Friday, March 24, 2017

Osallistuin Fondian antiin


Kuten useat muut bloggaajat ja kolumnistit, myös minä osallistuin tällä viikolla lakipalveluyritys Fondian listautumisantiin. Merkitsin vain 200 osaketta, koska en uskonut että saisin edes sen vertaa annin pienen koon takia. Tänään perjantaina Fondia sitten odotetusti tiedotti, että yleisöanti ylimerkittiin ja keskeytettiin. Ilmeisesti maanantaina sitten kerrotaan montako osaketta sijoittajat saavat.

Fondiasta on kirjoitettu paljon ja listautuminen on otettu vastaan positiivisesti. Tässä hyödyllisiä linkkejä, jotta ei tarvitse samoja asioita kirjoittaa uudestaan. Tietysti olen itse käynyt läpi listautumisesitteen ja tilinpäätöksen, joiden perusteella tein päätöksen osallistua.

Karo Hämäläisen artikkeli Taloustaidossa
Aki Pyysingin kolumni
Arvopaperin juttu
Inderesin analyysi (joka tosin on Fondian toimeksiannosta tehty)

Fondian bisnesmalli on mielestäni innovatiivinen, talousluvut hyvät, kasvua on odotettavissa ja osakkeen arvostus kohtuullinen, joten oli suorastaan tyhmää olla sijoittamatta. :) Yhtiön käypä arvo tämän hetken tiedoilla ja ennusteilla on näkemykseni mukaan noin 7-8 euroa/osake. Hinta yleisöannissa on maltillinen 7,65 euroa.

Fondia ei varsinaisesti edes tarvitse antirahoja mihinkään. Vuosittaiset investoinnit ovat tulokseen verrattuna vähäisiä. Listautumisessa taitaa olla kyse osittain mainostempusta, kuten Vincitillä. Yritys saa annista mukavasti rahaa ja paljon ilmaista julkisuutta. Pörssilistauksesta on tietysti myöhemmin hyötyä, jos Fondia haluaa laajentua yritysostoin.

Kertauksena Fondian plussat ja miinukset:

+Kasvava ja kannattava yritys. Vahva kassavirta.
+Defensiivinen ja lähes suhdanteista riippumaton toimiala.
+Moderni bisnesmalli, edelläkävijä alallaan.
+Positiivinen julkisuuskuva
+Antihinta kohtuullinen

-Kansainvälistyminen saattaa osoittautua vaikeammaksi kuin yritys itse kuvittelee.
-Yleisöannin pieni koko

Pidän lähes varmana, että kun kaupankäynti Fondian osakkeella alkaa pörssissä, kurssi nousee 7,65 euron antihinnasta. Ostajia nimittäin on tuolla hinnalla paljon enemmän kuin myyjiä. Mielelläni pysyisin Fondian kyydissä pidempään, mutta jos kurssi nousee älyttömyyksiin, myyn luultavasti antiosakkeeni pois. Pörssihype alkaa olla sillä tasolla, että otan mielummin rahat ja juoksen.

Saturday, March 11, 2017

Fingerprint Cards, putoava puukko

Olen seuraillut viime syksystä lähtien ruotsalaista Fingerprint Cardsia, jota voisi kai sanoa käänneyhtiöksi negatiivisessa mielessä. Yritys tekee sormenjälkitunnistimia mm. matkapuhelimiin ja on alallaan globaali markkinajohtaja. Se on myös Tukholman pörssin vaihdetuimpia yhtiöitä. Fingerprint Cardsin kurssi nousi vuosina 2012-2015 huimat 10000 prosenttia (yli satakertaistui), mutta viime vuoden syksystä lähtien osake on syöksynyt 60 prosenttia alaspäin.

Yrityksestä on kirjoitettu todella paljon, tässä muutamia linkkejä (kattavampi linkkilista löytyy mm. Osakekeisarilta):

Redeyen analyysit

Seeking Alphan artikkeli ja keskustelua

Kauppalehden keskustelu

Sharevillen keskustelu

Osakekeisarin analyysi

Tunnuslukujen perusteella Fingerprint Cards on tällä hetkellä todella halpa, p/e-luku on alle 8 ja osinkotuotto lähentelee 5 prosenttia. Keskustelupalstojen perusteella moni tuntuu ajattelevan, että nyt ollaan pohjilla ja kohta nousun on pakko alkaa.

Yleinen näkemys piensijoittajien keskuudessa on myös se, että Fingerprint Cards on erinomainen yritys kasvavalla toimialalla, mutta osakekurssin lasku johtuu hedge-rahastojen kurssimanipuloinnista. Fingerprintin osakekannasta on nimittäin shortattuna yli 17 prosenttia.
Minun on vaikea kuvitella, miksi ammattisijoittajat lähtisivät myymään lyhyeksi menestyvää firmaa valtavilla summilla. Yleensä suuriin shorttimääriin löytyy hyvä selitys, eikä se ole kurssin manipulointi.

Tässä Svenska Dagbladetin jutussa on aika hyvin tiivistetty, miksi Fingerprintiin ei kannata koskea ja miksi kurssi voi edelleen jatkaa laskua.

Uhkana Fingerprint Cardsin tulevaisuudelle ovat ainakin seuraavat asiat:

  • Sormenjälkitunnistimista tulee bulkkituotteita ja kiinalaiset halpavalmistajat, mm. Goodix, vievät markkinat. Fingerprint Cardsin markkinaosuus ja voittomarginaalit pienenevät vuosi vuodelta. 
  • Fingerprint Cardsin johto on aiemmin ohjeistanut ylioptimistisesti ja samalla myynyt omistuksiaan (ja syyllistynyt muihin väärinkäytöksiin), minkä takia johdohenkilöiden sanomisiin kannattaa suhtautua varauksella. SvD epäilee artikkelissa, että viime vuoden myyntilukuja on kaunisteltu, jonka seurauksena liikevaihto ja voitto tulevat tänäkin vuonna jäämään ennusteista. Sisäpiirin myynnit, liian toiveikkaat ohjeistukset ja avainhenkilöiden lähtö (viimeksi CFO Johan Wilsby) ovat aina hälyttäviä merkkejä sijoittajan näkökulmasta.
  • Yhtiön kassa on vaarassa tyhjentyä, koska operatiivinen kassavirta on alkuvuodesta 2017 heikko, Delta ID:sta pitäisi maksaa 938 MSEK kauppahinta ja lisäksi jakaa osinkoa 638 MSEK. Tilinpäätöksen mukaan Fingerprintin kassassa on tällä hetkellä rahaa 1162 MSEK. 


Näyttääkin siltä, että hedget ovat hyvin haistaneet Fingerprint Cardsin aiemman hype-hinnoittelun ja aiheellisesti myyneet lyhyeksi.

Suunnittelin vielä kuukausi takaperin, että aloittaisin ostot jos kurssi valuu alle 50 kruunun. Nyt olen muuttanut mieleni. Edulliset tunnusluvut hämäävät, koska ne lasketaan menneisyyden menestyksen perusteella. Tulevaisuus näyttää huolestuttavalta. Yhtiön toimivan johdon ja suuromistajien pitäisi onnistua ensin palauttamaan sijoittajien, mukaanlukien minun, luottamus. Fingerprint Cards näyttäisi olevan klassinen putoava puukko, johon tarttumista kannattaa toistaiseksi välttää.

Monday, March 6, 2017

Kupla vai ei kuplaa, siinä pulma!


Vähän väliä talousmediasta saa lukea juttuja, jossa varoitellaan osakemarkkinoiden kuplasta. Viimeksi tänään Kauppalehti julkaisi räväkästi otsikoidun jutun Jättipankki varoittaa pörssipudotuksesta, ”vähentäkää osakkeita”.

Samankaltaisia artikkeleita julkaistaan viikottain. Toisaalta jo seuraavana päivänä toinen asiantuntija muistuttaa, että kuplaa ei ole. Esimerkiksi lauantaina Arvopaperin sivuilta löytyi juttu Salkunhoitaja: Osakkeet tolkullisen hintaisia (juttu luettavissa vain tilaajille)Mutta jo parin päivän kuluttua samasta lehdestä löytyy vastakkainen mielipide: Sijoittajakonkari: osakkeet sikamaisen kalliita, edessä kunnon rytinä.

Ketä tässä jakomielisessä tilanteessa pitäisi uskoa? Pitäisikö siis ostaa lisää osakkeita, myydä kaikki pois vai odotella tekemättä mitään? Olen koko lyhyen sijoitusurani painiskellut tämän epätietoisuuden keskellä. Käteistä on pankkitilillä liikaa ja tekisi mieli siirtää sitä nopeammin osakkeisiin. Mutta arvostustasot ovat monen yrityksen kohdalla mielestäni niin korkeita, ettei tee mieli ostaa mitään. Indekseihin sijoittaminen ei ole sen helpompaa, koska indeksit koostuvat juuri niistä ylihintaisista osakkeista, joita en raaski ostaa.

Kupla vai ei kuplaa, siinä pulma. Molempien vaihtoehtojen tueksi löytyy kiistämätöntä faktaa. Yritän tässä hahmotella perusteluja kummankin näkökulman puolesta.

Syitä, jonka perusteella olemme osakekuplassa:

  1. Nollakorot ovat tuoneet paljon ylimääräistä sijoitusvarallisuutta osakkeisiin. Kun muualta ei saa kunnon tuottoa, varoja on pakko laittaa osakkeisiin. Tästä mm. Jukka Oksaharju muistuttaa lähes jokaisessa haastattelussa
  2. Nousumarkkina on jatkunut poikkeuksellisen pitkään. USA:ssa indeksit puhkovat uusia ennätyksiä. Suomessa jopa unohdetuimmat pienyhtiöt ovat raketoineet viime kuukausina. 
  3. Eräs luotettava arvostusmittari, Shillerin p/e-luku, on keskimääräistä selvästi korkeammalla. Tällä hetkellä S&P 500 -indeksin Shillerin p/e on lähes 30. Vain vuosien 1929 ja 2000 osakekuplissa on käyty korkeammalla. 
  4. Mediassa (siis muualla kuin talouslehdissä) on tiheään positiivisia juttuja sijoittamisesta. Sijoitusmessut ja muut alan tapahtumat vetävät hyvin väkeä. Tuulipukukansa on jälleen innostunut pörssisijoittamisesta. Se on perinteisesti ollut varma merkki nousumarkkinan loppuhuipennuksesta.

Entä vastakkainen näkökulma?

Syitä, jonka perusteella emme ole osakekuplassa:

  1. Yritysten tuloskasvu on yleisellä tasolla ollut kohtuullista, eikä kaikissa osakkeissa p/e-luku ole erityisen korkea. Sitä paitsi, monen osakkeen kohdalla on jo nähty tilinpäätösjulkistusten jälkeen korjausliikkeitä alaspäin, jos yrityksen kasvu ja tulos ei ole täyttänyt sijoittajien odotuksia.
  2. Osakkeiden arvonmääritykseen vaikuttaa sijoittajien tuottovaatimus, joka riippuu muun muassa riskittömän koron tasosta. Kun korot ovat matalalla, voidaan osakkeille hyväksyä korkeampi arvostus. Korkojen odotetaan kyllä lähivuosina nousevan, mutta hitaasti ja hallitusti.
  3. Reaalitalous on vahvassa vedossa USA:ssa sekä orastavassa kasvussa Euroopassa. Myös Suomessa taantuma näyttäisi olevan vihdoin takana ja ennusteet povaavat varovaista kasvua. Yritysten tuloksien voi tässä makrotaloudellisessa ympäristössä odottaa kasvavan, jolloin korkeammat arvostukset ovat oikeutettuja.
  4. Viimeiseksi (keittiö)psykologinen näkökulma. Jos merkittävä osa sijoittajista varautuu pörssiromahdukseen hamstraamalla käteistä, romahdusta ei tule tai se jää korkeintaan lyhytaikaiseksi. Viime vuoden Brexit ja Trump -paniikit olivat tästä hyvä esimerkki. Kun kurssit hetkellisesti putosivat, ne ostettiin nopeasti takaisin alkuperäiselle tasolle. Todellinen romahdus iskee yleensä silloin, kun kukaan ei odota sitä ja syystä, jota emme voi ennustaa (ns. musta joutsen -ilmiö).

Mitä tästä kaikesta pitäisi päätellä? Mielestäni on turha yrittää ennustaa mahdollisen kuplan suuruutta tai sen puhkeamisen ajankohtaa. En aio lopettaa osakkeiden ostamista. Ehkä varotoimenpiteenä vähennän indekseihin sijoittamista, varsinkin jenkkimarkkinoilla. Sen sijaan pyrin löytämään mielenkiintoisia yksittäisiä yrityksiä, joilla on hyvät edellytykset menestyä nyt ja tulevaisuudessa, ja jotka ovat ostohetkellä kohtuuhintaisia. Uskon siis harkittuun osakepoimintaan ja huolelliseen analyysiin.

Kaikkea tilillä makaavaa rahaa en edelleenkään siirrä kertarysäyksellä osakkeisiin. Oman mielenterveyden kannalta on hyvä, ettei koko varallisuus ole kiinni pörssissä, jos romahdus kaikesta huolimatta tulee. Sotakassa on syytä olla olemassa, jotta pystyn reagoimaan jos markkinoilla tapahtuu jotain yllättävää.

Mitä mieltä sinä olet: ovatko osakkeet jo kuplahinnoissa?