Osakesalkku paisui yli kymmenellä tuhannella eurolla vuoden toisella neljänneksellä. Sijoitin salkkuun uutta rahaa 8427e ja sen päälle tuli arvonnousua 2890e. Prosenteissa arvonnousu oli kolmessa kuukaudessa 5,7% ja vuoden alusta 10,4%. Nordnetin Suomi-osakkeisiin keskittynyt salkku pärjäsi vieläkin paremmin: nousua vuoden alusta 12,7%. Nordean salkussa on pelkästään muissa valuutoissa (usd/nok/sek) noteerattuja osakkeita ja niiden tuottoa heikensi euron vahvistuminen.
Kvartaalin aikana ostokohteina olivat Superrahastot, suomalaiset pienyhtiöt ja jenkkien teknologiajätit. Vain Talenomia ostin reilummin, muita pikkusummilla. Myyntiin menivät antiosakkeet Fondiasta ja Remedystä, sekä vuosia sitten hankitut etf-osuudet FTSE 100-indeksistä ja Nordnetin liittymislahjana saatu Stockmannin osake. Norwegian Finans Holdingin myynnistä kirjoitin jo aikaisemmin.
Korkeista arvostustasoista johtuen uutta ostettavaa on osakepuolelta vaikea löytää, joten siirsin käyttötilille kertynyttä käteistä Bank Norwegianin talletustilille. Siellä lepää nyt reilu 60 000 euroa, mikä tuottaa noin tuhannen euron korkotulon vuodessa.
Q2/2017
Ostot:
Adobe Systems
Alphabet
BlackRock
iShares Core S&P Total U.S Stock Market ETF
Microsoft
Nordnet Superfonden Danmark
Nordnet Superfondet Norge
Nordnet Superrahasto Suomi
Remedy Entertainment (listautumisanti)
Restamax
Suomen Hoivatilat
Talenom
Myynnit:
db x-trackers FTSE 100 UCITS ETF
Fondia
Norwegian Finans Holding
Remedy Entertainment
Stockmann
Osingot:
324,75e
Friday, June 30, 2017
Thursday, June 15, 2017
Talenom - kannattavaa kasvua
Ostin eilen 100 kpl lisää Talenomin osakkeita, jonka johdosta Talenom on nyt salkkuni neljänneksi suurin sijoitus. Mielestäni oli hyvä aika lisätä panoksia tässä lupaavassa kasvuyhtiössä. Talenom siirtyi tänään First North -listalta pörssin päälistalle.
Talenom on Suomen kolmanneksi suurin tilitoimistoketju, joka tarjoaa laajan valikoiman tilitoimistopalveluja ja siihen liittyviä asiantuntijapalveluita, kuten lakineuvontaa. Yhtiöllä on oma ohjelmistokehitysyksikkö ja sen ansiosta sillä on vahva kilpailuetu varsinkin pieniin itsenäisiin tilitoimistoihin verrattuna.
Tilitoimistoalalla on menossa voimakas digitalisoituminen ja konsolidaatio. Alan sirpaleisuutta kuvaa se, että vaikka Talenom on kolmanneksi suurin toimija Suomessa, sen markkinaosuus on vain noin 3-4 prosentin luokkaa. Suurin osa tilitoimistoista on pieniä, yhden tai muutaman henkilön toimistoja. Näiden ennustetaan vähenevän, kun omistajat eläköityvät ja asiakkaat vaativat yhä enemmän moderneja it-palveluita, kuten mobiilisovelluksia. Tilitoimistoissa alalletulokynnys on sinänsä erittäin matala, mutta vain suuret toimijat pystyvät kehittämään ja tarjoamaan tehokkaita sähköisiä palveluja.
Uskon, että Talenom on yksi alan voittajista Suomessa. Yritys on kunnianhimoisesti muuttamassa tilitoimistopalveluita automatisoiduiksi ja paperittomiksi. Talenomin tavoitteena on, että tulevaisuudessa kirjanpitäjiä ei tarvita ollenkaan vaan ohjelmistorobotiikka hoitaa kaikki rutiinitehtävät. Ihmistyövoimaa tarvitaan lähinnä neuvontaan ja konsultointiin. Yhtiöllä on kaksi palvelukeskusta Oulussa ja Tampereella sekä toimipisteet 25 paikkakunnalla. Uusia toimistoja perustetaan franchising-periaatteella.
Talenom listautui pörssiin First North -listalle kesäkuussa 2015. Alku ei sujunut kovin lupaavasti ja kurssi laski ensimmäisen vuoden aikana alimmillaan alle 5 euroon. Yhtiön tuloslaskelma ja tase olivat karmeaa luettavaa. Nettovelkaantumisaste oli järkyttävät 3600 prosenttia ja omavaraisuusaste pari prosenttia. Karo Hämäläisen analyysia listautumisen kynnyksellä on mielenkiintoista lukea jälkeenpäin.
Kasvukipujen ja mittavien investointien jälkeen Talenom on vihdoin osoittanut, että sen kehittämä ohjelmistoautomaatio toimii ja pystyy jauhamaan tulosta. Talenomin Q1-liiketoimintakatsaus oli erittäin vakuuttava.
Viime vuoteen verrattuna liikevaihto kasvoi 13%, käyttökate kaksinkertaistui ja käyttökate-% nousi 26:een. Liikevoitto nousi 0,8 milj. eurosta 1,9:ään. Osakekohtainen tulos oli ensimmäiseltä kvartaalilta 0,20e/osake. Vertailun vuoksi viime vuodelta maksettiin pääomanpalautusta 0,20e/osake, joten pelkästään näillä 2017 alkuvuoden luvuilla voisi ennustaa osingon nousevan. Omavaraisuus- ja nettovelkaantumisasteet ovat parantuneet 2015 surkeista luvuista siedettävälle tasolle. Kaiken tämän lisäksi Talenomin henkilöstökulut laskivat Q1:llä, mikä vahvistaa käsitystä toiminnan tehostumisesta.
Inderes arvioi, että 2017 koko vuoden eps olisi 0,60e ja osinko 0,30e.
(Inderesin tuore analyysi)
FIMin arvio on samansuuntainen, eps 0,57e ja osinko 0,28e.
Näillä ennusteilla P/E olisi 20 ja osinkotuotto 2,5% (ostohetken kurssilla, 12,00e). Ei erityisen halpaa, mutta kannattavasti ja nopeasti kasvavan yrityksen kohdalla ajattelen arvostusta ja tuottoa pidemmällä tähtäimellä.
Talenomin plussat ja miinukset:
+Defensiivinen toimiala ja pitkät asiakassuhteet.
+Yhtiöllä erinomaiset tekniset valmiudet toimialan muutokseen.
+Yhtiö kasvaa orgaanisesti, ei yrityskaupoilla. Kasvu on toimialaa nopeampaa ja kannattavaa.
+Myyntiyhteistyö kolmansien osapuolten kanssa (mm. Gigantti) ilmaisena optiona.
+Suomen talouskasvu vahvistuu, mikä lisää pk-yritysten eli Talenomin asiakkaiden transaktioita.
+Pörssin päälistalle siirtyminen parantaa osakkeen likviditeettiä ja nostaa kiinnostusta sijoituskohteena.
-Osakkeen selkeä aliarvostus on jo purkautunut. Arvostus on kuitenkin vielä järkevällä tasolla kasvunäkymiin nähden.
Sekä yhtiökohtaiset, toimialakohtaiset että makrotaloudelliset näkymät ovat Talenomille suosiolliset eikä kurssi ole vielä karannut käsistä. Parin vuoden sisällä nähdään osuiko arvioni oikeaan.
Thursday, June 8, 2017
Kevensin Norwegian Finans Holdingia
Myin hiljattain pois puolet positiostani NOFI:ssa. Miksi? Juurihan olin alkuvuodesta kehunut yhtiön edullista hintaa ja kasvunäkymiä.
NOFI:n Q1-tulos toukokuussa oli odotusten mukaisesti vahva, mutta kurssi lähti sen jälkeen voimakkaaseen laskuun. Kun selvittelin norjalaismediasta syytä yllättävään reaktioon, kävi ilmi, että NOFI:n johto oli itse ilmoittanut hillitsevänsä tulevaa kasvua. Tämä oli seurausta Norjan finanssivalvonnan uusista tiukemmista pääomavaatimuksista. NOFI:n aiemmin keväällä puuhaama osakeanti meni pieleen ja uutta pääomaa kerätään nyt bondeilla.
Norjassa on ollut kevään mittaan kovaa painetta Bank Norwegiania ja muita kulutusluottoja myöntäviä pankkeja kohtaan, niin median kuin poliitikkojen taholta. On mahdollista, että Norjassa lainsäädäntöä muutetaan tiukemmaksi luottojen markkinoinnin ja myöntämisen osalta. Vuosia sitten Suomessakin kiristettiin lainsäädäntöä, kun pikavippiala oli mennyt liian villiksi.
Nämä edellä mainitut haasteet Bank Norwegianin toiminnassa tulivat itselleni jossain määrin yllätyksenä, vaikka sivusin aiemmassa analyysissa regulaation kiristymisen mahdollisuutta. En ollut perehtynyt Norjan tilanteeseen niin huolellisesti kuin olisi pitänyt. Tämä on aina ylimääräinen riski ulkomaille sijoittaessa ja osittain omaa tyhmyyttä.
Olen myös pohtinut Bank Norwegianin näkymiä pitkällä tähtäimellä. Jos talous suistuu taantumaan mistä tahansa syystä, luottojen alaskirjaukset kasvavat dramaattisesti. Samalla katoaisivat talletusasiakkaat. Se voisi viedä pankin erittäin vaikeaan tilanteeseen. En näe, että näin tapahtuisi lähiaikoina, mutta esimerkiksi kymmenen vuoden sisällä jokin vakava talousshokki on hyvin todennäköinen. Tulevina vuosina korkojen odotetaan nousevan, mikä luultavasti heikentää Bank Norwegianin houkuttelevuutta talletuspankkina.
Bank Norwegian on edelleen ketterä ja lupaava kasvuyhtiö, mutta sisältää melkoisen määrän riskejä. Siksi osakkeen alhaisempi hinnoittelu on perusteltua. Olen viime aikoina pyrkinyt muuttamaan salkkua kohti defensiivisiä yhtiöitä, joten NOFIn osuus salkun toiseksi suurimpana sijoituksena oli liikaa sietokykyyni nähden. Kevennyksen jälkeen NOFIn osuus Nordnetin salkusta on reilu neljä prosenttia, ja voin taas nukkua yöni rauhassa.
NOFI:n Q1-tulos toukokuussa oli odotusten mukaisesti vahva, mutta kurssi lähti sen jälkeen voimakkaaseen laskuun. Kun selvittelin norjalaismediasta syytä yllättävään reaktioon, kävi ilmi, että NOFI:n johto oli itse ilmoittanut hillitsevänsä tulevaa kasvua. Tämä oli seurausta Norjan finanssivalvonnan uusista tiukemmista pääomavaatimuksista. NOFI:n aiemmin keväällä puuhaama osakeanti meni pieleen ja uutta pääomaa kerätään nyt bondeilla.
Norjassa on ollut kevään mittaan kovaa painetta Bank Norwegiania ja muita kulutusluottoja myöntäviä pankkeja kohtaan, niin median kuin poliitikkojen taholta. On mahdollista, että Norjassa lainsäädäntöä muutetaan tiukemmaksi luottojen markkinoinnin ja myöntämisen osalta. Vuosia sitten Suomessakin kiristettiin lainsäädäntöä, kun pikavippiala oli mennyt liian villiksi.
Nämä edellä mainitut haasteet Bank Norwegianin toiminnassa tulivat itselleni jossain määrin yllätyksenä, vaikka sivusin aiemmassa analyysissa regulaation kiristymisen mahdollisuutta. En ollut perehtynyt Norjan tilanteeseen niin huolellisesti kuin olisi pitänyt. Tämä on aina ylimääräinen riski ulkomaille sijoittaessa ja osittain omaa tyhmyyttä.
Olen myös pohtinut Bank Norwegianin näkymiä pitkällä tähtäimellä. Jos talous suistuu taantumaan mistä tahansa syystä, luottojen alaskirjaukset kasvavat dramaattisesti. Samalla katoaisivat talletusasiakkaat. Se voisi viedä pankin erittäin vaikeaan tilanteeseen. En näe, että näin tapahtuisi lähiaikoina, mutta esimerkiksi kymmenen vuoden sisällä jokin vakava talousshokki on hyvin todennäköinen. Tulevina vuosina korkojen odotetaan nousevan, mikä luultavasti heikentää Bank Norwegianin houkuttelevuutta talletuspankkina.
Bank Norwegian on edelleen ketterä ja lupaava kasvuyhtiö, mutta sisältää melkoisen määrän riskejä. Siksi osakkeen alhaisempi hinnoittelu on perusteltua. Olen viime aikoina pyrkinyt muuttamaan salkkua kohti defensiivisiä yhtiöitä, joten NOFIn osuus salkun toiseksi suurimpana sijoituksena oli liikaa sietokykyyni nähden. Kevennyksen jälkeen NOFIn osuus Nordnetin salkusta on reilu neljä prosenttia, ja voin taas nukkua yöni rauhassa.
Wednesday, May 31, 2017
Silmäasema ei saa rahojani
Minun silmissäni Silmäasema sijoittuu vakaan ja turvallisen osinkoyhtiön kategoriaan. Toimiala on defensiivinen ja väestön ikääntyessä optisen kaupan ja silmäkirurgian tarve todennäköisesti kasvaa. Silmäasema tarjoaa laajan valikoiman alan palveluja ja sillä on merkittävä markkinaosuus. Toisaalta mitään rakettikasvua ei ole enää odotettavissa, eikä Silmäasemalla nähdäkseni ole kovin ainutlaatuista bisnesmallia tai kilpailuetua puolellaan. Konservatiivisella toimialalla Silmäaseman liikevaihdon ja käyttökatteen voi silti ennustaa olevan vakaalla kasvu-uralla. Kuulostaa siis hyvältä?
No ei. Kun perehtyy tarkemmin yhtiön tilinpäätökseen, huomio kiinnittyy ennen kaikkea massiiviseen velan määrään. Gearing on yli 1000% ja omavaraisuusaste vain 6%. Pankki- ja osakaslainoja on niin paljon, että liikevoitto katoaa lähes kokonaan rahoituskuluihin. Osakeannin tarkoitus onkin keventää velkataakkaa, mutta valitettavasti vie ainakin pari vuotta, ennen kuin yhtiö pystyy maksamaan osinkoa omistajilleen.
Koska olisin kiinnostunut Silmäasemasta lähinnä defensiivisenä osinkoyhtiönä, kyvyttömyys maksaa osinkoa vie tässä vaiheessa ostohalut.
Lisäksi yleisöannissä on tarjolla reilusti osakkeita (725 000 kpl, hintahaarukka 6,20 - 7,60 e/kpl), joten sitä ei välttämättä ylimerkitä, toisin kuin taannoiset Vincitin, Fondian ja Remedyn annit. Kun tarjonta on suurempi kuin kysyntä, kurssi ei automaattisesti lähde nousuun kaupankäynnin alettua. Se taas antaisi mahdollisuuden ostaa Silmäasemaa myöhemmin halvemmalla pörssistä.
Jätän siis Silmäaseman annin väliin ja jään seuraamaan yhtiötä sivusta.
Saturday, May 20, 2017
Toukokuun tilannepäivitys / Remedy
Blogin päivittäminen on jäänyt harmittavan vähälle toukokuussa. Työkiireet, ulkomaanmatka ja muut harrastukset ovat vieneet kaiken ajan, eikä rauhallista hetkeä kirjoittamiselle ole löytynyt. Olen silti pyrkinyt parhaani mukaan seuraamaan markkinoita ja olen jopa tehnyt muutamia ostoja. Suosin kirjoittamisessa blogin lisäksi nykyään myös Twitteriä ja erityisesti Nordnetin Sharevilleä, jossa on luontevampaa kirjoittaa lyhyitä huomioita ja kommentteja sekä käydä keskusteluja. Blogiin kirjoitan mielummin pidempää ja harkitumpaa tekstiä.
Viimeisen kolmen viikon aikana salkussa ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä. Tasaista, rauhallista arvonnousua ja vanhojen omistusten kasvattamista. Tankkauslistalla ovat olleet mm. Restamax, Suomen Hoivatilat ja Nordnetin Superrahastot.
Jotain uutta kerrottavaa sentään on. Osallistuin kuluneella viikolla Remedyn listautumisantiin. Oikeastaan melkein hävettää tunnustaa tämä, mutta lähdin mukaan puhtaasti pikavoittojen toivossa. En ole innostunut pelialasta sijoituskohteena sen vaikean ennustettavuuden takia, enkä tunne Remedyä yhtiönä kovin hyvin. Mikäli Inderesin analyysiin on uskomista, Remedyssä on potentiaalia ja anti on edullisesti hinnoiteltu. Tämä ja kaikki muut merkit viittaavat siihen, että kurssi nousee kaupankäynnin alussa ja tästäkin saa kotiutettua helpot rahat. Ja tänään iltapäivällä saatiin tiedote, että anti on ylimerkitty moninkertaisesti. Euromääräisesti mahdolliset voitot tulevat jäämään pieneksi, sillä merkitsin vain 200 osaketta ja siitäkin varmasti leikataan huomattava osa pois. Elättelen silti toiveita, että voittorahoilla saisi ainakin yhdet oluet juotua terassilla.
Viimeisen kolmen viikon aikana salkussa ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä. Tasaista, rauhallista arvonnousua ja vanhojen omistusten kasvattamista. Tankkauslistalla ovat olleet mm. Restamax, Suomen Hoivatilat ja Nordnetin Superrahastot.
Jotain uutta kerrottavaa sentään on. Osallistuin kuluneella viikolla Remedyn listautumisantiin. Oikeastaan melkein hävettää tunnustaa tämä, mutta lähdin mukaan puhtaasti pikavoittojen toivossa. En ole innostunut pelialasta sijoituskohteena sen vaikean ennustettavuuden takia, enkä tunne Remedyä yhtiönä kovin hyvin. Mikäli Inderesin analyysiin on uskomista, Remedyssä on potentiaalia ja anti on edullisesti hinnoiteltu. Tämä ja kaikki muut merkit viittaavat siihen, että kurssi nousee kaupankäynnin alussa ja tästäkin saa kotiutettua helpot rahat. Ja tänään iltapäivällä saatiin tiedote, että anti on ylimerkitty moninkertaisesti. Euromääräisesti mahdolliset voitot tulevat jäämään pieneksi, sillä merkitsin vain 200 osaketta ja siitäkin varmasti leikataan huomattava osa pois. Elättelen silti toiveita, että voittorahoilla saisi ainakin yhdet oluet juotua terassilla.
Wednesday, April 26, 2017
Nordea huonontaa palveluaan
Maanantaina 24.4. Nordea muisti meitä sijoittaja-asiakkaitaan uutisella:
"Listattujen ETF:ien valikoima supistuu - keskitymme Eurooppaan listattuihin ETF:iin
24.04.2017 |
Nordean ETF-tuotevalikoimaa yhdenmukaistetaan ja kohdennetaan isoimpien liikkeeseenlaskijoiden tuotteisiin sekä kaikkiin pohjoismaisissa pörsseissä listattuihin ETF:iin. Jatkossa tarjontamme keskittyy erityisesti eurooppalaisiin ETF:iin. Verkkopalvelussamme voi tällä hetkellä käydä kauppaa yli 400 eurooppalaisella ETF:llä, joiden liikkeeseenlaskijoita ovat iShares, Vanguard, SPDR, db X-trackers, Lyxor, Amundi ja ETF Securities.
Eurooppalaisista ETF-tuotteista on verkkopalvelussamme saatavilla avaintietoesitteet, joista löydät tarkemmat tiedot kunkin tuotteen ominaisuuksista, riskeistä ja kustannuksista. Muutoksista huolimatta voit jatkossakin myydä kaikkia omistamiasi ETF-tuotteita Nordean verkkopalvelussa."
Tämä tarkoittaa sitä, että suuri määrä mielenkiintoisia USA:n pörsseissä noteerattuja ETF:iä jää Nordean asiakkaiden ulottumattomiin. Olin ajatellut pikkuhiljaa kerryttää mm. iShares Core High Dividend ETF:ää ja Vanguardin REIT ETF:ää hyödyntäen Nordean alhaisia kaupankäyntipalkkioita. Nyt tämä muuttui mahdottomaksi. Jo ostetut arvopaperit voi sentään myydä, mutta uusia ei voi ostaa.
Tietysti samoja lappuja voisi hankkia Nordnetistä, mutta siellä yhden USA-kaupan hinta on minimissään 15 euroa, mikä tarkoittaa että kovin pieniä kertaostoja ei kannata tehdä.
Nordean kautta sijoittaminen ei muutenkaan ole kovin käyttäjäystävällistä. Piensijoittajaa piinataan "Tuoteosaamisen arviointi" -tehtävillä, jossa samoja tarkistuskysymyksiä jankataan kerta toisensa jälkeen. Jokaiseen arvopaperilajiin kuuluu oma tentti.
Kaikkein kummallisin puute on mielestäni se, että Nordean kaupankäyntialusta Investorissa ei saa mistään näkyviin maksettuja osinkoja! (Tai kertokaa jos olette jostain löytäneet. Kävin mielestäni läpi kaikki valikot, enkä löytänyt.) Verkkopankin puolella nämä saa listattua, mutta ei Investorissa.
Siirryin viime vuonna käyttämään osakeostoissa myös Nordeaa, koska se tarjosi ulkomaanostoissa huomattavasti halvemmat välityspalkkiot verrattuna Nordnetiin. Harmi, että tätä etua ei voi enää hyödyntää jenkki-ETF:iin.
"Listattujen ETF:ien valikoima supistuu - keskitymme Eurooppaan listattuihin ETF:iin
24.04.2017 |
Nordean ETF-tuotevalikoimaa yhdenmukaistetaan ja kohdennetaan isoimpien liikkeeseenlaskijoiden tuotteisiin sekä kaikkiin pohjoismaisissa pörsseissä listattuihin ETF:iin. Jatkossa tarjontamme keskittyy erityisesti eurooppalaisiin ETF:iin. Verkkopalvelussamme voi tällä hetkellä käydä kauppaa yli 400 eurooppalaisella ETF:llä, joiden liikkeeseenlaskijoita ovat iShares, Vanguard, SPDR, db X-trackers, Lyxor, Amundi ja ETF Securities.
Eurooppalaisista ETF-tuotteista on verkkopalvelussamme saatavilla avaintietoesitteet, joista löydät tarkemmat tiedot kunkin tuotteen ominaisuuksista, riskeistä ja kustannuksista. Muutoksista huolimatta voit jatkossakin myydä kaikkia omistamiasi ETF-tuotteita Nordean verkkopalvelussa."
Tämä tarkoittaa sitä, että suuri määrä mielenkiintoisia USA:n pörsseissä noteerattuja ETF:iä jää Nordean asiakkaiden ulottumattomiin. Olin ajatellut pikkuhiljaa kerryttää mm. iShares Core High Dividend ETF:ää ja Vanguardin REIT ETF:ää hyödyntäen Nordean alhaisia kaupankäyntipalkkioita. Nyt tämä muuttui mahdottomaksi. Jo ostetut arvopaperit voi sentään myydä, mutta uusia ei voi ostaa.
Tietysti samoja lappuja voisi hankkia Nordnetistä, mutta siellä yhden USA-kaupan hinta on minimissään 15 euroa, mikä tarkoittaa että kovin pieniä kertaostoja ei kannata tehdä.
Nordean kautta sijoittaminen ei muutenkaan ole kovin käyttäjäystävällistä. Piensijoittajaa piinataan "Tuoteosaamisen arviointi" -tehtävillä, jossa samoja tarkistuskysymyksiä jankataan kerta toisensa jälkeen. Jokaiseen arvopaperilajiin kuuluu oma tentti.
Kaikkein kummallisin puute on mielestäni se, että Nordean kaupankäyntialusta Investorissa ei saa mistään näkyviin maksettuja osinkoja! (Tai kertokaa jos olette jostain löytäneet. Kävin mielestäni läpi kaikki valikot, enkä löytänyt.) Verkkopankin puolella nämä saa listattua, mutta ei Investorissa.
Siirryin viime vuonna käyttämään osakeostoissa myös Nordeaa, koska se tarjosi ulkomaanostoissa huomattavasti halvemmat välityspalkkiot verrattuna Nordnetiin. Harmi, että tätä etua ei voi enää hyödyntää jenkki-ETF:iin.
Monday, April 17, 2017
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat (case Inderes)
"FIM has signed a contract with the company on the preparation of the analysis, and based on this FIM has been paid a fee by the company. FIM does not pronounce an investment recommendation or a target price for the shares of Cleantech Invest."
FIM:n analyysi on siis tehty Cleantech Investin toimeksiannosta ja siksi FIM ei anna osakkeelle suositusta tai tavoitehintaa. Mielestäni suoraselkäisesti tehty. Analyysiyhtiöllä, tässä tapauksessa FIM:llä, saattaisi olla intressi kirjoittaa liian positiiviseen sävyyn toimeksiannon tehneestä yrityksestä, joten suosituksesta ja tavoitehinnasta pidättäytyminen on yksi asiallinen keino parantaa analyysin uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä.
Samalla tuli mieleen, kuinkahan moni muu lukemani yritysanalyysi on tehty kohdeyrityksen pyynnöstä? Esimerkiksi Inderes tekee pienyhtiöiden analyysejä tilauksesta. Vilkaisin heidän nettisivuiltaan, löytyisikö asiasta lisätietoa. Ja löytyihän sitä, sivulta Disclaimer.
"Inderes on tehnyt sopimuksen, jonka osana on tutkimusraporttien laatiminen, seuraavien liikkeeseen laskijoiden kanssa:
Alma Media Oyj
Apetit Oyj
Aspocomp Oyj
Aspo Oyj
Bittium Oyj
Capman Oyj
Consti Oyj
Comptel Oyj
Detection Technology Oyj
eQ Oyj
Efore Oyj
Etteplan Oyj
Exel Composites Oyj
Finnair Oyj
Fondia Oyj
Glaston Oyj
Heeros Oyj
Innofactor Oyj
Investors House Oyj
Kotipizza Oyj
Marimekko Oyj
Martela Oyj
Nexstim Oyj
Neo Industrial Oyj
Nixu Oyj
Okmetic Oyj
Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj
Panostaja Oyj
Pihlajalinna Oyj
Piippo Oyj
Privanet Oyj
Qt Group Oyj
QPR Software Oyj
Rapala VMC Oyj
Raute Oyj
Restamax Oyj
Revenio Group Oyj
Scanfil Oyj
Siili Solutions Oyj
Solteq Oyj
Soprano Oyj
SRV Oyj
Sotkamo Silver Oyj
Suomen Hoivatilat Oyj
Suominen Oyj
Taaleri Oyj
Talenom Oyj
Tecnotree Oyj
Teleste Oyj
Uutechnic Group Oyj
United Bankers Oyj
Vaisala Oyj
Verkkokauppa.com Oyj
Vincit Group Oyj
Zeeland Family Oyj.
Lisäksi Inderes on ollut muussa toimeksiantosuhteessa viimeisen 12 kuukauden aikana seuraavien yhtiöiden kanssa: Basware Oyj."
En tiedä miten muut sijoittajat näkevät analyysien luotettavuuden, mutta ainakin minulla herää epäilys, onko Inderesin kohdalla kyse enemmän pörssiyhtiöiden markkinointimateriaalista kuin puolueettomasta analyysista? Analyytikon pitäisi tehdä laadukas raportti, mutta toisaalta tilaajaa ei saisi ärsyttää liian ikävillä johtopäätöksillä.
Tästä on olemassa tosielämän esimerkki, Inderesin vaikea suhde Orava Asuntorahaston kanssa. Inderesin analyyseissa sivuutettiin pitkään Oravan toimintamallin kummallisuudet ja annettiin lisää-suosituksia, vaikka esimerkiksi Kauppalehden keskustelupalstalla oli jo vuosia osoitettu yhtiön osingonjaon kestämättömyys. Lopulta Oravan kurssin romahdus ja ikävä julkisuus sai Inderesin myöntämään mokansa. Inderes puolustautui sanomalla, että "Analyysin kannalta tärkeää on myös se, että keskusteluyhteys yhtiön johtoon säilyy." Lienee itsestäänselvää, että keskusteluyhteys ei välttämättä säily, jos yrityksestä kertoo negatiivisia asioita toimeksiantajan rahoilla. Aidosti puolueeton analyysitalo ei ole riippuvainen kohdeyrityksen johdon mielipiteistä ja rahoista.
Inderesin suosituksilla on huomattava vaikutus Helsigin pörssin pienyhtiöiden kursseihin. Se ei tietysti ole Inderesin vika, vaan piensijoittajien, jotka sopuleina juoksevat suositushintojen perässä.
En väitä, että Inderesin analyysit olisivat lähtökohtaisesti epäluotettavia. Päinvastoin, Inderes on onnistunut ennustuksissaan monen yhtiön kohdalla erinomaisesti, esimerkkeinä mainittakoon Comptel ja Martela. Silti olisi mielestäni suoraselkäistä toimintaa Inderesiltä, jos he FIM:n tavoin lopettaisivat suositusten ja tavoitehintojen antamisen yhtiöille, joiden kanssa ovat toimeksiantosuhteessa. Se kohentaisi Inderesin uskottavuutta ja toisaalta pakottaisi piensijoittajat ajattelemaan vaihteeksi omilla aivoillaan.
Sijoitusbisnes tarvitsee lisää läpinäkyvyyttä ja näistä pienistä asioista olisi hyvä aloittaa.
P.S. Postauksen alussa mainittu Cleantech Invest on nyt erittäin kiinnostavassa vaiheessa ja seuraan sitä mielenkiinnolla. Mahdollisesti kirjoittelen firmasta lisää myöhemmin.
Subscribe to:
Posts (Atom)