Minullakin on salkussa yhden pikalainayrityksen osakkeita. Bank Norwegianin emoyhtiö Norwegian Finans Holding tekee mukavaa tulosta omistajilleen ja osakkeet ovat tuottaneet parin vuoden aikana 40 %. Osinkojakin pitäisi kohta tulla. Lisäksi olen pistänyt norjalaispankin talletustilille yli 80 000 euroa korkoa kasvamaan. Olenko siis moraaliton ja ahne nilviäinen, kun olen mukana hyötymässä muiden ihmisten hädästä?
Mielestäni en. Minulla ei ole moraalisia ongelmia sijoittaa pikavippiyrityksiin.
Julkisessa keskustelussa pikavippibisneksen moraalittomuutta perustellaan usein kahdella argumentilla:
1. Yhtiöt perivät liian suuria korkoja
2. Yhtiöt tekevät rahaa käyttäen hyväksi ihmisten ymmärtämättömyyttä tai hätää
Nämä argumentit ovat ehkä nopeasti ajateltuna järkeenkäypiä, mutta eivät tarkemmin katsottuna kestäviä. Käydään ne läpi erikseen.
-Yhtiöt perivät liian suuria korkoja
Aamulehden selvityksen mukaan pikavippiyritykset ovat erittäin kannattavia. Suomessa toimivien pikavippiyritysten nettotulokset olivat helposti 40% liikevaihdosta. Vastaavia kannattavuuslukuja voi löytää lähinnä it-alan parhaista ohjelmistoyhtiöistä. Bisnesmalli on itse asiassa samantyyppinen. Kun alkuinvestoinnit on tehty, tuotetta voi monistaa lähes loputtomasti ja liikevaihto skaalautuu ilman merkittäviä lisäkustannuksia.
Markkinatalous perustuu siihen, että tavaroita ja palveluita myydään niiden tuotantokustannuksia korkeammalla hinnalla. Vapailla markkinoilla hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan kohdatessa toisensa. Raha on hyödyke siinä missä maitopurkki, auto tai parturikäynti. Jos joku keksisi parturikonseptin, jossa puolen tunnin hiustenleikkaus maksaisi tuhat euroa ja silti ovella olisi asiakkaita jonoksi asti, yrittäjää varmasti onniteltaisiin hienosta bisnesideasta. Pikavippiyrityksiä kuitenkin haukutaan, vaikka heillä on erinomaisesti kannattava bisnes, joka vastaa olemassa olevaan kysyntään. Ja kysyntä on valtava. Hesarin arvion mukaan pikaluottokanta on Suomessa satoja miljoonia euroja, ehkä jopa yli miljardi. Suurin osa pikalainojen ottajista maksaa velat normaalisti takaisin, eikä se aiheuta heille ongelmia.
-Yhtiöt tekevät rahaa käyttäen hyväksi ihmisten ymmärtämättömyyttä / hätää
Osittain totta. Osa pikavippien ottajista ei tajua, miten paljon korot ja erilaiset kulut kasvattavat takaisinmaksettavaa summaa. Osa tajuaa, mutta ei välitä. Elämänhallinta on niin pahasti kateissa, että tulevaisuudessa odottavat ongelmat lakaistaan maton alle, jotta voidaan tyydyttää välitön rahanhimo. Juuri nämä ihmiset todennäköisesti jättävät lainat maksamatta, minkä takia myös vastuulliset asiakkaat joutuvat maksamaan korkeita korkoja.
Jotkut ottavat pikavippejä äkilliseen ja yllättävään rahantarpeeseen, kun hätä on suuri eikä muualta saa lainaa. Onko taloudellinen hyötyminen toisen ihmisen hädästä moraalitonta? Jos on, silloin yhteiskunta on täynnä moraalittomia toimijoita. Esimerkiksi Helsingin pörssistä löytyvät Orion, Terveystalo ja Pihlajalinna tekevät bisnestä ihmisten sairauksilla ja hädällä. Altia ja Olvi hyötyvät alkoholistien hädästä. CapMan (ja Sampo omistajana) rahastaa Forenomin kautta turvapaikanhakijoiden hädällä. Asiakastieto myy luottotietoja eli sekin hyötyy ylivelkaantuneista.
Kun tarkastelua laajennetaan pörssin ulkopuolle, löytyy lukemattomia eri alojen yrityksiä, jotka tekevät rahaa muiden ihmisten hädällä. Jos joudun auto-onnettomuuteen, hyötyjinä voivat olla esimerkiksi ambulanssifirma, hinausfirma, autokorjaamo, asianajotoimisto, lääkärikeskus ja fysioterapeutti. Kaikki haluavat rahaa auttamisesta, mutta tuskin kukaan ajattelee näiden yritysten toimintaa moraalittomana.
Entä ihmiselle itselleen haitalliset kulutuspäätökset eli suoraan sanottuna tyhmyys? Onko järkevää vaatia, että yrityksen pitää olla vastuussa aikuisten ihmisten ostopäätöksistä? Jos aiheutan itselleni vakavia ongelmia kuluttamalla liikaa kaljaa ja tupakkaa, ei tulisi mieleenkään syyttää siitä S-marketin myyjää, Sinebrychoffia tai Philip Morrisia. Jos syön epäterveellisesti ja saan sydäninfarktin tai diabeteksen, onko vika HKScanissa, Fazerissa tai Keskossa? Samalla logiikalla: jos otan maksukykyyni nähden liikaa velkaa, onko syy minussa vai velan myöntäjässä?
Suomessa on tapana sysätä yksilön vastuu käyttäytymisestään yhteiskunnalle. Pikavippikeskustelussa tämä näkyy selvästi. Kun osa kansalaisista tuhoaa omilla toimillaan luottotietonsa, vika on tälläkin kertaa jossain muualla kuin peilissä.
Korkokatto ja muu lainsäädäntö voi hillitä räikeimpiä ylilyöntejä, mutta se ei poista perusongelmaa eli ihmisten vastuutonta käytöstä. Lainaamista ja koron perimistä on mahdoton estää, ellei haluta kieltää kaikkea pankkitoimintaa. On oikeudenmukaista, että työttömän nostamassa vakuudettomassa kulutusluotossa on korkeampi korko kuin hyvätuloisen ottamassa asuntolainassa. Korko on riskin hinta ja pikavipeissä riskit ovat suuret.
Yksi ratkaisu ylivelkaantumisen kitkemiseksi olisi aloittaa taloustaidon opetus heti peruskoulussa. Kun jokaiselle lapselle taotaan päähän korkomatematiikkaa ja säästämisen tärkeyttä, kukaan ei aikuisena voi sanoa, ettei tiennyt mihin ongelmiin pikavipit voivat johtaa. Suomalaisten talousosaaminen on yleisesti niin heikkoa, että koulun penkille joutaisivat vanhemmatkin. Mitä suurempi osa kansasta ymmärtää säästämisen ja sijoittamisen logiikan, sitä varmemmin pikavippiyhtiöt katoavat ajan myötä tarpeettomina.
Siihen asti sijoitan myös pikavippibisnekseen enkä häpeä sitä yhtään.
Minulle tuo pikavippiyhtälö on vaikea. Olen moneen kertaan miettinyt Norwegianin tiliä, mutta aina se on kuitekin jäännyt (koska se ei tunnut hyvältä). Toistaalta `menetän` tuolla tunteella rahaa, kun en voi saada tutota korkoa. Onneksi tein uusimman sijoituksen ja likvidiä ei nyt juurikaan edes ole, mutta viimeisen vuoden-puoli vuotta olen aina välillä uhrannut ajatuksen Norwegianille. Päätynyt aina kiikun kaakun ei tulokseen. En siis ole kyllä noita mainitsemiasi juttuja lukenut. Pitääpä lukaista.
ReplyDeleteKyllähän näistä pikavipeistä kohkataan ympäri mediaa siihen malliin, että peilistä löytyy syyllinen, jos ongelmiin päätyy näiden kanssa. Ainakin useimmiten. Vaikuttaa siltä, että ihmiset haluavat ulkoistaa oman vastuun yhteiskunnalle.
ReplyDeleteItse ajattelen pikavippifirmoista hyvin eri lailla. Luin mainitsemistasi artikkeleista tuon Hesarissa julkaistun. Suomessa melkein 400 000 ihmistä on menettänyt luottotietonsa, yksi syy on pikavipit. Yhdestä asiasta olemme sentään samaa mieltä: talouskasvatusta kouluissa pitäisi lisätä.
ReplyDelete@Mandariinipuu
ReplyDeleteSuomessa oli vuonna 2017 yli 3,5 miljoonaa ylipainoista ihmistä (THL:n tutkimus Lihavuuden yleisyys Suomessa). Yksi syy on HK:n Sininen ja Valion punainen maito. Yhdestä asiasta varmasti olemme samaa mieltä, ylipaino aiheuttaa ongelmia sekä yksilölle, että yhteiskunnalle.
Kun näitä lukuja vertaa keskenään, niin on täysin selvää, että valtiovallan pitäisi määrätä kansalaisille tietty kalorimäärä, jonka he saavat kuluttaa päivässä (vr. korkokatto).
Myös yrityksiltä pitäisi kieltää rasvaisten ruokien valmistus ja sallia ainoastaan kevytversiot ruuista, silläkin uhalla, että sen jälkeen juusto maistuu - hmmm - ei juuri miltään.
Kiitos kommenteista. Tämä on selvästi ristiriitainen ja tunteita herättävä aihe. Onneksi vapaassa markkinataloudessa jokainen meistä voi kuluttajina ja sijoittajina valita, mitkä toimialat menestyvät. Pikavippialalla menee hyvin, koska sekä lainaajia että lainan tarvitsijoita riittää. Kun noudatetaan lakia ja pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa, en näe toiminnassa paheksuttavaa.
ReplyDeleteKoko pikavippi keskustelun aloitti vuosia sitten silloinen kansanedustaja Sampsa Kataja, joka oli aikaisemmassa työssään ollut tekemisissä ihmisten kanssa, jotka olivat ajautuneet talousongelmiin.
ReplyDeleteKeskustelu on siitä asti ollut järkyttävällä tasolla. Pääasiassa on syyllistetty lainanmyöntäjiä, ei siis lainanottajia.
Ei kenellekään, joka ottaa pikavippiä, luottotililainaa, kulutusluottoa tai tekee osamaksusopimuksen tule yllätyksenä paljonko kuukausierät ovat ja kuinka kauan niitä pitää maksaa.
Olen sitä mieltä, että ainakin yksi keino ehkäistä ongelmaa on koulun rooli. Oman talouden hallinta kouluaineeksi ja äkkiä!