Salkun Q2: sadantuhannen euron maaginen raja lähestyy

Osakesalkku lähti varovaiseen nousuun muutaman kvartaalin masennuksen jälkeen. Nousua edellisen kvartaalin lopusta tuli 5,9 %. Vuoden alusta ollaan plussalla 6,8 %. Lisäsin salkkuun uutta pääomaa 7693 euroa. Arvonnousun, myyntivoittojen ja pääoman lisäyksen jälkeen osakesalkun markkina-arvo on nyt 96887 euroa (sisältäen arvo-osuustilillä olevan käteisen).

Q2:lla tein muutaman ison myynnin. Restamaxin myynnistä kirjoitin jo aiemmin. Toinen suuri kauppa oli Adobe Systemsin myynti Nordean salkusta. Vaikka Adobe on erittäin laadukas ja huippukannattava ohjelmistoyhtiö, osakkeen arvostus on SaaS-buumin myötä noussut niin älyttömäksi, etten enää ymmärrä sitä. Vanhan viisauden mukaan ei pidä sijoittaa sellaiseen, mitä ei ymmärrä.

Myyntihetkellä kesäkuun puolivälissä Adoben price-to-sales -kerroin oli 14 ja kuluvan vuoden ennustettu p/e-luku 50. Vaikka tulos tuplaantuisi, osake olisi silti kohtuullisen kallis. En usko, että maailmanlaajuisesti toimiva jättiyhtiö voi kasvaa loputtomasti kymmeniä prosentteja vuodessa. Ostin Adobea useassa erässä viime vuonna, jolloin keskihinnaksi tuli 144 usd. Myin osakkeet hintaan 255 usd, joten sain Adobesta alle vuodessa 71% tuoton valuuttakurssit huomioiden.

Restamaxin ja Adoben myynneistä vapautuneita rahoja olen sijoitellut muutamaan pienyhtiöön, joissa näen nousupotentiaalia.

Teollisuuden henkilöstövuokraaja ja alihankkija Enersense listautui pörssiin huhtikuussa. Antia ei merkitty täyteen ja yleinen mielipide yhtiötä kohtaan oli epäluuloinen Olkiluoto-projektin takia. Kurssi on lasketellut listautumishinnasta yli 10% alaspäin. Enersense käytännössä tipahti suoraan pörssin roskakoriin, vaikka bisnes on järkevää ja kannattavaa. Olen tutustunut huolellisesti Enersenseen ja oma näkemykseni on, että tässä tapauksessa tuoton ja riskin suhde on sijoittajalle houkutteleva. Yhtiö on nykyhinnallaan (5,19e) fundamenttipohjaisesti edullinen ja uskon, että kasvu jatkuu. Inderesin tavoitehinta osakkeelle on 6,70 euroa ja suositus osta.

Toinen uusi sijoitus on viime syksynä listautunut norjalainen it-konsultti Webstep. Yhtiö vaikuttaa laadukkaalta, mutta ei ole niin kallis kuin suomalaiset verrokkinsa Vincit ja Gofore. Katsotaan tuleeko tästä Norjan seikkailusta turskaa vai kruunuja.

Kokeilin myös veivausta SaaS-yhtiö Efectellä, mutta Inderesin hehkutus ei saanut kurssia nousemaan toivotulla tavalla. Koska yhtiö on vielä parin vuoden ajan tappiollinen ja markkinoilla ehtii tapahtua paljon ennen break-eveniä, luovuin Efectestä. Tästä vedonlyönnistä jäi kulujen jälkeen voittoa 28 euroa.

Lisäksi tankkasin Sampoa, Siiliä, Cityconia, UPM:ää, Titaniumia, Intrumia ja Nordeaa. Ostojen runsas määrä selittyy osittain Nordnetin 0,99e kampanjan hyödyntämisellä. Admicomin annista saadut osakkeet myin pois.

Osinkoja tuli kvartaalin aikana 1059 euroa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Bank Norwegianiin pistin taas ylimääräisen kymppitonnin korkoa kasvamaan.


Q2/2018
Ostot:

Citycon
Efecte
Enersense
Intrum
Nordea
Sampo
Siili
Titanium
UPM
Webstep


Myynnit:

Admicom
Adobe Systems
Efecte
Restamax


Osingot:
1059 e

Korkotulot:
355 e

Lisää listautumisia: Kojamo ja VMP

Vaikka Suomi hiljenee vähitellen kesälomille, pörssin eteisessä on kiireistä. Tätä kirjoittaessa kaksi uutta yhtiötä haluaa osakkeensa julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö Kojamo pyrkii päälistalle ja henkilöstövuokrausfirma VMP First North -markkinapaikalle.

Aiemmin keväällä sijoittajilla oli mahdollisuus ostaa yhtäaikaa saunaa ja viinaa osakkeiden muodossa. Nyt samanaikaisesti on tarjolla kaksi todella hölmön nimen valinnutta yhtiötä. Kojamo on vääntynyt sosiaalisessa mediassa Koijaamoksi (koijata = huijata), ja lyhenne VMP tarkoittaa nuorisoslangissa jotain muuta kuin Varamiespalvelua.

Mutta ajatellaan positiivisesti, että nimi ei miestä tai yhtiötä pahenna. Pitäisikö näihin laittaa rahojaan?

Molemmissa listautumisissa ärsyttää ensinnäkin hintahaarukan käyttö. Eipä tule mieleen muita kaupankäynnin muotoja, jossa ostaja joutuu sitoutumaan kaupantekoon tietämättä mikä on hyödykkeen myyntihinta. Näissä anneissa instituutiot määräävät hinnan ja piensijoittajat joutuvat alistumaan siihen. Niinpä Kojamoon ja VMP:hen sijoittavan tulee varautua hintahaarukan maksimihintaan (vaikka en usko, että se lopulta toteutuu kummassakaan). Kojamon merkintähinta on 8,50 - 10,00 euroa ja VMP:n 4,50 - 5,75 euroa osakkeelta.

En ole innostunut suorasta asuntosijoittamisesta, mutta voisin harkita sijoittamista pörssilistattuun asuntosijoitusyhtiöön. Näin saisi pienellä summalla erittäin laajan hajautuksen ja kohtuullisen turvallisen tuoton. Tästä näkökulmasta Kojamo olisi hyvin kiinnostava yhtiö. Taidan silti jättää Kojamon listautumisen väliin kahdesta syystä:
1. Osakkeen hinta haarukan yläpäässä ei vaikuta kovin edulliselta. Karo Hämäläinen on tehnyt fiksun analyysin yhtiöstä, suosittelen lukemaan.
2. Kyse on osakemyynnistä eli vanhojen omistajien rahastuksesta. Vanhat omistajat tarkoittaa tässä tapauksessa ay-liikettä, jonka touhuja en halua tukea omilla rahoillani.

VMP on mukana merkittävässä megatrendissä eli työelämän muuttumisessa kohti vuokratyötä ja yrittäjyyttä. Kilpailu on markkinoilla kovaa, mutta toimialan kasvun myötä kakkua on riittänyt kaikille. Tutkin VMP:n listalleottoesitettä, mutta täytyy tunnustaa, että osaamiseni ei riitä tekemään järkevää arvonmääritystä VMP:stä. 2017 tehtyjen lukuisten yrityskauppojen ja rahoitusjärjestelyjen jälkeen VMP:n tuorein tilinpäätös on kovin vaikeasti tulkittava. Vaikka tarjolla on pro forma -luvut, en siltikään ole ihan varma, millaista tulosta tältä vuodelta pitäisi odottaa. Vaikuttaa siltä, että pääomasijoittaja Sentica on pistänyt VMP:n kiireellä listautumiskuntoon.

Lisäksi VMP:ssä ärsyttää yleisöannin naurettavan pieni koko. Tarjolla on vain 400 000 osaketta, joten piensijoittajat saavat luultavasti murto-osan merkinnöistään. Siinä voisi olla pikavoiton mahdollisuus, mutta en tiedä jaksanko sitoa pääomaa muutaman euron kaljarahojen takia.

Tällä hetkellä fiilis on se, että jätän molemmat annit väliin. Osakkeita voi aina ostaa myöhemmin pörssistä, jos näkemys yhtiöstä muuttuu.

Parhaat podcastit, blogit, videot, foorumit ja lehdet, joita sijoittajan kannattaa seurata

Sijoittajan ongelma ei ole nykyään tiedon puute vaan infoähky. Taloudesta, osakemarkkinoista ja pörssiyrityksistä on saatavilla niin paljon informaatiota, että saattaa olla vaikeaa erottaa olennaiset asiat tyhjänpäiväisestä kohinasta. Jos reagoisi jokaiseen uutiseen, saisi vuorotellen paniikkimyydä koko osakesalkkunsa ja seuraavana päivänä ostaa kaiken takaisin.

Yksi merkittävä muutos takavuosien tiedonvälitykseen on sosiaalisen median nousu hyödylliseksi tietolähteeksi. On muutamia tapauksia, joissa ensimmäisenä netin keskustelupalstalla esitetty väite tai huhu on myöhemmin osoittautunut todeksi ja vaikuttanut yrityksen pörssikurssiin. Kuuluisin tapaus lienee Orava Asuntorahaston kestämätön toimintamalli. Sitä ruodittiin erittäin seikkaperäisesti Kauppalehden keskustelufoorumilla, vaikka Oravaa seuraava analyysitalo ei nähnyt yhtiössä mitään ongelmia.

Listasin tähän sellaisia suomenkielisiä lehtiä, videoita, podcasteja, blogeja ja foorumeita, joita seuraan säännöllisesti ja joista olen saanut hyödyllistä tietoa omien sijoituspäätösten tueksi. Lista on siis subjektiivinen eikä kaiken kattava linkkilista.

Lehdet:

• Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä
  
  Alma Talentin talouslehdet uutisoivat perusasiat talouden ja yritysten tilanteesta. Valitettavasti monet uutiset ovat aiemmin mainitsemaani pintakohinaa ja syvällinen analyysi puuttuu. Varsinkin Kauppalehti ja Arvopaperi ovat netissä turhan sensaatiohakuisia. Otsikot vilkaisemalla saa kuitenkin nopeasti yleiskäsityksen, mitä taloudessa tänään tapahtuu. Talouselämä on mielestäni kolmikon laadukkain ja kiinnostavin lehti.
  
  
• Karon pörssi
  
  Vapaa toimittaja Karo Hämäläinen kirjoittaa moneen paikkaan, mutta sijoittajalle parasta antia on hänen Taloustaito-lehteen kirjoittamat artikkelit. Tarjolla on kriittistä ja laadukasta talousjournalismia mm. listautuvista yhtiöistä.

Televisio ja videot:

• Inderes-tv
  
  Inderes on nerokkaasti luonut analyysibisneksensä ympärille oman median. Näin he pystyvät myymään näkyvyyttä asiakkailleen eli pörssiyhtiöille. Inderesin videoissa ollaan hyvin ajan hermolla ja parhaimmillaan katsoja voi nauttia analyytikon kommenteista reaaliajassa, kun jotain kiinnostavaa tapahtuu. Videoilla ruoditaan pääasiassa asiakasyrityksiin liittyviä uutisia ja käänteitä, mutta välillä tarjolla on esimerkiksi opetusvideoita ja yleisempää sijoituskeskustelua. Some-evankelista Verneri Pulkkisesta on kasvanut karismaattinen tv-juontaja ja talkshow-isäntä. Analyytikot ovat vuosien varrella oppineet luonteviksi esiintyjiksi ja haastattelijoiksi. Inderes on edelläkävijä myös tulosjulkistusten livestriimauksessa, mistä heille suuri kiitos.
  
  
• Markkinaraati
  
  Mtv3:n Huomenta Suomen sijoitusaiheinen aamuohjelma tulee aina liian aikaisin, jotta ehtisin katsoa sen suorana, mutta onneksi Markkinaraadin löytää myös Youtubesta. Jesse Kamrasin vetämä keskustelu on sujuvaa ja aiheet käsittelevät monipuolisesti taloutta ja sijoittamista. Ylen aamu-tv:ssä on vastaava ohjelma Jälkipörssi, mutta sitä tulee katsottua harvoin. 

Podcastit ja radio:

• Yle Pörssipäivä
  
  Yle Puheen Pörssipäivä on mielestäni tämän hetken paras radio-ohjelma/podcast. Aiheet ja vieraat ovat lähes joka viikko mielenkiintoisia ja toimittaja Mikko Jylhä pitää keskustelun hyvin hallinnassa.
  
  
• InderesPodi
  
  Inderes on lähtenyt valloittamaan myös podcast-maailmaa. Inderes-podia on julkaistu vasta kuusi jaksoa, mutta niiden perusteella tulevaisuus näyttää lupaavalta. Aihevalinnat ovat tässäkin monipuolisia ja itse pidin erityisesti Mikael Rautasen teknologiapohdinnoista. Myös Heikkilä&Vilen Show löytyy podcastina Soundcloudista.
  
  
• Nordea Markets Insights
  
  Nordea Marketsin podcastissa puhutaan ekonomistien johdolla talouden suurista linjoista. Jaksot ovat hieman kuivia, mutta tietoa ja dataa on tarjolla sitäkin enemmän. Kannattaa kuunnella, jos makrotalous kiinnostaa.
  
  
• Nordnet rahapodi
  
  Miikka Luukkosen ja Martin Paasin rahapodi lienee Suomen suosituin sijoitusaiheinen podcast. Omaan makuuni tämä podi on turhan viihteellinen ja tyhjänpäiväistä lätinää on liikaa. Asiasisältökin on suunnattu lähinnä aloittelijoille. Toivoisin muutosta asiallisempaan suuntaan.

Blogit:

• Sijoitustiedon Daytrader
  
  Nimimerkillä Daytrader kirjoittava treidaaja kertoo kaupankäynnistään ja talousnäkemyksistään Sijoitustiedon blogissa. Vaikka itse en päiväkaupasta innostu, herran ajatukset ja näkemykset ovat mielenkiintoista seurattavaa. Sijoitustiedosta löytyy myös muita kiinnostavia blogeja ja artikkeleita, joista suosittelen erityisesti Aki Pyysingin kirjoituksia.
  
  
• PhoebusBlogi
  
  Konkarirahastonhoitaja Anders Oldenburg vastailee yleisön kysymyksiin Seligsonin blogissa. Vaikka Phoebus-rahaston yhtiöt eivät kiinnostaisi, on Oldenburgilla paljon viisasta sanottavaa sijoittamisesta ja markkinoista.

Keskustelufoorumit:

• Sijoitustieto
  
  Tämän hetken laadukkain sijoittamiseen keskittynyt suomenkielinen keskustelufoorumi. Keskustelun taso pysyy korkeana, kun osallistujilla on ymmärrystä osakemarkkinoista ja turhanpäiväinen inttäminen ja henkilökohtaiset tölväisyt pysyvät poissa.
  
  
• Nordnetin Shareville
  
  Nordnetin kehittämä sosiaalinen alusta on nerokas: eräänlainen arvo-osuustilin ja Facebookin yhdistelmä. Keskustelujen taso vaihtelee todella paljon. Sharevillessä parasta on mahdollisuus katsoa keskustelijoiden omia osakesalkkuja tai kaupankäyntiä. Näin voi helposti päätellä kuinka paljon painoarvoa nimimerkin puheille kannattaa antaa.
  
  
• Kauppalehden foorumi
  
  Kauppalehden keskustelufoorumi oli vielä joitain vuosia sitten lajinsa ykkönen, mutta nykyään en jaksa vierailla siellä. 99% keskustelusta on p**kanjauhamista, jonka informaatioarvo on nolla. Varsinkin suuryhtiöiden ketjut ovat lukukelvottomia, kun tietyt nimimerkit kettuilevat toisilleen satojen viestien edestä. Pienyhtiöiden ketjuissa on ajoittain järkevää keskustelua. Kauppalehden foorumi kaipaisi tiukempaa moderointia.
  
  
• Facebookin Sijoituskerho
  
  Massiiviseksi paisunut face-ryhmä alkaa olla jo vaikeasti seurattava, koska uusia viestiä tulee niin paljon. Kun tuulipukukansa väittelee osakkeista, argumentit ja asiantuntemus eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia. Seuraan Sijoituskerhoa lähinnä viihdemielessä (etenkin eräs itseriittoinen guru perheineen tarjoaa säännöllisesti viihdettä lukijoille). 

Jos listasta puuttui mielestäsi jotain olennaista, vinkkaa kommenttikenttään!

Luottamukseni Nordeaan horjuu - pitäisikö myydä?

Nordea julkaisi Q1-tuloksensa 25.4.2018. Se oli minulle pettymys. Ensisilmäyksellä tulos näytti hyvältä: epsiä tuli mukavat 0,20 euroa osakkeelta. Kun raporttiin pureutui syvällisemmin, tunnelmat muuttuivat.

Mutta ennen Nordean nykyhetken analysointia palataan ajassa viisi vuotta taaksepäin, vuoteen 2013. Silloin käytännössä kaikki pankkiasiointini tapahtui suomalaisten kivijalkapankkien kautta. Olin Nordean ja Pop-ryhmän asiakas. Koko rahoitusvarallisuuteni oli näiden kahden pankin tileillä.

Entä nyt, vuonna 2018?

• Ylimääräinen käteinen on Bank Norwegianin tilillä. 1,75% talletuskorko on moninkertainen kivijalkapankkeihin verrattuna.
• Luottokorttina on Norwegianin kuluton Visa. Kortti toimii erinomaisesti kaikkialla maailmassa ja luottoraja on korkeampi kuin suomalaispankkien korteissa. 
• Pankkikorttina on S-pankin vihreä debit-kortti, jolla ostan ruoat, bensat ym. ja kerään samalla bonukset. 
• Osakkeet ja rahastot ovat pääosin Nordnetin säilytyksessä.

Pop-pankin asiakkuudesta luovuin jo pari vuotta sitten. Palvelumaksut nousivat vuosi vuodelta, vaikka palvelin itse itseäni. Konttorissa en käynyt kertaakaan.

Nordeaa tarvitsen oikeastaan vain käyttötilin takia. Tilillä on minimimäärä rahaa juoksevien raha-asioiden hoitoon. Nordean arvo-osuustilillä on myös osakkeita, mutta kuitenkin pieni määrä Nordnetin osakesalkkuun verrattuna.

Tässä yhteydessä voikin antaa sapiskaa Nordealle sekavista ja hankalasti käytettävistä verkkopalveluista. Ihmettelen, miten kukaan on pystynyt luomaan niin epäloogisen valikkorakenteen verkkopankkiin? Monien tavallisten asioiden hoitamiseksi joutuu seikkailemaan loputtomissa alavalikoissa, jotka on vieläpä nimetty siten, ettei vahingossakaan klikkaisi oikeasta kohdasta. (Kokeilkaapa vaikka etsiä yhteenveto tilille maksetuista osingoista...) Asiakaspalveluun ei ongelmatilanteissa saa yhteyttä, koska chatissa jonotusajat ovat 20 minuutin luokkaa.

Jos joku uusi digitaalinen toimija tarjoaisi käyttötilin ja maksupalvelut edullisesti ja nykyaikaisella käyttöliittymällä, lopettaisin ilomielin Nordean palvelujen käytön.

Tämä kritiikki olkoon johdantona Nordean Q1-tulosanalyysiin.

Nordean tulos muodostuu pääosin kahdesta komponentista: korkokatteesta ja palkkiotuotoista. Korkokate on laskenut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien. Matalien korkojen aikana Nordea on pystynyt yllättävän hyvin haalimaan tuottoja, mutta viimeiset kaksi kvartaalia ovat olleet heikkoja. Palkkiotuotot ovat kasvaneet osakemarkkinoiden nousun myötä, mutta Q1:llä nekin kääntyivät laskuun.

Valitettavasti korot eivät nouse Euroopassa vielä vähään aikaan. Luultavasti ensimmäiset nostot nähdään EKP:ltä aikaisintaan 2019 lopussa. Jos USA:n talous hyytyy ennen sitä, Eurooppa putoaa perässä eikä euroalueella päästä ollenkaan nostamaan korkoja.

Q1/2018 näennäisen hyvä tulos ei johtunut korkokatteen tai palkkioiden noususta, vaan lähes pelkästään kirjanpidollisista käyvän arvon muutoksista. Jos tämä kikkailu (135 Meur) jätetään pois, operatiivinen tulos on itse asiassa huonompi kuin Q4/2017. Toisaalta kulut pienenivät, joten viivan alle jäi lopulta enemmän kuin Q4:llä.

Suurin osa kansasta on vielä uskollisia isoille pankeille, mutta luulen, että tämä muuttuu mitä pidemmälle digitalisaatio etenee. Raha on nykyään vain numeroita kännykän tai tietokoneen ruudulla, eikä konttoreita tarvita mihinkään. Kuluttajien hintatietoisuus lisääntyy, eikä tyhjästä haluta maksaa. Talletukset ja lainat siirretään sinne missä korko on asiakkaalle edullisin. Sijoitukset menevät sinne missä kulut ovat pienimmät. Digiaikana palveluiden kilpailutus ja vaihto sujuu parissa minuutissa. Kun toimijat ovat talletussuojan piirissä, riskit ovat kuluttajalle olemattomia.

Ruotsissa voi jo nyt ottaa asuntolainan netistä. Mm. Enkla ja Stabelo tarjoavat erittäin edullisia asuntolainoja, jotka tietysti ovat myöntäjille kannattavia heidän kevyen kulurakenteensa takia. Nordea ja muut kivijalkapankit tulevat häviämään merkittävän määrän asiakkaita näille uusille toimijoille.

On vaikeaa nähdä mikä kääntäisi Nordean suunnan. Vaikka pankki on uudistunut, pienet haastajat tekevät silti kaiken paremmin ja pienemmillä kuluilla. Bisnestä murennetaan kaikilla rintamilla eikä paluuta vanhoihin hyviin aikoihin ole. Nordean tuloskasvu voi syntyä vain vähentämällä kuluja nopeammin kuin tuotot ehtyvät.

Jos ajatellaan positiivisesti, että Nordean tuloksen heikentyminen loppuisi ja pankki pystyisi pitämään yllä nykyistä tuloskuntoa, oikaistua osakekohtaista tulosta tulisi tälle vuodelle arviolta 0,70 e. P/E-luvulla 12 se tarkoittaisi, että Nordean osakkeen käypä hinta olisi 8,40 euroa. Näin laskettuna Nordean osake on tällä hetkellä suhteellisen oikein hinnoiteltu, vaikka moni väittää Nordeaa halvaksi.

Tietysti Nordea on ylikapitalisoitunut eikä muhkea osinko ole lähivuosina vaarassa, mutta kovin pitkälle tulevaisuuteen osinko ei voi olla tulosta suurempi. Muutenkin on hölmöä ostaa osaketta vain siksi, että saisi yhtiön kassassa makaavaa ylimääräistä rahaa osinkoina. Kun verottaja vie välistä neljänneksen, ei tällaisessa rahan kierrättämisessä ole mitään järkeä.

Nordean 2017 viimeinen kvartaali oli pettymys, mutta ajattelin että se olisi väliaikainen notkahdus. Nyt näyttää siltä, että Nordean tuotot jäävät pitkäksi aikaa alemmalle tasolle. Eikä ihme, sillä olen itse osasyyllinen huonoon kehitykseen. Olen siirtänyt pankkiasiointini suurelta osin pois Nordeasta.

Vaikka Nordea on kivijalkapankkien sarjassa digitalisaation eturintamassa, se ei paljon lohduta, kun parempia vaihtoehtoja on tarjolla. Nordealla on liikaa menneisyyden painolastia, eikä edes hallituksen puheenjohtaja, turbokapitalisti Nalle Wahlroos ole pystynyt saneeraamaan ylimitoitettua konttoriverkostoa ja surkeita it-järjestelmiä tarpeeksi nopeasti. Nordeasta on tullut dinosaurus, joka ei ole enää kuluttajan näkökulmasta kilpailukykyinen.

Harkitsen vakavasti Nordean osakkeiden myymistä.

Myin Restamaxit

Myin eilen (19.4.) Restamaxin osakkeet pois hintaan 11,90 euroa. Kurssi on noussut viimeisen kolmen kuukauden aikana lähes 40%, mitä pidän ylilyöntinä. Maaliskuussa Restamax ilmoitti harkitsevansa henkilöstövuokrausyhtiö Smilen listaamista, jonka jälkeen Inderes nosti yhtiön tavoitehintaa 10 euroon. Huhtikuun alussa Restamax ilmoitti ostavansa Royal Ravintolat ja Inderes nosti uudelleen tavoitehintaa 12 euroon.

Restamaxilla on todella kovat kasvutavoitteet ja osakkeen nousu heijastelee tietysti näitä odotuksia. Oma osuutensa nousuun lienee myös Inderes-efektillä.

Tämän vuoden ennustetulla tuloksella Restamaxin arvostus on ravintolayhtiölle korkea. Lisäksi Royal Ravintoloista maksettava kauppahinta vaikuttaa kalliilta, varsinkin kun Royalin kannattavuus on surkea. Valitettavasti en usko, että Royal muuttuu kannattavaksi niin nopeasti kuin Inderes ennustaa. Restamaxin aggressiivisiin yritysostoihin perustuva kasvu on tähän mennessä näkynyt huonosti tuloslaskelman alimmalla rivillä. Poistot syövät tulosta ja Royal-oston jälkeen velkataakka kasvaa todella isoksi. Restamaxin Tanskan valloitukseen suhtaudun myöskin hieman skeptisesti.

Restamaxin yli 11 euron kurssiin on ladattu valtavasti tulevaisuuden odotuksia eikä pettymyksiin ole varaa. Kaiken pitäisi onnistua täydellisesti, aurinkoisia terassikelejä myöten. Isot muutokset isoissa yrityksissä harvoin toteutuvat ilman ongelmia. Nousukausi antaa vetoapua ravintola-alalle, mutta pelkään, että seuraava taantuma ehtii iskeä ennen kuin Restamax on saanut kokonaisuuden iskuun.

Sain Restamaxista kahdessa vuodessa erinomaiset tuotot. Ostojen keskihinta oli 5,39 e, joten arvonnousua tuli noin 120% ja siihen vielä osingot päälle. Restamax oli myyntihetkellä salkkuni viidenneksi suurin omistus. Käteistä rahaa on nyt salkussa yllin kyllin, mutta katselen rauhassa millaisia käänteitä markkinoilla tapahtuu ja odottelen uusia houkuttelevia ostopaikkoja.

Listautumishuuma on ohi

Tämän vuoden aikana Helsingin pörssin päälistalle ja First North -markkinapaikalle on listautunut viisi yhtiötä. Vuoden ensimmäinen listautuja Admicom tarjosi vielä kelpo tuotot sijoittajille. Merkintähinta oli 9,80 euroa ja kurssi nousi heti kaupankäynnin alettua. Tällä hetkellä Admicomin osake maksaa 14,08 e.

Sitten alkoi alamäki.

Poronluuyhtiö BBS-Bioactive Bone Substitutesin tarina ei vedonnut sijoittajiin ja anti jäi vajaaksi. Yhtiö tavoitteli 7,7 miljoonaa euroa, mutta sai vain 3,5 miljoonaa. Merkintähinta oli 5,50 euroa ja ensimmäisestä päivästä lähtien on menty vain alemmaksi. Nyt osaketta voi ostaa pörssistä hintaan 3,90 e.

Harvian ja Altian listautumiset saivat paljon mediahuomiota ja niihin lähti mukaan niin instituutiota, rahastoja kuin piensijoittajiakin. Molemmat ylimerkittiin, mikä enteili nousujohteista aloitusta kaupankäynnille. Kireähkö hinnoittelu, yhtiöiden vaatimattomat kasvunäkymät ja samaan aikaan sattunut osakemarkkinoiden yleinen lasku johtivat kuitenkin siihen, ettei näistä listautumisista irronnut kummoisia tuottoja.
Harvian merkintähinta oli 5,00 euroa ja kurssi nyt 5,01 e.
Altian merkintähinta oli 7,50 euroa ja kurssi nyt 8,04 e.

Uusimman pörssitulokkaan Enersensen anti floppasi pahasti, vaikka yhtiö oli ostanut markkinointitukea analyysitalo Inderesiltä. Suursijoittajat pysyivät poissa eivätkä edes piensijoittajat nielleet Inderesin kasvuennusteita. Enersense keräsi annissa vain 6,5 miljoonaa euroa suunnitellun 17 miljoonan sijasta. Merkintähinta oli 5,90 euroa osakkeelta ja kaupankäynti alkaa ensi viikon tiistaina.

Näyttää siltä, että suurin hype listautumismarkkinalla on ohi. Se on hyvä ja huono asia. Hyvä puoli on sijoittajien varovaisuuuden lisääntyminen. Viime vuonna ilmapiiri oli sellainen, että listautumisiin kannatti osallistua jo pikavoittojen takia. Ahneus sai monet sijoittamaan ilman riittävää perehtymistä listautuvan yhtiön arvostustasoon tai tuloksentekokykyyn. Kupla puhkesi viimeistään Rovion romahduksen jälkeen. Nyt härski rahastaminen osakemyynneillä on vaikeampaa, mikä on terve muutos markkinoilla.

Toivottavasti pettymykset viime aikojen listautumisissa eivät johda sijoittajien rahahanojen sulkeutumiseen. Suomalaisten vaurastumista ajatellen olisi ikävää, jos kasvurahoitusta tarvitsevat hyvin hoidetut yritykset jäävät pörssin ulkopuolelle.

Salkun Q1: vuoristorataa ja shoppailua

Vuoden alku on ollut pörsseissä melkoista vuoristorataa. Näin myös omassa salkussa. Ylä- ja alamäkien jälkeen Q1 päättyi suunnilleen lähtöpisteeseen, 0,8 % plussalle. Euroissa salkun markkina-arvo on nyt 84 216 euroa.

Viime vuoden ennätysmatala volatiliteetti pörssissä oli poikkeuksellista ja nyt palattiin normaaliin päiväjärjestykseen. Osakesijoittamisen luonteeseen kuuluu hintojen heilunta eikä sitä kannata säikähtää. Muiden hermoilu tarjoaa pitkäjänteiselle sijoittajalle hyviä ostopaikkoja.

Ensimmäisen kvartaalin aikana tankkasin reippaasti lisää Goforea, jota onnistuin ostamaan 7,30-7,60 eurolla ennen Inderesin seurannan alkua.  Gofore on nyt salkkuni toiseksi suurin omistus. Kasvatin vuotuista osinkovirtaa lisäämällä Nordeaa ja Realty Incomea. Osallistuin Admicomin antiin, mutta sain osakkeita niin vähän, että hyvistä tuottoprosenteista huolimatta euromääräinen arvonnousu jäi pieneksi.

Uusina yhtiöinä salkkuuni tulivat Cargotec, Citycon ja Intrum Justitia. Kaikkien kolmen kurssit ovat lasketelleet viime aikoina reilusti alaspäin ja näen ne nykyarvostuksella mielenkiintoisina sijoituskohteina.

Cargotec on muuntautumassa laitetoimittajasta kohti älykästä lastinkäsittelyä ja vakaata huoltoliiketoimintaa. Satamien ja konttiliikenteen automaatio on maailman mittakaavassa vasta alkuvaiheessa. Huipputeknologiaan ja ohjelmistokehitykseen investoineella Cargotecilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä tällä sektorilla. Megatrendit tukevat Cargotecin pitkän ajan kasvua. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että Cargotec on ainoa suomalaisyhtiö, joka löytyy useista robotiikka/tekoäly -etf:stä (mm. Global X Robotics & Artificial Intelligence ETF).

Cityconia on käsittääkseni painanut pettymys vuoden 2018 ohjeistukseen, nousupaine koroissa sekä pelko siitä, että verkkokauppa autioittaa kauppakeskukset. Pidän osaketta edullisena niin taseen, tuloksen kuin osinkotuoton perusteella. On totta, että verkkokauppa syö kivijalkaliikkeiden myyntiä joissain vähittäiskaupan ryhmissä, mutta vaikutus ei ole yhtä suuri kaikkialla. Cityconin kiinteistöissä vuokralaisina on paljon muutakin kuin kauppoja: esimerkiksi ravintoloita, elokuvateattereita, kuntosaleja ja lääkäriasemia. Kiinteistöt sijaitsevat liikennevirtojen keskellä ja tiloja on modernisoitu vastamaan muuttuvia tarpeita. Suurin omistaja Gazit Globe on ostanut Cityconin osakkeita alkuvuodesta 16 miljoonalla eurolla nostaen omistuksensa 45,5 prosenttiin. Vanhan viisauden mukaan sisäpiiriä kannattaa peesata.

Intrum Justitia on ollut laskussa viime vuoden Lindorff-fuusiosta lähtien. Fuusion läpivieminen on pudottanut osakekohtaista tulosta, kilpailu on painanut marginaaleja ja Intrumin oma velkataakka on kasvanut. Jos yritysjohdon puheisiin on luottaminen, notkahdus on ohimenevä ja kohta Euroopan suurin luotonhallintayhtiö pääsee tekemään entistä isompaa tulosta. Katsotaan miten tässä käy.

Salkussa myyntiin menivät heikosti tuottaneet Castellum ja Medtronic. Yhtiöinä näissä ei ole mitään vikaa, mutta yritän pitää salkussa olevien osakkeiden määrän jotenkin hallinnassa, jotta pystyn seuraamaan omistuksiani.

Osinkoja tuli 893 euroa, mikä on yli 60 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Bank Norwegianin sotakassa jauhaa korkotuloja noin 100 euroa kuukaudessa.


Q1/2018
Ostot:

Admicom (listautuminen)
Cargotec
Citycon
Gofore
Intrum Justitia
Nordea
Nordnet Superfonden Sverige
Nordnet Superrahasto Suomi
Realty Income


Myynnit:

Castellum
Medtronic


Osingot:
893 e

Korkotulot:
308 e