Salkun Q4: pitkästä aikaa miinusta

Vuoden viimeinen kvartaali oli lievä pettymys vahvan alkuvuoden jälkeen. Pitkästä aikaa mentiin kolmen kuukauden jaksolla pakkasen puolelle, tosin onneksi vain vähän. Salkun kehitys Q4:llä oli -0,3 %.

Silti osakesalkku paisui taas uudelle kymmentuhatluvulle, koska kävin ahkerasti ostoksilla loka-marraskuun laskun aikana. Salkun markkina-arvo on nyt 82 653 euroa.

Osallistuin syksyllä Goforen ja Titaniumin listautumisanteihin ja molemmat osakkeet ovat edelleen salkussani. Lisäsin Nordeaa, joka oli jo ennestään salkkuni suurin omistus. Ostin myös vähän lisää Martelaa, jonka arvostus on mielestäni todella houkutteleva ensi vuoden tulosnäkymillä. Tuttuun tyyliin tankkasin Nordnetin Superrahastoja, mutta Superfonden Danmarkin ostot luultavasti lopetan tähän vuoteen Tanskan älyttömän ja epäoikeudenmukaisen veropäätöksen myötä.

Siivosin joulun jälkeen salkusta vanhoja roskia pois. Myyntiin meni verojen alentamiseksi tappiollinen Samhällsbyggnadsbolaget i Norden ja Effnetplattformen. Opetus tästä seikkailusta: älä ikinä sijoita pieneen yritykseen, jonka liiketoimintaa et ymmärrä tai jonka tilinpäätöksiin et jaksa perehtyä huolellisesti.

Nordean salkussa ostokohteina olivat jenkkifirmat Adobe Systems, BlackRock ja Medtronic sekä norjalainen lohentuottaja Marine Harvest. Indeksien puolella vaihdoin (euroissa) heikosti tuottaneen S&P Total U.S. Stock Marketin Saksan DAX-indeksiin, jonka arvostus on huomattavasti edullisempi. Saksalaisyhtiöistä voisi löytyä paremmin nousuvaraa kuin kireästi hinnoitellusta jenkkimarkkinasta.

Osinkoja tuli kvartaalilla vain 49 euroa, joista suurin osa Realty Incomesta ja Marine Harvestista.

Kirjoitan lähipäivinä yhteenvedon koko sijoitusvuodesta.

Q4/2017
Ostot:

Adobe Systems
BlackRock
Gofore (listautumisanti)
iShares Core DAX UCITS ETF
Marine Harvest
Martela
Medtronic
Nordea
Nordnet Superfonden Danmark
Nordnet Superrahasto Suomi
Titanium (listautumisanti)


Myynnit:

Effnetplattformen
iShares Core S&P Total U.S Stock Market ETF
Samhällsbyggnadsbolaget i Norden


Osingot:

49e

Blogin 1-vuotissynttärit!

Tasan vuosi sitten julkaisin Rahamiäs-blogin ensimmäisen postauksen.

Silloin tuntui hieman nololta lähteä kirjoittamaan sijoittamisesta, koska niin moni muu on kirjoittanut aiheesta paljon pidempään ja paremmin. Ajattelin vaatimattomasti, että kirjoittelen itselleni tärkeitä asioita muistiin blogin muodossa ja olisi kiva, jos joku muukin niitä jaksaa lukea. Laitoin tavoitteeksi saada tuhat sivunäyttöä kuukaudessa.

Vuosi on ylittänyt kaikki odotukseni.

Sivulatauksia on tullut noin 42 000. Moninkertaisesti enemmän kuin odotin, vaikka kirjoitustahti on ollut verkkainen. Luvut ovat parantuneet tasaisesti vuoden loppua kohti, kun seuraajamäärä on kasvanut.

Entä mitä olen oppinut vuoden aikana?

Blogin kirjoittaminen on hyödyllistä. Aivan yksiselitteisesti. Omat ajatukset saa jäsenneltyä paremmin, kun ne kirjoittaa tekstiksi. Blogi toimii samalla muistikirjana. Olen palannut monta kertaa uudestaan lukemaan, miksi en ostanut Silmäasemaa tai Terveystaloa ja miksi myin pois Fondian tai osan Norwegian Finans Holdingista. Epävarmuuden hetkinä on hyvä palauttaa mieleen, miksi joku osake on alunperin ostettu tai jätetty ostamatta.

Vaikka keskustelu blogin kommenttiosiossa on aika vähäistä, suosituista teksteistä on keskusteltu vilkkaasti Twitterissä ja Nordnetin Sharevillessä. Otan kaikenlaisen palautteen mielelläni vastaan. Kritiikki ja eriävät mielipiteet ovat minulle tärkeämpiä kuin kehut. Yritän koko ajan kehittyä sijoittajana ja kirjoittajana, eikä se onnistu, jos kukaan ei esitä parempia argumentteja. Varsinkin sijoittamisessa on vaarallista luulla olevansa hyvä, jos menestys perustuukin vain tuuriin.

Keväällä ja kesällä kirjoittamisessa tuli pitkiä taukoja, koska työt, matkat ja muu elämä meni blogiharrastuksen edelle. Täytyy sanoa, että kunnioitan niitä bloggaajia, jotka pystyvät viikottain tuottamaan mielenkiintoista sisältöä. Aktiivinen bloggaus käy työstä.

Toistaiseksi en ole laittanut mainoksia blogiin. Olen kyllä harkinnut sitä, mutta vielä ajatus ei tunnu omalta. Pelkillä bannereilla ei saa juuri mitään tuloja, enkä ole kovin innoissani yhteistyö/affiliate-postauksista. Niissä olisi paremmat ansaintamahdollisuudet, mutta en halua että mainokset alkavat ohjata kirjoittamista. Jotta blogin kirjoittaminen pysyy hauskana, minun täytyy saada valita aiheet vapaasti ja tarvittaessa käsitellä eri toimijoita kriittisesti. Mainostajat tuskin ilahtuisivat, jos arvostelen heidän tuotteita tai palveluja.

Ensi vuonna jatkan kirjoittamista samaan tyyliin. Aiheissa tai julkaisutahdissa tuskin tulee suuria muutoksia. Osakkeet ovat minua eniten kiinnostava osa-alue, mutta seurailen aktiivisesti kaikkea talouteen ja sijoittamiseen liittyvää. Ehkä jossain vaiheessa kirjoittelen myös asuntomarkkinoista tai vaikka kryptovaluutoista.

Tähän loppuun vielä kaino toive sinulle lukijani (tiedän, että tälläkin tekstillä tulee olemaan vähintään satoja lukijoita!). Olkoon se vaikka syntymäpäivälahjatoive. Olisi mukava, jos jättäisit tähän alle edes lyhyen palautteen blogista. Oletko pitänyt lukemastasi, mitä voisi mahdollisesti kehittää, missä olen onnistunut/epäonnistunut jne. Kaikki kommentit otetaan ilolla vastaan!

Kiitos kaikille lukijoille ja kanssabloggaajille vuodesta 2017!

Gurut, Rahamiäs vai sokea apina - kuka on vuoden 2018 paras osakepoimija?

Taas on se aika vuodesta, kun tiedotusvälineissä ennustetaan tulevaa vuotta. Talousmedia ei ole poikkeus. Yksi talousviihteen juttutyyppi on kysyä asiantuntijoilta ja sijoitusguruilta, mitkä osakkeet menestyvät parhaiten seuraavana vuonna.

Olen koonnut tähän eri lähteistä gurujen ennustuksia vuodelle 2018. Koska itsekin haluaisin myyttisen gurun viitan harteilleni, valitsen lopuksi omat voittajaosakkeeni. Ja jotta koko homma saadaan mittasuhteisiin, olen pestannut vierailevaksi tähdeksi tikkaa heittävän sokea apinan, joka osallistuu kisaan sattumanvaraisesti valitulla osakesalkulla.

Kaikkien alla listattujen osakkeiden perässä on suluissa päätöskurssi perjantaina 22.12.2017.

Arvopaperin salkkukisan osallistujien valinnat:

Kim Lindström
konkarisijoittaja

• Evli (9,50)
• Nokian Renkaat (37,67)
• Nordea (10,25)
• Ramirent (7,89)
• Stockmann A (4,79)

Elina Avela
Yrittäjä ja yksityissijoittaja

• Citycon (2,118)
• Kindred (116,60 SEK)
• Nokia (4,034)
• Gilead Sciences (72,63 USD)
• Ethereum (640 USD)

Olli Viitikko
Taalerin salkunhoitaja

• Corestate Capital Holding (52,99)
• Fresenius (65,36)
• Hochdorf Holding (282,25 CHF)
• Pantaflix (196,60)
• Nordea (10,25)

Viitikko on kirjoittanut enemmän valinnoistaan Taalerin blogissa. Arvopaperin kisassa on mukana myös Danske Bankin omaisuudenhoidon johtaja Lea Jääskeläinen, mutta hän valitsi tylsästi Dansken omia rahastoja ja yhden iShares-indeksirahaston. Jätän hänet tylysti pois listalta, koska nyt kisataan parhaasta osakepoimijasta.


Inderesin Sauli Vilen ja Taalerin Mika Heikkilä jakoivat toisilleen sijoitusvinkkejä Heikkilä&Vilén Joulujaksossa:

Mika Heikkilä
Taalerin salkunhoitaja

• Nokia (4,034)
• Nordea (10,25)
• Citycon (2,118)
• Stora Enso R (13,42)
• F-Secure (4,02)
• Corestate Capital Holding (52,99)
• Intrum Justitia (298,40 SEK)

Sauli Vilen
Inderesin pääanalyytikko 

• Nokia (4,034)
• Orava (5,03)

Taloustaidon kolumnisti Karo Hämäläinen on koonnut pörssiä työnsä tai vakavan harrastuksen puolesta seuraavilta henkilöiltä listan kiinnostavista osakkeista vuodelle 2018:

Tomi Lahti
Yksityissijoittaja 

• SSH (1,78)
• Honkarakenne (3,59)

Juha Varis
Danske Invest Suomi Osake -rahaston salkunhoitaja

• Orion B (30,37)
• Rovio (8,88)
• Remedy (6,42)
• Next Games (9,00)

Laura Linkoneva
Nuorten Osakesäästäjien puheenjohtaja

• Suomen Hoivatilat (7,39)
• Lehto Group (12,30)

Tom Lindström
Sijoitusyhtiö Cardia Investin toimitusjohtaja (Kim Lindströmin poika)

• Stockmann A (4,79)

Mukana jutussa on myös Taalerin Mika Heikkilä, mutta hänen osakepoiminnat on jo esitelty laajemmin edellä.


Sijoitustieto on pyytänyt guruja nimeämään ensi vuoden suosikkiosakkeet:

Jukka Oksaharju
Nordnetin osakestrategi

• Nordea (10,25)

Henri Elo
Kauppalehden blogisti ja yrittäjä

• Panostaja (1,00)

Karo Hämäläinen:
Kirjailja, toimittaja

• Nokia (4,034)

Pasi Havia
HCP Quant rahaston salkunhoitaja

• Alma Media (7,25)

Nimimerkki Daytrader
Sijoitustiedon kolumnisti

• Martela (7,28)

(Daytraderin perusteellinen markkinakatsaus on myös mielenkiintoista luettavaa.)

Jarkko Aho (nimimerkki Random Walker)
Sijoitusbloggaaja 

• Exel Composites (6,59)

Aki Pyysing
Sijoitustiedon perustajajäsen ja pokeriammattilainen. 

• Orava (5,03)

Sitten omat valintani, joille povaan suurinta nousua vuoden 2018 aikana. Kaikki ovat pienyhtiöitä, joilla kurssiliikkeet ovat yleensä keskimääräistä rajumpia. Tuore listautuja Gofore ei ole vielä noussut verrokkien tasolle. Muut kolme kilpailevat vuoden 2017 suurimman pudottajan tittelistä, koska matkalle on sattunut erilaisia vastoinkäymisiä. Liiketoiminnan perusta on arvioni mukaan näillä yhtiöillä kuitenkin terveellä pohjalla ja rekyylin ansiosta näen niillä mahdollisuudet jopa kymmenien prosenttien nousuihin ensi vuonna. Se vaatii ongelmien selättämistä ja hyviä uutisia, mutta tällaisessa kisassa täytyy ottaa riskejä, jos haluaa voittaa.

Rahamiäs
Tamperelainen piensijoittaja ja bloggaaja

• Gofore (7,01)
• Innofactor (0,93)
• Martela (7,28)
• Robit (6,63)

Lopuksi kisan musta hevonen: tikkaa heittävä sokea apina. Kyseessä on siis täysin sattumanvaraisesti valittu osakeportfolio. Käytännössä toteutin tämän tekemällä Exceliin listan kaikista Helsingin pörssin päälistan ja First North -listan yhtiöistä, jonka jälkeen olen satunnaislukugeneraattorilla arponut sieltä viisi osaketta.

Sokea apina
Analyytikot usein voittanut sijoittaja

• Basware (46,00)
• Herantis Pharma (5,30)
• Rovio (8,88)
• Silmäasema (6,53)
• Tokmanni (6,89)

Vuoden päästä nähdään kuka on oikea guru ja kuka ei. :) Mitkä ovat sinun osakevalintasi vuodelle 2018?

Muista hyödyntää luovutustappioiden verovähennys

Harva ihminen nauttii verojen maksusta. Vaikka verovaroilla tehdään paljon hyödyllistä, luultavasti jokainen meistä pyrkii henkilökohtaisella tasolla minimoimaan verojen määrän. (Tämä Norjan esimerkki todistaa, että edes korkeaa verotusta kannattavat sosialistit eivät halua vapaaehtoisesti maksaa veroja.)

Kun verottaja tarjoaa laillisen mahdollisuuden vältellä veroja, käytän sen ilomielin hyväksi. Näin joulun alla kannattaa jokaisen sijoittajan kurkistaa salkkuun ja ottaa suurennuslasin alle tappiolliset osakkeet. Jos ei näe niissä lähiaikoina nousupotentiaalia, voi tappiot realisoimalla vähentää pääomatuloista maksettavia veroja.

Luovutustappiot sai aiemmin vähentää vain luovutusvoitoista. Vuodesta 2016 lähtien vähennysoikeutta on voinut käyttää kaikkiin pääomatulon muotoihin. Luovutustappioilla voi siis vähentää luovutusvoittojen, osinkojen tai vaikkapa vuokratulojen veroja.

Otetaan yksinkertainen esimerkki, jotta nähdään miten homma toimii:

Harri Holdari on vuoden aikana saanut osinkoja 1000 euroa (bruttona). Hän ei ole tehnyt myyntejä vuoden aikana. 1000 euron osingosta 85% on veronalaista tuloa, josta sitten peritään 30% vero (1000e x 0,85 x 0,30 = 255e). Jos Harrilla ei ole vähennyksiä, hän maksaa osingoistaan 255 euroa veroa.

Entä jos Harri haluaisi käyttää hyväksi luovutustappioiden verovähennysoikeutta?

Harri Holdari saa siis vuoden aikana 1000 euron osinkotulot. Hänen omistamat Orionin osakkeet ovat kuitenkin miinuksella 850 euroa. Harri myy osakkeet joulukuussa, mistä hänelle tulee 850 euron luovutustappio.
Miltä verotus näyttää nyt?
Harri sai veronalaisia pääomatuloja 850 euroa (1000e osingot x 0,85).
Harrille kertyi luovutustappioita 850 euroa.
Verottaja vähentää veronalaisesta pääomatulosta luovutustappiot (850e - 850e = 0e), joten Harrille ei jää maksettavaksi yhtään veroja pääomatulosta. Jo maksetut ennakonpidätykset Harri saa aikanaan takaisin veronpalautuksena.

Halutessaan Harri voi ostaa Orionin osakkeet takaisin muutaman päivän kuluttua. Samana päivänä sitä ei kannata tehdä, koska muuten on vaara, että veivaus katsotaan veronkierroksi. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan todennut, että seuraavana päivän toteutettu takaisinosto ei ollut veronkiertoa. Toisaalta verottajan sanatarkka ohje kuuluu näin: "Jos osakkeiden myynti ja takaisinosto ovat samaa ennalta sovittua järjestelyä, edestakaista osakekauppaa voidaan pitää veron kiertämisenä, vaikka takaisinosto tapahtuisi myöhemminkin kuin samana päivänä." Veronmaksun välttelyä tai siirtämistä ei siis ikinä kannata tunnustaa verottajalle, jos myöhemmin joutuu selvittämään kaupankäyntiään. Riittää kun sanoo, että näkemys yhtiöstä muuttui.

Lisää lukemista aiheeseen liittyen: 

Vero.fi: Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa

Taloustaito: Luovutustappiot helpommin hyödyksi

Keskustelua Kauppalehden foorumilla

Sijoitussuunnitelma tarkentuu

Kun perustin tämän blogin viime vuoden lopulla, kirjoitin sijoitusfilosofiaa-sivulle, että minulla ei ole selkeää sijoitussuunnitelmaa. Sijoitustyylini oli ollut siihen mennessä sekoitus erilaisia strategioita ja tavoitteeksi olin asettanut vain maksimaalisen arvonnousun. Todellisuudessa mistään strategioista puhuminenkin on liioittelua. Olen vuosien varrella ostellut kaikenlaista, usein enemmän fiilispohjalta kuin harkitun suunnitelman tai analyysin perusteella.

Tämän vuoden aikana filosofiani sijoittamisen suhteen on kirkastunut. Erilaisten yritysten ja erehdysten kautta olen oppinut, millainen sijoittaminen sopii minulle, mitä tavoittelen ja kuinka paljon riskiä siedän. Jatkan edelleen sekatyylillä, mutta nyt ymmärrän paremmin, miten ja mihin oikeastaan haluan sijoittaa. Olen jakanut osakeomistukseni neljään kategoriaan:

1. Hyvät osingonmaksajat
   
   Salkussa mm. AstraZeneca, Nordea, Sampo, Marine Harvest, Realty Income.
   
   Vaikka osingot eivät tässä elämänvaiheessa ole minulle kovin merkittävä tulonlähde, pyrin vuosi vuodelta kasvattamaan passiivista kassavirtaa. Tämän kategorian yhtiöt maksavat hyvää osinkoa ja ovat mielellään defensiivisiä, jotta suhdannevaihtelut eivät vaikuttaisi kovin dramaattisesti tulokseen ja voitonjakoon.
        
2. Mielenkiintoiset kasvuyhtiöt
   
   Salkussa mm. Adobe Systems, Alphabet, Facebook, Microsoft, Gofore, Siili.
   
   Näkemykseni on, että varsinkin ict-alalla riittää kasvua vielä vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Haluan olla mukana yhtiöissä, jotka ovat omassa sarjassaan voittajia ja joilla on mahdollisuus kasvaa kannattavasti pitkälle tulevaisuuteen.
   
   Muiden alojen kovia kasvajia salkussani ovat kotimaisista Restamax, Talenom ja Suomen Hoivatilat sekä ulkomaisista Norwegian Finans Holding. Näissä on potentiaalia siirtyä aikanaan hyvien osingonmaksajien kategoriaan.
   
   
   
3. Indeksit
   
   Superrahastot ja iShares -etf:t.
   
   Tunnustan, että osakepoiminta on vaikeaa ja menee silloin tällöin metsään. Siksi pidän osan sijoituksista kuluttomissa tai pienikuluisissa indeksirahastoissa. Saan ainakin tältä osin markkinan keskimääräisen tuoton. Indeksi on myös helppo tapa hajauttaa sijoituksia sellaisiin kohteisiin, missä suora osakkeiden omistaminen on hankalaa esimerkiksi verotuksen takia (mm. Tanska). Suosin rahastojen kasvuosuuksia mahdollisimman suuren korkoa korolle -efektin saamiseksi.
   
   
   
4. Erikoistilanteet
   
   Tunnustan myös, että minussa asuu pieni pelimies. Joskus on hauska yrittää saada pikavoittoja, jos tilanne on tarpeeksi houkutteleva. Tänä vuonna tietyt listautumisannit ovat tarjonneet kohtuullisen helppoja "kaljarahoja" mukaan lähteneille. Kun osakeanti on pieni, kiinnostus suuri ja hinnoittelu edullinen, on lähes varmaa, että antiosakkeet saa myytyä voitolla.
   
   Salkustani löytyy myös muutama osake, jota olen ostanut vain siksi, että pidän niitä aliarvostettuina pitkän tähtäimen potentiaaliin nähden. Esimerkiksi Martelan kurssi tippui alkuvuoden huipuista lähes 50%, kun erp-ongelmat ja tulosvaroitus veivät sijoittajien luottamuksen. Pidän Martelan ongelmia väliaikaisina ja uskon, että ensi vuonna tuloskunto palaa taas normaalille tasolle. Näen Martelassa huomattavan nousupotentiaalin alle vuoden tähtäimellä.
   
   Peliosakkeet ovat onneksi vain pieni osa salkustani eikä tarkoituksena ole haalia niitä sen enempää.

Lisäksi täytyy todeta, että merkittävä osuus varallisuudestani on tällä hetkellä käteisenä. Bank Norwegianin talletustilin tarjoama 1,75% riskitön tuotto on erittäin houkutteleva verrattuna moniin pörssin osinkoyhtiöihin. Varsinkin USA:ssa monen vakaan osingonmaksajan osinkotuotto on nykykursseillä 3%:n luokkaa tai jopa alle sen, mikä yhdistettynä markkinariskeihin ei tarjoa minkäänlaista turvamarginaalia.

Vaikka maksimaalisen tuoton saamiseksi pitäisi olla koko ajan all-in osakkeissa, nukun yöni paremmin muhkean käteiskassan kanssa. Nousu on jatkunut pitkään ja pörssin arvostustasot ovat selvästi historiallisten keskiarvojen yläpuolella. Kun käteistä on tarpeeksi, ei pörssin korjausliike pelota, vaan tuntuu jopa houkuttelevalta. Ostan edelleen lisää osakkeita, mutta tarkasti harkiten ja ajallisesti hajauttaen.

Haluatko miljonääriksi osakemarkkinoilla? Ryhdy analyytikoksi

Osakesijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Jos osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosituotto on 9% paikkeilla, kestää 10 000 euron alkupääoman muuttaminen miljoonaksi peräti 54 vuotta. Hektisessä internet-ajassa harva jaksaa odottaa niin pitkään. Vaikka pääomaa lisäisi vuosittain, tie rikkauksiin kestää vuosikymmeniä.

On kuitenkin olemassa nopeampi tapa tulla miljonääriksi osakkeilla. Sijoitussuositusten antaminen muille on paljon kannattavampaa kuin sijoittaminen itsessään. Se vaatii hieman pohjatyötä, mutta tuotto on erinomainen ja tappioriski olematon.

Jos siis osakkeet kiinnostavat ja haluat rikastua, ryhdy osakeanalyytikoksi!

Analyytikot tienaavat todella hyvin, ainakin meihin keskipalkkaisiin duunareihin verrattuna. Kävin tätä kirjoitusta varten katsomassa verotoimiston yleisöpäätteeltä 37 suomalaisen osakeanalyytikon tulot vuodelta 2016. Mukana on analyytikoita seuraavista pankeista ja analyysitaloista: Nordea, OP, Danske, Evli, SEB, Carnegie, FIM ja Inderes. Mukana eivät ole kaikki em. yrityksissä työskentelevät analyytikot, vaan vain ne, joiden verotiedot pystyin varmuudella yhdistämään oikeaan henkilöön. 37 analyytikon verotiedot antavat kuitenkin melko hyvän kuvan ammatin ansiotasosta.

Aineiston korkein ansiotulo oli 444 213 e ja sen tienasi Nordean Harri Taittonen. Matalin ansio oli vain 19 993 e, mikä selittynee sillä, että kyseinen henkilö oli opiskelija vuonna 2016.

Ansiotulojen keskiarvo osakeanalyytikoilla on 142 715 e ja mediaani 115 891 e vuodessa. Mediaanitulo tarkoittaa bruttona vajaan kymppitonnin kuukausipalkkaa. Veroprosentti näillä tuloilla olisi noin 38%.

Suomalaisanalyytikoista korkeimmat pääomatulot olivat Carnegien Tom Skogmanilla, 146 216 e. Matalin pääomatulo oli nolla euroa ja näitä löytyi aineistosta useita. Lähes joka kolmannella osakeanalyytikolla ei ollut lainkaan verotettavia pääomatuloja. Useimpien kohdalla tämä luultavasti selittyy sillä, että sijoitukset ovat rahastojen kasvuosuuksissa tai kapitalisaatiosopimuksen takana. Myös tappiollisilla osakekaupoilla ja järkevällä verosuunnittelulla pääomatulot voi saada verotuksessa nollille.

Paras palkanmaksaja on aineiston perusteella Nordea, jossa analyytikon keskimääräinen vuosiansio oli 211 541 e.
OP:ssa tienasi 153 089 e ja Danskessa 151 594 e.
Sosiaalisessa mediassa aktiivinen ja piensijoittajille tuttu Inderes maksoi analyytikoille keskimäärin 90 054 e vuodessa.
Huonoimmat palkat olivat FIMissä, missä keskimääräinen vuosiansio oli 83 360 e.
Kannattaa huomata, että keskiarvot ovat suuntaa antavia, koska kaikki analyytikot eivät ole mukana laskelmissa.

Jotain johtopäätöksiä luvuista voi silti tehdä. Moni tuntematon osakeanalyytikko tienaa jo kolmekymppisenä reippaasti enemmän kuin pääministeri.

Esimerkiksi keskimääräinen Nordea-analyytikko saa työnteolla kasaan miljoona euroa alle yhdeksässä vuodessa. Siis nettona, verojen jälkeen. Jos analyytikko ei tuhlaa rahojaan ökyelämään vaan sijoittaa säästönsä viisaasti, miljonääriksi pääsy nopeutuu entisestään.

Analyytikoksi ei tietysti pääse kuka tahansa. Älyn ja motivaation pitää ensin riittää kauppakorkeakouluun ja sieltä valmistumiseen hyvin arvosanoin. Jo opiskeluaikana alkaa verinen kilpailu harvoista työpaikoista ja mahdollisesti muutama vuosi menee finanssialan hanttihommissa ennen kuin rahahanat kunnolla aukeavat. Analyytikon työpäivät ovat pitkiä ja uutisiin pitää reagoida välittömästi.

Kun ottaa huomioon, etteivät analyytikot keskimäärin onnistu osakesuosituksissaan paremmin kuin tikkaa heittävät apinat, eikä pieleen menneiden suositusten antamisesta käytännössä seuraa mitään, voittaa ammatin riskikorjattu tuottotaso osakemarkkinat mennen tullen. Jos olisin nyt 18-vuotias abiturientti, harkitsisin vakavasti tätä uravaihtoehtoa.

Gofore alennuksella pörssiin - olen mukana!

Helsingin pörssin uusin tulokas on tamperelainen it-yhtiö Gofore. Yhtiön listautusmisaikeet eivät tulleet yllätyksenä, sillä Gofore kertoi jo viime vuonna harkitsevansa pörssiin menoa.

Tämän syksyn aiempiin listautumisiin olen suhtautunut hieman skeptisesti (vaikka lähdin lopulta mukaan Titaniumiin). Goforen antia olen odottanut innolla. Yhtiö on sijoittajan näkökulmasta hyvin samanlainen tapaus kuin viime vuonna menestyksekkäästi listautunut Vincit.

Yhtäläisyyksiä on paljon. Vincit ja Gofore ovat ketteriä it-yhtiöitä, jotka ovat keskittyneet digitaaliseen palvelumuotoiluun ja konsultointiin. Kokoluokka on sama: tämän vuoden liikevaihto on ennusteiden mukaan Vincitillä noin 40 miljoonaa euroa, kun Gofore ennustaa 32,5 - 34,5 miljoonaa. Käyttökate-% on tänä vuonna ollut Vincitillä 15, Goforella 18. Vincitin markkina-arvo on 73 Meur, Goforen arvoksi tulee antihinnalla 82 Meur. Työntekijöitä on molemmissa reilut 350. Vaikka luvuissa on pieniä eroja, yhtiöt ovat kuin kaksi marjaa. Kaiken lisäksi molemmat pitävät päämajaansa Tampereella, mistä olen tietysti tamperelaisena ylpeä.

Gofore aloitti toimintansa 2002 ja on siitä lähtien kasvanut todella vauhdikkaasti. Vuotuinen liikevaihdon kasvu on ollut keskimäärin 50% luokkaa. Yhtiön kannattavuus on korkeampi kuin it-sektorilla keskimäärin. Työntekijätkin näyttävät viihtyvän: Gofore on palkittu Great place to work -tutkimuksessa Suomen parhaana työpaikkana.

Koko toimialan tilanne näyttää myös hyvältä. Digitalisaatiobuumi jatkuu, kun yritykset ja viranomaiset joutuvat muuttamaan vanhoja toimintamallejaan netti- ja mobiiliaikakauteen sopiviksi. Goforen kohdemarkkinan, uusien digitaalisten palvelujen, ennustetaan kasvavan 15-25% vuosivauhtia. 

Gofore on epäilemättä hyvä yhtiö, mutta onko hinta kohdallaan?

Tilinpäätöksen tulkinta on hieman mutkikasta, sillä Gofore osti 2017 keväällä palvelumuotoiluun keskittyneen Leadinin, mikä ei näy viime vuoden tai tämän vuoden alun tulostiedoissa. Raportoidun Q3/2017-tuloksen ja pro forma -lukujen perusteella voi arvioida koko vuoden raportoidun liikevoiton olevan hieman alle 6 Meur ja osakekohtaisen tuloksen 0,34e. Se tarkoittaa tälle vuodelle p/e-lukua 19.

Gofore on ilmoittanut pyrkivänsä lähivuosina kohdemarkkinaa nopeampaan kasvuun, samalla säilyttäen ebita-marginaalin vähintään 15% tasolla. Tavoitteiden toteutuessa ensi vuoden liikevaihto olisi yli 40 Meur ja liikevoitto vähintään 6 Meur. Sen Gofore saavuttanee helposti. Evli on tehnyt Goforesta analyysin, jossa arvioidaan 2018 liikevaihdoksi peräti 51 Meur, liikevoitoksi 9 Meur ja epsiksi 0,59e. (Evli toimii annin järjestäjänä, joten sen analyysiin kannattaa suhtautua kriittisesti.) Jos nämä arviot kuitenkin menevät edes sinne päin, tarjotaan sijoittajille nyt mahdollisuutta tehdä helppoa rahaa. 0,59 euron eps tarkoittaisi p/e-lukua 11, mikä on kannattavalle kasvuyhtiölle todella matala. Vaikka toteutunut kasvu olisi näitä ennusteita hitaampaa, arvostusta voi silti pitää maltillisena.

Saman on huomannut mm. Inderesin Mikael Rautanen, joka kertoo Arvopaperin jutussa näin: (juttu maksumuurin takana)

"Tämän vuoden ohjeistuksellaan Goforen tulospohjaiset arvostuskertoimet ovat aika lailla linjassa pohjoismaisen vertailuryhmän kanssa. Kasvulukujen valossa yhtiö kuuluu toimialan voittajiin, mutta arvostustaso on linjassa toimialan kanssa. Tästä voi sijoittaja jotain päätellä. Toki Gofore on monia verrokkeja pienempi."

Viimeisen 12 kuukauden oikaistulla tuloksella Goforen p/e-luku on 18,5.

Rautanen pitää palveluyhtiöiden hinnoittelussa ev/ebita-lukua sopivana (yritysarvo / liiketulos ilman liikearvon poistoja). Goforen ev/ebita-luku on noin 12-14 ohjeistushaarukka tälle vuodelle huomioiden. Vincitillä sama luku (ev/ebita) on Inderesin tämän vuoden ennusteella noin 17 ja Siilillä noin 12.

Jos Gofore arvostettaisiin samalla tavalla kuin lähin verrokki Vincit, osakkeen hinnan tulisi olla 7,50 - 8,80 euron välissä. Gofore olisi siis 6,35 euron antihinnalla 15-30% tarjouksessa. Kuitenkin Gofore kasvaa nopeammin ja on kannattavampi kuin kilpailijansa.

Goforen tulevaisuus näyttää valoisalta ja hinnoittelu on houkutteleva. Lisäluottamusta tuovat isot ankkurisijoittajat Ilmarinen ja Varma, jotka ovat varmasti tehneet perusteellisen due diligencen ennen osallistumista. Kokonaisuutena Goforen listautuminen vaikuttaa niin herkulliselta, että päätin lähteä mukaan hieman isommalla panoksella. Merkitsin annissa 640 osaketta. Tosin tämäkin anti todennäköisesti ylimerkitään ja piensijoittajat saavat lopulta vain murto-osan osakkeista.