Friday, June 30, 2017

Salkun Q2: 60 000 euron raja ylitetty

Osakesalkku paisui yli kymmenellä tuhannella eurolla vuoden toisella neljänneksellä. Sijoitin salkkuun uutta rahaa 8427e ja sen päälle tuli arvonnousua 2890e. Prosenteissa arvonnousu oli kolmessa kuukaudessa 5,7% ja vuoden alusta 10,4%. Nordnetin Suomi-osakkeisiin keskittynyt salkku pärjäsi vieläkin paremmin: nousua vuoden alusta 12,7%. Nordean salkussa on pelkästään muissa valuutoissa (usd/nok/sek) noteerattuja osakkeita ja niiden tuottoa heikensi euron vahvistuminen.

Kvartaalin aikana ostokohteina olivat Superrahastot, suomalaiset pienyhtiöt ja jenkkien teknologiajätit. Vain Talenomia ostin reilummin, muita pikkusummilla. Myyntiin menivät antiosakkeet Fondiasta ja Remedystä, sekä vuosia sitten hankitut etf-osuudet FTSE 100-indeksistä ja Nordnetin liittymislahjana saatu Stockmannin osake. Norwegian Finans Holdingin myynnistä kirjoitin jo aikaisemmin.

Korkeista arvostustasoista johtuen uutta ostettavaa on osakepuolelta vaikea löytää, joten siirsin käyttötilille kertynyttä käteistä Bank Norwegianin talletustilille. Siellä lepää nyt reilu 60 000 euroa, mikä tuottaa noin tuhannen euron korkotulon vuodessa.

Q2/2017
Ostot:

Adobe Systems
Alphabet
BlackRock
iShares Core S&P Total U.S Stock Market ETF
Microsoft
Nordnet Superfonden Danmark
Nordnet Superfondet Norge
Nordnet Superrahasto Suomi
Remedy Entertainment (listautumisanti)
Restamax
Suomen Hoivatilat
Talenom

Myynnit:

db x-trackers FTSE 100 UCITS ETF
Fondia
Norwegian Finans Holding
Remedy Entertainment
Stockmann

Osingot:

324,75e

Thursday, June 15, 2017

Talenom - kannattavaa kasvua


Ostin eilen 100 kpl lisää Talenomin osakkeita, jonka johdosta Talenom on nyt salkkuni neljänneksi suurin sijoitus. Mielestäni oli hyvä aika lisätä panoksia tässä lupaavassa kasvuyhtiössä. Talenom siirtyi tänään First North -listalta pörssin päälistalle.

Talenom on Suomen kolmanneksi suurin tilitoimistoketju, joka tarjoaa laajan valikoiman tilitoimistopalveluja ja siihen liittyviä asiantuntijapalveluita, kuten lakineuvontaa. Yhtiöllä on oma ohjelmistokehitysyksikkö ja sen ansiosta sillä on vahva kilpailuetu varsinkin pieniin itsenäisiin tilitoimistoihin verrattuna.

Tilitoimistoalalla on menossa voimakas digitalisoituminen ja konsolidaatio. Alan sirpaleisuutta kuvaa se, että vaikka Talenom on kolmanneksi suurin toimija Suomessa, sen markkinaosuus on vain noin 3-4 prosentin luokkaa. Suurin osa tilitoimistoista on pieniä, yhden tai muutaman henkilön toimistoja. Näiden ennustetaan vähenevän, kun omistajat eläköityvät ja asiakkaat vaativat yhä enemmän moderneja it-palveluita, kuten mobiilisovelluksia. Tilitoimistoissa alalletulokynnys on sinänsä erittäin matala, mutta vain suuret toimijat pystyvät kehittämään ja tarjoamaan tehokkaita sähköisiä palveluja.

Uskon, että Talenom on yksi alan voittajista Suomessa. Yritys on kunnianhimoisesti muuttamassa tilitoimistopalveluita automatisoiduiksi ja paperittomiksi. Talenomin tavoitteena on, että tulevaisuudessa kirjanpitäjiä ei tarvita ollenkaan vaan ohjelmistorobotiikka hoitaa kaikki rutiinitehtävät. Ihmistyövoimaa tarvitaan lähinnä neuvontaan ja konsultointiin. Yhtiöllä on kaksi palvelukeskusta Oulussa ja Tampereella sekä toimipisteet 25 paikkakunnalla. Uusia toimistoja perustetaan franchising-periaatteella.

Talenom listautui pörssiin First North -listalle kesäkuussa 2015. Alku ei sujunut kovin lupaavasti ja kurssi laski ensimmäisen vuoden aikana alimmillaan alle 5 euroon. Yhtiön tuloslaskelma ja tase olivat karmeaa luettavaa. Nettovelkaantumisaste oli järkyttävät 3600 prosenttia ja omavaraisuusaste pari prosenttia. Karo Hämäläisen analyysia listautumisen kynnyksellä on mielenkiintoista lukea jälkeenpäin.

Kasvukipujen ja mittavien investointien jälkeen Talenom on vihdoin osoittanut, että sen kehittämä ohjelmistoautomaatio toimii ja pystyy jauhamaan tulosta. Talenomin Q1-liiketoimintakatsaus oli erittäin vakuuttava.

Viime vuoteen verrattuna liikevaihto kasvoi 13%, käyttökate kaksinkertaistui ja käyttökate-% nousi 26:een. Liikevoitto nousi 0,8 milj. eurosta 1,9:ään. Osakekohtainen tulos oli ensimmäiseltä kvartaalilta 0,20e/osake. Vertailun vuoksi viime vuodelta maksettiin pääomanpalautusta 0,20e/osake, joten pelkästään näillä 2017 alkuvuoden luvuilla voisi ennustaa osingon nousevan. Omavaraisuus- ja nettovelkaantumisasteet ovat parantuneet 2015 surkeista luvuista siedettävälle tasolle. Kaiken tämän lisäksi Talenomin henkilöstökulut laskivat Q1:llä, mikä vahvistaa käsitystä toiminnan tehostumisesta.

Inderes arvioi, että 2017 koko vuoden eps olisi 0,60e ja osinko 0,30e.
(Inderesin tuore analyysi)
FIMin arvio on samansuuntainen, eps 0,57e ja osinko 0,28e.

Näillä ennusteilla P/E olisi 20 ja osinkotuotto 2,5% (ostohetken kurssilla, 12,00e). Ei erityisen halpaa, mutta kannattavasti ja nopeasti kasvavan yrityksen kohdalla ajattelen arvostusta ja tuottoa pidemmällä tähtäimellä.


Talenomin plussat ja miinukset:

+Defensiivinen toimiala ja pitkät asiakassuhteet.
+Yhtiöllä erinomaiset tekniset valmiudet toimialan muutokseen.
+Yhtiö kasvaa orgaanisesti, ei yrityskaupoilla. Kasvu on toimialaa nopeampaa ja kannattavaa.
+Myyntiyhteistyö kolmansien osapuolten kanssa (mm. Gigantti) ilmaisena optiona.
+Suomen talouskasvu vahvistuu, mikä lisää pk-yritysten eli Talenomin asiakkaiden transaktioita.
+Pörssin päälistalle siirtyminen parantaa osakkeen likviditeettiä ja nostaa kiinnostusta sijoituskohteena.

-Osakkeen selkeä aliarvostus on jo purkautunut. Arvostus on kuitenkin vielä järkevällä tasolla kasvunäkymiin nähden.


Sekä yhtiökohtaiset, toimialakohtaiset että makrotaloudelliset näkymät ovat Talenomille suosiolliset eikä kurssi ole vielä karannut käsistä. Parin vuoden sisällä nähdään osuiko arvioni oikeaan.

Thursday, June 8, 2017

Kevensin Norwegian Finans Holdingia

Myin hiljattain pois puolet positiostani NOFI:ssa. Miksi? Juurihan olin alkuvuodesta kehunut yhtiön edullista hintaa ja kasvunäkymiä.

NOFI:n Q1-tulos toukokuussa oli odotusten mukaisesti vahva, mutta kurssi lähti sen jälkeen voimakkaaseen laskuun. Kun selvittelin norjalaismediasta syytä yllättävään reaktioon, kävi ilmi, että NOFI:n johto oli itse ilmoittanut hillitsevänsä tulevaa kasvua. Tämä oli seurausta Norjan finanssivalvonnan uusista tiukemmista pääomavaatimuksista. NOFI:n aiemmin keväällä puuhaama osakeanti meni pieleen ja uutta pääomaa kerätään nyt bondeilla.

Norjassa on ollut kevään mittaan kovaa painetta Bank Norwegiania ja muita kulutusluottoja myöntäviä pankkeja kohtaan, niin median kuin poliitikkojen taholta. On mahdollista, että Norjassa lainsäädäntöä muutetaan tiukemmaksi luottojen markkinoinnin ja myöntämisen osalta. Vuosia sitten Suomessakin kiristettiin lainsäädäntöä, kun pikavippiala oli mennyt liian villiksi.

Nämä edellä mainitut haasteet Bank Norwegianin toiminnassa tulivat itselleni jossain määrin yllätyksenä, vaikka sivusin aiemmassa analyysissa regulaation kiristymisen mahdollisuutta. En ollut perehtynyt Norjan tilanteeseen niin huolellisesti kuin olisi pitänyt. Tämä on aina ylimääräinen riski ulkomaille sijoittaessa ja osittain omaa tyhmyyttä.

Olen myös pohtinut Bank Norwegianin näkymiä pitkällä tähtäimellä. Jos talous suistuu taantumaan mistä tahansa syystä, luottojen alaskirjaukset kasvavat dramaattisesti. Samalla katoaisivat talletusasiakkaat. Se voisi viedä pankin erittäin vaikeaan tilanteeseen. En näe, että näin tapahtuisi lähiaikoina, mutta esimerkiksi kymmenen vuoden sisällä jokin vakava talousshokki on hyvin todennäköinen. Tulevina vuosina korkojen odotetaan nousevan, mikä luultavasti heikentää Bank Norwegianin houkuttelevuutta talletuspankkina.

Bank Norwegian on edelleen ketterä ja lupaava kasvuyhtiö, mutta sisältää melkoisen määrän riskejä. Siksi osakkeen alhaisempi hinnoittelu on perusteltua. Olen viime aikoina pyrkinyt muuttamaan salkkua kohti defensiivisiä yhtiöitä, joten NOFIn osuus salkun toiseksi suurimpana sijoituksena oli liikaa sietokykyyni nähden. Kevennyksen jälkeen NOFIn osuus Nordnetin salkusta on reilu neljä prosenttia, ja voin taas nukkua yöni rauhassa.