turskaläjä ja oli helpotus päästä siitä eroon

Vasta viikko sitten kehuin itseäni, kuinka muka ymmärrän markkinoita ja yhtiöitä enkä tunteile tehdessäni sijoituspäätöksiä. Se oli puppua. Viime päivät Cityconin kyydissä opettivat, että en ymmärrä mistään mitään ja tunteet ovat vahvasti pelissä mukana.

Toissapäivänä eli torstaina 12.7. Citycon julkaisi q2-osavuosikatsauksensa. Katsoin aamulla raportin läpi, vertasin sitä edellisen kvartaalin numeroihin ja totesin, että ihan ok tulos. Operatiivinen tulos oli samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä ja vuokrausasteet tyydyttävät. Käyvän arvon muutokset olivat lievästi negatiivisia ja valuuttakurssit epäedullisia, mutta nämä yleensä heiluvat pitkällä aikavälillä vuorotellen molempiin suuntiin. Ohjeistushaarukan yläreunaa laskettiin 0,175:stä eurosta/osake 0,170:een, mutta en pitänyt sitä merkittävänä, koska yli 0,17 tulos oli joka tapauksessa utopistinen q1:n perusteella. Kokonaisuutena q2-tuloksessa ei mielestäni ollut mitään sellaista, mitä ei olisi voinut odottaa jo aiemmin julki tulleiden tietojen perusteella.

Ennen kaupankäynnin alkua ajattelin, että kurssireaktio voisi olla -1 tai -2% luokkaa. Alussa näin olikin, mutta sitten lähdettiin kunnolla alaspäin. Koska ajattelin, että osake on nyt halpa, tein ensimmäisen lisäyksen 1,81 eurossa ja toisen 1,76:ssa. Ostojen johdosta Cityconista tuli salkkuni suurin sijoitus. Päivän päätteeksi kurssi oli valunut 1,73:een ja minulla oli käsissä 4000 Cityconin osaketta, jotka olivat tappiolla lähes 700 euroa.

Mietin koko illan, teinkö vuoden pahimman sijoitusmokan, kun tartuin kaksin käsin putoavaan puukkoon. Citycon on lasketellut pörssissä alamäkeä koko vuoden ja olen vain ostanut lisää.

Markkina näki torstaina Cityconin tilanteen paljon pahempana kuin minä. Citycon ei ole mitätön pienyhtiö, joka olisi analyytikkoseurannan ulkopuolella ja siksi väärin hinnoiteltu. Aloin pitää todennäköisempänä, että minä olen väärässä ja markkina oikeassa. Ainakin Nordea, OP ja Inderes kommentoivat negatiivisesti tulosta ja laskivat tavoitehintojaan tai suosituksiaan.

Citycon vaikuttaa numeroiden perusteella edulliselta. EPRA NAV on 2,68 ja EPRA NNNAV 2,38 euroa per osake. Taseperusteisesti osaketta saa 30% alennuksella kiinteistöjen velattomaan arvoon nähden. Operatiivinen p/e-luku tälle vuodelle on noin 11, mikä taas on neutraali taso nollakasvun huomioiden. Osinkotuotto on 7% ja osinko/pääomanpalautus on terveellä tasolla vuokrakassavirtaan nähden.

Alunperin ostin Cityconia, koska järkeilin että se olisi vakaa ja vähäriskinen sijoitus kiinteistöpuolelle. Cityconin perusbisnes on yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää, kiinteistöportfolio on hajautettu viiteen eri maahan eikä korkotason mahdollisen nousun pitäisi aiheuttaa ongelmia lainojen suhteen.

Toisaalta verkkokauppa on muuttanut kuluttajakäyttäytymistä rajusti ja sen pelätään autioittavan kauppakeskukset. Näin on jo osittain käynyt USA:ssa. Siksi Citycon on pyrkinyt muuntamaan kauppakeskuksiaan paikoiksi, jossa pääosassa ovat palvelut ja elämykset sekä isot ruokakaupat.

Selvästi negatiivinen asia lähivuosille (mitä en alunperin tajunnut) on se, että vanhojen kiinteistöjen divestoinnit vähentävät vuokratuottoja, mutta uusia tuottavia kohteita ei ole nopeasti tulossa tilalle. Tänä syksynä avattava Mölndal Galleria Göteborgissa tuo vähän helpotusta, mutta muut isot kehityshankkeet valmistuvat vasta 3-4 vuoden vuoden päästä. Näin ollen Cityconin operatiivinen tulos ei luultavasti kasva lähivuosina, joskaan ei välttämättä heikkenekään. Se edellyttää, että yleinen taloustilanne pysyy vakaana.

Herra markkinan mieli muuttui perjantaina 13.7. täysin, kun edellispäivän syöksy vaihtui lähes yhtä rajuun nousuun. Kurssi kiipesi lopulta 1,83:een. Koska olin jo epäonnistunut Cityconin ja markkinasentimentin arvioinnissa, ja positiiviset kurssiajurit ovat nähdäkseni lähitulevaisuudessa vähissä, päätin niellä tappiot, kun ne muuttuivat inhottavista siedettäviksi.

Myin kaikki Cityconit pois hintaan 1,80, mikä tarkoitti 360 euron luovutustappiota. Kun lasketaan mukaan alkuvuodesta saadut osingot ja tappion tuoma verohyöty, lopullinen hintalappu Citycon-seikkailulle oli vain 180 euroa turskaa. Se on pieni hinta verrattuna siihen, mihin yli 7000 euron position kanssa olisi voinut joutua.

Jälkiviisaasti ajateltuna tein useita virheitä Cityconin kanssa. Mokat ovat parhaita paikkoja oppia uutta, joten listaan tähän mikä meni vikaan:

  • Keväällä ensimmäistä ostoa tehdessäni en tutustunut yhtiöön huolellisesti. Ostin Cityconia luottaen siihen, että markkinat ovat hinnoitelleet kaikki hyvät ja huonot asiat kurssiin, ja minä vain nautin muhkeista kasvavista osingoista. Jos olisin esimerkiksi ottanut selville, miten paljon Cityconilla on divestoitavia jämäkiinteistöjä ja miten paljon kehityshankkeisiin syydetään rahaa, jotta kiinteistöt pysyvät edes jotenkuten kilpailukykyisinä, olisin ehkä tajunnut ettei tulos (eikä osinko) todennäköisesti kasva ennen vuotta 2021. 
  • Jokaisen pudotuksen jälkeen ostin lisää osakkeita, jotta saisin keskihintaa alemmaksi. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, jos on varma että markkina hinnoittelee yhtiön väärin. Virhe oli se, että en tuntenut Cityconia yhtiönä kovin hyvin ja ostin lähinnä siinä toivossa, että pääsisin nopeammin takaisin voitolle ja saisin sitä odotellessa enemmän osinkoja.
  • Viimeiset ostot tekivät positiosta liian suuren omaan riskinsietokykyyni nähden, mikä alkoi tuntua epämiellyttävältä. John Maynard Keynesin kuuluisan sijoitusviisauden mukaan "Markets can remain irrational longer than you can remain solvent". Keskihinnan alentaminen uusilla ostoilla voi olla tuhoisaa, jos kurssi vain laskee. Vaikka tällä kertaa selvisin säikähdyksellä, riskienhallinta petti ja se oli paha moka. 
  • Ostot ja myynti eivät olleet täysin järjellisiä tekoja vaan tunteet vaikuttivat tälläkin kertaa. Alussa ahneus suurista osingoista, lopussa pelko jättitappioista. 

Käytännössä kaikki edellä mainitut virheet olisi vältetty, jos olisin jaksanut tutustua yhtiöön perinpohjin ennen ostopäätöstä. Silloin myöhempiä päätöksiä ei olisi tarvinnut tehdä tunteella ja luuloihin tai virheelliseen ajatteluun perustavat päätökset olisivat jääneet tekemättä. Jos yleisesti tiedossa olevat asiat tulevat itselle myöhemmin yllätyksenä, kotiläksyt on tehty huonosti.

Alan kallistua sille kannalle, että isoihin yhtiöihin kannattaisi suosiolla sijoittaa indeksien kautta. Large cap -liigassa minkäänlaisen etulyöntiaseman saavuttaminen on piensijoittajalle käytännössä mahdotonta.

Sunday, July 8, 2018

Jälkiviisastelua vanhoista blogiteksteistä

Aloitin tämän blogin kirjoittamisen joulukuussa 2016. Blogilla on siis ikää nyt 1,5 vuotta. Se on sijoittamisessa lyhyt aika, mutta kaltaiselleni aloittelevalle sijoitusbloggaajalle pitkä aika. Koen, että olen tuossa ajassa kehittynyt sijoittajana todella paljon. Ymmärrän paremmin markkinoita, yhtiöitä ja riskienhallintaa. Panikointi, hätäily ja muu tunteisiin perustuva päätöksenteko on vähentynyt merkittävästi.

Lueskelin vanhoja kirjoituksiani ja päätin käydä systemaattisesti läpi, miten reilun vuoden takaiset ajatukset, ennustukset ja suunnitelmat ovat toteutuneet.

6.1.2017 kirjoitin miten Inderesin suositukset heiluttavat pienyhtiöiden kursseja. Kehuin Inderesiä hyvin onnistuneista osakepoiminnoista ja käytin esimerkkeinä Comptelia ja Martelaa. Kirjoituksen jälkeen Comptel osoittautui jättimenestykseksi (ostettiin pois pörssistä), Martela taas jättipettymykseksi (salkkuni rumimmat miinukset). Viimeisen vuoden tapahtumat ovat osoittaneet, että Inderesillä ei ollutkaan kristallipalloa, josta näkisi tulevaisuuteen muita paremmin. Ennusteet ja suositukset ovat menneet pahasti metsään Martelan lisäksi ainakin UPM:ssä, Metsä Boardissa, Constissa, Innofactorissa, Oriolassa, Pihlajalinnassa, Verkkokauppa.comissa ja GF Moneyssa.
Opetus: Analyytikot eivät osaa ennustaa tulevaisuutta paremmin kuin muutkaan. Perehdy yhtiöön itse - älä luota sokeasti ns. asiantuntijoihin.

21.1.2017 perustelin miksi ostin Kotipizzaa salkkuuni. Tässä tapauksessa näkemys oli täysin oikea ja yhtiön kehitys on ylittänyt odotukseni reippaasti. Tuotto tällä hetkellä 57 % plus osingot. Olisi pitänyt ostaa enemmän, kun yhtiö oli tilapäisesti alennuksessa.
Opetus: Kun laadukasta yhtiötä saa järkevällä hinnalla, kannattaa ostaa reippaasti eikä epäröidä.

28.1.2017 tuskailin, että on vaikeaa ostaa mitään kun arvostukset pörssissä ovat niin korkealla. Toisaalta käteisen kanssa istuminen on yhtä tyhmää. Ongelma ei ole poistunut mihinkään. Houkuttelevia ostopaikkoja tulee harvoin tarjolle ja nekin usein pienyhtiöissä, joilta puuttuu analyytikkoseuranta.
Opetus: Ole kärsivällinen, ostopaikkoja tulee varmasti. Ei pidä ostaa vain ostamisen ilosta.

18.2.2017 kerroin kuinka ostin ison kasan Norwegian Finans Holdingin osakkeita. Näkemys Bank Norwegianin emoyhtiön aliarvostuksesta osui oikeaan, mutta markkinahermoilun keskellä omat hermoni eivät kestäneet ja päädyin keventämään omistustani myöhemmin kesäkuussa. Eli aluksi toimin järkevästi ja sijoitin pitkällä tähtäimellä, mutta sitten lipesin suunnitelmasta ja annoin tunteille liikaa valtaa. Virhe. Kulutusluottoja tarjoavista pankeista Norski on ehkäpä vakain ja luotettavin.
Opetus: Pysy suunnitelmassa. Jos yhtiön näkymät eivät ole muuttuneet, älä anna markkinahermoilun vaikuttaa.

6.3.2017 pohdin onko osakemarkkinoilla kupla vai ei. Tilanne ei ole muuttunut vuodessa juuri mitenkään. Perustelut puolesta ja vastaan voisi kirjoittaa lähes sanasta sanaan uudelleen tänä päivänä. Ja talouslehdet suoltavat vuorotellen sensaatiohakuisia romahdusjuttuja ja vinkkejä osakkeista, joita juuri nyt kannattaa ostaa.
Opetus: Pitkästä nousumarkkinasta huolimatta kaikki osakkeet eivät ole kuplahinnoissa, vaikka jotkut yksittäiset osakkeet saattavat olla. Pelko ja ahneus ovat aina vuorotelleet sijoittajien keskuudessa. Mitä enemmän muut pelkäävät, sitä parempi ostopaikka on käsillä.

11.3.2017 päättelin, että Fingerprint Cards on putoava puukko, jota on syytä välttää. Kirjoitus hermostutti muutaman yhtiöön uskoneen piensijoittajan, mutta näin jälkiviisaasti voi todeta, että minä ja shorttarit olimme oikeassa. Fingerprint osoittautui täydelliseksi fiaskoksi. Kirjoitushetkellä kurssi oli 45 kruunua ja tänä päivänä ollaan lasketeltu jo alle 7 kruunuun.
Opetus: Jos yhtiön ympärillä leijuu epäilyttävä löyhkä, sisältö on lähes varmasti sitä itseään. Valehteleva tai tosiasioita kaunisteleva yritysjohto on vakava varoitussignaali.

24.3.2017 osallistuin Fondian antiin. Moninkertaisen ylimerkinnän jälkeen kurssi nousi ja otin pikavoitot (97 euroa) kotiin. En ole seurannut Fondiaa tarkemmin sen jälkeen. Saman tempun tein myöhemmin Remedyn kanssa.
Opetus: Listaumiset voivat tarjota helppoja pikavoittoja, jos osake on edullisesti hinnoiteltu ja kiinnostus suuri.

31.5.2017 analysoin Silmäaseman listautumista. Jätin annin väliin korkean velkaatumisasteen ja osingonmaksukyvyttömyyden takia. Nykyisellä ymmärryksellä en olisi ollut ihan niin tuomitseva, vaan olisin yrittänyt laskea tarkemmin yrityksen arvoa ja tuloskuntoa listautumisen jälkeen. En enää anna suurta painoarvoa yksittäisille tunnusluvuille, kuten tässä tapauksessa gearing ja osinkotuotto-%. Joskus huonoille numeroille on järkevä selitys ja silloin arvio yhtiön tulevaisuudesta on tärkeämpi. Silmäaseman tapauksessa johtopäätös tuskin olisi muuttunut, mutta olisi pitänyt tutkia listautumista tarkemmin. Osakkeen kehitys on ollut pörssissä heikkoa: antihinta oli 6,90 euroa ja kurssi on nyt 5,40 euroa.
Opetus: Tunnusluvut saattavat hämätä pahasti, jos yhtiön rahoitusrakenne muuttuu annissa. Listautumiset on syytä tutkia huolellisesti, sillä yhtiöt pääsääntoisesti pyritään viemään pörssiin pienellä alennuksella.

15.6.2017 kirjoitin Talenomista. Näkemys näyttää osuneen oikeaan ja kasvu on ollut odotusten mukaista. Sen myötä Talenomin kurssi on noussut ja osake on tuottanut 36 %.
Opetus: Tähän pätee sama kuin Kotipizzaan. Kun hyvää bisnestä saa järkevällä hinnalla, kannattaa ostaa.


Tätä koostetta kirjoittaessa yllätyin, miten hyvin omat ennustukset ovat vuoden aikana osuneet kohdalleen. Pahoja virhearviointeja ei tullut yhtään. Osakepoiminnat, joista olen kirjoittanut blogissa, ovat menestyneet erinomaisesti.

Sen sijaan ne ostot, jotka ovat salkussa turskalla, on ostettu enemmän fiilispohjalta ilman omaa huolellista analyysia. Tähän kastiin lukeutuvat tuoreet hankinnat Citycon ja Intrum. Varsinkin Intrumin olisin saattanut jättää kokonaan ostamatta, jos olisin viitsinyt laskea kaikki luvut läpi omassa excelissä. Yhtiö ei ole vieläkään kovin edullinen, mikäli tulos ei parane huomattavasti. Luotin liikaa analyytikkoihin ja tehokkaisiin markkinoihin. Se oli jälleen virhe.

Saturday, June 30, 2018

Salkun Q2: sadantuhannen euron maaginen raja lähestyy

Osakesalkku lähti varovaiseen nousuun muutaman kvartaalin masennuksen jälkeen. Nousua edellisen kvartaalin lopusta tuli 5,9 %. Vuoden alusta ollaan plussalla 6,8 %. Lisäsin salkkuun uutta pääomaa 7693 euroa. Arvonnousun, myyntivoittojen ja pääoman lisäyksen jälkeen osakesalkun markkina-arvo on nyt 96887 euroa (sisältäen arvo-osuustilillä olevan käteisen).

Q2:lla tein muutaman ison myynnin. Restamaxin myynnistä kirjoitin jo aiemmin. Toinen suuri kauppa oli Adobe Systemsin myynti Nordean salkusta. Vaikka Adobe on erittäin laadukas ja huippukannattava ohjelmistoyhtiö, osakkeen arvostus on SaaS-buumin myötä noussut niin älyttömäksi, etten enää ymmärrä sitä. Vanhan viisauden mukaan ei pidä sijoittaa sellaiseen, mitä ei ymmärrä.

Myyntihetkellä kesäkuun puolivälissä Adoben price-to-sales -kerroin oli 14 ja kuluvan vuoden ennustettu p/e-luku 50. Vaikka tulos tuplaantuisi, osake olisi silti kohtuullisen kallis. En usko, että maailmanlaajuisesti toimiva jättiyhtiö voi kasvaa loputtomasti kymmeniä prosentteja vuodessa. Ostin Adobea useassa erässä viime vuonna, jolloin keskihinnaksi tuli 144 usd. Myin osakkeet hintaan 255 usd, joten sain Adobesta alle vuodessa 71% tuoton valuuttakurssit huomioiden.

Restamaxin ja Adoben myynneistä vapautuneita rahoja olen sijoitellut muutamaan pienyhtiöön, joissa näen nousupotentiaalia.

Teollisuuden henkilöstövuokraaja ja alihankkija Enersense listautui pörssiin huhtikuussa. Antia ei merkitty täyteen ja yleinen mielipide yhtiötä kohtaan oli epäluuloinen Olkiluoto-projektin takia. Kurssi on lasketellut listautumishinnasta yli 10% alaspäin. Enersense käytännössä tipahti suoraan pörssin roskakoriin, vaikka bisnes on järkevää ja kannattavaa. Olen tutustunut huolellisesti Enersenseen ja oma näkemykseni on, että tässä tapauksessa tuoton ja riskin suhde on sijoittajalle houkutteleva. Yhtiö on nykyhinnallaan (5,19e) fundamenttipohjaisesti edullinen ja uskon, että kasvu jatkuu. Inderesin tavoitehinta osakkeelle on 6,70 euroa ja suositus osta.

Toinen uusi sijoitus on viime syksynä listautunut norjalainen it-konsultti Webstep. Yhtiö vaikuttaa laadukkaalta, mutta ei ole niin kallis kuin suomalaiset verrokkinsa Vincit ja Gofore. Katsotaan tuleeko tästä Norjan seikkailusta turskaa vai kruunuja.

Kokeilin myös veivausta SaaS-yhtiö Efectellä, mutta Inderesin hehkutus ei saanut kurssia nousemaan toivotulla tavalla. Koska yhtiö on vielä parin vuoden ajan tappiollinen ja markkinoilla ehtii tapahtua paljon ennen break-eveniä, luovuin Efectestä. Tästä vedonlyönnistä jäi kulujen jälkeen voittoa 28 euroa.

Lisäksi tankkasin Sampoa, Siiliä, Cityconia, UPM:ää, Titaniumia, Intrumia ja Nordeaa. Ostojen runsas määrä selittyy osittain Nordnetin 0,99e kampanjan hyödyntämisellä. Admicomin annista saadut osakkeet myin pois.

Osinkoja tuli kvartaalin aikana 1059 euroa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Bank Norwegianiin pistin taas ylimääräisen kymppitonnin korkoa kasvamaan.


Q2/2018
Ostot:

Citycon
Efecte
Enersense
Intrum
Nordea
Sampo
Siili
Titanium
UPM
Webstep


Myynnit:

Admicom
Adobe Systems
Efecte
Restamax


Osingot:
1059 e

Korkotulot:
355 e


Sunday, June 10, 2018

Lisää listautumisia: Kojamo ja VMP

Vaikka Suomi hiljenee vähitellen kesälomille, pörssin eteisessä on kiireistä. Tätä kirjoittaessa kaksi uutta yhtiötä haluaa osakkeensa julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö Kojamo pyrkii päälistalle ja henkilöstövuokrausfirma VMP First North -markkinapaikalle.

Aiemmin keväällä sijoittajilla oli mahdollisuus ostaa yhtäaikaa saunaa ja viinaa osakkeiden muodossa. Nyt samanaikaisesti on tarjolla kaksi todella hölmön nimen valinnutta yhtiötä. Kojamo on vääntynyt sosiaalisessa mediassa Koijaamoksi (koijata = huijata), ja lyhenne VMP tarkoittaa nuorisoslangissa jotain muuta kuin Varamiespalvelua.

Mutta ajatellaan positiivisesti, että nimi ei miestä tai yhtiötä pahenna. Pitäisikö näihin laittaa rahojaan?

Molemmissa listautumisissa ärsyttää ensinnäkin hintahaarukan käyttö. Eipä tule mieleen muita kaupankäynnin muotoja, jossa ostaja joutuu sitoutumaan kaupantekoon tietämättä mikä on hyödykkeen myyntihinta. Näissä anneissa instituutiot määräävät hinnan ja piensijoittajat joutuvat alistumaan siihen. Niinpä Kojamoon ja VMP:hen sijoittavan tulee varautua hintahaarukan maksimihintaan (vaikka en usko, että se lopulta toteutuu kummassakaan). Kojamon merkintähinta on 8,50 - 10,00 euroa ja VMP:n 4,50 - 5,75 euroa osakkeelta.

En ole innostunut suorasta asuntosijoittamisesta, mutta voisin harkita sijoittamista pörssilistattuun asuntosijoitusyhtiöön. Näin saisi pienellä summalla erittäin laajan hajautuksen ja kohtuullisen turvallisen tuoton. Tästä näkökulmasta Kojamo olisi hyvin kiinnostava yhtiö. Taidan silti jättää Kojamon listautumisen väliin kahdesta syystä:
1. Osakkeen hinta haarukan yläpäässä ei vaikuta kovin edulliselta. Karo Hämäläinen on tehnyt fiksun analyysin yhtiöstä, suosittelen lukemaan.
2. Kyse on osakemyynnistä eli vanhojen omistajien rahastuksesta. Vanhat omistajat tarkoittaa tässä tapauksessa ay-liikettä, jonka touhuja en halua tukea omilla rahoillani.

VMP on mukana merkittävässä megatrendissä eli työelämän muuttumisessa kohti vuokratyötä ja yrittäjyyttä. Kilpailu on markkinoilla kovaa, mutta toimialan kasvun myötä kakkua on riittänyt kaikille. Tutkin VMP:n listalleottoesitettä, mutta täytyy tunnustaa, että osaamiseni ei riitä tekemään järkevää arvonmääritystä VMP:stä. 2017 tehtyjen lukuisten yrityskauppojen ja rahoitusjärjestelyjen jälkeen VMP:n tuorein tilinpäätös on kovin vaikeasti tulkittava. Vaikka tarjolla on pro forma -luvut, en siltikään ole ihan varma, millaista tulosta tältä vuodelta pitäisi odottaa. Vaikuttaa siltä, että pääomasijoittaja Sentica on pistänyt VMP:n kiireellä listautumiskuntoon.

Lisäksi VMP:ssä ärsyttää yleisöannin naurettavan pieni koko. Tarjolla on vain 400 000 osaketta, joten piensijoittajat saavat luultavasti murto-osan merkinnöistään. Siinä voisi olla pikavoiton mahdollisuus, mutta en tiedä jaksanko sitoa pääomaa muutaman euron kaljarahojen takia.

Tällä hetkellä fiilis on se, että jätän molemmat annit väliin. Osakkeita voi aina ostaa myöhemmin pörssistä, jos näkemys yhtiöstä muuttuu.

Sunday, May 27, 2018

Parhaat podcastit, blogit, videot, foorumit ja lehdet, joita sijoittajan kannattaa seurata

Sijoittajan ongelma ei ole nykyään tiedon puute vaan infoähky. Taloudesta, osakemarkkinoista ja pörssiyrityksistä on saatavilla niin paljon informaatiota, että saattaa olla vaikeaa erottaa olennaiset asiat tyhjänpäiväisestä kohinasta. Jos reagoisi jokaiseen uutiseen, saisi vuorotellen paniikkimyydä koko osakesalkkunsa ja seuraavana päivänä ostaa kaiken takaisin.

Yksi merkittävä muutos takavuosien tiedonvälitykseen on sosiaalisen median nousu hyödylliseksi tietolähteeksi. On muutamia tapauksia, joissa ensimmäisenä netin keskustelupalstalla esitetty väite tai huhu on myöhemmin osoittautunut todeksi ja vaikuttanut yrityksen pörssikurssiin. Kuuluisin tapaus lienee Orava Asuntorahaston kestämätön toimintamalli. Sitä ruodittiin erittäin seikkaperäisesti Kauppalehden keskustelufoorumilla, vaikka Oravaa seuraava analyysitalo ei nähnyt yhtiössä mitään ongelmia.

Listasin tähän sellaisia suomenkielisiä lehtiä, videoita, podcasteja, blogeja ja foorumeita, joita seuraan säännöllisesti ja joista olen saanut hyödyllistä tietoa omien sijoituspäätösten tueksi. Lista on siis subjektiivinen eikä kaiken kattava linkkilista.

Lehdet:

  • Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä

    Alma Talentin talouslehdet uutisoivat perusasiat talouden ja yritysten tilanteesta. Valitettavasti monet uutiset ovat aiemmin mainitsemaani pintakohinaa ja syvällinen analyysi puuttuu. Varsinkin Kauppalehti ja Arvopaperi ovat netissä turhan sensaatiohakuisia. Otsikot vilkaisemalla saa kuitenkin nopeasti yleiskäsityksen, mitä taloudessa tänään tapahtuu. Talouselämä on mielestäni kolmikon laadukkain ja kiinnostavin lehti.

  • Karon pörssi

    Vapaa toimittaja Karo Hämäläinen kirjoittaa moneen paikkaan, mutta sijoittajalle parasta antia on hänen Taloustaito-lehteen kirjoittamat artikkelit. Tarjolla on kriittistä ja laadukasta talousjournalismia mm. listautuvista yhtiöistä.

Televisio ja videot:

  • Inderes-tv

    Inderes on nerokkaasti luonut analyysibisneksensä ympärille oman median. Näin he pystyvät myymään näkyvyyttä asiakkailleen eli pörssiyhtiöille. Inderesin videoissa ollaan hyvin ajan hermolla ja parhaimmillaan katsoja voi nauttia analyytikon kommenteista reaaliajassa, kun jotain kiinnostavaa tapahtuu. Videoilla ruoditaan pääasiassa asiakasyrityksiin liittyviä uutisia ja käänteitä, mutta välillä tarjolla on esimerkiksi opetusvideoita ja yleisempää sijoituskeskustelua. Some-evankelista Verneri Pulkkisesta on kasvanut karismaattinen tv-juontaja ja talkshow-isäntä. Analyytikot ovat vuosien varrella oppineet luonteviksi esiintyjiksi ja haastattelijoiksi. Inderes on edelläkävijä myös tulosjulkistusten livestriimauksessa, mistä heille suuri kiitos.

  • Markkinaraati

    Mtv3:n Huomenta Suomen sijoitusaiheinen aamuohjelma tulee aina liian aikaisin, jotta ehtisin katsoa sen suorana, mutta onneksi Markkinaraadin löytää myös Youtubesta. Jesse Kamrasin vetämä keskustelu on sujuvaa ja aiheet käsittelevät monipuolisesti taloutta ja sijoittamista. Ylen aamu-tv:ssä on vastaava ohjelma Jälkipörssi, mutta sitä tulee katsottua harvoin. 

Podcastit ja radio:

  • Yle Pörssipäivä

    Yle Puheen Pörssipäivä on mielestäni tämän hetken paras radio-ohjelma/podcast. Aiheet ja vieraat ovat lähes joka viikko mielenkiintoisia ja toimittaja Mikko Jylhä pitää keskustelun hyvin hallinnassa.

  • InderesPodi

    Inderes on lähtenyt valloittamaan myös podcast-maailmaa. Inderes-podia on julkaistu vasta kuusi jaksoa, mutta niiden perusteella tulevaisuus näyttää lupaavalta. Aihevalinnat ovat tässäkin monipuolisia ja itse pidin erityisesti Mikael Rautasen teknologiapohdinnoista. Myös Heikkilä&Vilen Show löytyy podcastina Soundcloudista.

  • Nordea Markets Insights

    Nordea Marketsin podcastissa puhutaan ekonomistien johdolla talouden suurista linjoista. Jaksot ovat hieman kuivia, mutta tietoa ja dataa on tarjolla sitäkin enemmän. Kannattaa kuunnella, jos makrotalous kiinnostaa.

  • Nordnet rahapodi

    Miikka Luukkosen ja Martin Paasin rahapodi lienee Suomen suosituin sijoitusaiheinen podcast. Omaan makuuni tämä podi on turhan viihteellinen ja tyhjänpäiväistä lätinää on liikaa. Asiasisältökin on suunnattu lähinnä aloittelijoille. Toivoisin muutosta asiallisempaan suuntaan.


Blogit:

  • Sijoitustiedon Daytrader

    Nimimerkillä Daytrader kirjoittava treidaaja kertoo kaupankäynnistään ja talousnäkemyksistään Sijoitustiedon blogissa. Vaikka itse en päiväkaupasta innostu, herran ajatukset ja näkemykset ovat mielenkiintoista seurattavaa. Sijoitustiedosta löytyy myös muita kiinnostavia blogeja ja artikkeleita, joista suosittelen erityisesti Aki Pyysingin kirjoituksia.

  • PhoebusBlogi

    Konkarirahastonhoitaja Anders Oldenburg vastailee yleisön kysymyksiin Seligsonin blogissa. Vaikka Phoebus-rahaston yhtiöt eivät kiinnostaisi, on Oldenburgilla paljon viisasta sanottavaa sijoittamisesta ja markkinoista.


Keskustelufoorumit:

  • Sijoitustieto

    Tämän hetken laadukkain sijoittamiseen keskittynyt suomenkielinen keskustelufoorumi. Keskustelun taso pysyy korkeana, kun osallistujilla on ymmärrystä osakemarkkinoista ja turhanpäiväinen inttäminen ja henkilökohtaiset tölväisyt pysyvät poissa.

  • Nordnetin Shareville

    Nordnetin kehittämä sosiaalinen alusta on nerokas: eräänlainen arvo-osuustilin ja Facebookin yhdistelmä. Keskustelujen taso vaihtelee todella paljon. Sharevillessä parasta on mahdollisuus katsoa keskustelijoiden omia osakesalkkuja tai kaupankäyntiä. Näin voi helposti päätellä kuinka paljon painoarvoa nimimerkin puheille kannattaa antaa.

  • Kauppalehden foorumi

    Kauppalehden keskustelufoorumi oli vielä joitain vuosia sitten lajinsa ykkönen, mutta nykyään en jaksa vierailla siellä. 99% keskustelusta on p**kanjauhamista, jonka informaatioarvo on nolla. Varsinkin suuryhtiöiden ketjut ovat lukukelvottomia, kun tietyt nimimerkit kettuilevat toisilleen satojen viestien edestä. Pienyhtiöiden ketjuissa on ajoittain järkevää keskustelua. Kauppalehden foorumi kaipaisi tiukempaa moderointia.

  • Facebookin Sijoituskerho

    Massiiviseksi paisunut face-ryhmä alkaa olla jo vaikeasti seurattava, koska uusia viestiä tulee niin paljon. Kun tuulipukukansa väittelee osakkeista, argumentit ja asiantuntemus eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia. Seuraan Sijoituskerhoa lähinnä viihdemielessä (etenkin eräs itseriittoinen guru perheineen tarjoaa säännöllisesti viihdettä lukijoille). 


Jos listasta puuttui mielestäsi jotain olennaista, vinkkaa kommenttikenttään!

Thursday, May 10, 2018

Luottamukseni Nordeaan horjuu - pitäisikö myydä?

Nordea julkaisi Q1-tuloksensa 25.4.2018. Se oli minulle pettymys. Ensisilmäyksellä tulos näytti hyvältä: epsiä tuli mukavat 0,20 euroa osakkeelta. Kun raporttiin pureutui syvällisemmin, tunnelmat muuttuivat.

Mutta ennen Nordean nykyhetken analysointia palataan ajassa viisi vuotta taaksepäin, vuoteen 2013. Silloin käytännössä kaikki pankkiasiointini tapahtui suomalaisten kivijalkapankkien kautta. Olin Nordean ja Pop-ryhmän asiakas. Koko rahoitusvarallisuuteni oli näiden kahden pankin tileillä.

Entä nyt, vuonna 2018?

  • Ylimääräinen käteinen on Bank Norwegianin tilillä. 1,75% talletuskorko on moninkertainen kivijalkapankkeihin verrattuna.
  • Luottokorttina on Norwegianin kuluton Visa. Kortti toimii erinomaisesti kaikkialla maailmassa ja luottoraja on korkeampi kuin suomalaispankkien korteissa. 
  • Pankkikorttina on S-pankin vihreä debit-kortti, jolla ostan ruoat, bensat ym. ja kerään samalla bonukset. 
  • Osakkeet ja rahastot ovat pääosin Nordnetin säilytyksessä.

Pop-pankin asiakkuudesta luovuin jo pari vuotta sitten. Palvelumaksut nousivat vuosi vuodelta, vaikka palvelin itse itseäni. Konttorissa en käynyt kertaakaan.

Nordeaa tarvitsen oikeastaan vain käyttötilin takia. Tilillä on minimimäärä rahaa juoksevien raha-asioiden hoitoon. Nordean arvo-osuustilillä on myös osakkeita, mutta kuitenkin pieni määrä Nordnetin osakesalkkuun verrattuna.

Tässä yhteydessä voikin antaa sapiskaa Nordealle sekavista ja hankalasti käytettävistä verkkopalveluista. Ihmettelen, miten kukaan on pystynyt luomaan niin epäloogisen valikkorakenteen verkkopankkiin? Monien tavallisten asioiden hoitamiseksi joutuu seikkailemaan loputtomissa alavalikoissa, jotka on vieläpä nimetty siten, ettei vahingossakaan klikkaisi oikeasta kohdasta. (Kokeilkaapa vaikka etsiä yhteenveto tilille maksetuista osingoista...) Asiakaspalveluun ei ongelmatilanteissa saa yhteyttä, koska chatissa jonotusajat ovat 20 minuutin luokkaa.

Jos joku uusi digitaalinen toimija tarjoaisi käyttötilin ja maksupalvelut edullisesti ja nykyaikaisella käyttöliittymällä, lopettaisin ilomielin Nordean palvelujen käytön.

Tämä kritiikki olkoon johdantona Nordean Q1-tulosanalyysiin.

Nordean tulos muodostuu pääosin kahdesta komponentista: korkokatteesta ja palkkiotuotoista. Korkokate on laskenut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien. Matalien korkojen aikana Nordea on pystynyt yllättävän hyvin haalimaan tuottoja, mutta viimeiset kaksi kvartaalia ovat olleet heikkoja. Palkkiotuotot ovat kasvaneet osakemarkkinoiden nousun myötä, mutta Q1:llä nekin kääntyivät laskuun.

Valitettavasti korot eivät nouse Euroopassa vielä vähään aikaan. Luultavasti ensimmäiset nostot nähdään EKP:ltä aikaisintaan 2019 lopussa. Jos USA:n talous hyytyy ennen sitä, Eurooppa putoaa perässä eikä euroalueella päästä ollenkaan nostamaan korkoja.

Q1/2018 näennäisen hyvä tulos ei johtunut korkokatteen tai palkkioiden noususta, vaan lähes pelkästään kirjanpidollisista käyvän arvon muutoksista. Jos tämä kikkailu (135 Meur) jätetään pois, operatiivinen tulos on itse asiassa huonompi kuin Q4/2017. Toisaalta kulut pienenivät, joten viivan alle jäi lopulta enemmän kuin Q4:llä.

Suurin osa kansasta on vielä uskollisia isoille pankeille, mutta luulen, että tämä muuttuu mitä pidemmälle digitalisaatio etenee. Raha on nykyään vain numeroita kännykän tai tietokoneen ruudulla, eikä konttoreita tarvita mihinkään. Kuluttajien hintatietoisuus lisääntyy, eikä tyhjästä haluta maksaa. Talletukset ja lainat siirretään sinne missä korko on asiakkaalle edullisin. Sijoitukset menevät sinne missä kulut ovat pienimmät. Digiaikana palveluiden kilpailutus ja vaihto sujuu parissa minuutissa. Kun toimijat ovat talletussuojan piirissä, riskit ovat kuluttajalle olemattomia.

Ruotsissa voi jo nyt ottaa asuntolainan netistä. Mm. Enkla ja Stabelo tarjoavat erittäin edullisia asuntolainoja, jotka tietysti ovat myöntäjille kannattavia heidän kevyen kulurakenteensa takia. Nordea ja muut kivijalkapankit tulevat häviämään merkittävän määrän asiakkaita näille uusille toimijoille.

On vaikeaa nähdä mikä kääntäisi Nordean suunnan. Vaikka pankki on uudistunut, pienet haastajat tekevät silti kaiken paremmin ja pienemmillä kuluilla. Bisnestä murennetaan kaikilla rintamilla eikä paluuta vanhoihin hyviin aikoihin ole. Nordean tuloskasvu voi syntyä vain vähentämällä kuluja nopeammin kuin tuotot ehtyvät.

Jos ajatellaan positiivisesti, että Nordean tuloksen heikentyminen loppuisi ja pankki pystyisi pitämään yllä nykyistä tuloskuntoa, oikaistua osakekohtaista tulosta tulisi tälle vuodelle arviolta 0,70 e. P/E-luvulla 12 se tarkoittaisi, että Nordean osakkeen käypä hinta olisi 8,40 euroa. Näin laskettuna Nordean osake on tällä hetkellä suhteellisen oikein hinnoiteltu, vaikka moni väittää Nordeaa halvaksi.

Tietysti Nordea on ylikapitalisoitunut eikä muhkea osinko ole lähivuosina vaarassa, mutta kovin pitkälle tulevaisuuteen osinko ei voi olla tulosta suurempi. Muutenkin on hölmöä ostaa osaketta vain siksi, että saisi yhtiön kassassa makaavaa ylimääräistä rahaa osinkoina. Kun verottaja vie välistä neljänneksen, ei tällaisessa rahan kierrättämisessä ole mitään järkeä.

Nordean 2017 viimeinen kvartaali oli pettymys, mutta ajattelin että se olisi väliaikainen notkahdus. Nyt näyttää siltä, että Nordean tuotot jäävät pitkäksi aikaa alemmalle tasolle. Eikä ihme, sillä olen itse osasyyllinen huonoon kehitykseen. Olen siirtänyt pankkiasiointini suurelta osin pois Nordeasta.

Vaikka Nordea on kivijalkapankkien sarjassa digitalisaation eturintamassa, se ei paljon lohduta, kun parempia vaihtoehtoja on tarjolla. Nordealla on liikaa menneisyyden painolastia, eikä edes hallituksen puheenjohtaja, turbokapitalisti Nalle Wahlroos ole pystynyt saneeraamaan ylimitoitettua konttoriverkostoa ja surkeita it-järjestelmiä tarpeeksi nopeasti. Nordeasta on tullut dinosaurus, joka ei ole enää kuluttajan näkökulmasta kilpailukykyinen.

Harkitsen vakavasti Nordean osakkeiden myymistä.

Friday, April 20, 2018

Myin Restamaxit

Myin eilen (19.4.) Restamaxin osakkeet pois hintaan 11,90 euroa. Kurssi on noussut viimeisen kolmen kuukauden aikana lähes 40%, mitä pidän ylilyöntinä. Maaliskuussa Restamax ilmoitti harkitsevansa henkilöstövuokrausyhtiö Smilen listaamista, jonka jälkeen Inderes nosti yhtiön tavoitehintaa 10 euroon. Huhtikuun alussa Restamax ilmoitti ostavansa Royal Ravintolat ja Inderes nosti uudelleen tavoitehintaa 12 euroon.

Restamaxilla on todella kovat kasvutavoitteet ja osakkeen nousu heijastelee tietysti näitä odotuksia. Oma osuutensa nousuun lienee myös Inderes-efektillä.

Tämän vuoden ennustetulla tuloksella Restamaxin arvostus on ravintolayhtiölle korkea. Lisäksi Royal Ravintoloista maksettava kauppahinta vaikuttaa kalliilta, varsinkin kun Royalin kannattavuus on surkea. Valitettavasti en usko, että Royal muuttuu kannattavaksi niin nopeasti kuin Inderes ennustaa. Restamaxin aggressiivisiin yritysostoihin perustuva kasvu on tähän mennessä näkynyt huonosti tuloslaskelman alimmalla rivillä. Poistot syövät tulosta ja Royal-oston jälkeen velkataakka kasvaa todella isoksi. Restamaxin Tanskan valloitukseen suhtaudun myöskin hieman skeptisesti.

Restamaxin yli 11 euron kurssiin on ladattu valtavasti tulevaisuuden odotuksia eikä pettymyksiin ole varaa. Kaiken pitäisi onnistua täydellisesti, aurinkoisia terassikelejä myöten. Isot muutokset isoissa yrityksissä harvoin toteutuvat ilman ongelmia. Nousukausi antaa vetoapua ravintola-alalle, mutta pelkään, että seuraava taantuma ehtii iskeä ennen kuin Restamax on saanut kokonaisuuden iskuun.

Sain Restamaxista kahdessa vuodessa erinomaiset tuotot. Ostojen keskihinta oli 5,39 e, joten arvonnousua tuli noin 120% ja siihen vielä osingot päälle. Restamax oli myyntihetkellä salkkuni viidenneksi suurin omistus. Käteistä rahaa on nyt salkussa yllin kyllin, mutta katselen rauhassa millaisia käänteitä markkinoilla tapahtuu ja odottelen uusia houkuttelevia ostopaikkoja.


Wednesday, April 18, 2018

Listautumishuuma on ohi

Tämän vuoden aikana Helsingin pörssin päälistalle ja First North -markkinapaikalle on listautunut viisi yhtiötä. Vuoden ensimmäinen listautuja Admicom tarjosi vielä kelpo tuotot sijoittajille. Merkintähinta oli 9,80 euroa ja kurssi nousi heti kaupankäynnin alettua. Tällä hetkellä Admicomin osake maksaa 14,08 e.

Sitten alkoi alamäki.

Poronluuyhtiö BBS-Bioactive Bone Substitutesin tarina ei vedonnut sijoittajiin ja anti jäi vajaaksi. Yhtiö tavoitteli 7,7 miljoonaa euroa, mutta sai vain 3,5 miljoonaa. Merkintähinta oli 5,50 euroa ja ensimmäisestä päivästä lähtien on menty vain alemmaksi. Nyt osaketta voi ostaa pörssistä hintaan 3,90 e.

Harvian ja Altian listautumiset saivat paljon mediahuomiota ja niihin lähti mukaan niin instituutiota, rahastoja kuin piensijoittajiakin. Molemmat ylimerkittiin, mikä enteili nousujohteista aloitusta kaupankäynnille. Kireähkö hinnoittelu, yhtiöiden vaatimattomat kasvunäkymät ja samaan aikaan sattunut osakemarkkinoiden yleinen lasku johtivat kuitenkin siihen, ettei näistä listautumisista irronnut kummoisia tuottoja.
Harvian merkintähinta oli 5,00 euroa ja kurssi nyt 5,01 e.
Altian merkintähinta oli 7,50 euroa ja kurssi nyt 8,04 e.

Uusimman pörssitulokkaan Enersensen anti floppasi pahasti, vaikka yhtiö oli ostanut markkinointitukea analyysitalo Inderesiltä. Suursijoittajat pysyivät poissa eivätkä edes piensijoittajat nielleet Inderesin kasvuennusteita. Enersense keräsi annissa vain 6,5 miljoonaa euroa suunnitellun 17 miljoonan sijasta. Merkintähinta oli 5,90 euroa osakkeelta ja kaupankäynti alkaa ensi viikon tiistaina.

Näyttää siltä, että suurin hype listautumismarkkinalla on ohi. Se on hyvä ja huono asia. Hyvä puoli on sijoittajien varovaisuuuden lisääntyminen. Viime vuonna ilmapiiri oli sellainen, että listautumisiin kannatti osallistua jo pikavoittojen takia. Ahneus sai monet sijoittamaan ilman riittävää perehtymistä listautuvan yhtiön arvostustasoon tai tuloksentekokykyyn. Kupla puhkesi viimeistään Rovion romahduksen jälkeen. Nyt härski rahastaminen osakemyynneillä on vaikeampaa, mikä on terve muutos markkinoilla.

Toivottavasti pettymykset viime aikojen listautumisissa eivät johda sijoittajien rahahanojen sulkeutumiseen. Suomalaisten vaurastumista ajatellen olisi ikävää, jos kasvurahoitusta tarvitsevat hyvin hoidetut yritykset jäävät pörssin ulkopuolelle.

Saturday, March 31, 2018

Salkun Q1: vuoristorataa ja shoppailua

Vuoden alku on ollut pörsseissä melkoista vuoristorataa. Näin myös omassa salkussa. Ylä- ja alamäkien jälkeen Q1 päättyi suunnilleen lähtöpisteeseen, 0,8 % plussalle. Euroissa salkun markkina-arvo on nyt 84 216 euroa.

Viime vuoden ennätysmatala volatiliteetti pörssissä oli poikkeuksellista ja nyt palattiin normaaliin päiväjärjestykseen. Osakesijoittamisen luonteeseen kuuluu hintojen heilunta eikä sitä kannata säikähtää. Muiden hermoilu tarjoaa pitkäjänteiselle sijoittajalle hyviä ostopaikkoja.

Ensimmäisen kvartaalin aikana tankkasin reippaasti lisää Goforea, jota onnistuin ostamaan 7,30-7,60 eurolla ennen Inderesin seurannan alkua.  Gofore on nyt salkkuni toiseksi suurin omistus. Kasvatin vuotuista osinkovirtaa lisäämällä Nordeaa ja Realty Incomea. Osallistuin Admicomin antiin, mutta sain osakkeita niin vähän, että hyvistä tuottoprosenteista huolimatta euromääräinen arvonnousu jäi pieneksi.

Uusina yhtiöinä salkkuuni tulivat Cargotec, Citycon ja Intrum Justitia. Kaikkien kolmen kurssit ovat lasketelleet viime aikoina reilusti alaspäin ja näen ne nykyarvostuksella mielenkiintoisina sijoituskohteina.

Cargotec on muuntautumassa laitetoimittajasta kohti älykästä lastinkäsittelyä ja vakaata huoltoliiketoimintaa. Satamien ja konttiliikenteen automaatio on maailman mittakaavassa vasta alkuvaiheessa. Huipputeknologiaan ja ohjelmistokehitykseen investoineella Cargotecilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä tällä sektorilla. Megatrendit tukevat Cargotecin pitkän ajan kasvua. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että Cargotec on ainoa suomalaisyhtiö, joka löytyy useista robotiikka/tekoäly -etf:stä (mm. Global X Robotics & Artificial Intelligence ETF).

Cityconia on käsittääkseni painanut pettymys vuoden 2018 ohjeistukseen, nousupaine koroissa sekä pelko siitä, että verkkokauppa autioittaa kauppakeskukset. Pidän osaketta edullisena niin taseen, tuloksen kuin osinkotuoton perusteella. On totta, että verkkokauppa syö kivijalkaliikkeiden myyntiä joissain vähittäiskaupan ryhmissä, mutta vaikutus ei ole yhtä suuri kaikkialla. Cityconin kiinteistöissä vuokralaisina on paljon muutakin kuin kauppoja: esimerkiksi ravintoloita, elokuvateattereita, kuntosaleja ja lääkäriasemia. Kiinteistöt sijaitsevat liikennevirtojen keskellä ja tiloja on modernisoitu vastamaan muuttuvia tarpeita. Suurin omistaja Gazit Globe on ostanut Cityconin osakkeita alkuvuodesta 16 miljoonalla eurolla nostaen omistuksensa 45,5 prosenttiin. Vanhan viisauden mukaan sisäpiiriä kannattaa peesata.

Intrum Justitia on ollut laskussa viime vuoden Lindorff-fuusiosta lähtien. Fuusion läpivieminen on pudottanut osakekohtaista tulosta, kilpailu on painanut marginaaleja ja Intrumin oma velkataakka on kasvanut. Jos yritysjohdon puheisiin on luottaminen, notkahdus on ohimenevä ja kohta Euroopan suurin luotonhallintayhtiö pääsee tekemään entistä isompaa tulosta. Katsotaan miten tässä käy.

Salkussa myyntiin menivät heikosti tuottaneet Castellum ja Medtronic. Yhtiöinä näissä ei ole mitään vikaa, mutta yritän pitää salkussa olevien osakkeiden määrän jotenkin hallinnassa, jotta pystyn seuraamaan omistuksiani.

Osinkoja tuli 893 euroa, mikä on yli 60 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Bank Norwegianin sotakassa jauhaa korkotuloja noin 100 euroa kuukaudessa.


Q1/2018
Ostot:

Admicom (listautuminen)
Cargotec
Citycon
Gofore
Intrum Justitia
Nordea
Nordnet Superfonden Sverige
Nordnet Superrahasto Suomi
Realty Income


Myynnit:

Castellum
Medtronic


Osingot:
893 e

Korkotulot:
308 e

Saturday, March 17, 2018

Altia - kiitos ei

Kirjoitin viikko sitten, että jätän saunayhtiö Harvian listautuminen väliin, koska hintapyyntö on liian kova. Entä toinen tuleva kansanosake, valtion omistama alkoholiyhtiö Altia? Tässä listautumisessa on kyse osakemyynnistä, eli valtio myy noin 56% osakkeistaan sijoittajille. Somessa on käyty paljon keskustelua Altiasta, ja omat tunnelmat ovat olleet ristiriitaiset. Monet ovat pitäneet listautumishintaa kohtuullisena ja vähintäänkin pikavoittoja todennnäköisinä.

Kirjoituksia ja analyyseja Altian listautumisesta:
Karo Hämäläinen: https://www.taloustaito.fi/Rahat/viela-yhdet-kiitos-listautuva-altia-on-kuin-mini-elisa/
Henri Elo: https://blog.kauppalehti.fi/80-plus-paivassa-osakesijoittajaksi/altia-ja-harvia-tulevat-porssiin-mita-niista-kannattaa-maksaa
Daytrader: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/altian-kossu-voittaa-antikamppailussa-harvian-kiukaat

Olen lueskellut tällä viikolla läpi listautumisesitettä ja markkinointiesitettä. Ennen kuin mennään numeroihin, näen Altian toiminnassa monia heikkouksia:

  • Yhtiön omat brändit ovat kansainvälisesti tuntemattomia. Koskenkorvan ja Jaloviinan kaltaiset tuotemerkit tunnetaan vain Suomessa enkä näe, että niitä olisi kovin helppo viedä ulkomaille. Useista yhtiön "ikonisista brändeistä" en ollut ennen listautumista kuullutkaan, vaikka olen alkoholia nauttinut elämäni aikana kohtuullisen määrän. 
  • Alkoholin kulutus nuorten keskuudessa on laskussa (mikä on erinomainen asia). Eläkeläiset tosin ryyppävät enemmän, mutta pitkällä tähtäimellä trendi on viinanvalmistajalle huono. Kuluttajakäyttäytyminen ei tue yhtiön kasvua.
  • Koko ala on poliitikkojen mielivallan kohteena. Alkoholin tuontiin, valmistukseen ja myyntiin liittyvää sääntelyä tullaan todennäköisesti ajan myötä purkamaan, mikä lisäisi kilpailua ja saattaisi olla epäedullista Altialle. 
  • Valtio jää listautumisen jälkeenkin suureksi omistajaksi. On olemassa riski, että valtionyhtiössä ei keskitytä omistaja-arvon maksimointiin vaan lähdetään tekemään sosiaali-, alue- tai maatalouspolitiikkaa.

Lähtötilanne ei vaikuta kovin lupaavalta. Keskinkertainen yhtiö voi silti olla hyvä sijoitus, jos hinta on tarpeeksi edullinen. Miltä arvostus näyttää?

Faktoja listautumisesta:

  • Myyntihinta 7,50-9,00 euroa osakkeelta
  • Yhtiöllä on nyt 35 960 000 osaketta
  • Valtio myy listautumisessa enintään 20 000 000 osaketta (ilman lisäosakeoptiota) sekä 300 000 osaketta henkilöstöannnissa
  • Myynnnin jälkeen valtio jatkaa 44% omistusosuudella
  • Pääjärjestäjä Nordea vakauttaa kurssia 30 päivän ajan

Havaintoja tilinpäätöksistä vuosina 2017-2016-2015 (järjestys uusimmasta vanhimpaan):

  • Liikevaihto laskenut (359-357-381 Meur)
  • Liiketulos pysynyt samalla tasolla (26-46-25 Meur). 2016 pomppu johtuu eläkevelvoitteiden täyttämisestä saadusta "voitosta".
  • Nettotulos pysynyt samalla tasolla (18-36-18 Meur)
  • Eps (0,51 - 1,00 - 0,50)
  • Rahavarat vähentyneet joka vuosi. Kassasta otettu viime vuonna 70 Meur osingot ulos. Rahavarat nyt 52 Meur.

Altian pitkän aikavälin tavoitteet:

  • 2% vuosittainen liikevaihdon kasvu
  • 15% käyttökate-%
  • osingonjako yli 60% nettotuloksesta

Historian ja näkymien perusteella voisi lähteä siitä, että tämän vuoden numerot olisivat samaa tasoa kuin viime vuonna. Eli liikevaihto 360 M, liiketulos 26 M ja nettotulos 18 M. Osakekohtainen tulos olisi 0,51e. Altian kahden prosentin kasvutavoite on inflaation huomioiden käytännössä nolla, mikä sinänsä osoittaa hämmästyttävää kunnianhimon puutetta. Eipä tule mieleen toista pörssiyhtiötä, jonka tavoitteena ei ole kasvattaa reaalista liikevaihtoa. Tosin, jos Altia pystyy parantamaan kannattavuuttaan, tulos voisi kasvaa vaikka liikevaihto jumittaisi paikallaan.

9,00 euron hinnalla tämän vuoden p/e olisi 18. Kun kasvua ei ole ilmeisesti luvassa, on Altian hinta melko suolainen. Osinkotuotto voi silti yltää yli 5%:n, koska vahvan kassavirran ansiosta luultavasti lähes koko tulos jaetaan omistajille. Ennustan, että osakkeen myyntihinta jää haarukan puoliväliin, mutta edes 7,50 eurolla kyse ei ole alennusmyynnistä. P/e olisi silloin 15, mikä on hitaasti kasvavalle yhtiölle mielestäni edelleen liian kallis.

Alussa luettelin syitä, miksi suhtaudun skeptisesti Altiaan. Kun hinnoittelukaan ei houkuttele, on helppo jättää listautuminen väliin. Somekirjoittelun perusteella monet ovat merkinneet Altiaa pikavoittojen perässä, mutta en näe osakkeessa riittävän selkeää lyhyen aikavälin nousupotentiaalia.


Saturday, March 10, 2018

Harvia listautuu - nopea analyysi ja arvonmääritys

Sauna on osa suomalaista kansallisidentiteettiä. Muistaakseni jossain kyselyssä saatiin selville, että kaikista asioista juuri sauna symboloi parhaiten suomalaisuutta. Niinpä ei ole ihme, että saunan kiukaita valmistavan Harvian pörssilistautuminen on herkistänyt monen sijoittajan mielen. Yhtiö tiedostaa itsekin tämän ja markkinoi listautumista "Hyvän olon sijoituksena". 

Kun samaan aikaan Harvian kanssa listautumista valmistelee Koskenkorva-vodkan valmistaja Altia, on sosiaalisessa mediassa ja lehtien kolumnisteilla riittänyt huumoria "saunaa ja kossua pörssistä"-letkautuksista.

Mielikuvien takana tehdään kuitenkin bisneksestä. Nousukausi ja pörssihuuma käy kuumana, joten nyt on pääomasijoittajan kannalta oikea aika irtautua omistuksista. Harvian suurimmat omistajat ovat CapMan Buyout -rahastot, jotka myyvät listautumisessa osakkeita arviolta 6-8 miljoonan euron edestä. CapManin rahastot jäävät listautumisen jälkeen merkittäviksi omistajiksi Harviaan.

Kattavat tiedot Harvian listautumisesta löytyvät listalleottoesitteestä ja markkinointiesitteestä.

Faktoja listautumisesta:

  • Osakkeiden merkintähinta 5,00-6,10 euroa/osake.
  • Osakemyynti: vanhat omistajat myyvät 1,25 - 1,46 milj osaketta.
  • Osakeanti: uusia osakkeita vähintään 7 387 050 ja enintään 9 010 000 kpl.
  • Osakkeiden lukumäärä ennen listautumista 9 679 800 kpl.
  • Osakkeiden lukumäärä annin seurauksena enintään 18 689 800 kpl.

Listautumisessa Harvian on tarkoitus kerätä 45 miljoonaa euroa, josta kulujen jälkeen jää yhtiölle 41 Meur. Sillä yhtiö aikoo maksaa pois osakaslainat ja niiden korot. Velat eivät katoa kokonaan, koska osakaslainojen lisäksi Harvialla on muita pitkäaikaisia velkoja reilu 31 Meur.

Miltä Harvia näyttää numeroiden valossa?

Listalleottoesitteessä on tilinpäätökset vuosilta 2015-2017. Niiden perusteella voi tehdä seuraavia huomioita:

  • Liikevaihto on kasvanut voimakkaasti, mikä johtuu pääasiassa yrityskaupoista. Orgaaninen kasvu on ollut vain 4% vuodessa. 
  • Oikaistu käyttökate on ollut noin 12 Meur ja se pysynyt suunnilleen samalla tasolla koko ajan. 
  • Oikaistu liikevoitto on ollut noin 10 Meur ja sekin on pysynyt samalla tasolla. 
  • Rahoituskulut ovat vieneet puolet liikevoitosta, mikä johtuu osakaslainojen takaisinmaksuista. Tämä on yleinen pääomasijoittajien keino ottaa voitot pois yrityksestä. Siksi nettotuloksia ei kannata sen enempää katsella, koska ne eivät anna oikeaa kuvaa tuloskunnosta.

Vaikka liikevaihto on kasvanut, kannattavuus on siis heikentynyt. Orgaaninen kasvu on ollut vaatimatonta ja Harvian kasvu on perustunut yritysostoihin. Yhtiö ennustaa, ettei liiketoimintaympäristö vuonna 2018 muutu merkittävästi edellisvuodesta. Harvian tavoitteena on yli 5% vuotuinen liikevaihdon kasvu sekä 20% oikaistu liikevoittoprosentti. Viime vuonna yhtiön oikaistu liikevoittoprosentti oli 17,8%.

Harvian tavoitteena on jakaa osinkoa kaksi kertaa vuodessa vähintään 60% nettotuloksesta. Seuraava osinko on tarkoitus maksaa syksyllä 2018, jolloin jaossa on 3,4 Meur (noin 0,18e/osake).

Entä arvostus?

Arvonmääritystä häiritsee osakkeen merkintähinnan suuri haarukka. Muutos 5,00:stä eurosta 6,10:een tarkoittaa 22% nousua. Se on paljon. Koska lopullisesta hinnasta ei ole tietoa, on antiin osallistuvan pakko varautua pahimpaan eli 6,10 euroon. Olen tehnyt kaikki laskelmat tällä hinnalla.

Jos Harvia jatkaa samaa tasaista vauhtia kuin edellisinä vuosina, vuonna 2019 Harvian pitäisi saada kasaan vähintään 65 Meur liikevaihto. Jos kannattavuus säilyy nykytasolla, käyttökate olisi silloin 12,5-13 Meur ja liikevoitto 10,5-11 Meur. Kun osakaslainat on maksettu pois, rahoituskulut pienenevät huomattavasti. Tämän johdosta nettotulos voisi nousta 7-8 Meur haarukkaan. Se tarkoittaa p/e-lukuja 14-16. Se ei ole erityisen halpa yhtiölle, jonka kasvupotentiaali on vaatimaton.

No, kannattaako tähän osallistua?

Harvia on sympaattinen yritys, jonka kyytiin olisi mukava lähteä. Toiminta on vakaata ja kannattavaa. Osinkoa pitäisi tulla kaksi kertaa vuodessa. Huonona puolena näen sen, että reippaampi kasvu voi tulla lähinnä yritysostojen kautta, mikä sisältää aina enemmän riskejä kuin orgaaninen kasvu.

Harvian houkuttelevuus sijoituskohteena riippuu hinnoittelusta. 6,10 euron hinnalla yhtiö ei tarjoa minkäänlaista ipo-alennusta. Pörssistä löytyy vakaita osingonmaksajia halvemmallakin. Jos hinta jäisi haarukan alarajalle 5,00 euroon, tilanne olisi kiinnostavampi. Ensi vuoden p/e-luku olisi silloin 12-13 ja osinkotuotto 5-6%.

Luulen, että Rovion ja Silmäaseman romahduksien jälkeen listautumisista on lähtenyt suurin hype pois. Pikavoittoja ei ole enää automaattisesti tarjolla. Jos Harvia viedään pörssiin 6,10 hinnalla, pidän nousuvaraa olemattomana. Laskuvaraa sen sijaan on toistakymmentä prosenttia, sillä Harvian tämän vuoden tulos kärsii 4 Meur listautumiskuluista ja ensimmäinen kvartaali kausivaihteluista. Annin järjestäjä Danske Bank tosin tekee tarvittaessa tukiostoja kuukauden ajan, jos kurssi lähtee väärään suuntaan.

Näillä näkymin jätän Harvian listautumisen väliin. Mietitään tilannetta uudestaan vaikka juhannussaunaa lämmittäessä. Ehkä silloin Harvian hinta pörssissä on laskenut minulle sopivalle tasolle.

Sunday, March 4, 2018

Buffettin viisauksia kannattaa kuunnella

Omahan oraakkeli, monimiljardööri, maailman kolmanneksi varakkain ihminen, sijoitusgurujen guru. Berkshire Hathawayn toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Warren Buffett on legenda jo eläessään.

Reilu viikko sitten Buffett julkaisi hartaasti odotetun vuosittaisen sijoittajakirjeensä. Vaikka kirjeissa periaatteessa käsitellään hänen luotsaamansa sijoitusyhtiön asioita, niissä on paljon yleispätevää sijoitusviisautta. Buffettia kannattaa kuunnella, sillä hänen menestys sijoittajana on ilmiömäinen. Berkshire Hathawayn osakkeen tuotto vuosina 1965-2017 on ollut keskimäärin 20% vuodessa, kun S&P500-indeksi on osingot mukaanlukien tuottanut samassa ajassa noin 10% vuodessa.

Kaikki kirjeet vuodesta 1977 lähtien voi lukea täältä.

Poimin uusimmasta kirjeestä muutamia asioita, joiden pohtiminen on hyödyllistä vaikka ei Berkshire Hathawayta omistaisikaan.

Buffett antaa kritiikkiä yritysjohdon halusta laajentua aggressiivisin yritysostoin:
Once a CEO hungers for a deal, he or she will never lack for forecasts that justify the purchase. Subordinates will be cheering, envisioning enlarged domains and the compensation levels that typically increase with corporate size. Investment bankers, smelling huge fees, will be applauding as well. (Don’t ask the barber whether you need a haircut.) If the historical performance of the target falls short of validating its acquisition, large “synergies” will be forecast. Spreadsheets never disappoint.

Osakesijoittamisessa pitää keskittyä yrityksiin, ei kursseihin tai tavoitehintoihin:
Charlie and I view the marketable common stocks that Berkshire owns as interests in businesses, not as ticker symbols to be bought or sold based on their “chart” patterns, the “target” prices of analysts or the opinions of media pundits. Instead, we simply believe that if the businesses of the investees are successful (as we believe most will be) our investments will be successful as well. Sometimes the payoffs to us will be modest; occasionally the cash register will ring loudly. And sometimes I will make expensive mistakes. Overall – and over time – we should get decent results. In America, equity investors have the wind at their back.

Pörssikurssien heilunta on arvaamatonta, joten osakkeita ei kannata ostaa velkarahalla:
This table [taulukko, jossa Berkshire Hathawayn pahimmat kurssilaskut] offers the strongest argument I can muster against ever using borrowed money to own stocks. There is simply no telling how far stocks can fall in a short period. Even if your borrowings are small and your positions aren’t immediately threatened by the plunging market, your mind may well become rattled by scary headlines and breathless commentary. And an unsettled mind will not make good decisions. 
In the next 53 years our shares (and others) will experience declines resembling those in the table. No one can tell you when these will happen. The light can at any time go from green to red without pausing at yellow. When major declines occur, however, they offer extraordinary opportunities to those who are not handicapped by debt. 

Buffett palaa myös vedonlyöntiin, jonka sai alkunsa vuonna 2007. Buffett löi miljoonan dollarin vedon, että passiivinen S&P500-indeksirahasto voittaa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa valikoidun ryhmän aktiivisesti hoidettuja hedge-rahastoja. Lopputulos oli murskavoitto indeksisijoittamiselle: S&P500-rahaston kokonaistuotto oli vuosikymmenessä 126%, kun parhaan hedge-rahastoryhmän tuotto oli vain 88% (heikoin tuotti surkeat 3%). Buffett kritisoi voimakkaasti aktiivisia rahastoja, joiden mahdollisesti hyvätkin tuotot katoavat rahastonhoitajien palkkioihin:

I made the bet for two reasons: (1) to leverage my outlay of $318,250 into a disproportionately larger sum that – if things turned out as I expected – would be distributed in early 2018 to Girls Inc. of Omaha; and (2) to publicize my conviction that my pick –  a virtually cost-free investment in an unmanaged S&P 500 index fund – would, over time, deliver better results than those achieved by most investment professionals, however well-regarded and incentivized those “helpers” may be.
Addressing this question is of enormous importance. American investors pay staggering sums annually to advisors, often incurring several layers of consequential costs. In the aggregate, do these investors get their money’s worth? Indeed, again in the aggregate, do investors get anything for their outlays?
If a poll of investment “experts” had been asked late in 2007 for a forecast of long-term common-stock returns, their guesses would have likely averaged close to the 8.5% actually delivered by the S&P 500. Making money in that environment should have been easy. Indeed, Wall Street “helpers” earned staggering sums. While this group prospered, however, many of their investors experienced a lost decade. Performance comes, performance goes. Fees never falter.

Jos sijoitushorisontti on pitkä, osakesijoittamisen tuotto/riski-suhde on ylivoimainen korkoihin verrattuna:
I want to quickly acknowledge that in any upcoming day, week or even year, stocks will be riskier – far riskier – than short-term U.S. bonds. As an investor’s investment horizon lengthens, however, a diversified portfolio of U.S. equities becomes progressively less risky than bonds, assuming that the stocks are purchased at a sensible multiple of earnings relative to then-prevailing interest rates. It is a terrible mistake for investors with long-term horizons – among them, pension funds, college endowments and savings-minded individuals – to measure their investment “risk” by their portfolio’s ratio of bonds to stocks. Often, high-grade bonds in an investment portfolio increase its risk.

Buffett haluaa, että pienillä ja suurilla sijoittajilla on sama informaatio käytettävissä:
While I’m on the subject of our owners’ gaining knowledge, let me remind you that Charlie and I believe all shareholders should simultaneously have access to new information that Berkshire releases and, if possible, should also have adequate time to digest and analyze that information before any trading takes place. That’s why we try to issue financial data late on Fridays or early on Saturdays and why our annual meeting is always held on a Saturday (a day that also eases traffic and parking problems).
We do not follow the common practice of talking one-on-one with large institutional investors or analysts, treating them instead as we do all other shareholders. There is no one more important to us than the shareholder of limited means who trusts us with a substantial portion of his or her savings. 

Berkshire Hathawayn yhtiökokous pidetään toukokuun 5. päivä ja sitä voi nykyään seurata suorana netin kautta. Kokouksen viihdyttävintä antia on osuus, jossa sijoittajat saavat esittää kysymyksiä Warren Buffetille ja hänen liikekumppanille Charlie Mungerille.



Sunday, February 18, 2018

Aloittava sijoittaja, älä tee samoja virheitä kuin minä

Törmäsin siivouksen yhteydessä muistiinpanoihini vuosilta 2013-2014, jolloin aloitin osakesijoittamisen. Näin jälkeenpäin on huvittavaa ja lähes noloa lukea, millaisten tietojen varassa olen valikoinut ostettavia osakkeita.

Alkuaikoina katsoin vain mekaanisesti p/e-lukua ja muutamaa muuta tunnuslukua sekä mennyttä kurssikäyrää ja luulin niiden perusteella löytäväni hyviä sijoituskohteita. Laatuyhtiöt hylkäsin lähes aina liian kalliina ja päädyin sitten ostamaan Outokummun ja Outotecin kaltaisia ongelmayhtiöitä. Ostojen jälkeen lasketeltiin joka kuukausi alemmaksi eikä yhtiöiden liiketoiminta osoittanut mitään merkkiä käänteestä. Seuraava tyhmyys oli myydä sijoitukset tappiolla, kun hermot eivät kestäneet katsella miinuksia salkussa. Jos minulla olisi silloin ollut enemmän kärsivällisyyttä, esimerkiksi Outokummulla olisin tehnyt myöhemmin isot voitot.

Näiden virheiden takia hävisin indeksille sijoitusurani pari ensimmäistä vuotta. Sitten nöyrryin ja otin lusikan kauniiseen käteen. Luin vapaa-aikana tuntikausia sijoittamiseen ja talouteen liittyvää kirjallisuutta. Aluksi suomeksi, mutta varsin pian huomasin, että englanniksi tarjolla on paljon laadukkaampaa ja monipuolisempaa tietoa. Vasta perusasoiden kunnollisen opiskelun jälkeen aloin ymmärtämään, miten osakkeiden arvonmääritys toimii ja miten tärkeää on ottaa yritystä tutkiessaan huomioon myös toimialan tilanne sekä laajempi talouden suhdanne.

Nykyään osakepoiminnat onnistuvat paremmin, mutta edelleen tulee huteja. Vaikka tekisi kotiläksyt kuinka huolellisesti, tulevaisuutta ei voi varmuudella ennustaa. Indeksin voittaminen vuodesta toiseen on ammattilaisillekin vaikeaa ja aloittelevalle sijoittajalle se on lähes mahdotonta. Tietysti yhtenä vuonna voi onnella ja korkealla riskillä saada isoja tuottoja, mutta pitkässä juoksussa palataan yleensä keskiarvoihin.

Jos aloittaisin sijoittamisen nyt (ja yhtä vähillä tiedoilla kuin 2013), laittaisin rahani pelkästään indeksirahastoihin. Siirtyisin osakepoimintaan vasta sitten, kun olisin saavuttanut riittävän ymmärryksen arvonmääritysmenetelmistä ja tilinpäätöksen analysoinnista. Edellä mainittu ehkä kuulostaa työläältä ja tylsältä, mutta en voi suositella osakepoimintaa aloittelijalle, jos tavoitteena on saavuttaa kohtuullinen tuotto mahdollisimman pienellä riskillä. Tietenkään rahastosijoittamisessa ei ole samaa jännitystä kuin yksittäisissä osakkeissa. Järkevä sijoittaja, joka tajuaa ettei hänen tietämyksensä markkinoista ole muita parempi, sijoittaa vain pienikuluisiin indeksirahastoihin.

Tiedän, että monet piensijoittajat ostavat osakkeita enemmän tunnepohjalta kuin tiukan analyysin perusteella. He käytännössä luottavat siihen, että markkinat ovat tehokkaat. Silloin osakkeiden itsenäinen analysointi on turhaa, koska markkinat ovat jo pureskelleet kaiken mahdollisen informaation ja siirtäneet sen osakkeen hintaan. Hyväksyn tämän lähestymistavan isojen yhtiöiden kohdalla, joilla on laaja analyytikkoseuranta ja kaupankäynti on vilkasta. Large cap -yhtiöissä harvoin esiintyy merkittäviä hinnoitteluvirheitä. Tosin tästäkin tulee heti mieleen yksi poikkeus: lääkeyhtiö Orionin käsittämätön nousu 58 euroon viime keväänä. Kaikilla mittareilla osake oli huikeasti yliarvostettu, mutta meni puoli vuotta ennen kuin palattiin nykyiselle normaaliille 30 euron tasolle.

Pienyhtiöissä voi useammin esiintyä isoja hinnoitteluvirheitä molempiin suuntiin. Sieltä löytyvät parhaat tuottomahdollisuudet, mutta niitä etsiessä pitää perehtyä todella perinpohjaisesti yhtiöihin ja toimialaan. Jos tekee vääriä johtopäätöksiä, virheet voivat tulla kalliiksi.

Kokosin tähän muistilistan, jolla aloittava sijoittaja voi välttää pahimmat mokat. Olisipa joku kertonut minulle nämä neuvot viisi vuotta sitten. (ja valvonut että noudatan niitä..:)

  • Älä tee ostopäätöstä pelkkien tunnuslukujen, kuten P/E ja P/B ja osinkotuotto-%, perusteella. Tunnusluvut kertovat yrityksen menneisyydestä, vaikka ostohetkellä katseen pitää olla tulevaisuudessa.
  • Aiemmista kurssien liikkeistä ei voi päätellä tulevaa. Tekninen analyysi on huuhaata.
  • Älä kuvittele olevasti viisaampi kuin markkinat. 99,9% todennäköisyydellä asia on päinvastoin. Jos yhtiö on näennäisen halpa, sille on yleensä hyvä syy.
  • Jos tilinpäätökset ovat sinulle hepreaa etkä osaa selittää mitä tarkoittavat ebitda, poistot, tase, oikaisut tai diskonttaus, osakepoimintasi perustuvat enemmän tuuriin kuin taitoon.
  • Pörssikurssien heilunta kuuluu sijoittamiseen. Osakkeiden pitkän aikavälin korkea tuotto johtuu juuri siitä, että sijoittaja joutuu sietämään jatkuvaa epävarmuutta.
  • Indeksisijoittaminen on todennäköisesti järkevin ratkaisu sinullekin. Saat markkinoiden keskimääräisen tuoton melko vähäisellä riskillä, eikä sinun tarvitse käyttää tuntikausia aikaa yhtiöiden tutkimiseen. Rahaston valinnassa tärkeintä on minimoida kulut ja verot. Esimerkiksi Nordnetin superrahastot, Seligsonin rahastot ja Blackrockin iShares etf:t tarjoavat hyviä vaihtoehtoja.
  • Nousumarkkina on jatkunut poikkeuksellisen pitkään. Suhdanne voi vihdoin kääntyä lähivuosina, jos inflaatio ja korot jatkavat nousua. Kestävätkö hermosi, jos sijoitukset valuvat kymmeniä prosentteja tappiolle ja pysyvät siellä monta vuotta? Pahin virhe on myydä pohjalla.


Äskeisestä varoittelusta huolimatta kaikkein tärkein ohje aloittelijalle on tämä:

  • Aloita sijoittaminen heti.

Tuesday, January 30, 2018

Admicom - osallistuin antiin

Vuoden 2018 ensimmäinen listautuja on Jyväskylässä kotipaikkaansa pitävä ohjelmistoyritys Admicom. Yhtiö myy SaaS-pohjaisia toiminnanohjausjärjestelmiä talotekniikan, rakentamisen ja teollisuuden pk-yrityksille.

Inderes on tehnyt Admicomista sijoitustutkimuksen, johon on tiivistetty oleelliset tiedot yrityksestä, toimialasta ja arvostuksesta. Se kannattaa lukea. Kattavat tiedot Admicomin listautumisesta löytyvät myös yhtiöesitteestä.

Muutamia faktoja annista:

  • Admicom tarjoaa listautumisannissa merkittäväksi yhteensä 520 000 uuttaosaketta.
  • Yhtiön osakkeiden lukumäärä voi annin seurauksena nousta 4 320 108 osakkeesta enintään 4 840 108 osakkeeseen.
  • Yleisö- ja instituutioannin tarjottavien osakkeiden merkintähinta on 9,80 euroa.
  • Yleisöannin merkintäsitoumuksen vähimmäismäärä on 50 osaketta ja enimmäismäärä 15 000 osaketta. 
  • Merkintä voidaan keskeyttää aikaisintaan to 1.2.2018 klo 16:00.
  • Erikoissijoitusrahasto Taaleri Mikro Markka Osake ja eQ Nordic Small Cap sitoutuvat merkitsemään yhteensä vähintään 153 000 osaketta.

Helsingin pörssin First North -listalla on jo kaksi SaaS-yhtiötä: Heeros ja Efecte. Nämä listautuivat tappiollisina ja osin tuotekehitysvaiheessa, mikä oli sinänsä ymmärrettävää, koska pörssin tehtävä on välittää rahoitusta sitä tarvitseville yrityksille. Admicom on poikkeuksellinen SaaS-mallilla toimiva listautuja, koska sillä on jo valmis tuote ja yritys on erittäin kannattava. Yhtiön mukaan listautumisessa saatuja rahoja käytetään yritysostoihin kotimaassa ja ulkomailla.

Poikkeuksellista on myös se, että kyse on aidosta osakeannista kasvua varten, eikä omistajien rahastuksesta osakemyynnillä. Admicomin toimitusjohtajalla ja hallituksen puheenjohtajalla on yhtiössä merkittävät omistukset eikä aikomusta myydä osakkeita lähiaikoina.

Admicom tavoittelee hurjaa yli 30% vuosittaista liikevaihdon kasvua. Inderes ennustaa, että vuonna 2020 Admicomin liikevaihto olisi 18 Meur (2017: 8,1 Meur) käyttökatteen säilyessä 35% tasolla. Vaikka yhtiön arvostus vaikuttaa 9,80 euron antihinnalla kalliilta viime vuoden numeroilla, kovan ja kannattavan kasvun ansiosta Admicom olisi ennusteiden toteutuessa edullinen ostos.

Kun pyörittelin lukuja excelissä, tulin siihen tulokseen että osakkeen fair value voisi olla jossain 11 euron tuntumassa. Tämä sisältää kohtuullisen turvamarginaalin, joka kannattaa ottaa mukaan pienyhtiöiden kohdalla. Antihinnalla Admicom olisi oman laskelmani mukaan 10% tarjouksessa. Inderes on määritellyt arvostuksen vieläkin houkuttelevammaksi. Heidän mukaansa annissa tarjotaan osakkeita noin 20% alennuksella.

Listautumisessa yhtenä ankkurisijoittajana on Taalerin Mikro Markka -rahasto, jonka salkunhoitajan Mika Heikkilän asiantuntemukseen luotan suuresti. Jos Mika näkee tässä hyvän sijoituskohteen, uskallan seurata perässä.

Merkitsin tänään 300 Admicomin osaketta. Tarkoitus on pysyä kyydissä pitkään, jos ylipäänsä saan järkevän määrän osakkeita. Pikavoittojen rahastaminen on myös mahdollista, jos anti ylimerkitään reippaasti ja kurssi raketoi kymmeniä prosentteja heti kaupankäynnin alettua.

Monday, January 8, 2018

Pohdintaa kryptovaluutoista

Kirjoitin viime syyskuussa, että Bitcoin on sijoitusmaailman suurin kupla. Silloin yhden Bitcoinin arvo oli 3685 dollaria. Tätä kirjoittaessani Bitcoinin arvo on 15 700 dollaria. Kurssi on siis yli nelinkertaistunut, vaikka tässä välissä ehdittiin jo kokea hetkellinen 50% romahdus.

Olenko idiootti, kun en syksyllä huomannut tarjolla olevaa 300% tuottopotentiaalia? Puhumattakaan pienempien kryptojen tuhansien prosenttien nousuista?

Mielipiteeni kryptovaluutoista ei ole muuttunut. Kupla mikä kupla. Bitcoin on teknisistä syistä kelvoton valuutaksi, se on liian volatiili arvon säilyttäjäksi ja regulaatio kryptojen ympärillä voi vain kiristyä. Lohkoketjuteknologian mahdollisuudet finanssialalla, kaupankäynnissä ja viranomaiskäytössä ovat kiistattomat, mutta pankit, yritykset ja valtiot voivat luoda tarkoituksiinsa sopivat omat hajautetut tilikirjat. Niillä ei ole välttämättä mitään tekemistä Bitcoinin tai muiden markkinoilla nyt myytävien kryptovaluuttojen kanssa.

Joidenkin mielestä Bitcoin on uusi "digitaalinen kulta". Tämä vertaus on jo astetta järkevämpi. Bitcoineja on rajallinen määrä ja sen arvo määräytyy enemmän mielikuvien kuin taustalla olevien fundamenttien perusteella. Vaikka kultaa hyödynnetään esimerkiksi elektroniikka-, lääke- ja koruteollisuudessa, sen hinta ei perustu pelkästään käyttöön hyödykkeenä. Kultaa pidetään arvokkaana luultavasti siksi, että se on aina ennenkin ollut arvokasta ja sen uskotaan tulevaisuudessa olevan arvokasta. Hinnanmuodostus perustuu siis osittain uskoon, ei järkeen.

Yrityksen arvoa voi hahmotella esimerkiksi liikevaihdon, nettotuloksen, tasearvon, kassavirtojen tai muiden vastaavien tunnuslukujen perusteella. Perinteisten valuuttojen, kuten euron tai dollarin, arvo perustuu pitkällä aikavälillä talouden tuotantoon. Kryptovaluuttojen hauskuus on siinä, ettei niille voi mitenkään määritellä oikeaa arvoa. Yhden Bitcoinin arvo voisi olla aivan hyvin 0,000001 tai 1000000 dollaria - molemmat luvut ovat yhtä järkeviä. Siksi ei ole olemassa mitään ylärajaa sille, kuinka paljon kryptovaluutat voisivat maksaa. Alaraja sentään on olemassa ja se on nolla.

Kryptovaluuttoihin sijoittamista ei siis kannata lähestyä perinteisin arvonmäärityksen keinoin. Järkevin lähestymistapa on psykologia. Kun seuraa aihepiirin ympärillä pyörivää keskustelua Facebookissa, Twitterissä ja muilla foorumeilla, ymmärtää hyvin nopeasti mistä ilmiössä on kyse. Suurimmalle osalle sijoittajista kyse on puhtaasti lottoamisesta ja pienelle vähemmistölle ideologiasta.

Koska monilla ihmisillä näyttää nyt olevan liikaa joutilasta rahaa ja lottoaminen kiinnostaa muitakin kuin suomalaisia, kryptovillitys on noussut uskomattomiin mittasuhteisiin. Esimerkiksi viime viikolla kryptovaluutta XRP:n kurssinousun myötä Ripplen perustaja Chris Larsen nousi maailman 5. rikkaimmaksi henkilöksi ohi Googlen perustajien Larry Pagen ja Sergey Brinin. Tämä kertonee aika paljon kryptovaluuttojen huikeista markkina-arvoista.

Suurin osa kryptoihin sijoittaneista ei itsekään usko, että bittirahaa käytettäisiin joskus laajamittaisesti valuuttana tai ylipäänsä mihinkään järkevään tarkoitukseen. Kaikki tietävät, että kyse on puhtaasta vedonlyönnistä. Ehkä paras vertailukohta kryptomarkkinoille on 2000-luvun alun nettipokeribuumi. Äkkirikastumisesta haaaveilevat nuoret miehet ympäri maailmaa istuvat tietokoneillaan ja yrittävät pelata toisiltaan rahat pois. Kryptomarkkina on nimittäin pelaajan märkä uni: 24/7 auki oleva maailmanlaajuinen virtuaalikasino, jossa on kurssit menevät hurjaa vuoristorataa. Kun osakkeissa volatiliteetti on kadonnut, adrenaliininhimoiset treidaajat ovat siirtyneet kryptoihin. Kryptojen todellisella käyttökelpoisuudella tai arvolla ei ole merkitystä. Tärkeintä on se, kuka ennustaa ensimmäisenä kurssin nousun tai laskun.

Suurin uhka kryptoille on se, että löytyykin joku uusi villitys, jolla voisi rikastua helposti. Silloin spekulatiivinen raha katoaa äkkiä kryptoista ja siirtyy tuottavampaan kohteeseen.

Palataan vielä alun kysymykseen: olenko idiootti kun en sijoittanut kryptoihin?

Kyllä, pakko myöntää. Jos olisin aiemmin tajunnut, millainen joukkopsykoosi kryptovaluutoista muodostuu, olisin lähtenyt mukaan pikavoittojen toivossa. Kiinnostuksen kasvu oli niin valtava viime vuoden aikana ja se oli nähtävissä sosiaalisessa mediassa. En ollut hereillä ja houkutteleva erikoistilanne meni ohi.

Entä kannattaako enää lähteä mukaan vai menikö juna jo?

Mutu-tuntumalla sanoisin, että kryptovaluutoissa ollaan hypen huipulla. Isot talousmediat ympäri maailman kirjoittavat aiheesta päivittäin. Kaikki halukkaat ovat jo pelissä mukana. Perinteisen pyramidi/ponzi-teorian mukaan silloin ollaan hyvin lähellä alamäen alkua. Toisaalta, kuten edellä totesin, kryptomarkkina on virtuaalinen pelikasino, jolla ei ole enää mitään tekemistä järjen kanssa. En uskalla ennustaa onko Bitcoinin arvo kuukauden päästä 2 vai 200 000 dollaria.

Lisäriskinä kryptosijoittamisessa ovat epäluotettavat ja hitaat kauppapaikat, jotka eivät pysy mukana transaktiomäärien kasvun kanssa. Monilla näyttää olevan vaikeuksia saada toimeksiantoja läpi ja palveluissa on käyttökatkoja. Sisäpiirikauppa ja suoranaiset huijaukset rehottavat, koska mitään sääntelyä ei ole. Myöskään verotus ei kannusta sijoittamaan kryptoihin. Voitoista joutuu maksamaan verot, mutta tappioita ei voi vähentää.

Minulle Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat hyödytön jono ykkösiä ja nollia. Ne ovat arvokkaita vain siksi, että joku muu maksaa niistä (vielä). Lotossakin voi voittaa, mutta ei se silti ole hyvä sijoitus. Pysyn edelleen erossa kryptoista.