Vuosi 2020 tarjosi huikeita tuottoja, mutta minulle jäi vain murusia

Historiallinen vuosi, jota muistellaan vielä vuosikymmenten päästä. 2020 koronapandemia sekoitti maailman ja tietysti samalla pörssin. Maaliskuussa koettiin kautta aikain nopein pörssiromahdus, jota seurasi ennätyksellisen nopea toipuminen. Markkinat eivät kuitenkaan kohdelleet kaikkia yhtiöitä samalla tavalla. Kasvuyhtiöiden kurssit lähtivät rakettimaiseen nousuun, joissain tapauksissa fundamenteista riippumatta, kun taas monet perinteiset teollisuuden ja finanssialan osakkeet sekä tietysti matkailualan yhtiöt jäivät jumiin koronakuoppaan.

Oman osakesalkun tuotto oli viime vuonna 7,3 prosenttia eli 8131 euroa. Suhteellisesti ja absoluuttisesti tuotto on keskinkertainen. Nordean, Nordnetin ja Dansken salkkujen kokonaissaldo 31.12.2020 oli 198.977 euroa. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 111.986 euroa. Salkun paisuminen vuodessa lähes 90 tuhannella eurolla johtuu suurelta osin pääoman lisäämisestä. 

Tärkeimpiä vertailuindeksejä seuraavat rahastot tuottivat euromääräisesti seuraavasti:

+34 %    Nasdaq 100 (iShares NASDAQ 100 UCITS ETF, SXRV)
+13 %    OMXH25GI          (Nordnet Indeksirahasto Suomi)
+7 %       S&P500                (iShares Core S&P500 ETF, SXR8)
+7 % MSCI Emerging Markets (iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF, IS3N)
+5 % MSCI World (iShares Core MSCI World UCITS ETF, EUNL) 
-3 %        Euro Stoxx 50        (Xtrackers Euro STOXX 50 UCITS ETF 1C, DXET)

+7 % Rahamiäs 

Huomattavaa on suurten indeksien heikko tuotto. Omassa valuutassa jenkki-indeksit ovat tuottaneet hyvin, mutta eurosijoittajalle tuotto on ollut kehnompi dollarin heikkenemisen takia. Helsingin pörssi pärjäsi viime vuonna erinomaisesti moneen muuhun Euroopan pörssiin verrattuna. Esimerkiksi Norjan, Iso-Britannian ja Venäjän indeksit jäivät miinukselle ja Saksakin vain hädin tuskin nollan yläpuolelle. Koko euroalueen suurimpia yhtiöitä sisältävä Euro Stoxx 50 -indeksi jäi pakkaselle. 

Oma suoritus oli indekseihin verrattuna kohtuullinen, varsinkin kun se tuli matalalla osakepainolla. Vuoden aikana salkusta vain 30-55 % oli sijoitettuna osakkeisiin ja loppu oli käteistä. Tuottoprosentti on laskettu koko salkulle, joten sijoitetun pääoman tuotto lienee ollut luokkaa 10-20%.

Silti olo sijoitusten suhteen on pettynyt. Vuonna 2020 oli tarjolla huimia tuottomahdollisuuksia, enkä tarttunut niistä mihinkään. En osannut kuvitella millaiseen euforiaan pörssi voi kiihtyä samalla kun reaalitalous yskii. Osa sijoittajista tuntuu olevan valmis maksamaan mitä tahansa muodikkaiden yhtiöiden osakkeista. Ymmärrän, että keskuspankkien rahan printtaaminen ja korkojen lasku tukevat taloutta ja osakkeita, mutta silti meno markkinoilla hirvittää. 

Ennen kuin ruoditaan kulunutta vuotta yksityiskohtaisemmin, muistellaanpa mitä lupasin tammikuussa 2020: 

• "Jatkan kuukausittaisia indeksisijoituksia, olipa markkina menossa mihin suuntaan tahansa."
• "Osakepoimintaa ja lyhyen aikavälin kaupankäyntiä voi harrastaa, kunhan perehdyn kohteisiin huolellisesti ja riski/tuotto-suhde on houkutteleva."
• "Inflaatio on hyvin alhainen, joten rahojen sijoittamisella ei ole kiire. Pitkästä noususta huolimatta joka vuosi on tarjoutunut hyviä ostopaikkoja ja erikoistilanteita. Näin käynee myös vuonna 2020. Pitää vaan odottaa rauhassa."

Pidinkö lupaukseni? Tavallaan kyllä. Kasvatin indeksisijoituksia markkinatilanteesta riippumatta. Osakepoiminta ja pienimuotoinen swing-treidaus oli kokonaisuutena voitollista. Katselin rauhassa markkinoiden vuoristorataa, enkä hötkyillyt käteiskassan kanssa. 

Jos kerran pidin sijoitussuunnitelmasta kiinni, miksi olen pettynyt? Koska sijoitussuunnitelma ei sopinut ollenkaan vallitsevaan markkinatilanteeseen. Maaliskuun romahduksessa olisi pitänyt lyödä kaikki rahat osakkeisiin - etenkin kroonisesti kalliisiin kasvuosakkeisiin. Eikä todellakaan myydä mitään pois koko vuonna. Varovaisuus oli viime vuonna surkea sijoitusstrategia.

Jälkiviisastelu on monen mielestä turhaa, mutta silti aion harrastaa sitä hieman. Vuoden vaihtuessa on hyvä hetki analysoida omaa toimintaa ja käydä läpi virheet sekä onnistumiset. Väännän ensin puukkoa haavassa ja listaan vuoden pahimmat mokat:

1. Talenomin osakkeiden myynti
   
   Myin tammikuussa Talenomit, koska arvostus ylitti ymmärrykseni ja pörssi tuntui muutenkin olevan liian euforisessa tilassa. Lopputulos: Talenom nousi sen jälkeen 100% eli menetin noin 9000 euron tuotot.
   
   
2. Liian suuri käteispaino
   
   Pörssissä suunta on ollut kohta kymmenen vuotta sama: ylöspäin. Käteiskassan päällä istuminen on tullut todella kalliiksi. Jos olisin vuodesta toiseen laittanut kaikki ylimääräiset käteiset mihin tahansa suureen indeksirahastoon, olisin nyt vähintään kymmeniä tuhansia euroja varakkaampi. 
   
   
3. Koronakuopassa sekoilu
   
   Maaliskuussa kurssien ollessa alimmillaan tein kaksi kallista virhettä: myin Nohot ja jäin odottelemaan kurssien laskua vielä alemmaksi. Realisoin noin 2700 euron tappiot, enkä uskaltanut ostaa kuin hieman normaalia suuremman erän indeksirahastoja. Jäin voittajien kyydistä. 

Jotta kirjoitus ei menisi pelkästään synkistelyksi, listataan myös onnistumisia:

Salkun tähdet vuonna 2020:

1. Intervacc   +192%
2. Qt Group   +144%
3. Revenio     +92%

Valitettavasti näitä supernousijoita oli liian pienellä painolla salkussa, jotta se olisi näkynyt kunnolla kokonaistuotossa.  

Suurimmat realisoidut myyntivoitot:

1. Talenom,   luovutusvoitto 6673 euroa, +295 %
2. Hoivatilat,  luovutusvoitto 4845 euroa, +248 %
3. Match Group, luovutusvoitto 1219 euroa, +309 % 

Suurimmat realisoidut tappiot:

1. Noho Partners, luovutustappio 2698 euroa, -59 %
2. Nokian Tyres,  luovutustappio 72 euroa, -5 %
3. Norwegian Finans Holding, luovutustappio 55 euroa, -3 %

Salkun parhaat osingonmaksajat(brutto):

1. Sampo, 555 euroa
2. AstraZeneca, 120 euroa
3. Citycon, 100 euroa

Osinkovuosi oli surkein pitkään aikaan. Yhteensä osinkoja tuli vuoden aikana 1313 euroa. Se on melkein puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna (2239 euroa).

Entäpä tuleva vuosi? Toistanko samat virheet uudelleen vai teenkö muutoksia sijoitussuunnitelmaan?

Tilanne on ristiriitainen. Kasvuyhtiöiden korkeat kertoimet epäilyttävät ja halvat arvo-osakkeet eivät näytä tuottavan mitään. Toisaalta kun korot on painettu nollaan pitkälle tulevaisuuteen, osakkeiden arvot voivat olla teoriassa äärettömän korkeita. Nousun jatkumiselle ei ole estettä, jos sijoittajien usko kasvuosakkeisiin pysyy vahvana. Eri omaisuusluokista vain osakkeet ja kiinteistöt tarjoavat positiivista reaalituottoa. Niinpä maailman sijoitusvarallisuus ja keskuspankkien printtaama raha hakeutuu osakkeisiin ja pysyy siellä niin kauan kuin tilanteeseen tulee selvä muutos. 

Osakekuplan paisuessa tekisi mieli jatkaa varovaisella linjalla. Mutta kuten olen saanut kantapään kautta oppia, varovaisuus on ollut virhe osakemarkkinoilla jo kymmenen vuoden ajan. Todennäköisesti lähden vuoteen 2021 samalla kompromissilinjalla kuin aiempiin vuosiin. Kasvatan säännöllisesti indeksisijoituksia, teen harkittuja osakepoimintoja ja pidän sijoitusasteen maltillisena. Korkeimmat tuotot jäävät saamatta, mutta olen kuitenkin juhlissa mukana. Omaisuutta on kertynyt sen verran, että pääoman suojeleminen on tärkeämpää kuin yltiöpäinen riskinotto. 

Hyvää alkanutta vuotta 2021 ja onnea sijoituksiin kaikille blogin lukijoille!