Ajatuksia osakemarkkinoista elokuussa 2020

Kesälomat alkavat olla ohi, joten on hyvä hetki ryhdistäytyä ja palata sorvin ääreen myös blogin kanssa. Tässä kirjoituksessa ei tule olemaan selkeää punaista lankaa, vaan kirjoittelen muistiin sekalaisia ajatuksia markkinatilanteesta ja sijoittamisesta. 

1. Tehokkaat markkinat ovat puppua

Tämän vuoden aikana pörssissä on nähty ilmiöitä, joissa ei ole pinnalta katsottuna mitään järkeä. Esimerkkeinä kurssiliikkeet osakesplitien, osakeantien ja velkakonversioiden jälkeen (mm. Talenom, Finnair, Norwegian Air Shuttle), konkurssiin tai velkasaneeraukseen hakeutuneiden yhtiöiden huimat kurssinousut (Hertz, Wirecard) sekä tiettyjen hypeyhtiöden järjettömät markkina-arvot (Nikola). 

Perinteisesti rahoitusteoriassa lähdetään siitä, että sijoittajat toimivat rationaalisesti ja arvopaperien hinnat edustavat kaikkea tietoa, joka on yleisesti saatavilla. En enää usko tähän. Markkinoilla tapahtuu lähes päivittäin asioita, joita selittää vain se, että osa sijoittajista ei toimi saatavilla olevan tiedon varassa. Vaikuttaa siltä, että osakkeita ostetaan ja myydään lähinnä tunteella. Tai ehkä päätöksenteon pohjana on tunteiden lisäksi historiallinen kurssigraafi tai peräti Inderesin tulosennuste, mutta mitään omatoimista tutkimusta ei varmasti tehdä.  

Toinen markkinahinnoittelua vääristävä tekijä on treidauksen räjähdysmäinen yleistyminen. Fundamenteistä ei tarvitse välittää - riittää, että arvaa oikein muiden sijoittajien ajatukset ja pyrkii ennakoimaan niitä. Maaliskuun kuopan jälkeen markkinoille on tullut tuhansia uusia sijoittajia (pääasiassa nuoria) ja hurjat tuotot ovat lisänneet pelihimoa. Treidaamisesta on selvästi tullut uusi nettipokeri. 

2. Tekninen analyysi toimii sittenkin! (ainakin tällä hetkellä)

Olen aina suhtautunut tekniseen analyysiin nihkeästi. Mielestäni tulevien osakekurssien arvailu menneiden hintojen perusteella on täyttä roskaa, mutta olen joutunut muuttamaan mielipidettäni. Asiahan on niin, että jos tarpeeksi suurin osa sijoittajista uskoo tähän roskaan, se alkaa toimia. Kun kurssi koskettaa kuviteltua tuki- tai vastustasoa, ja massat alkavat siinä kohtaa ostaa tai myydä, kurssi reagoi teknisen analyysin oppien mukaisesti. Sama pätee muihin TA:n indikaattoreihin. 

Teknisen analyysin toimivuus lienee ainakin osittain seurausta treidauksen suosion lisääntymisestä. 

3. Keskuspankit ovat pilanneet markkinatalouden

Keskuspankit ovat jo vuosikymmenen ajan epätoivoisesti yrittäneet luoda talouskasvua pitämällä korot alhaalla. Koronakriisin seurauksena elvytystoimet on nostettu aivan uudelle tasolle ja monet perinteiset opit on heitetty romukoppaan. Vaikka tarkoitus, laman torjunta, on tietysti hyvä, järjetön rahanpainaminen on johtanut hankaliin lieveilmiöihin. 

Ensinnäkin keskuspankkien keinotekoisesti ylläpitämä matala korkotaso on nostanut arvostuskertoimet kattoon kaikissa omaisuusluokissa. Osakkeissa p/e-kerroin 40 on monen defensiivisen yhtiön kohdalla "uusi normaali". Kun miettii pörssiyhtiön keskimääräistä elinikää ja matalan korkotason indikoimaa nihkeää talouskasvua, voi kysyä onko järkeä sijoittaa varoja kohteeseen, jonka vapaat kassavirrat maksavat sijoituksen takaisin joskus puolen vuosisadan päästä. 

Pahinta on kuitenkin se, että keskuspankkien takia riskejä ei enää hinnoitella oikein. Tätä kirjoittaessa Italian 10 vuoden valtionlainan korko on noin 1%. Jokainen voi miettiä, antaisivatko vapaasti toimivat markkinat konkurssikypsälle Italialle rahaa yhden prosentin korolla. 

Tietysti ymmärrän, että keskuspankkien on pakko toimia näin, koska vaihtoehdot ovat vielä pahempia. Ilman EKP:n osto-ohjelmia Etelä-Euroopan maat kaatuisivat välittömästi ja EU sekä euro hajoaisivat. Eurooppa ajautuisi syvään lamaan, mikä olisi inhimillisesti katsottuna turhan kova hinta p/e-kertoimien palauttamisesta houkuttelevalle tasolle. 

Atlantin toisella puolella keskuspankki FED:n tehtäväksi näyttää tulleen hintavakauden ylläpitämisen lisäksi osakekurssien jatkuvan nousun varmistaminen. Jo vuonna 2018 nähtiin, että mikäli FED ei tee niin kuin markkinat haluavat, S&P500-indeksin romahduksella FED saadaan muuttamaan politiikkaansa. Ilmeisesti tässä on osittain taustalla amerikkalaisten varallisuuden vahva sidos osakesijoituksiin. Osakekurssien ei voi antaa laskea, koska muuten ihmiset tuntevat menettävänsä omaisuutensa. 

4. Jatkan edelleen varovaista sijoitusstrategiaa

Mitä tässä pitäisi tehdä? Lyödä kaikki käteiset osakkeisiin ja nauttia ikuisesta noususta? Vai varautua järjestelmän romahdukseen ja sitä odotellessa ostaa aseita, säilykeruokaa ja kultaa?  En tiedä, mutta silläkin uhalla, että menetän tuottoja, en aio lähteä mukaan hypeen ja vouhotukseen. Sijoitan jatkossakin fundamenttien perusteella ja sellaisella riskitasolla, jolla nukun yöni rauhassa. Kyllähän se harmittaa, että suurimmat tuotot ovat tänä vuonna jääneet saamatta, koska en ole uskonut että valmiiksi kallis osake voi nousta vielä 50% tai 100% korkeammalle. 

Viime viikkoina olen valikoiden keventänyt osakepainoa sitä mukaa, kun yleinen ahneus on kasvanut. Koska kulunut vuosi on jo yllättänyt minut niin monta kertaa, en todellakaan yritä ennustaa mitä loppuvuonna tapahtuu. Jos nousu jatkuu arvostuskertoimia venyttämällä, myyn lisää. Jos tulee korjausliike alaspäin, siirryn takaisin ostolaidalle kun tuotto-odotus on taas järkevä.