Avasin vihdoin osakesäästötilin. (Tai avasin sen jo lokakuussa, mutta jaksoin vasta nyt kirjoittaa siitä blogiin.) Valintani oli Danske Bank. Vaikka haukuin pankkia melko reippaalla kädellä alkuvuodesta, totesin alkuärsytyksen laannuttua, että Dansken mobiilisovellus on riittävän hyvä kaupankäyntiin ja hinnoittelu kokonaisuutena edullisin.
Nordnetillä olisi ollut paras alusta, mutta ulkomaisten osakkeiden ostot ja myynnit ovat törkeän kalliita. Nordean hinnoittelu on houkutteleva vain pienillä summilla sijoittaville, eikä pankin mobiiliapilla voi tehdä kauppaa ollenkaan. Paha puute. Danske oli kolmikosta vähiten huono, joten valitsin sen. Laitoin osakesäästötilille alkupanokseksi 30.000 euroa ja tein ensimmäiset ostot lokakuussa. Ost:lle ilmestyi parin tonnin painoilla Ilkkaa ja Alma Mediaa.
Sitten tuoreempiin tapahtumiin. Sampo sai lähtöpassit salkusta tällä viikolla.
Sampo on vuosien varrella noussut salkkuni ylivoimaisesti suurimmaksi sijoitukseksi. Syy ei kuitenkaan ole luja usko yhtiöön tai kurssinousun aiheuttama position paisuminen. Tosiasiassa olen tehnyt lisäostoja keskihinnan alentamiseksi ja toivonut, että pääsen joskus helpommin eroon tappioista. Kun alkuviikon rallin myötä sampoturska muuttui vihdoin voitolliseksi, päätin myydä koko roskan pois silmistäni.
Ostin alunperin vuonna 2017 Sammon turvalliseksi ja tylsäksi osingonmaksajaksi. Yhtiö vakuutti silloin sitoutumista kasvavaan osinkoon ja analyytikot vakuuttivat, että Sammon osinko olisi "pomminvarma". Sehän oli puppua: Sampo leikkasi tylysti osinkoa eikä antanut mitään takeita kasvavasta osingosta. Yhtiö myös korosti keskittymistä Pohjoismaihin, mutta sekin oli puppua. Sampo osti kesällä eteläafrikkalainen RMI:n kanssa brittiläisen vakuutusyhtiö Hastingsin melko suolaisella hinnalla. Muitakin outoja diilejä on tehty. Intrumista ostettiin siivu, joka myytiin paniikinomaisesti vain 1,5 vuoden omistamisen jälkeen lähes samaan hintaan. Nordeasta myytiin juuri tällä viikolla osuus tappiolla tasearvoon nähden, vaikka Sampo on jatkuvasti vakuuttanut että Nordea on tulevaisuudessa merkittävästi arvokkaampi kuin nyt.
Viime vuosina Sampo on sekoillut sekä viestinnässä että teoissa niin paljon, etten oikeastaan luota heidän tekemisiin paljoakaan. Tuntuu oudolta, miksi suomalaiset sijoittajat niin kovasti rakastavat Sampoa, vaikka yhtiö on ollut pettymys lähes kaikin mahdollisin tavoin.
Sitä paitsi Sampo on amatöörisijoittajalle todella hankala analysoitavaksi, koska se koostuu niin monesta eri palasesta. Niinpä järkeilin, että jatkossa on parempi omistaa Sampoa indeksirahastojen kautta.
Olen blogikirjoituksissa toistellut indeksisijoittamisen ylivoimaisuutta verrattuna harrastusluonteiseen osakepoimintaan. Aktiivinen sijoittaminen voi onnistuessaan olla tuottavampaa kuin passiivinen osakesäästäminen, mutta yhtä kaikki se on työtä, johon pitää käyttää aikaa ja energiaa. Minulla on jo työ, jota pidän paljon kiinnostavampana kuin tilinpäätösten tutkimista tai kurssien tuijottelua. Siksi keskitän valtaosan sijoituksista kohteisiin, joita ei tarvitse seurata mitenkään. Sain jo keväällä Nohon kanssa kallista oppia siitä, mitä tapahtuu kun unohtaa seurata omistuksiaan.
Siirrän vähitellen yhä suuremman osan sijoitusvarallisuudesta indeksirahastoihin. Koska pelihimosta en varmasti kokonaan pääse eroon, keskitän osakepoiminnat ja hupitreidaamisen tästä lähtien osakesäästötilille.
No comments:
Post a Comment