Salkun Q3: rimaa hipoen yli 70 000 euron

Vuoden kolmas kvartaali oli selkeästi heikompi kuin kaksi edellistä. Heinä-syyskuussa osakesalkun markkina-arvo paisui 8019 eurolla, mutta tästä uutta sijoitettua pääomaa oli 6730 ja arvonnousua vain 1289 euroa. Prosenteissa arvonnousu oli kolmessa kuukaudessa 2,1 %. Vuoden alusta nousua on kertynyt 13%, mihin olen tyytyväinen. Osakesalkun markkina-arvo on nyt 70 109 euroa. Nordnetin Suomi-osakkeisiin keskittynyt salkku on menestynyt koko vuoden paremmin kuin Nordean jenkki/kruunusalkku, jonka kehitys on kärsinyt epäedullisista valuuttakursseista.

Kvartaalin isoin ostos oli Sampo, joka nousi salkun kolmanneksi suurimmaksi omistukseksi. Tuplasin heinäkuussa AstraZenecan osuuden, kun kurssi laski osaripäivänä peräti 15%. Siitä kuopasta on noustu takaisin kevään tasoille ja tuototkin tulivat nyt tuplana. Vahvistunut euro ja Nordean kampanja (USA-kaupat ilman välityspalkkiota) antoi myös hyvän tekosyyn lisätä reippaasti jenkkien teknologiafirmoja Adobea ja Alphabetia.

Myyntejä oli vain yksi: surullisen vuoden Nordean salkussa viettänyt Global X MSCI Nigeria -etf, josta sain vihdoin omani pois. Tätä murheenkryyniä on vielä jäljellä pieni osuus Nordnetin salkussa. Sen tuotto taitaa olla -50%, joten saa vielä hetken odotella ennen kuin siellä päästään plussalle.

Osinkoja tuli Q3:lla vain muutama kymppi ja nekin pääosin AstraZenecasta.


Q3/2017
Ostot:

Adobe Systems
Alphabet
AstraZeneca
Martela
Match Group
Metsä Board
Nordnet Superfonden Danmark
Nordnet Superfondet Norge
Nordnet Superrahasto Suomi
Restamax
Sampo

Myynnit:

Global X MSCI Nigeria etf

Osingot:

79,28e

Titaniumin anti - osallistun

Titanium oli minulle aikaisemmin lähes tuntematon tapaus. Nimen olin kuullut joskus, mutta en tiennyt tarkemmin mitä yhtiö tekee. Tämän kirjoituksen tiedot perustuvat listalleottoesitteeseen, Inderesin laatimaan raporttiin sekä tiistaina 26.9. pidettyyn yhtiöesittelyiltaan Helsingissä.

Titanium on vuonna 2009 perustettu keskisuuri rahastoyhtiö ja varainhoitaja. Titaniumin hallinnoitavasta varallisuudesta (257 MEUR) valtaosa on vain kahdessa kiinteistörahastossa (Hoivakiinteistö ja Asunto). Erityisen huomionarvoista on se, että suurin osa yrityksen liikevaihdosta tulee Hoivakiinteistö-rahaston palkkiotuotoista. Sijoittaminen Titaniumiin tarkoittaa siis käytännössä sijoittamista heidän Hoivakiinteistö-rahaston menestykseen.

Listauksessa Titanium kerää uutta pääomaa noin 5 MEUR edestä. Yhtiön tase vahvistuu 4,1 MEUR:lla, kun antikulut ovat 0,9 MEUR. Mutta mihin rahaa tarvitaan? Titaniumin tase on ylikapitalisoitunut eli rahaa on jo valmiiksi enemmän kuin tavanomaiset investoinnit vaativat. Listautumisessa tarjottavista osakkeista vain 25% on uusia osakkeita, loput ovat vanhojen omistajien myyntejä. Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen, että kyseessä on omistajien härski rahastus pörssihuuman huipulla.

Tätä pelkoa hälventää hieman se, että kaikille pääomistajille jää vielä iso määrä osakkeita, heillä on listautumisen jälkeen kahden vuoden lock-up eli kielto myydä osakkeita, sekä viiden vuoden työvelvoite. Yhtiön edustajat ovat kertoneet, että antirahat käytetään pääasiassa uusiin sijoitustuotteisiin. Oma arvaukseni on, että kyseessä ovat erilaiset innovatiiviset pääomarahastot, joita mm. Taaleri on tuonut aktiivisesti markkinoille.

Entä valuaatio? Inderesin laskemat oikaistut tunnusluvut ensi vuodelle ovat p/e 10 ja osinkotuotto 7,6% (100% jakosuhteella). Itse laskin vielä varovaisemmin, että p/e olisi noin 12 ja osinkotuotto 6% luokkaa. Oli miten oli, pörssin nykyhinnoitteluun verrattuna Titaniumin arvostus näyttää houkuttelevalta.

Jos hoivabisnes kiinnostaa, miksei sijoittaisi suoraan Titaniumin rahastoon tai Suomen Hoivatiloihin? Katsotaanpa ensin Hoivakiinteistö-rahaston tietoja. Hallinnointipalkkio 2,95% rahaston nettoarvosta, tuottosidonnainen palkkio 20%, merkintäpalkkio 1%, lunastuspalkkio 1-3%, minimisijoitus 20 000 euroa. Noilla ehdoilla en ainakaan itse lähtisi mukaan. Toisaalta rahasto on tuottanut erinomaisesti, paitsi Titaniumille, myös sijoittajille (vuosittainen nettotuotto 8-14%), joten he lienevät tyytyväisiä korkeista palkkioista huolimatta. Rahaston kanssa kilpaileva Suomen Hoivatilat löytyy jo salkustani isolla painolla. Sen arvostus on nykykurssilla kohtuullisen haastava ja osinkotuotto mitätön.

Kannattaako Titaniumiin sijoittaa? Ainakin seuraavia asioita voi pohdiskella päätöstä tehdessään:

• Jatkuuko Hoivakiinteistö-rahaston menestys takavuosien tapaan? Yhtiö on kertonut, että vuonna 2020 hoivakiinteistörahaston koko tulisi olemaan noin 500 MEUR (nyt 217 MEUR) ja että hankekanta olisi suurelta osin jo sovittu. Mielestäni tämä tieto laskee rahaston kasvuun liittyvää epävarmuutta merkittävästi. Tulevaisuuden suhteen on hyvä tiedostaa, että kilpailu hoivakiinteistömarkkinalla on kiristynyt ja tuotot laskussa.
• Onnistuko yhtiö tuomaan markkinoille uusia vetovoimaisia sijoitustuotteita? Tätä on vaikea ennustaa.
• Voisiko Titanium olla mukana yritysjärjestyissä, jotka hyödyttäisivät omistajia? Ehkä. Tämä on lähinnä ilmainen optio sijoittajalle, eikä sen varaan kannata laskea mitään.
• Miten kauan sijoitusmarkkinoiden hyvä veto jatkuu? Vaikka hoivakiinteistöt ovat erittäin defensiivinen sijoituskohde, Titaniumin palkkiotuotot romahtaisivat, jos sijoittajat alkaisivat markkinapaniikissa vetää rahojaan pois rahastoista. 

Suhtaudun hieman sekavin tuntein Titaniumiin. Kyseessä ei ole mikään riskitön sijoitus, sillä yhtiö on pieni (vain 8 työntekijää, loput ulkoistettu) ja sen liikevaihto tulee lähinnä yhdestä rahastosta, joka puolestaan sijoittaa yhteen kapeaan kiinteistösegmenttiin. Silti yhtiön kasvunäkymät ovat lupaavat, se on velaton ja vakavarainen, sekä tulokseensa ja osinkoonsa nähden edullisesti hinnoiteltu. Tulevien vuosien kasvun pitäisi vähentää riskejä, jos ja kun yhtiö saa markkinoille uusia tuotteita ja rekrytoi lisää työntekijöitä. Silloin se ei olisi enää one-trick pony.

Pienistä epäilyksistä huolimatta näen Titaniumissa tuoton ja riskin suhteen houkuttelevana. Päätin harkinnan jälkeen lähteä antiin mukaan ja  merkitsin tänään 300 osaketta Nordnetissä.

Yleisöannissa merkintämäärä on 150–25000 osaketta ja hinta 6,15 euroa osakkeelta.

Terveystalo, Titanium vai Rovio?

Kesätauon jälkeen Helsingin pörssin listautumisbuumi jatkuu kiihkeänä. Tällä hetkellä kolme uutta tulokasta kalastelee sijoittajien rahoja.

• Rovion anti alkoi 18.9. ja päättyy 26.9 eli ensi viikon tiistaina. Merkintäaika voidaan keskeyttää aikaisintaan 25.9.
  
• Titaniumin anti alkaa 25.9. ja päättyy 6.10. Merkintäaika voidaan keskeyttää aikaisintaan 29.9
  
• Terveystalo ei ole vielä julkaissut annin päivämääriä. 

Mikään kolmikosta ei ensireaktiona aiheuttanut riemunkiljahduksia. Rovion taidan jättää suosiolla väliin, sillä pelialaa en ymmärrä yhtään ja sitä on asiantuntijoidenkin vaikea ennustaa. Annissa on kyse lähinnä vanhojen omistajien osakemyynnistä, mikä ei lisää luottamusta omistajien motiiveihin tuoda Rovio pörssiin juuri nyt. Toisaalta Rovion brändi on Suomessa ja maailmalla tunnettu ja sijoitushuuman ansioista anti luultavasti ylimerkitään. Se antaisi taas mahdollisuuden pikavoittoihin. Olen kuitenkin tullut koko ajan varovaisemmaksi markkinoilla ja vältän nyt turhaa riskinottoa.

Kahden muun kohdalla täytyy vielä käydä läpi yhtiöiden tiedot, jotta saan perustellun käsityksen kannattaako anteihin osallistua. Terveystalo ja Titanium ratsastavat molemmat terveydenhoidon ja hoivabisneksen muutoksen megatrendeissä. Toimiala on defensiivinen ja sen voi olettaa kasvavan Suomessa seuraavien vuosikymmenien aikana, kun väestö vanhenee ja valinnanvapaus lisääntyy. Yhtiöt voisivat olla potentiaalisia sijoituskohteita, jos antien hinnoilu on houkutteleva.

Kirjoittelen näistä anneista enemmän kunhan ehdin rauhassa tutustua listautumismateriaaleihin.

Top 3 -sijoituskuplat juuri nyt

Mediasta saa lukea vähän väliä juttuja nurkan takana odottavasta pörssiromahduksesta, tai vähintään korjausliikkeestä. Myös sosiaalisessa mediassa moni odottaa väistämätöntä pudotusta. Osakkeet ovat kieltämättä korkealle arvostettuja pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden, mutta eivät mielestäni vielä niin paljon, että tilannetta voisi kutsua kuplaksi. Näkemykseni mukaan osakkeissa on ylihintaa nyt noin 10-30 %, yhtiöstä riippuen. Tämäkin tavataan selittää matalalla korkotasolla, joka antaa oikeutuksen osakkeiden korkeammalle hinnoittelulle.

Mitään suuria vaaratekijöitä romahdukselle ei ole näkyvissä. Talous ja siinä sivussa yritysten tulokset kasvavat vakaasti. Keskuspankit eivät kiristä rahapolitiikkaansa nopeasti. Tarvittaisiin joku täysin yllättävä negatiivinen käänne, jotta osakemarkkina romahtaisi. Sen jälkeen ongelmana olisi, mihin muualle sijoittaa kaikki myynneistä saadut rahat, kun vain osakkeista saa tuottoa.

Tämän hetken todelliset sijoituskuplat ovat muualla kuin pörssissä. Listaan tähän suuruusjärjestyksessä mielestäni pahimmat riskikohteet piensijoittajan näkökulmasta:

1. Bitcoin (ja muut kryptovaluutat)
   
   Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva virtuaalivaluutta, joka on mielestäni tämän hetken suurimmaksi paisunut kupla. Bitcoinin viime vuosien arvonnousu on ollut puhtaasti spekulatiivista, koska valuutta ei itsessään tuota lisäarvoa kenelläkään. Talouden oppikirjojen mukaan rahan perustehtävä on toimia välineenä, jolla määritellään, vaihdetaan ja varastoidaan arvoa. Bitcoin ei täytä kunnolla yhtään noista tehtävistä. Bitcoinin arvo heiluu liian rajusti, jotta se voisi toimia arvon varastoijana, transaktiomäärä per sekunti on liian pieni, jotta se toimisi laajamittaisesti vaihdon välineenä, eikä kukaan ota laillista vastuuta valuutan säilytyksestä tai olemassaolosta. En näe, että Bitcoin voisi koskaan yleistyä suurten massojen valuutaksi.
   
   Sinänsä lohkoketjuteknologialle on paljon hyödyllisiä käyttökohteita, mutta luulen että esimerkiksi pankit luovat tarkoituksiinsa soveltuvat lohkoketjut itse. Bitcoin lienee aidosti käyttökelpoinen vain verkossa tapahtuvaan anonyymiin kaupankäyntiin, jossa rahaliikenne halutaan jostain syystä piilottaa viranomaisilta.
   
   
2. Listaamattomat yritykset ja joukkorahoitus
   
   Osakepohjaisen joukkorahoituksen suosio on räjähtänyt viime vuosien sijoitushuumassa. Privanetissä, Invesdorissa ja muilla alustoilla rahaa haetaan mitä ihmeellisimpiin bisnesideoihin. Suurin osa yrityksistä on tappiollisia ja sellaisiksi jäävät. Joukossa saattaa olla helmiä, mutta niiden löytäminen on vaikeaa, ja arvostukset ovat kautta linjan kovia. Pörssiyhtiöiden arvostus on suorastaan halpaa verrattuna joukkorahoitusalustoilla operoiviin nakkikioskeihin. Suurin osa yrityksistä on raskaasti tappiollisia ja uusia anteja saatta olla edessä. Sijoittaja antaa rahansa lupausten ja unelmahötön varassa. Vain aniharva alkuvaiheen yritys pystyy myöhemmin listautumaan pörssiin tai tulee ostetuksi. Sitä ennen sijoituksesta ei luultavasti pääse mitenkään eroon. Silti lottohullut suomalaiset työntävät rahansa näille yrittäjille, vaikka tuoton ja riskin suhde on sijoittajalle hyvin epäedullinen.
   
   
3. Vertaislainat
   
   Kukaan täysjärkinen ja raha-asioistaan huolehtiva ihminen ei varmasti ota sikahintaista pikavippilainaa itselleen, joten lainaajien maksukykyä voi hyvällä syyllä epäillä. Välittäjänä toimiva yritys on nerokkaasti siirtänyt luotonannon riskit piensijoittajalle, joka esimerkiksi 10% tuottolupausta vastaan lainaa rahaa henkilölle, jolle ei ikinä antaisi kasvotusten euroakaan. Tuoton ja riskin suhde on tässäkin surkea. Tosielämän esimerkki löytyy Tarina vaurastumisesta -blogista, jossa suuri osa lainoista oli päätynyt perintään tai ulosottoon. (Kaikki edellä kirjoitettu pätee myös p2p-yritysluottoihin.)

Jos joku romahdus markkinoilla lähiaikoina tapahtuu, ennustan sen olevan Bitcoin.

Listaamattomien yritysten osakkeet eivät romahda mihinkään, koska niillä ei ole markkinoita, joissa niistä pääsisi eroon. Sijoittajat joutuvat nielemään tappiot kaikessa hiljaisuudessa. Joukkorahoitus on ideana hyvä, mutta käytännössä siellä pyytävät rahaa sellaiset yritykset, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta muualta. Siksi suhtaudun joukorahoitukseen hyvin kriittisesti enkä ole löytänyt sieltä houkuttelevia sijoituskohteita. Vaikka yrityksellä olisi hyvä liikeidea, osakeanti on usein pilattu liian kovalla arvostuksella.

Vertaislainaus on tarjotuilla koroilla huono diili sekä lainaajalle että lainanantajalle.

Tuottava sijoittaminen on tylsää

Blogi on viettänyt hiljaiseloa viime aikoina. Uusia aiheita ei ole putkahdellut mieleen samalla tavalla kuin keväällä. Olen myös vähentänyt markkinoiden seuraamista, nauttinut kesästä ja kohdistanut energiani elämään pörssin ulkopuolella.

Menestyvän sijoittajan ei kannata koko ajan olla ostamassa tai myymässä. Aika tekee tuoton. Muistan omasta kokemuksesta, kuinka vaikeaa oli alussa katsella salkkua, jossa puolet osakkeista oli miinuksella. Kun malttaa mielensä ja kestää epävarmuutta vuoden, sijoitukset ovat todennäköisesti voitolla. Kun jaksaa istua kolme vuotta, sijoitukset ovat todennäköisesti voitolla kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Romahduksia ei kannata pelätä, vaan nähdä ne hyvien yhtiöiden alennusmyynteinä. Ensimmäinen pörssiostokseni, Kone, on ollut salkussani kohta neljä vuotta. Tuotto +39% ja siihen osingot päälle, vaikka alkuvuosina käytiin usein miinuksella ja analyytikot olivat julistaneet osakkeen kalleutta. Minua kokeneemmilla holdaajilla tuotot saattavat olla satoja prosentteja.

Sharevillessä oli kesällä hämmentävää seurata, kuinka Nordnetin pikkukauppatarjouksen innoittamana monet sijoittajat kävivät jatkuvaa päiväkauppaa. Ostivat jotain arvopaperia 200 eurolla ja hetken päästä myivät, jos osakkeen hinta oli noussut muutaman sentin. Kurssien intensiivinen seuraaminen ja riskinotto tuotti pari euroa voittoa. Seuraavana päivänä tuli todennäköisesti saman verran tappiota, jos näkemys meni pieleen. Pulloja keräämällä pääsisi huomattavasti parempaan riskikorjattuun tuottoon ja saisi samalla raitista ilmaa. Treidaamisessa ainoa voittaja lienee osakevälittäjä, joka tyytyväisenä kerää itselleen siivun jokaisesta kaupasta.

Jokainen kuluina tai veroina menetetty euro on pois sijoitusten tuotosta ja heikentää korkoa korolle -efektiä. Siksi aktiivista kaupankäyntiä tulisi välttää niin paljon kuin mahdollista. Päiväkaupalla pitäisi saada koko ajan huomattavia tuottoja, jotta siinä olisi järkeä. Harva pystyy siihen. Kulut ja verot syövät tulosta yllättävän paljon.

Myös jatkuva markkinadatan ja talousuutisten seuraaminen voi olla sijoittajalle vahingollista. Uutiset maalailevat lähes viikottain pörssiromahdusta, analyytikkojen suositukset, politiikka, valuutat ja raaka-aineet heiluttavat kursseja välillä ylös ja välillä alas. Jos reagoi jokaiseen tiedonmuruseen, tekee helposti hätäisiä päätöksiä ja kokonaiskuva hämärtyy. Pitäisi pystyä erottamaan suuret trendit kohinasta.

Sijoittaja voi hyötyä pitkän aikavälin kehityskuluista, vaikka ei seuraisi päivittäin uutisia. Maailma muuttuu hitaasti ja megatrendit kestävät vuosia. Googlen ja Facebookin kaltaisten yhtiöiden menestykseen on hyvin ehtinyt osalliseksi, vaikka ei tajunnut olla liikkeellä alusta asti. Toisaalta, jos yritys alkaa menettää kilpailukykyään, lasku saattaa kestää pitkään. Kotimaisista ongelmayhtiöistä esimerkiksi Outokumpu, Stockmann ja Sanoma laskettelivat alamäkeä monta vuotta ennen kuin johto älysi vaihtaa suuntaa.

Oma salkku on vihdoin viritetty sellaiseen kuntoon, että se pärjää ilman jatkuvaa huolenpitoa. Pienet nousut tai laskut salkkuyhtiöissä eivät vie mielenrauhaa, koska tähtäin on kauempana tulevaisuudessa. Tavoitteena on lisätä laadukkaita osingonmaksajia, kuluttomia indeksirahastoja sekä omistaa valikoiden mielenkiintoisia kasvuyhtiöitä. Omassa salkussa tapahtuu jatkossakin ostoja ja myyntejä, mutta unettavan rauhalliseen tahtiin.

Tuottava sijoittaminen on kuin katsoisi maalin kuivumista. Äärimmäisen tylsää, ja palkinto tulee vasta pitkän ajan kuluttua. Mitä enemmän menee sorkkimaan keskeneräistä työtä, sitä huonompi lopputulos. Siksi kannattaa antaa salkun jauhaa lisää vaurautta ja hakea jännitystä muualta.

Ankea kesä salkussa

Aiemmin keväällä odottamani kesädippi tuli sittenkin. Anemia ei tosin iskenyt koko pörssiin, vaan yksittäisiin yhtiöihin, jotka kertoivat odotuksia vaisummista Q2-tuloksista. Harmikseni monet näistä pettymyksistä sattuivat olemaan omassa salkussani.

Tulosjulkistajista putosivat enemmän tai vähemmän mm. AstraZeneca, Kone, Martela, Nordea, Talenom ja UPM. Euron vahvistuminen dollaria vastaan tiputti Metsä Boardia ja söi salkun jenkkiosakkeiden tuottoja.

Suurta kuvaa osavuosikatsaukset eivät silti muuttaneet. Yritykset tekevät tulosta ja kasvavat. Kurssit nousivat alkuvuoden optimismissa liiankin korkealle ja nyt palattiin takaisin järkevälle tasolle.

Ainoastaan Martelan kohdalla mietin vakavasti koko position myymistä, sillä Q2 oli todella heikko ja johdon selitykset epäilyttäviä. Martela on kuitenkin valmiiksi edullisesti arvostettu ja kvartaalien välinen kausivaihtelu suurta, joten annoin sille vielä armoa. Jos loppuvuosi menee edes suurin piirtein ennusteiden mukaan, kurssin pitäisi korjata takaisin ylöspäin.

Yleinen taloustilanne puoltaa edelleen osakesijoittamista. Maailmantalous, USA:n sekä Euroopan taloudet ja Suomen talous ovat kaikki mukavassa kasvussa. Digitalisaatio avaa valtavia mahdollisuuksia monilla aloilla. Perinteisetkin alat voivat löytää uutta kasvua Aasian ja Afrikan keskiluokkaistumisesta. Korot laahaavat matalalla eikä siellä ole nopeaa nousua näkyvissä. Keskuspankit eivät halua tuhota talouden hyvää virettä rahapolitiikan nopealla kiristyksellä.

Niinpä olen sijoittanut pikkuhiljaa lisää varallisuutta osakkeisiin. Käyn tarkemmin läpi kesän ostoja salkun Q3-katsauksen yhteydessä. Nordnetin salkkutapahtumia voi seurata reaaliajassa Sharevillessä.

Salkku -90% : Näin menetät rahasi pörssissä

Nordnetin sosiaalinen sijoitusverkosto Shareville on mainio palvelu. Yli 100 000 jäsenen salkut ja kaupat ovat reaaliajassa muiden käyttäjien nähtävillä. Sharevillessä voi käydä keskustelua yhtiöistä, kommentoida kauppoja ja seurata menestyneitä sijoittajia.

Muilla netin keskustelupalstoilla, esimerkiksi Kauppalehden foorumilla, yleisesti leveillään vain onnistuneilla sijoituksilla, mutta Sharevillessä on mahdollisuus kurkistaa myös epäonnistuneiden sijoittajien salkkuihin. Hakutoiminnoilla pystyy hakemaan parhaiten tuottaneiden salkkujen lisäksi huonoiten tuottaneet salkut.

Etsin tätä kirjoitusta varten Sharevillen suomalaisten jäsenten salkuista ne, jotka ovat tuottaneet viimeisen vuoden aikana -85% tai huonommin. Huonoin tuotto suomalaisista oli -98%. Eli lähes koko pääoma on tuhottu vain vuodessa! Tämä on melkoinen saavutus, kun samaan aikaan Helsingin pörssin yleisindeksi on tuottanut osingot huomioiden +22%. Tämän tuoton olisi saanut vaivattomasti ja turvallisesti laittamalla rahansa vaikkapa Nordnetin Superrahasto Suomeen. Vaatii yhtäaikaisesti sekä tyhmyyttä että todella huonoa tuuria saada pääoma katoamaan, kun osakkeiden tuotto keskimäärin on positiivinen.

Tarkoitus ei ole tässä ilkkua kenellekään yksittäiselle ihmiselle, vaan tutkia, miten sijoittamalla voi tuhota omaisuutensa. Kävin läpi huonoimpien salkkujen kaupankäyntihistoriaa ja omistuksia nähdäkseni löytyykö sieltä yhdistäviä tekijöitä, jotka selittävät huonon menestyksen. Seuraavassa on listattu tapoja, jolla suomalainen piensijoittaja pääsee rahoistaan eroon osakemarkkinoilla:

1. Sijoita hypeosakkeisiin
   
   Uudet nousevat toimialat ja hyvät tarinat saavat sijoittajat helposti innostumaan, mikä nostaa hypeosakkeen kurssia. Sivusta seuraavat pelkäävät jäävänsä kyydistä ja ostavat oman osuutensa, joten kurssinousu vaan jatkuu. Kupla paisuu ja tässä vaiheessa ostoksille tulee epäonninen piensijoittaja, joka laittaa rahansa esimerkiksi kuumaan peliyhtiöön, kannabisfirmaan, kryptovaluuttaan, bioteknologiaan tai kaivosyhtiöön. Kun jossain vaiheessa tajutaan, ettei yritykselle voida oikeuttaa p/e-lukua 300, kupla puhkeaa. Sitten tullaan vauhdilla alaspäin, jolloin viimeisinä mukaan lähteneille jää musta pekka käteen. Koska hypeosakkeen hinta perustuu lähes kokonaan tulevaisuuden tuottoihin, arvonmääritys on erittäin vaikeaa ja spekulatiivista.
   
   
2. Sijoita senttiosakkeisiin
   
   Jos osakketta saa muutaman sentin kappalehintaan, ei tarvita kuin parin sentin nousu ja tuotto on helposti 100%! Ilmeisesti näin ajattelee moni senttiosakkeisiin sijoittava. Pienetkin huhut tai laumakäyttäytyminen saattaa nostaa kurssia prosentuaalisesti paljon. Yleensä senttiosakkeiden näennäiseen halpuuteen on hyvä syy: yritys on rapakunnossa ja pitkittää elämäänsä osakeanneilla tai velalla.
   
   
3. Sijoita eniten pudonneeseen osakkeeseen
   
   Monet piensijoittajien suosimat osakkeet ovat jostain syystä hiljattain romahtaneet, jonka jälkeen niitä ostetaan äkillisen nousun toivossa. Usein romahtanut osake kuitenkin jatkaa luisuaan pitkän aikaa, ääritapauksessa konkurssiin asti. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi Componenta, Fingerprint Cards ja Seadrill. Kaikki tukevasti miinuksella vuoden ajalta, mutta piensijoittajat ostavat lisää.
   
   
4. Käy kauppaa päivittäin
   
   Aktiivinen kaupankäynti on lähes varma tapa menettää tuottoja. Koska kurssien liikkeitä ei voi lyhyellä aikavälillä ennustaa, lopputuloksena on pelkkiä kuluja ja voitollisten kauppojen veroja. Vaikka treidaamisella ei välttämättä häviä pääomaa, tuottoja se syö tehokkaasti.
   
   
5. Myy heti voitolliset osakkeet, anna tappioiden kasvaa
   
   Kärsimätön piensijoittaja luopuu voitollisista osakkeista todella nopeasti. Ilmeisesti sijoitusta pidetään onnistuneena, kun tuottoa tulee muutama prosentti. Voitto se on pienikin voitto. Näin toimiessaan sijoittaja kuitenkin menettää kaikkein isoimmat nousut, joista pitkän ajan tuotto muodostuu. Sen sijaan tappioiden realisoinnilla ei näytä olevan kiirettä. Huono sijoitus laskee ja laskee, mutta piensijoittaja odottaa että kyllä se vielä nousee. Tappio realisoidaan vasta sitten, kun lähes koko pääoma on menetetty.
   
   
6. Osta johdannaisia
   
   Tämä on ehkä piensijoittajalle vaarallisin sijoitusmuoto. Minifutuurit, sertifikaatit, warrantit ja muut viputuotteet ovat kasinopeleihin verrattavia virityksiä, jossa voittaja on varmuudella vain pankki. Tuotteisiin liittyvät ehdot ovat sellaiset, että niillä on vaikea päästä voitolle pitkällä tähtäimellä. Korkokulut, spread, knock-out-tasot ja vivutettujen tuotteiden päivittäinen uudelleenlaskenta johtavat siihen, että tuotto-odotus saattaa olla negatiivinen. Jos piensijoittajan vedonlyönti epäonnistuu, rahat katoavat nopeasti. Lähes kaikki -90% salkut ovat käyneet kauppaa viputuotteilla ja hävinneet.
   
   Huikein Sharevillestä löytynyt tapaus kannattaa mainita tässä yhteydessä, vaikka nimimerkin takaa löytyy tanskalainen sijoittaja. Hän on onnistunut tuhoamaan pääomansa täydellisesti (salkku vuodessa -99,99% !!). Kaverin salkussa on kymmeniä erilaisia viputuotteita, lähes kaikki miinuksella ja hän on mm. ostanut samaan aikaan saman kohde-etuuden bull ja bear -tuotteita. Aiemmin mainituista syistä tämä johtaa aina  tappioihin. Tilanne on sama kuin löisi rulettipöydässä puolet pelimerkeistä punaiselle ja puolet mustalle. Jossain vaiheessa tulee nolla ja game over. 

Pörssikurssien nousu on viime vuosina houkutellut markkinoille runsaasti uusia sijoittajia. Aloittelijan kannattaa tyytyä turvalliseen indeksituottoon ja välttää edellä mainittuja houkutuksia äkkirikastumisesta. Osakepoimintaan kannattaa lähteä vasta sitten, kun tuntee yhtiöt, jaksaa lukea tilinpäätöksiä ja mielellään ymmärtää niistä jotain. Johdannaisiin ei piensijoittajan kannata koskea mielestäni missään olosuhteissa.