Saturday, December 30, 2017

Salkun Q4: pitkästä aikaa miinusta

Vuoden viimeinen kvartaali oli lievä pettymys vahvan alkuvuoden jälkeen. Pitkästä aikaa mentiin kolmen kuukauden jaksolla pakkasen puolelle, tosin onneksi vain vähän. Salkun kehitys Q4:llä oli -0,3 %.

Silti osakesalkku paisui taas uudelle kymmentuhatluvulle, koska kävin ahkerasti ostoksilla loka-marraskuun laskun aikana. Salkun markkina-arvo on nyt 82 653 euroa.

Osallistuin syksyllä Goforen ja Titaniumin listautumisanteihin ja molemmat osakkeet ovat edelleen salkussani. Lisäsin Nordeaa, joka oli jo ennestään salkkuni suurin omistus. Ostin myös vähän lisää Martelaa, jonka arvostus on mielestäni todella houkutteleva ensi vuoden tulosnäkymillä. Tuttuun tyyliin tankkasin Nordnetin Superrahastoja, mutta Superfonden Danmarkin ostot luultavasti lopetan tähän vuoteen Tanskan älyttömän ja epäoikeudenmukaisen veropäätöksen myötä.

Siivosin joulun jälkeen salkusta vanhoja roskia pois. Myyntiin meni verojen alentamiseksi tappiollinen Samhällsbyggnadsbolaget i Norden ja Effnetplattformen. Opetus tästä seikkailusta: älä ikinä sijoita pieneen yritykseen, jonka liiketoimintaa et ymmärrä tai jonka tilinpäätöksiin et jaksa perehtyä huolellisesti.

Nordean salkussa ostokohteina olivat jenkkifirmat Adobe Systems, BlackRock ja Medtronic sekä norjalainen lohentuottaja Marine Harvest. Indeksien puolella vaihdoin (euroissa) heikosti tuottaneen S&P Total U.S. Stock Marketin Saksan DAX-indeksiin, jonka arvostus on huomattavasti edullisempi. Saksalaisyhtiöistä voisi löytyä paremmin nousuvaraa kuin kireästi hinnoitellusta jenkkimarkkinasta.

Osinkoja tuli kvartaalilla vain 49 euroa, joista suurin osa Realty Incomesta ja Marine Harvestista.

Kirjoitan lähipäivinä yhteenvedon koko sijoitusvuodesta.

Q4/2017
Ostot:

Adobe Systems
BlackRock
Gofore (listautumisanti)
iShares Core DAX UCITS ETF
Marine Harvest
Martela
Medtronic
Nordea
Nordnet Superfonden Danmark
Nordnet Superrahasto Suomi
Titanium (listautumisanti)


Myynnit:

Effnetplattformen
iShares Core S&P Total U.S Stock Market ETF
Samhällsbyggnadsbolaget i Norden


Osingot:

49e

Wednesday, December 27, 2017

Blogin 1-vuotissynttärit!

Tasan vuosi sitten julkaisin Rahamiäs-blogin ensimmäisen postauksen.

Silloin tuntui hieman nololta lähteä kirjoittamaan sijoittamisesta, koska niin moni muu on kirjoittanut aiheesta paljon pidempään ja paremmin. Ajattelin vaatimattomasti, että kirjoittelen itselleni tärkeitä asioita muistiin blogin muodossa ja olisi kiva, jos joku muukin niitä jaksaa lukea. Laitoin tavoitteeksi saada tuhat sivunäyttöä kuukaudessa.

Vuosi on ylittänyt kaikki odotukseni.

Sivulatauksia on tullut noin 42 000. Moninkertaisesti enemmän kuin odotin, vaikka kirjoitustahti on ollut verkkainen. Luvut ovat parantuneet tasaisesti vuoden loppua kohti, kun seuraajamäärä on kasvanut.

Entä mitä olen oppinut vuoden aikana?

Blogin kirjoittaminen on hyödyllistä. Aivan yksiselitteisesti. Omat ajatukset saa jäsenneltyä paremmin, kun ne kirjoittaa tekstiksi. Blogi toimii samalla muistikirjana. Olen palannut monta kertaa uudestaan lukemaan, miksi en ostanut Silmäasemaa tai Terveystaloa ja miksi myin pois Fondian tai osan Norwegian Finans Holdingista. Epävarmuuden hetkinä on hyvä palauttaa mieleen, miksi joku osake on alunperin ostettu tai jätetty ostamatta.

Vaikka keskustelu blogin kommenttiosiossa on aika vähäistä, suosituista teksteistä on keskusteltu vilkkaasti Twitterissä ja Nordnetin Sharevillessä. Otan kaikenlaisen palautteen mielelläni vastaan. Kritiikki ja eriävät mielipiteet ovat minulle tärkeämpiä kuin kehut. Yritän koko ajan kehittyä sijoittajana ja kirjoittajana, eikä se onnistu, jos kukaan ei esitä parempia argumentteja. Varsinkin sijoittamisessa on vaarallista luulla olevansa hyvä, jos menestys perustuukin vain tuuriin.

Keväällä ja kesällä kirjoittamisessa tuli pitkiä taukoja, koska työt, matkat ja muu elämä meni blogiharrastuksen edelle. Täytyy sanoa, että kunnioitan niitä bloggaajia, jotka pystyvät viikottain tuottamaan mielenkiintoista sisältöä. Aktiivinen bloggaus käy työstä.

Toistaiseksi en ole laittanut mainoksia blogiin. Olen kyllä harkinnut sitä, mutta vielä ajatus ei tunnu omalta. Pelkillä bannereilla ei saa juuri mitään tuloja, enkä ole kovin innoissani yhteistyö/affiliate-postauksista. Niissä olisi paremmat ansaintamahdollisuudet, mutta en halua että mainokset alkavat ohjata kirjoittamista. Jotta blogin kirjoittaminen pysyy hauskana, minun täytyy saada valita aiheet vapaasti ja tarvittaessa käsitellä eri toimijoita kriittisesti. Mainostajat tuskin ilahtuisivat, jos arvostelen heidän tuotteita tai palveluja.

Ensi vuonna jatkan kirjoittamista samaan tyyliin. Aiheissa tai julkaisutahdissa tuskin tulee suuria muutoksia. Osakkeet ovat minua eniten kiinnostava osa-alue, mutta seurailen aktiivisesti kaikkea talouteen ja sijoittamiseen liittyvää. Ehkä jossain vaiheessa kirjoittelen myös asuntomarkkinoista tai vaikka kryptovaluutoista.

Tähän loppuun vielä kaino toive sinulle lukijani (tiedän, että tälläkin tekstillä tulee olemaan vähintään satoja lukijoita!). Olkoon se vaikka syntymäpäivälahjatoive. Olisi mukava, jos jättäisit tähän alle edes lyhyen palautteen blogista. Oletko pitänyt lukemastasi, mitä voisi mahdollisesti kehittää, missä olen onnistunut/epäonnistunut jne. Kaikki kommentit otetaan ilolla vastaan!

Kiitos kaikille lukijoille ja kanssabloggaajille vuodesta 2017!

Friday, December 22, 2017

Gurut, Rahamiäs vai sokea apina - kuka on vuoden 2018 paras osakepoimija?

Taas on se aika vuodesta, kun tiedotusvälineissä ennustetaan tulevaa vuotta. Talousmedia ei ole poikkeus. Yksi talousviihteen juttutyyppi on kysyä asiantuntijoilta ja sijoitusguruilta, mitkä osakkeet menestyvät parhaiten seuraavana vuonna.

Olen koonnut tähän eri lähteistä gurujen ennustuksia vuodelle 2018. Koska itsekin haluaisin myyttisen gurun viitan harteilleni, valitsen lopuksi omat voittajaosakkeeni. Ja jotta koko homma saadaan mittasuhteisiin, olen pestannut vierailevaksi tähdeksi tikkaa heittävän sokea apinan, joka osallistuu kisaan sattumanvaraisesti valitulla osakesalkulla.

Kaikkien alla listattujen osakkeiden perässä on suluissa päätöskurssi perjantaina 22.12.2017.

Arvopaperin salkkukisan osallistujien valinnat:

Kim Lindström
konkarisijoittaja

  • Evli (9,50)
  • Nokian Renkaat (37,67)
  • Nordea (10,25)
  • Ramirent (7,89)
  • Stockmann A (4,79)

Elina Avela
Yrittäjä ja yksityissijoittaja

  • Citycon (2,118)
  • Kindred (116,60 SEK)
  • Nokia (4,034)
  • Gilead Sciences (72,63 USD)
  • Ethereum (640 USD)

Olli Viitikko
Taalerin salkunhoitaja

  • Corestate Capital Holding (52,99)
  • Fresenius (65,36)
  • Hochdorf Holding (282,25 CHF)
  • Pantaflix (196,60)
  • Nordea (10,25)

Viitikko on kirjoittanut enemmän valinnoistaan Taalerin blogissa. Arvopaperin kisassa on mukana myös Danske Bankin omaisuudenhoidon johtaja Lea Jääskeläinen, mutta hän valitsi tylsästi Dansken omia rahastoja ja yhden iShares-indeksirahaston. Jätän hänet tylysti pois listalta, koska nyt kisataan parhaasta osakepoimijasta.


Inderesin Sauli Vilen ja Taalerin Mika Heikkilä jakoivat toisilleen sijoitusvinkkejä Heikkilä&Vilén Joulujaksossa:

Mika Heikkilä
Taalerin salkunhoitaja

  • Nokia (4,034)
  • Nordea (10,25)
  • Citycon (2,118)
  • Stora Enso R (13,42)
  • F-Secure (4,02)
  • Corestate Capital Holding (52,99)
  • Intrum Justitia (298,40 SEK)

Sauli Vilen
Inderesin pääanalyytikko 

  • Nokia (4,034)
  • Orava (5,03)


Taloustaidon kolumnisti Karo Hämäläinen on koonnut pörssiä työnsä tai vakavan harrastuksen puolesta seuraavilta henkilöiltä listan kiinnostavista osakkeista vuodelle 2018:

Tomi Lahti
Yksityissijoittaja 

  • SSH (1,78)
  • Honkarakenne (3,59)

Juha Varis
Danske Invest Suomi Osake -rahaston salkunhoitaja

  • Orion B (30,37)
  • Rovio (8,88)
  • Remedy (6,42)
  • Next Games (9,00)

Laura Linkoneva
Nuorten Osakesäästäjien puheenjohtaja

  • Suomen Hoivatilat (7,39)
  • Lehto Group (12,30)

Tom Lindström
Sijoitusyhtiö Cardia Investin toimitusjohtaja (Kim Lindströmin poika)

  • Stockmann A (4,79)

Mukana jutussa on myös Taalerin Mika Heikkilä, mutta hänen osakepoiminnat on jo esitelty laajemmin edellä.


Sijoitustieto on pyytänyt guruja nimeämään ensi vuoden suosikkiosakkeet:

Jukka Oksaharju
Nordnetin osakestrategi

  • Nordea (10,25)

Henri Elo
Kauppalehden blogisti ja yrittäjä

  • Panostaja (1,00)

Karo Hämäläinen:
Kirjailja, toimittaja

  • Nokia (4,034)

Pasi Havia
HCP Quant rahaston salkunhoitaja

  • Alma Media (7,25)

Nimimerkki Daytrader
Sijoitustiedon kolumnisti

  • Martela (7,28)

(Daytraderin perusteellinen markkinakatsaus on myös mielenkiintoista luettavaa.)

Jarkko Aho (nimimerkki Random Walker)
Sijoitusbloggaaja 

  • Exel Composites (6,59)

Aki Pyysing
Sijoitustiedon perustajajäsen ja pokeriammattilainen. 

  • Orava (5,03)



Sitten omat valintani, joille povaan suurinta nousua vuoden 2018 aikana. Kaikki ovat pienyhtiöitä, joilla kurssiliikkeet ovat yleensä keskimääräistä rajumpia. Tuore listautuja Gofore ei ole vielä noussut verrokkien tasolle. Muut kolme kilpailevat vuoden 2017 suurimman pudottajan tittelistä, koska matkalle on sattunut erilaisia vastoinkäymisiä. Liiketoiminnan perusta on arvioni mukaan näillä yhtiöillä kuitenkin terveellä pohjalla ja rekyylin ansiosta näen niillä mahdollisuudet jopa kymmenien prosenttien nousuihin ensi vuonna. Se vaatii ongelmien selättämistä ja hyviä uutisia, mutta tällaisessa kisassa täytyy ottaa riskejä, jos haluaa voittaa.

Rahamiäs
Tamperelainen piensijoittaja ja bloggaaja

  • Gofore (7,01)
  • Innofactor (0,93)
  • Martela (7,28)
  • Robit (6,63)


Lopuksi kisan musta hevonen: tikkaa heittävä sokea apina. Kyseessä on siis täysin sattumanvaraisesti valittu osakeportfolio. Käytännössä toteutin tämän tekemällä Exceliin listan kaikista Helsingin pörssin päälistan ja First North -listan yhtiöistä, jonka jälkeen olen satunnaislukugeneraattorilla arponut sieltä viisi osaketta.

Sokea apina
Analyytikot usein voittanut sijoittaja

  • Basware (46,00)
  • Herantis Pharma (5,30)
  • Rovio (8,88)
  • Silmäasema (6,53)
  • Tokmanni (6,89)


Vuoden päästä nähdään kuka on oikea guru ja kuka ei. :) Mitkä ovat sinun osakevalintasi vuodelle 2018?

Saturday, December 16, 2017

Muista hyödyntää luovutustappioiden verovähennys

Harva ihminen nauttii verojen maksusta. Vaikka verovaroilla tehdään paljon hyödyllistä, luultavasti jokainen meistä pyrkii henkilökohtaisella tasolla minimoimaan verojen määrän. (Tämä Norjan esimerkki todistaa, että edes korkeaa verotusta kannattavat sosialistit eivät halua vapaaehtoisesti maksaa veroja.)

Kun verottaja tarjoaa laillisen mahdollisuuden vältellä veroja, käytän sen ilomielin hyväksi. Näin joulun alla kannattaa jokaisen sijoittajan kurkistaa salkkuun ja ottaa suurennuslasin alle tappiolliset osakkeet. Jos ei näe niissä lähiaikoina nousupotentiaalia, voi tappiot realisoimalla vähentää pääomatuloista maksettavia veroja.

Luovutustappiot sai aiemmin vähentää vain luovutusvoitoista. Vuodesta 2016 lähtien vähennysoikeutta on voinut käyttää kaikkiin pääomatulon muotoihin. Luovutustappioilla voi siis vähentää luovutusvoittojen, osinkojen tai vaikkapa vuokratulojen veroja.

Otetaan yksinkertainen esimerkki, jotta nähdään miten homma toimii:

Harri Holdari on vuoden aikana saanut osinkoja 1000 euroa (bruttona). Hän ei ole tehnyt myyntejä vuoden aikana. 1000 euron osingosta 85% on veronalaista tuloa, josta sitten peritään 30% vero (1000e x 0,85 x 0,30 = 255e). Jos Harrilla ei ole vähennyksiä, hän maksaa osingoistaan 255 euroa veroa.

Entä jos Harri haluaisi käyttää hyväksi luovutustappioiden verovähennysoikeutta?

Harri Holdari saa siis vuoden aikana 1000 euron osinkotulot. Hänen omistamat Orionin osakkeet ovat kuitenkin miinuksella 850 euroa. Harri myy osakkeet joulukuussa, mistä hänelle tulee 850 euron luovutustappio.
Miltä verotus näyttää nyt?
Harri sai veronalaisia pääomatuloja 850 euroa (1000e osingot x 0,85).
Harrille kertyi luovutustappioita 850 euroa.
Verottaja vähentää veronalaisesta pääomatulosta luovutustappiot (850e - 850e = 0e), joten Harrille ei jää maksettavaksi yhtään veroja pääomatulosta. Jo maksetut ennakonpidätykset Harri saa aikanaan takaisin veronpalautuksena.

Halutessaan Harri voi ostaa Orionin osakkeet takaisin muutaman päivän kuluttua. Samana päivänä sitä ei kannata tehdä, koska muuten on vaara, että veivaus katsotaan veronkierroksi. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan todennut, että seuraavana päivän toteutettu takaisinosto ei ollut veronkiertoa. Toisaalta verottajan sanatarkka ohje kuuluu näin: "Jos osakkeiden myynti ja takaisinosto ovat samaa ennalta sovittua järjestelyä, edestakaista osakekauppaa voidaan pitää veron kiertämisenä, vaikka takaisinosto tapahtuisi myöhemminkin kuin samana päivänä." Veronmaksun välttelyä tai siirtämistä ei siis ikinä kannata tunnustaa verottajalle, jos myöhemmin joutuu selvittämään kaupankäyntiään. Riittää kun sanoo, että näkemys yhtiöstä muuttui.

Lisää lukemista aiheeseen liittyen: 

Vero.fi: Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa

Sunday, December 10, 2017

Sijoitussuunnitelma tarkentuu

Kun perustin tämän blogin viime vuoden lopulla, kirjoitin sijoitusfilosofiaa-sivulle, että minulla ei ole selkeää sijoitussuunnitelmaa. Sijoitustyylini oli ollut siihen mennessä sekoitus erilaisia strategioita ja tavoitteeksi olin asettanut vain maksimaalisen arvonnousun. Todellisuudessa mistään strategioista puhuminenkin on liioittelua. Olen vuosien varrella ostellut kaikenlaista, usein enemmän fiilispohjalta kuin harkitun suunnitelman tai analyysin perusteella.

Tämän vuoden aikana filosofiani sijoittamisen suhteen on kirkastunut. Erilaisten yritysten ja erehdysten kautta olen oppinut, millainen sijoittaminen sopii minulle, mitä tavoittelen ja kuinka paljon riskiä siedän. Jatkan edelleen sekatyylillä, mutta nyt ymmärrän paremmin, miten ja mihin oikeastaan haluan sijoittaa. Olen jakanut osakeomistukseni neljään kategoriaan:

  1. Hyvät osingonmaksajat

    Salkussa mm. AstraZeneca, Nordea, Sampo, Marine Harvest, Realty Income.

    Vaikka osingot eivät tässä elämänvaiheessa ole minulle kovin merkittävä tulonlähde, pyrin vuosi vuodelta kasvattamaan passiivista kassavirtaa. Tämän kategorian yhtiöt maksavat hyvää osinkoa ja ovat mielellään defensiivisiä, jotta suhdannevaihtelut eivät vaikuttaisi kovin dramaattisesti tulokseen ja voitonjakoon.
         
  2. Mielenkiintoiset kasvuyhtiöt

    Salkussa mm. Adobe Systems, Alphabet, Facebook, Microsoft, Gofore, Siili.

    Näkemykseni on, että varsinkin ict-alalla riittää kasvua vielä vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Haluan olla mukana yhtiöissä, jotka ovat omassa sarjassaan voittajia ja joilla on mahdollisuus kasvaa kannattavasti pitkälle tulevaisuuteen.

    Muiden alojen kovia kasvajia salkussani ovat kotimaisista Restamax, Talenom ja Suomen Hoivatilat sekä ulkomaisista Norwegian Finans Holding. Näissä on potentiaalia siirtyä aikanaan hyvien osingonmaksajien kategoriaan.


  3. Indeksit

    Superrahastot ja iShares -etf:t.

    Tunnustan, että osakepoiminta on vaikeaa ja menee silloin tällöin metsään. Siksi pidän osan sijoituksista kuluttomissa tai pienikuluisissa indeksirahastoissa. Saan ainakin tältä osin markkinan keskimääräisen tuoton. Indeksi on myös helppo tapa hajauttaa sijoituksia sellaisiin kohteisiin, missä suora osakkeiden omistaminen on hankalaa esimerkiksi verotuksen takia (mm. Tanska). Suosin rahastojen kasvuosuuksia mahdollisimman suuren korkoa korolle -efektin saamiseksi.


  4. Erikoistilanteet

    Tunnustan myös, että minussa asuu pieni pelimies. Joskus on hauska yrittää saada pikavoittoja, jos tilanne on tarpeeksi houkutteleva. Tänä vuonna tietyt listautumisannit ovat tarjonneet kohtuullisen helppoja "kaljarahoja" mukaan lähteneille. Kun osakeanti on pieni, kiinnostus suuri ja hinnoittelu edullinen, on lähes varmaa, että antiosakkeet saa myytyä voitolla.

    Salkustani löytyy myös muutama osake, jota olen ostanut vain siksi, että pidän niitä aliarvostettuina pitkän tähtäimen potentiaaliin nähden. Esimerkiksi Martelan kurssi tippui alkuvuoden huipuista lähes 50%, kun erp-ongelmat ja tulosvaroitus veivät sijoittajien luottamuksen. Pidän Martelan ongelmia väliaikaisina ja uskon, että ensi vuonna tuloskunto palaa taas normaalille tasolle. Näen Martelassa huomattavan nousupotentiaalin alle vuoden tähtäimellä.

    Peliosakkeet ovat onneksi vain pieni osa salkustani eikä tarkoituksena ole haalia niitä sen enempää.


Lisäksi täytyy todeta, että merkittävä osuus varallisuudestani on tällä hetkellä käteisenä. Bank Norwegianin talletustilin tarjoama 1,75% riskitön tuotto on erittäin houkutteleva verrattuna moniin pörssin osinkoyhtiöihin. Varsinkin USA:ssa monen vakaan osingonmaksajan osinkotuotto on nykykursseillä 3%:n luokkaa tai jopa alle sen, mikä yhdistettynä markkinariskeihin ei tarjoa minkäänlaista turvamarginaalia.

Vaikka maksimaalisen tuoton saamiseksi pitäisi olla koko ajan all-in osakkeissa, nukun yöni paremmin muhkean käteiskassan kanssa. Nousu on jatkunut pitkään ja pörssin arvostustasot ovat selvästi historiallisten keskiarvojen yläpuolella. Kun käteistä on tarpeeksi, ei pörssin korjausliike pelota, vaan tuntuu jopa houkuttelevalta. Ostan edelleen lisää osakkeita, mutta tarkasti harkiten ja ajallisesti hajauttaen.


Monday, November 27, 2017

Haluatko miljonääriksi osakemarkkinoilla? Ryhdy analyytikoksi

Osakesijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Jos osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosituotto on 9% paikkeilla, kestää 10 000 euron alkupääoman muuttaminen miljoonaksi peräti 54 vuotta. Hektisessä internet-ajassa harva jaksaa odottaa niin pitkään. Vaikka pääomaa lisäisi vuosittain, tie rikkauksiin kestää vuosikymmeniä.

On kuitenkin olemassa nopeampi tapa tulla miljonääriksi osakkeilla. Sijoitussuositusten antaminen muille on paljon kannattavampaa kuin sijoittaminen itsessään. Se vaatii hieman pohjatyötä, mutta tuotto on erinomainen ja tappioriski olematon.

Jos siis osakkeet kiinnostavat ja haluat rikastua, ryhdy osakeanalyytikoksi!

Analyytikot tienaavat todella hyvin, ainakin meihin keskipalkkaisiin duunareihin verrattuna. Kävin tätä kirjoitusta varten katsomassa verotoimiston yleisöpäätteeltä 37 suomalaisen osakeanalyytikon tulot vuodelta 2016. Mukana on analyytikoita seuraavista pankeista ja analyysitaloista: Nordea, OP, Danske, Evli, SEB, Carnegie, FIM ja Inderes. Mukana eivät ole kaikki em. yrityksissä työskentelevät analyytikot, vaan vain ne, joiden verotiedot pystyin varmuudella yhdistämään oikeaan henkilöön. 37 analyytikon verotiedot antavat kuitenkin melko hyvän kuvan ammatin ansiotasosta.

Aineiston korkein ansiotulo oli 444 213 e ja sen tienasi Nordean Harri Taittonen. Matalin ansio oli vain 19 993 e, mikä selittynee sillä, että kyseinen henkilö oli opiskelija vuonna 2016.

Ansiotulojen keskiarvo osakeanalyytikoilla on 142 715 e ja mediaani 115 891 e vuodessa. Mediaanitulo tarkoittaa bruttona vajaan kymppitonnin kuukausipalkkaa. Veroprosentti näillä tuloilla olisi noin 38%.

Suomalaisanalyytikoista korkeimmat pääomatulot olivat Carnegien Tom Skogmanilla, 146 216 e. Matalin pääomatulo oli nolla euroa ja näitä löytyi aineistosta useita. Lähes joka kolmannella osakeanalyytikolla ei ollut lainkaan verotettavia pääomatuloja. Useimpien kohdalla tämä luultavasti selittyy sillä, että sijoitukset ovat rahastojen kasvuosuuksissa tai kapitalisaatiosopimuksen takana. Myös tappiollisilla osakekaupoilla ja järkevällä verosuunnittelulla pääomatulot voi saada verotuksessa nollille.

Paras palkanmaksaja on aineiston perusteella Nordea, jossa analyytikon keskimääräinen vuosiansio oli 211 541 e.
OP:ssa tienasi 153 089 e ja Danskessa 151 594 e.
Sosiaalisessa mediassa aktiivinen ja piensijoittajille tuttu Inderes maksoi analyytikoille keskimäärin 90 054 e vuodessa.
Huonoimmat palkat olivat FIMissä, missä keskimääräinen vuosiansio oli 83 360 e.
Kannattaa huomata, että keskiarvot ovat suuntaa antavia, koska kaikki analyytikot eivät ole mukana laskelmissa.

Jotain johtopäätöksiä luvuista voi silti tehdä. Moni tuntematon osakeanalyytikko tienaa jo kolmekymppisenä reippaasti enemmän kuin pääministeri.

Esimerkiksi keskimääräinen Nordea-analyytikko saa työnteolla kasaan miljoona euroa alle yhdeksässä vuodessa. Siis nettona, verojen jälkeen. Jos analyytikko ei tuhlaa rahojaan ökyelämään vaan sijoittaa säästönsä viisaasti, miljonääriksi pääsy nopeutuu entisestään.

Analyytikoksi ei tietysti pääse kuka tahansa. Älyn ja motivaation pitää ensin riittää kauppakorkeakouluun ja sieltä valmistumiseen hyvin arvosanoin. Jo opiskeluaikana alkaa verinen kilpailu harvoista työpaikoista ja mahdollisesti muutama vuosi menee finanssialan hanttihommissa ennen kuin rahahanat kunnolla aukeavat. Analyytikon työpäivät ovat pitkiä ja uutisiin pitää reagoida välittömästi.

Kun ottaa huomioon, etteivät analyytikot keskimäärin onnistu osakesuosituksissaan paremmin kuin tikkaa heittävät apinat, eikä pieleen menneiden suositusten antamisesta käytännössä seuraa mitään, voittaa ammatin riskikorjattu tuottotaso osakemarkkinat mennen tullen. Jos olisin nyt 18-vuotias abiturientti, harkitsisin vakavasti tätä uravaihtoehtoa.


Friday, November 10, 2017

Gofore alennuksella pörssiin - olen mukana!

Helsingin pörssin uusin tulokas on tamperelainen it-yhtiö Gofore. Yhtiön listautusmisaikeet eivät tulleet yllätyksenä, sillä Gofore kertoi jo viime vuonna harkitsevansa pörssiin menoa.

Tämän syksyn aiempiin listautumisiin olen suhtautunut hieman skeptisesti (vaikka lähdin lopulta mukaan Titaniumiin). Goforen antia olen odottanut innolla. Yhtiö on sijoittajan näkökulmasta hyvin samanlainen tapaus kuin viime vuonna menestyksekkäästi listautunut Vincit.

Yhtäläisyyksiä on paljon. Vincit ja Gofore ovat ketteriä it-yhtiöitä, jotka ovat keskittyneet digitaaliseen palvelumuotoiluun ja konsultointiin. Kokoluokka on sama: tämän vuoden liikevaihto on ennusteiden mukaan Vincitillä noin 40 miljoonaa euroa, kun Gofore ennustaa 32,5 - 34,5 miljoonaa. Käyttökate-% on tänä vuonna ollut Vincitillä 15, Goforella 18. Vincitin markkina-arvo on 73 Meur, Goforen arvoksi tulee antihinnalla 82 Meur. Työntekijöitä on molemmissa reilut 350. Vaikka luvuissa on pieniä eroja, yhtiöt ovat kuin kaksi marjaa. Kaiken lisäksi molemmat pitävät päämajaansa Tampereella, mistä olen tietysti tamperelaisena ylpeä.

Gofore aloitti toimintansa 2002 ja on siitä lähtien kasvanut todella vauhdikkaasti. Vuotuinen liikevaihdon kasvu on ollut keskimäärin 50% luokkaa. Yhtiön kannattavuus on korkeampi kuin it-sektorilla keskimäärin. Työntekijätkin näyttävät viihtyvän: Gofore on palkittu Great place to work -tutkimuksessa Suomen parhaana työpaikkana.

Koko toimialan tilanne näyttää myös hyvältä. Digitalisaatiobuumi jatkuu, kun yritykset ja viranomaiset joutuvat muuttamaan vanhoja toimintamallejaan netti- ja mobiiliaikakauteen sopiviksi. Goforen kohdemarkkinan, uusien digitaalisten palvelujen, ennustetaan kasvavan 15-25% vuosivauhtia. 

Gofore on epäilemättä hyvä yhtiö, mutta onko hinta kohdallaan?

Tilinpäätöksen tulkinta on hieman mutkikasta, sillä Gofore osti 2017 keväällä palvelumuotoiluun keskittyneen Leadinin, mikä ei näy viime vuoden tai tämän vuoden alun tulostiedoissa. Raportoidun Q3/2017-tuloksen ja pro forma -lukujen perusteella voi arvioida koko vuoden raportoidun liikevoiton olevan hieman alle 6 Meur ja osakekohtaisen tuloksen 0,34e. Se tarkoittaa tälle vuodelle p/e-lukua 19.

Gofore on ilmoittanut pyrkivänsä lähivuosina kohdemarkkinaa nopeampaan kasvuun, samalla säilyttäen ebita-marginaalin vähintään 15% tasolla. Tavoitteiden toteutuessa ensi vuoden liikevaihto olisi yli 40 Meur ja liikevoitto vähintään 6 Meur. Sen Gofore saavuttanee helposti. Evli on tehnyt Goforesta analyysin, jossa arvioidaan 2018 liikevaihdoksi peräti 51 Meur, liikevoitoksi 9 Meur ja epsiksi 0,59e. (Evli toimii annin järjestäjänä, joten sen analyysiin kannattaa suhtautua kriittisesti.) Jos nämä arviot kuitenkin menevät edes sinne päin, tarjotaan sijoittajille nyt mahdollisuutta tehdä helppoa rahaa. 0,59 euron eps tarkoittaisi p/e-lukua 11, mikä on kannattavalle kasvuyhtiölle todella matala. Vaikka toteutunut kasvu olisi näitä ennusteita hitaampaa, arvostusta voi silti pitää maltillisena.

Saman on huomannut mm. Inderesin Mikael Rautanen, joka kertoo Arvopaperin jutussa näin: (juttu maksumuurin takana)
"Tämän vuoden ohjeistuksellaan Goforen tulospohjaiset arvostuskertoimet ovat aika lailla linjassa pohjoismaisen vertailuryhmän kanssa. Kasvulukujen valossa yhtiö kuuluu toimialan voittajiin, mutta arvostustaso on linjassa toimialan kanssa. Tästä voi sijoittaja jotain päätellä. Toki Gofore on monia verrokkeja pienempi."
Viimeisen 12 kuukauden oikaistulla tuloksella Goforen p/e-luku on 18,5.
Rautanen pitää palveluyhtiöiden hinnoittelussa ev/ebita-lukua sopivana (yritysarvo / liiketulos ilman liikearvon poistoja). Goforen ev/ebita-luku on noin 12-14 ohjeistushaarukka tälle vuodelle huomioiden. Vincitillä sama luku (ev/ebita) on Inderesin tämän vuoden ennusteella noin 17 ja Siilillä noin 12.

Jos Gofore arvostettaisiin samalla tavalla kuin lähin verrokki Vincit, osakkeen hinnan tulisi olla 7,50 - 8,80 euron välissä. Gofore olisi siis 6,35 euron antihinnalla 15-30% tarjouksessa. Kuitenkin Gofore kasvaa nopeammin ja on kannattavampi kuin kilpailijansa.

Goforen tulevaisuus näyttää valoisalta ja hinnoittelu on houkutteleva. Lisäluottamusta tuovat isot ankkurisijoittajat Ilmarinen ja Varma, jotka ovat varmasti tehneet perusteellisen due diligencen ennen osallistumista. Kokonaisuutena Goforen listautuminen vaikuttaa niin herkulliselta, että päätin lähteä mukaan hieman isommalla panoksella. Merkitsin annissa 640 osaketta. Tosin tämäkin anti todennäköisesti ylimerkitään ja piensijoittajat saavat lopulta vain murto-osan osakkeista.

Saturday, October 28, 2017

Kurssilasku tekee hyvää

Torstai oli synkkä päivä Helsingin pörssissä. Odotuksia heikompien osavuosikatsausten seurauksena Nokia romahti -17%, Outokumpu -10%, Orion -8% ja Nordea -6%. Muiden yhtiöiden parin prosentin laskut tuntuivat edellämainittujen rinnalla mitättömiltä. Oma salkku kutistui tämän viikon pulkkamäen seurauksena lähes tuhannella eurolla.

Vaikka miinusten katseleminen salkussa ei ole mukavaa, näen torstain romahduksessa yhden hyvän puolen. Kulunut viikko todisti, että puheet osakekuplasta ovat liioittelua. Kirjoitin syyskuussa, että osakkeet ovat mielestäni 10-30% ylihintaisia yhtiöstä riippuen. Kurssipudotus on monen yhtiön kohdalla neutralisoinut liian korkeaksi kohonneen arvostuksen.

Jos olisimme oikeasti osakekuplassa, kurssit olisivat nousseet tai vähintään pysyneet paikallaan heikoista tuloksista/näkymistä huolimatta. Nyt kävi päinvastoin. Alisuorittajia rankaistiin kovalla kädellä, mikä kertoo että sijoittajat eivät ole valmiita maksamaan osakkeista mitä tahansa.

Kannattaa myös huomata, että verenpunaisena laskupäivänä hyviä tuloksia kertoneet yhtiöt (mm. Neste) palkittiin reippaalla nousulla. Tämäkin oli mielestäni huojentavaa. Hinnoittelun ratkaisevat edelleen fundamentit, eivät sentimentit.

Korot pysyvät vielä ainakin vuoden ajan alhaalla ja reaaliomaisuuden tuotot ovat hintojen nousun myötä laskeneet. Nykytilanteessa osakkeet ovat edelleen houkuttelevin sijoitusluokka. Jos haluaa nousun jatkuvan omassa salkussa, kannattaa katsoa todella tarkasti mitä ostaa ja välttää ylihinnoiteltuja yhtiöitä.

Tuesday, October 3, 2017

Terveystalo - ei kiitos

Hädin tuskin olin Titaniumin merkinnästä toipunut, kun heti piti perehtyä uuteen pörssiehdokkaaseen Terveystaloon. Ennen omaa analyysia olin jo ehtinyt lukea talouslehdistön ja muiden bloggaajien kirjoituksia listautumisannista. Niiden perusteella ennakkoasenteeni oli valmiiksi epäluuloinen. (Terveystalosta ovat jo kirjoittaneet mm. Sijoittaja-Tursas ja Aloitteleva sijoittaja.)

Mutta ensin hyvät uutiset. Terveysbisnes kasvaa väistämättä Suomessa tulevien vuosien aikana. Tämä johtuu ennen kaikkea väestörakenteestamme: hoitoa tarvitsevia on koko ajan enemmän, kun suuret ikäluokat eläköityvät ja elinikä nousee. Myös sote-uudistus, toteutuupa se missä muodossa tahansa, lisää valinnanvapautta, mikä suosii yksityisiä palveluntarjoajia. Terveystoimialaa hallitsee Suomessa neljä suurta peluria: Terveystalo, Mehiläinen, Attendo ja Pihlajalinna. Jokaisella on omat vahvuutensa. Terveystalolla on maanlaajuinen lääkäriasemien verkosto ja se on painottunut erityisesti työterveyshuoltoon. Se on selvästi kannattavampaa bisnestä kuin vaikkapa Pihlajalinnan haalimat kuntaulkoistukset.

Toimialan näkymien puolesta Terveystalo olisi kiinnostava sijoituskohde, mutta onko hinta kohdallaan?

Tilinpäätösten tulkinta on hieman mutkikasta, sillä Terveystalo on tehnyt viime vuosina paljon yritysostoja ja suurin omistaja EQT on ottanut tuotot ulos osakaslainojen korkoina. Näin ollen raportoitu nettotulos ei kerro paljoakaan Terveystalon suorituskyvystä. Poistoista, kertaeristä ja rahoituskuluista oikaistu nettotulos voisi olla jossain 60 MEUR tasolla, mikä tarkoittaisi 9,76 euron antihinnalla p/e-lukua 21. Vaikka tämä laskelma on optimistinen ja sen toteutuminen käytännössä vie vuosia, arvostus on silti haastava. Tietysti pitää muistaa, että Terveystalo on kasvuyhtiö, ja hintaan on sisällytetty paljon tulevaisuuden odotuksia. Mutta silti... Kyse ei ole potentiaalisesta maailmanvalloittajasta vaan kotimarkkinatoimijasta, jolla ei edes ole erityistä kilpailuetua verrokkeihin nähden. Mielestäni Terveystalon hintalappu on liian kova, pyörittelee lukuja miten päin tahansa.

Pääomasijoittaja EQT on trimmannut Terveystalon myyntikuntoon ja tietysti rahastaa osakemyynnillään niin paljon kuin pystyy. Sijoitushuuman innostamat suomalaiset varmasti merkitsevät tämänkin täyteen. Tilanne on samanlainen kuin keväällä listautuneen Silmäaseman annissa. Tase on täynnä velkaa ja kunnollista osinkoa saa odotella vielä vuosia.

Ylihinnoitellun Rovion pörssiavaus lässähti, kun pikavoiton perässä juosseet myivät osakkeensa pois, mutta ostajia ei ollutkaan jonoksi asti. En pitäisi yllättävänä, vaikka Terveystaloa saisi myöhemmin halvemmalla pörssistä.

Näistä syistä jätän listautumisen väliin.

Saturday, September 30, 2017

Salkun Q3: rimaa hipoen yli 70 000 euron

Vuoden kolmas kvartaali oli selkeästi heikompi kuin kaksi edellistä. Heinä-syyskuussa osakesalkun markkina-arvo paisui 8019 eurolla, mutta tästä uutta sijoitettua pääomaa oli 6730 ja arvonnousua vain 1289 euroa. Prosenteissa arvonnousu oli kolmessa kuukaudessa 2,1 %. Vuoden alusta nousua on kertynyt 13%, mihin olen tyytyväinen. Osakesalkun markkina-arvo on nyt 70 109 euroa. Nordnetin Suomi-osakkeisiin keskittynyt salkku on menestynyt koko vuoden paremmin kuin Nordean jenkki/kruunusalkku, jonka kehitys on kärsinyt epäedullisista valuuttakursseista.

Kvartaalin isoin ostos oli Sampo, joka nousi salkun kolmanneksi suurimmaksi omistukseksi. Tuplasin heinäkuussa AstraZenecan osuuden, kun kurssi laski osaripäivänä peräti 15%. Siitä kuopasta on noustu takaisin kevään tasoille ja tuototkin tulivat nyt tuplana. Vahvistunut euro ja Nordean kampanja (USA-kaupat ilman välityspalkkiota) antoi myös hyvän tekosyyn lisätä reippaasti jenkkien teknologiafirmoja Adobea ja Alphabetia.

Myyntejä oli vain yksi: surullisen vuoden Nordean salkussa viettänyt Global X MSCI Nigeria -etf, josta sain vihdoin omani pois. Tätä murheenkryyniä on vielä jäljellä pieni osuus Nordnetin salkussa. Sen tuotto taitaa olla -50%, joten saa vielä hetken odotella ennen kuin siellä päästään plussalle.

Osinkoja tuli Q3:lla vain muutama kymppi ja nekin pääosin AstraZenecasta.


Q3/2017
Ostot:

Adobe Systems
Alphabet
AstraZeneca
Martela
Match Group
Metsä Board
Nordnet Superfonden Danmark
Nordnet Superfondet Norge
Nordnet Superrahasto Suomi
Restamax
Sampo

Myynnit:

Global X MSCI Nigeria etf

Osingot:

79,28e

Thursday, September 28, 2017

Titaniumin anti - osallistun

Titanium oli minulle aikaisemmin lähes tuntematon tapaus. Nimen olin kuullut joskus, mutta en tiennyt tarkemmin mitä yhtiö tekee. Tämän kirjoituksen tiedot perustuvat listalleottoesitteeseen, Inderesin laatimaan raporttiin sekä tiistaina 26.9. pidettyyn yhtiöesittelyiltaan Helsingissä.

Titanium on vuonna 2009 perustettu keskisuuri rahastoyhtiö ja varainhoitaja. Titaniumin hallinnoitavasta varallisuudesta (257 MEUR) valtaosa on vain kahdessa kiinteistörahastossa (Hoivakiinteistö ja Asunto). Erityisen huomionarvoista on se, että suurin osa yrityksen liikevaihdosta tulee Hoivakiinteistö-rahaston palkkiotuotoista. Sijoittaminen Titaniumiin tarkoittaa siis käytännössä sijoittamista heidän Hoivakiinteistö-rahaston menestykseen.

Listauksessa Titanium kerää uutta pääomaa noin 5 MEUR edestä. Yhtiön tase vahvistuu 4,1 MEUR:lla, kun antikulut ovat 0,9 MEUR. Mutta mihin rahaa tarvitaan? Titaniumin tase on ylikapitalisoitunut eli rahaa on jo valmiiksi enemmän kuin tavanomaiset investoinnit vaativat. Listautumisessa tarjottavista osakkeista vain 25% on uusia osakkeita, loput ovat vanhojen omistajien myyntejä. Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen, että kyseessä on omistajien härski rahastus pörssihuuman huipulla.

Tätä pelkoa hälventää hieman se, että kaikille pääomistajille jää vielä iso määrä osakkeita, heillä on listautumisen jälkeen kahden vuoden lock-up eli kielto myydä osakkeita, sekä viiden vuoden työvelvoite. Yhtiön edustajat ovat kertoneet, että antirahat käytetään pääasiassa uusiin sijoitustuotteisiin. Oma arvaukseni on, että kyseessä ovat erilaiset innovatiiviset pääomarahastot, joita mm. Taaleri on tuonut aktiivisesti markkinoille.

Entä valuaatio? Inderesin laskemat oikaistut tunnusluvut ensi vuodelle ovat p/e 10 ja osinkotuotto 7,6% (100% jakosuhteella). Itse laskin vielä varovaisemmin, että p/e olisi noin 12 ja osinkotuotto 6% luokkaa. Oli miten oli, pörssin nykyhinnoitteluun verrattuna Titaniumin arvostus näyttää houkuttelevalta.

Jos hoivabisnes kiinnostaa, miksei sijoittaisi suoraan Titaniumin rahastoon tai Suomen Hoivatiloihin? Katsotaanpa ensin Hoivakiinteistö-rahaston tietoja. Hallinnointipalkkio 2,95% rahaston nettoarvosta, tuottosidonnainen palkkio 20%, merkintäpalkkio 1%, lunastuspalkkio 1-3%, minimisijoitus 20 000 euroa. Noilla ehdoilla en ainakaan itse lähtisi mukaan. Toisaalta rahasto on tuottanut erinomaisesti, paitsi Titaniumille, myös sijoittajille (vuosittainen nettotuotto 8-14%), joten he lienevät tyytyväisiä korkeista palkkioista huolimatta. Rahaston kanssa kilpaileva Suomen Hoivatilat löytyy jo salkustani isolla painolla. Sen arvostus on nykykurssilla kohtuullisen haastava ja osinkotuotto mitätön.

Kannattaako Titaniumiin sijoittaa? Ainakin seuraavia asioita voi pohdiskella päätöstä tehdessään:

  • Jatkuuko Hoivakiinteistö-rahaston menestys takavuosien tapaan? Yhtiö on kertonut, että vuonna 2020 hoivakiinteistörahaston koko tulisi olemaan noin 500 MEUR (nyt 217 MEUR) ja että hankekanta olisi suurelta osin jo sovittu. Mielestäni tämä tieto laskee rahaston kasvuun liittyvää epävarmuutta merkittävästi. Tulevaisuuden suhteen on hyvä tiedostaa, että kilpailu hoivakiinteistömarkkinalla on kiristynyt ja tuotot laskussa.
  • Onnistuko yhtiö tuomaan markkinoille uusia vetovoimaisia sijoitustuotteita? Tätä on vaikea ennustaa.
  • Voisiko Titanium olla mukana yritysjärjestyissä, jotka hyödyttäisivät omistajia? Ehkä. Tämä on lähinnä ilmainen optio sijoittajalle, eikä sen varaan kannata laskea mitään.
  • Miten kauan sijoitusmarkkinoiden hyvä veto jatkuu? Vaikka hoivakiinteistöt ovat erittäin defensiivinen sijoituskohde, Titaniumin palkkiotuotot romahtaisivat, jos sijoittajat alkaisivat markkinapaniikissa vetää rahojaan pois rahastoista. 

Suhtaudun hieman sekavin tuntein Titaniumiin. Kyseessä ei ole mikään riskitön sijoitus, sillä yhtiö on pieni (vain 8 työntekijää, loput ulkoistettu) ja sen liikevaihto tulee lähinnä yhdestä rahastosta, joka puolestaan sijoittaa yhteen kapeaan kiinteistösegmenttiin. Silti yhtiön kasvunäkymät ovat lupaavat, se on velaton ja vakavarainen, sekä tulokseensa ja osinkoonsa nähden edullisesti hinnoiteltu. Tulevien vuosien kasvun pitäisi vähentää riskejä, jos ja kun yhtiö saa markkinoille uusia tuotteita ja rekrytoi lisää työntekijöitä. Silloin se ei olisi enää one-trick pony.

Pienistä epäilyksistä huolimatta näen Titaniumissa tuoton ja riskin suhteen houkuttelevana. Päätin harkinnan jälkeen lähteä antiin mukaan ja  merkitsin tänään 300 osaketta Nordnetissä.

Yleisöannissa merkintämäärä on 150–25000 osaketta ja hinta 6,15 euroa osakkeelta.

Friday, September 22, 2017

Terveystalo, Titanium vai Rovio?

Kesätauon jälkeen Helsingin pörssin listautumisbuumi jatkuu kiihkeänä. Tällä hetkellä kolme uutta tulokasta kalastelee sijoittajien rahoja.

  • Rovion anti alkoi 18.9. ja päättyy 26.9 eli ensi viikon tiistaina. Merkintäaika voidaan keskeyttää aikaisintaan 25.9.
  • Titaniumin anti alkaa 25.9. ja päättyy 6.10. Merkintäaika voidaan keskeyttää aikaisintaan 29.9
  • Terveystalo ei ole vielä julkaissut annin päivämääriä. 

Mikään kolmikosta ei ensireaktiona aiheuttanut riemunkiljahduksia. Rovion taidan jättää suosiolla väliin, sillä pelialaa en ymmärrä yhtään ja sitä on asiantuntijoidenkin vaikea ennustaa. Annissa on kyse lähinnä vanhojen omistajien osakemyynnistä, mikä ei lisää luottamusta omistajien motiiveihin tuoda Rovio pörssiin juuri nyt. Toisaalta Rovion brändi on Suomessa ja maailmalla tunnettu ja sijoitushuuman ansioista anti luultavasti ylimerkitään. Se antaisi taas mahdollisuuden pikavoittoihin. Olen kuitenkin tullut koko ajan varovaisemmaksi markkinoilla ja vältän nyt turhaa riskinottoa.

Kahden muun kohdalla täytyy vielä käydä läpi yhtiöiden tiedot, jotta saan perustellun käsityksen kannattaako anteihin osallistua. Terveystalo ja Titanium ratsastavat molemmat terveydenhoidon ja hoivabisneksen muutoksen megatrendeissä. Toimiala on defensiivinen ja sen voi olettaa kasvavan Suomessa seuraavien vuosikymmenien aikana, kun väestö vanhenee ja valinnanvapaus lisääntyy. Yhtiöt voisivat olla potentiaalisia sijoituskohteita, jos antien hinnoilu on houkutteleva.

Kirjoittelen näistä anneista enemmän kunhan ehdin rauhassa tutustua listautumismateriaaleihin.

Saturday, September 16, 2017

Top 3 -sijoituskuplat juuri nyt

Mediasta saa lukea vähän väliä juttuja nurkan takana odottavasta pörssiromahduksesta, tai vähintään korjausliikkeestä. Myös sosiaalisessa mediassa moni odottaa väistämätöntä pudotusta. Osakkeet ovat kieltämättä korkealle arvostettuja pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden, mutta eivät mielestäni vielä niin paljon, että tilannetta voisi kutsua kuplaksi. Näkemykseni mukaan osakkeissa on ylihintaa nyt noin 10-30 %, yhtiöstä riippuen. Tämäkin tavataan selittää matalalla korkotasolla, joka antaa oikeutuksen osakkeiden korkeammalle hinnoittelulle.

Mitään suuria vaaratekijöitä romahdukselle ei ole näkyvissä. Talous ja siinä sivussa yritysten tulokset kasvavat vakaasti. Keskuspankit eivät kiristä rahapolitiikkaansa nopeasti. Tarvittaisiin joku täysin yllättävä negatiivinen käänne, jotta osakemarkkina romahtaisi. Sen jälkeen ongelmana olisi, mihin muualle sijoittaa kaikki myynneistä saadut rahat, kun vain osakkeista saa tuottoa.

Tämän hetken todelliset sijoituskuplat ovat muualla kuin pörssissä. Listaan tähän suuruusjärjestyksessä mielestäni pahimmat riskikohteet piensijoittajan näkökulmasta:

  1. Bitcoin (ja muut kryptovaluutat)

    Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva virtuaalivaluutta, joka on mielestäni tämän hetken suurimmaksi paisunut kupla. Bitcoinin viime vuosien arvonnousu on ollut puhtaasti spekulatiivista, koska valuutta ei itsessään tuota lisäarvoa kenelläkään. Talouden oppikirjojen mukaan rahan perustehtävä on toimia välineenä, jolla määritellään, vaihdetaan ja varastoidaan arvoa. Bitcoin ei täytä kunnolla yhtään noista tehtävistä. Bitcoinin arvo heiluu liian rajusti, jotta se voisi toimia arvon varastoijana, transaktiomäärä per sekunti on liian pieni, jotta se toimisi laajamittaisesti vaihdon välineenä, eikä kukaan ota laillista vastuuta valuutan säilytyksestä tai olemassaolosta. En näe, että Bitcoin voisi koskaan yleistyä suurten massojen valuutaksi.

    Sinänsä lohkoketjuteknologialle on paljon hyödyllisiä käyttökohteita, mutta luulen että esimerkiksi pankit luovat tarkoituksiinsa soveltuvat lohkoketjut itse. Bitcoin lienee aidosti käyttökelpoinen vain verkossa tapahtuvaan anonyymiin kaupankäyntiin, jossa rahaliikenne halutaan jostain syystä piilottaa viranomaisilta.

  2. Listaamattomat yritykset ja joukkorahoitus

    Osakepohjaisen joukkorahoituksen suosio on räjähtänyt viime vuosien sijoitushuumassa. Privanetissä, Invesdorissa ja muilla alustoilla rahaa haetaan mitä ihmeellisimpiin bisnesideoihin. Suurin osa yrityksistä on tappiollisia ja sellaisiksi jäävät. Joukossa saattaa olla helmiä, mutta niiden löytäminen on vaikeaa, ja arvostukset ovat kautta linjan kovia. Pörssiyhtiöiden arvostus on suorastaan halpaa verrattuna joukkorahoitusalustoilla operoiviin nakkikioskeihin. Suurin osa yrityksistä on raskaasti tappiollisia ja uusia anteja saatta olla edessä. Sijoittaja antaa rahansa lupausten ja unelmahötön varassa. Vain aniharva alkuvaiheen yritys pystyy myöhemmin listautumaan pörssiin tai tulee ostetuksi. Sitä ennen sijoituksesta ei luultavasti pääse mitenkään eroon. Silti lottohullut suomalaiset työntävät rahansa näille yrittäjille, vaikka tuoton ja riskin suhde on sijoittajalle hyvin epäedullinen.

  3. Vertaislainat

    Kukaan täysjärkinen ja raha-asioistaan huolehtiva ihminen ei varmasti ota sikahintaista pikavippilainaa itselleen, joten lainaajien maksukykyä voi hyvällä syyllä epäillä. Välittäjänä toimiva yritys on nerokkaasti siirtänyt luotonannon riskit piensijoittajalle, joka esimerkiksi 10% tuottolupausta vastaan lainaa rahaa henkilölle, jolle ei ikinä antaisi kasvotusten euroakaan. Tuoton ja riskin suhde on tässäkin surkea. Tosielämän esimerkki löytyy Tarina vaurastumisesta -blogista, jossa suuri osa lainoista oli päätynyt perintään tai ulosottoon. (Kaikki edellä kirjoitettu pätee myös p2p-yritysluottoihin.)


Jos joku romahdus markkinoilla lähiaikoina tapahtuu, ennustan sen olevan Bitcoin.

Listaamattomien yritysten osakkeet eivät romahda mihinkään, koska niillä ei ole markkinoita, joissa niistä pääsisi eroon. Sijoittajat joutuvat nielemään tappiot kaikessa hiljaisuudessa. Joukkorahoitus on ideana hyvä, mutta käytännössä siellä pyytävät rahaa sellaiset yritykset, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta muualta. Siksi suhtaudun joukorahoitukseen hyvin kriittisesti enkä ole löytänyt sieltä houkuttelevia sijoituskohteita. Vaikka yrityksellä olisi hyvä liikeidea, osakeanti on usein pilattu liian kovalla arvostuksella.

Vertaislainaus on tarjotuilla koroilla huono diili sekä lainaajalle että lainanantajalle.


Saturday, September 2, 2017

Tuottava sijoittaminen on tylsää

Blogi on viettänyt hiljaiseloa viime aikoina. Uusia aiheita ei ole putkahdellut mieleen samalla tavalla kuin keväällä. Olen myös vähentänyt markkinoiden seuraamista, nauttinut kesästä ja kohdistanut energiani elämään pörssin ulkopuolella.

Menestyvän sijoittajan ei kannata koko ajan olla ostamassa tai myymässä. Aika tekee tuoton. Muistan omasta kokemuksesta, kuinka vaikeaa oli alussa katsella salkkua, jossa puolet osakkeista oli miinuksella. Kun malttaa mielensä ja kestää epävarmuutta vuoden, sijoitukset ovat todennäköisesti voitolla. Kun jaksaa istua kolme vuotta, sijoitukset ovat todennäköisesti voitolla kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Romahduksia ei kannata pelätä, vaan nähdä ne hyvien yhtiöiden alennusmyynteinä. Ensimmäinen pörssiostokseni, Kone, on ollut salkussani kohta neljä vuotta. Tuotto +39% ja siihen osingot päälle, vaikka alkuvuosina käytiin usein miinuksella ja analyytikot olivat julistaneet osakkeen kalleutta. Minua kokeneemmilla holdaajilla tuotot saattavat olla satoja prosentteja.

Sharevillessä oli kesällä hämmentävää seurata, kuinka Nordnetin pikkukauppatarjouksen innoittamana monet sijoittajat kävivät jatkuvaa päiväkauppaa. Ostivat jotain arvopaperia 200 eurolla ja hetken päästä myivät, jos osakkeen hinta oli noussut muutaman sentin. Kurssien intensiivinen seuraaminen ja riskinotto tuotti pari euroa voittoa. Seuraavana päivänä tuli todennäköisesti saman verran tappiota, jos näkemys meni pieleen. Pulloja keräämällä pääsisi huomattavasti parempaan riskikorjattuun tuottoon ja saisi samalla raitista ilmaa. Treidaamisessa ainoa voittaja lienee osakevälittäjä, joka tyytyväisenä kerää itselleen siivun jokaisesta kaupasta.

Jokainen kuluina tai veroina menetetty euro on pois sijoitusten tuotosta ja heikentää korkoa korolle -efektiä. Siksi aktiivista kaupankäyntiä tulisi välttää niin paljon kuin mahdollista. Päiväkaupalla pitäisi saada koko ajan huomattavia tuottoja, jotta siinä olisi järkeä. Harva pystyy siihen. Kulut ja verot syövät tulosta yllättävän paljon.

Myös jatkuva markkinadatan ja talousuutisten seuraaminen voi olla sijoittajalle vahingollista. Uutiset maalailevat lähes viikottain pörssiromahdusta, analyytikkojen suositukset, politiikka, valuutat ja raaka-aineet heiluttavat kursseja välillä ylös ja välillä alas. Jos reagoi jokaiseen tiedonmuruseen, tekee helposti hätäisiä päätöksiä ja kokonaiskuva hämärtyy. Pitäisi pystyä erottamaan suuret trendit kohinasta.

Sijoittaja voi hyötyä pitkän aikavälin kehityskuluista, vaikka ei seuraisi päivittäin uutisia. Maailma muuttuu hitaasti ja megatrendit kestävät vuosia. Googlen ja Facebookin kaltaisten yhtiöiden menestykseen on hyvin ehtinyt osalliseksi, vaikka ei tajunnut olla liikkeellä alusta asti. Toisaalta, jos yritys alkaa menettää kilpailukykyään, lasku saattaa kestää pitkään. Kotimaisista ongelmayhtiöistä esimerkiksi Outokumpu, Stockmann ja Sanoma laskettelivat alamäkeä monta vuotta ennen kuin johto älysi vaihtaa suuntaa.

Oma salkku on vihdoin viritetty sellaiseen kuntoon, että se pärjää ilman jatkuvaa huolenpitoa. Pienet nousut tai laskut salkkuyhtiöissä eivät vie mielenrauhaa, koska tähtäin on kauempana tulevaisuudessa. Tavoitteena on lisätä laadukkaita osingonmaksajia, kuluttomia indeksirahastoja sekä omistaa valikoiden mielenkiintoisia kasvuyhtiöitä. Omassa salkussa tapahtuu jatkossakin ostoja ja myyntejä, mutta unettavan rauhalliseen tahtiin.

Tuottava sijoittaminen on kuin katsoisi maalin kuivumista. Äärimmäisen tylsää, ja palkinto tulee vasta pitkän ajan kuluttua. Mitä enemmän menee sorkkimaan keskeneräistä työtä, sitä huonompi lopputulos. Siksi kannattaa antaa salkun jauhaa lisää vaurautta ja hakea jännitystä muualta.


Tuesday, August 15, 2017

Ankea kesä salkussa

Aiemmin keväällä odottamani kesädippi tuli sittenkin. Anemia ei tosin iskenyt koko pörssiin, vaan yksittäisiin yhtiöihin, jotka kertoivat odotuksia vaisummista Q2-tuloksista. Harmikseni monet näistä pettymyksistä sattuivat olemaan omassa salkussani.

Tulosjulkistajista putosivat enemmän tai vähemmän mm. AstraZeneca, Kone, Martela, Nordea, Talenom ja UPM. Euron vahvistuminen dollaria vastaan tiputti Metsä Boardia ja söi salkun jenkkiosakkeiden tuottoja.

Suurta kuvaa osavuosikatsaukset eivät silti muuttaneet. Yritykset tekevät tulosta ja kasvavat. Kurssit nousivat alkuvuoden optimismissa liiankin korkealle ja nyt palattiin takaisin järkevälle tasolle.

Ainoastaan Martelan kohdalla mietin vakavasti koko position myymistä, sillä Q2 oli todella heikko ja johdon selitykset epäilyttäviä. Martela on kuitenkin valmiiksi edullisesti arvostettu ja kvartaalien välinen kausivaihtelu suurta, joten annoin sille vielä armoa. Jos loppuvuosi menee edes suurin piirtein ennusteiden mukaan, kurssin pitäisi korjata takaisin ylöspäin.

Yleinen taloustilanne puoltaa edelleen osakesijoittamista. Maailmantalous, USA:n sekä Euroopan taloudet ja Suomen talous ovat kaikki mukavassa kasvussa. Digitalisaatio avaa valtavia mahdollisuuksia monilla aloilla. Perinteisetkin alat voivat löytää uutta kasvua Aasian ja Afrikan keskiluokkaistumisesta. Korot laahaavat matalalla eikä siellä ole nopeaa nousua näkyvissä. Keskuspankit eivät halua tuhota talouden hyvää virettä rahapolitiikan nopealla kiristyksellä.

Niinpä olen sijoittanut pikkuhiljaa lisää varallisuutta osakkeisiin. Käyn tarkemmin läpi kesän ostoja salkun Q3-katsauksen yhteydessä. Nordnetin salkkutapahtumia voi seurata reaaliajassa Sharevillessä.

Saturday, July 22, 2017

Salkku -90% : Näin menetät rahasi pörssissä

Nordnetin sosiaalinen sijoitusverkosto Shareville on mainio palvelu. Yli 100 000 jäsenen salkut ja kaupat ovat reaaliajassa muiden käyttäjien nähtävillä. Sharevillessä voi käydä keskustelua yhtiöistä, kommentoida kauppoja ja seurata menestyneitä sijoittajia.

Muilla netin keskustelupalstoilla, esimerkiksi Kauppalehden foorumilla, yleisesti leveillään vain onnistuneilla sijoituksilla, mutta Sharevillessä on mahdollisuus kurkistaa myös epäonnistuneiden sijoittajien salkkuihin. Hakutoiminnoilla pystyy hakemaan parhaiten tuottaneiden salkkujen lisäksi huonoiten tuottaneet salkut.

Etsin tätä kirjoitusta varten Sharevillen suomalaisten jäsenten salkuista ne, jotka ovat tuottaneet viimeisen vuoden aikana -85% tai huonommin. Huonoin tuotto suomalaisista oli -98%. Eli lähes koko pääoma on tuhottu vain vuodessa! Tämä on melkoinen saavutus, kun samaan aikaan Helsingin pörssin yleisindeksi on tuottanut osingot huomioiden +22%. Tämän tuoton olisi saanut vaivattomasti ja turvallisesti laittamalla rahansa vaikkapa Nordnetin Superrahasto Suomeen. Vaatii yhtäaikaisesti sekä tyhmyyttä että todella huonoa tuuria saada pääoma katoamaan, kun osakkeiden tuotto keskimäärin on positiivinen.

Tarkoitus ei ole tässä ilkkua kenellekään yksittäiselle ihmiselle, vaan tutkia, miten sijoittamalla voi tuhota omaisuutensa. Kävin läpi huonoimpien salkkujen kaupankäyntihistoriaa ja omistuksia nähdäkseni löytyykö sieltä yhdistäviä tekijöitä, jotka selittävät huonon menestyksen. Seuraavassa on listattu tapoja, jolla suomalainen piensijoittaja pääsee rahoistaan eroon osakemarkkinoilla:

  1. Sijoita hypeosakkeisiin

    Uudet nousevat toimialat ja hyvät tarinat saavat sijoittajat helposti innostumaan, mikä nostaa hypeosakkeen kurssia. Sivusta seuraavat pelkäävät jäävänsä kyydistä ja ostavat oman osuutensa, joten kurssinousu vaan jatkuu. Kupla paisuu ja tässä vaiheessa ostoksille tulee epäonninen piensijoittaja, joka laittaa rahansa esimerkiksi kuumaan peliyhtiöön, kannabisfirmaan, kryptovaluuttaan, bioteknologiaan tai kaivosyhtiöön. Kun jossain vaiheessa tajutaan, ettei yritykselle voida oikeuttaa p/e-lukua 300, kupla puhkeaa. Sitten tullaan vauhdilla alaspäin, jolloin viimeisinä mukaan lähteneille jää musta pekka käteen. Koska hypeosakkeen hinta perustuu lähes kokonaan tulevaisuuden tuottoihin, arvonmääritys on erittäin vaikeaa ja spekulatiivista.

  2. Sijoita senttiosakkeisiin

    Jos osakketta saa muutaman sentin kappalehintaan, ei tarvita kuin parin sentin nousu ja tuotto on helposti 100%! Ilmeisesti näin ajattelee moni senttiosakkeisiin sijoittava. Pienetkin huhut tai laumakäyttäytyminen saattaa nostaa kurssia prosentuaalisesti paljon. Yleensä senttiosakkeiden näennäiseen halpuuteen on hyvä syy: yritys on rapakunnossa ja pitkittää elämäänsä osakeanneilla tai velalla.

  3. Sijoita eniten pudonneeseen osakkeeseen

    Monet piensijoittajien suosimat osakkeet ovat jostain syystä hiljattain romahtaneet, jonka jälkeen niitä ostetaan äkillisen nousun toivossa. Usein romahtanut osake kuitenkin jatkaa luisuaan pitkän aikaa, ääritapauksessa konkurssiin asti. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi Componenta, Fingerprint Cards ja Seadrill. Kaikki tukevasti miinuksella vuoden ajalta, mutta piensijoittajat ostavat lisää.

  4. Käy kauppaa päivittäin

    Aktiivinen kaupankäynti on lähes varma tapa menettää tuottoja. Koska kurssien liikkeitä ei voi lyhyellä aikavälillä ennustaa, lopputuloksena on pelkkiä kuluja ja voitollisten kauppojen veroja. Vaikka treidaamisella ei välttämättä häviä pääomaa, tuottoja se syö tehokkaasti.

  5. Myy heti voitolliset osakkeet, anna tappioiden kasvaa

    Kärsimätön piensijoittaja luopuu voitollisista osakkeista todella nopeasti. Ilmeisesti sijoitusta pidetään onnistuneena, kun tuottoa tulee muutama prosentti. Voitto se on pienikin voitto. Näin toimiessaan sijoittaja kuitenkin menettää kaikkein isoimmat nousut, joista pitkän ajan tuotto muodostuu. Sen sijaan tappioiden realisoinnilla ei näytä olevan kiirettä. Huono sijoitus laskee ja laskee, mutta piensijoittaja odottaa että kyllä se vielä nousee. Tappio realisoidaan vasta sitten, kun lähes koko pääoma on menetetty.

  6. Osta johdannaisia

    Tämä on ehkä piensijoittajalle vaarallisin sijoitusmuoto. Minifutuurit, sertifikaatit, warrantit ja muut viputuotteet ovat kasinopeleihin verrattavia virityksiä, jossa voittaja on varmuudella vain pankki. Tuotteisiin liittyvät ehdot ovat sellaiset, että niillä on vaikea päästä voitolle pitkällä tähtäimellä. Korkokulut, spread, knock-out-tasot ja vivutettujen tuotteiden päivittäinen uudelleenlaskenta johtavat siihen, että tuotto-odotus saattaa olla negatiivinen. Jos piensijoittajan vedonlyönti epäonnistuu, rahat katoavat nopeasti. Lähes kaikki -90% salkut ovat käyneet kauppaa viputuotteilla ja hävinneet.

    Huikein Sharevillestä löytynyt tapaus kannattaa mainita tässä yhteydessä, vaikka nimimerkin takaa löytyy tanskalainen sijoittaja. Hän on onnistunut tuhoamaan pääomansa täydellisesti (salkku vuodessa -99,99% !!). Kaverin salkussa on kymmeniä erilaisia viputuotteita, lähes kaikki miinuksella ja hän on mm. ostanut samaan aikaan saman kohde-etuuden bull ja bear -tuotteita. Aiemmin mainituista syistä tämä johtaa aina  tappioihin. Tilanne on sama kuin löisi rulettipöydässä puolet pelimerkeistä punaiselle ja puolet mustalle. Jossain vaiheessa tulee nolla ja game over. 


Pörssikurssien nousu on viime vuosina houkutellut markkinoille runsaasti uusia sijoittajia. Aloittelijan kannattaa tyytyä turvalliseen indeksituottoon ja välttää edellä mainittuja houkutuksia äkkirikastumisesta. Osakepoimintaan kannattaa lähteä vasta sitten, kun tuntee yhtiöt, jaksaa lukea tilinpäätöksiä ja mielellään ymmärtää niistä jotain. Johdannaisiin ei piensijoittajan kannata koskea mielestäni missään olosuhteissa.


Tuesday, July 11, 2017

Kilpailutin sähkösopimuksen

Tämä ei ole varsinaisesti sijoitusaiheinen postaus, mutta koska vaurastumisessa on kyse myös kulujen pitämisestä kurissa, kirjoitetaan tämäkin muistiin.

Edellinen määräaikainen sähkösopimukseni on pian umpeutumassa, joten oli taas aika pistää sähkönmyyjät paremmuusjärjestykseen. Kilpailutus on todella helppoa: menet vertailusivustolle (esim. www.sahkovertailu.fi/), täytät vaadittavat tiedot ja sivusto kertoo sinulle mikä yhtiö myy sähkön halvimmalla. Sopimus hyväksytään pankkitunnuksilla ja saat vielä sähköpostiin varmistuksen, että prosessi onnistui. Koska kyse on etämyynnistä, sopimuksen voi halutessaan perua 14 päivän aikana.

Valitsin seuraavan vuoden ajaksi Helenin yleissähkön. Mielestäni heillä oli oikein hyvä tarjous: ei ollenkaan perusmaksua ja sähkön hinta sopimuskauden ajan kiinteä 3,99 senttiä/kWh. Edellisessä sopimuksessa hinta oli 4,08 snt/kWh, joten hinta jopa laski hieman. Olen ottanut tavaksi tehdä määräaikaisia sopimuksia kiinteällä hinnalla. Näin ei tule laskujen suhteen yllätyksiä ja seuraavan kerran kilpailuttaessani olen yhtiöille uusi asiakas, mikä yleensä tarkoittaa hyviä tarjouksia.

Olisi mielenkiintoista kuulla teiltä lukijoilta kilpailutatteko sähkönmyyjän säännöllisesti ja paljonko maksatte kilowattitunnilta?

Wednesday, July 5, 2017

Nordealla ilmaiset kaupat USA-osakkeilla tämän viikon ajan

Nordean pankkipalveluista en ole asiakkuuteni aikana löytänyt paljoa kehuttavaa. Valitsin Nordean talletuspankiksi aikoinaan siksi, että siinä oli vähiten huonoja puolia verrattuna kilpailijoihin. Suomalaiset kivijalkapankit kun ovat keskittyneet tällä vuosikymmenellä lähinnä rahastamaan asiakkaitaan erilaisilla palvelumaksuilla. Pankkien nettipalveluiden käytettävyys ja toiminnallisuus on sen sijaan edelleen 90-luvun tasolla ja asiakkaat palvelevat itse itseään. Virkailijan kanssa en ole asioinut vuosiin. Onneksi pientä lohtua olen saanut Nordean muhkeista osingoista.

Ilmeisesti isot pankit ovat vihdoinkin heräilemässä kansainväliseen kilpailuun. Nordeakin on alkanut tarjoamaan erilaisia alennuskampanjoita sijoittajille. Tänään huomasin, että USA:n kansallispäivän kunniaksi Nordeassa voi käydä kauppaa kaikilla jenkkiosakkeilla koko viikon ajan ilman välityspalkkioita. Se on erinomainen diili piensijoittajalle, koska suomalaisten välittäjien kautta jenkkiosakkeiden ostaminen tulee muulloin kalliiksi. Nordea perii minulta normaalisti palkkioksi 1% kauppahinnasta ja Nordnetin puolella minimi on 15 euroa/kauppa. Jos haluaa ostaa useiden yhtiöiden osakkeita ajallisesti hajauttaen, palkkioiden osuus kasvaa harmittavan suureksi.

Ajattelin hyödyntää Nordean tarjousta ja pistin tänään useamman pilkin NYSEen ja Nasdaqiin. Katsotaan perjantai-iltana mitä jäi saaliiksi.

Friday, June 30, 2017

Salkun Q2: 60 000 euron raja ylitetty

Osakesalkku paisui yli kymmenellä tuhannella eurolla vuoden toisella neljänneksellä. Sijoitin salkkuun uutta rahaa 8427e ja sen päälle tuli arvonnousua 2890e. Prosenteissa arvonnousu oli kolmessa kuukaudessa 5,7% ja vuoden alusta 10,4%. Nordnetin Suomi-osakkeisiin keskittynyt salkku pärjäsi vieläkin paremmin: nousua vuoden alusta 12,7%. Nordean salkussa on pelkästään muissa valuutoissa (usd/nok/sek) noteerattuja osakkeita ja niiden tuottoa heikensi euron vahvistuminen.

Kvartaalin aikana ostokohteina olivat Superrahastot, suomalaiset pienyhtiöt ja jenkkien teknologiajätit. Vain Talenomia ostin reilummin, muita pikkusummilla. Myyntiin menivät antiosakkeet Fondiasta ja Remedystä, sekä vuosia sitten hankitut etf-osuudet FTSE 100-indeksistä ja Nordnetin liittymislahjana saatu Stockmannin osake. Norwegian Finans Holdingin myynnistä kirjoitin jo aikaisemmin.

Korkeista arvostustasoista johtuen uutta ostettavaa on osakepuolelta vaikea löytää, joten siirsin käyttötilille kertynyttä käteistä Bank Norwegianin talletustilille. Siellä lepää nyt reilu 60 000 euroa, mikä tuottaa noin tuhannen euron korkotulon vuodessa.

Q2/2017
Ostot:

Adobe Systems
Alphabet
BlackRock
iShares Core S&P Total U.S Stock Market ETF
Microsoft
Nordnet Superfonden Danmark
Nordnet Superfondet Norge
Nordnet Superrahasto Suomi
Remedy Entertainment (listautumisanti)
Restamax
Suomen Hoivatilat
Talenom

Myynnit:

db x-trackers FTSE 100 UCITS ETF
Fondia
Norwegian Finans Holding
Remedy Entertainment
Stockmann

Osingot:

324,75e

Thursday, June 15, 2017

Talenom - kannattavaa kasvua


Ostin eilen 100 kpl lisää Talenomin osakkeita, jonka johdosta Talenom on nyt salkkuni neljänneksi suurin sijoitus. Mielestäni oli hyvä aika lisätä panoksia tässä lupaavassa kasvuyhtiössä. Talenom siirtyi tänään First North -listalta pörssin päälistalle.

Talenom on Suomen kolmanneksi suurin tilitoimistoketju, joka tarjoaa laajan valikoiman tilitoimistopalveluja ja siihen liittyviä asiantuntijapalveluita, kuten lakineuvontaa. Yhtiöllä on oma ohjelmistokehitysyksikkö ja sen ansiosta sillä on vahva kilpailuetu varsinkin pieniin itsenäisiin tilitoimistoihin verrattuna.

Tilitoimistoalalla on menossa voimakas digitalisoituminen ja konsolidaatio. Alan sirpaleisuutta kuvaa se, että vaikka Talenom on kolmanneksi suurin toimija Suomessa, sen markkinaosuus on vain noin 3-4 prosentin luokkaa. Suurin osa tilitoimistoista on pieniä, yhden tai muutaman henkilön toimistoja. Näiden ennustetaan vähenevän, kun omistajat eläköityvät ja asiakkaat vaativat yhä enemmän moderneja it-palveluita, kuten mobiilisovelluksia. Tilitoimistoissa alalletulokynnys on sinänsä erittäin matala, mutta vain suuret toimijat pystyvät kehittämään ja tarjoamaan tehokkaita sähköisiä palveluja.

Uskon, että Talenom on yksi alan voittajista Suomessa. Yritys on kunnianhimoisesti muuttamassa tilitoimistopalveluita automatisoiduiksi ja paperittomiksi. Talenomin tavoitteena on, että tulevaisuudessa kirjanpitäjiä ei tarvita ollenkaan vaan ohjelmistorobotiikka hoitaa kaikki rutiinitehtävät. Ihmistyövoimaa tarvitaan lähinnä neuvontaan ja konsultointiin. Yhtiöllä on kaksi palvelukeskusta Oulussa ja Tampereella sekä toimipisteet 25 paikkakunnalla. Uusia toimistoja perustetaan franchising-periaatteella.

Talenom listautui pörssiin First North -listalle kesäkuussa 2015. Alku ei sujunut kovin lupaavasti ja kurssi laski ensimmäisen vuoden aikana alimmillaan alle 5 euroon. Yhtiön tuloslaskelma ja tase olivat karmeaa luettavaa. Nettovelkaantumisaste oli järkyttävät 3600 prosenttia ja omavaraisuusaste pari prosenttia. Karo Hämäläisen analyysia listautumisen kynnyksellä on mielenkiintoista lukea jälkeenpäin.

Kasvukipujen ja mittavien investointien jälkeen Talenom on vihdoin osoittanut, että sen kehittämä ohjelmistoautomaatio toimii ja pystyy jauhamaan tulosta. Talenomin Q1-liiketoimintakatsaus oli erittäin vakuuttava.

Viime vuoteen verrattuna liikevaihto kasvoi 13%, käyttökate kaksinkertaistui ja käyttökate-% nousi 26:een. Liikevoitto nousi 0,8 milj. eurosta 1,9:ään. Osakekohtainen tulos oli ensimmäiseltä kvartaalilta 0,20e/osake. Vertailun vuoksi viime vuodelta maksettiin pääomanpalautusta 0,20e/osake, joten pelkästään näillä 2017 alkuvuoden luvuilla voisi ennustaa osingon nousevan. Omavaraisuus- ja nettovelkaantumisasteet ovat parantuneet 2015 surkeista luvuista siedettävälle tasolle. Kaiken tämän lisäksi Talenomin henkilöstökulut laskivat Q1:llä, mikä vahvistaa käsitystä toiminnan tehostumisesta.

Inderes arvioi, että 2017 koko vuoden eps olisi 0,60e ja osinko 0,30e.
(Inderesin tuore analyysi)
FIMin arvio on samansuuntainen, eps 0,57e ja osinko 0,28e.

Näillä ennusteilla P/E olisi 20 ja osinkotuotto 2,5% (ostohetken kurssilla, 12,00e). Ei erityisen halpaa, mutta kannattavasti ja nopeasti kasvavan yrityksen kohdalla ajattelen arvostusta ja tuottoa pidemmällä tähtäimellä.


Talenomin plussat ja miinukset:

+Defensiivinen toimiala ja pitkät asiakassuhteet.
+Yhtiöllä erinomaiset tekniset valmiudet toimialan muutokseen.
+Yhtiö kasvaa orgaanisesti, ei yrityskaupoilla. Kasvu on toimialaa nopeampaa ja kannattavaa.
+Myyntiyhteistyö kolmansien osapuolten kanssa (mm. Gigantti) ilmaisena optiona.
+Suomen talouskasvu vahvistuu, mikä lisää pk-yritysten eli Talenomin asiakkaiden transaktioita.
+Pörssin päälistalle siirtyminen parantaa osakkeen likviditeettiä ja nostaa kiinnostusta sijoituskohteena.

-Osakkeen selkeä aliarvostus on jo purkautunut. Arvostus on kuitenkin vielä järkevällä tasolla kasvunäkymiin nähden.


Sekä yhtiökohtaiset, toimialakohtaiset että makrotaloudelliset näkymät ovat Talenomille suosiolliset eikä kurssi ole vielä karannut käsistä. Parin vuoden sisällä nähdään osuiko arvioni oikeaan.

Thursday, June 8, 2017

Kevensin Norwegian Finans Holdingia

Myin hiljattain pois puolet positiostani NOFI:ssa. Miksi? Juurihan olin alkuvuodesta kehunut yhtiön edullista hintaa ja kasvunäkymiä.

NOFI:n Q1-tulos toukokuussa oli odotusten mukaisesti vahva, mutta kurssi lähti sen jälkeen voimakkaaseen laskuun. Kun selvittelin norjalaismediasta syytä yllättävään reaktioon, kävi ilmi, että NOFI:n johto oli itse ilmoittanut hillitsevänsä tulevaa kasvua. Tämä oli seurausta Norjan finanssivalvonnan uusista tiukemmista pääomavaatimuksista. NOFI:n aiemmin keväällä puuhaama osakeanti meni pieleen ja uutta pääomaa kerätään nyt bondeilla.

Norjassa on ollut kevään mittaan kovaa painetta Bank Norwegiania ja muita kulutusluottoja myöntäviä pankkeja kohtaan, niin median kuin poliitikkojen taholta. On mahdollista, että Norjassa lainsäädäntöä muutetaan tiukemmaksi luottojen markkinoinnin ja myöntämisen osalta. Vuosia sitten Suomessakin kiristettiin lainsäädäntöä, kun pikavippiala oli mennyt liian villiksi.

Nämä edellä mainitut haasteet Bank Norwegianin toiminnassa tulivat itselleni jossain määrin yllätyksenä, vaikka sivusin aiemmassa analyysissa regulaation kiristymisen mahdollisuutta. En ollut perehtynyt Norjan tilanteeseen niin huolellisesti kuin olisi pitänyt. Tämä on aina ylimääräinen riski ulkomaille sijoittaessa ja osittain omaa tyhmyyttä.

Olen myös pohtinut Bank Norwegianin näkymiä pitkällä tähtäimellä. Jos talous suistuu taantumaan mistä tahansa syystä, luottojen alaskirjaukset kasvavat dramaattisesti. Samalla katoaisivat talletusasiakkaat. Se voisi viedä pankin erittäin vaikeaan tilanteeseen. En näe, että näin tapahtuisi lähiaikoina, mutta esimerkiksi kymmenen vuoden sisällä jokin vakava talousshokki on hyvin todennäköinen. Tulevina vuosina korkojen odotetaan nousevan, mikä luultavasti heikentää Bank Norwegianin houkuttelevuutta talletuspankkina.

Bank Norwegian on edelleen ketterä ja lupaava kasvuyhtiö, mutta sisältää melkoisen määrän riskejä. Siksi osakkeen alhaisempi hinnoittelu on perusteltua. Olen viime aikoina pyrkinyt muuttamaan salkkua kohti defensiivisiä yhtiöitä, joten NOFIn osuus salkun toiseksi suurimpana sijoituksena oli liikaa sietokykyyni nähden. Kevennyksen jälkeen NOFIn osuus Nordnetin salkusta on reilu neljä prosenttia, ja voin taas nukkua yöni rauhassa.

Wednesday, May 31, 2017

Silmäasema ei saa rahojani

Listautumishuuma käy kuumana. Hädin tuskin sain pikavoitot kotiutettua Remedystä, kun tarjotaan jo uutta mahdollisuutta rikastua. Silmäaseman yleisöanti käynnistyi maanantaina ja voidaan keskeyttää aikaisintaan 5. kesäkuuta. En tee tässä sen tarkempaa analyysia yhtiöstä, mutta kerron syyt miksi en osallistu antiin.

Minun silmissäni Silmäasema sijoittuu vakaan ja turvallisen osinkoyhtiön kategoriaan. Toimiala on defensiivinen ja väestön ikääntyessä optisen kaupan ja silmäkirurgian tarve todennäköisesti kasvaa. Silmäasema tarjoaa laajan valikoiman alan palveluja ja sillä on merkittävä markkinaosuus. Toisaalta mitään rakettikasvua ei ole enää odotettavissa, eikä Silmäasemalla nähdäkseni ole kovin ainutlaatuista bisnesmallia tai kilpailuetua puolellaan. Konservatiivisella toimialalla Silmäaseman liikevaihdon ja käyttökatteen voi silti ennustaa olevan vakaalla kasvu-uralla. Kuulostaa siis hyvältä?

No ei. Kun perehtyy tarkemmin yhtiön tilinpäätökseen, huomio kiinnittyy ennen kaikkea massiiviseen velan määrään. Gearing on yli 1000% ja omavaraisuusaste vain 6%. Pankki- ja osakaslainoja on niin paljon, että liikevoitto katoaa lähes kokonaan rahoituskuluihin. Osakeannin tarkoitus onkin keventää velkataakkaa, mutta valitettavasti vie ainakin pari vuotta, ennen kuin yhtiö pystyy maksamaan osinkoa omistajilleen.

Koska olisin kiinnostunut Silmäasemasta lähinnä defensiivisenä osinkoyhtiönä, kyvyttömyys maksaa osinkoa vie tässä vaiheessa ostohalut.

Lisäksi yleisöannissä on tarjolla reilusti osakkeita (725 000 kpl, hintahaarukka 6,20 - 7,60 e/kpl), joten sitä ei välttämättä ylimerkitä, toisin kuin taannoiset Vincitin, Fondian ja Remedyn annit. Kun tarjonta on suurempi kuin kysyntä, kurssi ei automaattisesti lähde nousuun kaupankäynnin alettua. Se taas antaisi mahdollisuuden ostaa Silmäasemaa myöhemmin halvemmalla pörssistä.

Jätän siis Silmäaseman annin väliin ja jään seuraamaan yhtiötä sivusta.

Saturday, May 20, 2017

Toukokuun tilannepäivitys / Remedy

Blogin päivittäminen on jäänyt harmittavan vähälle toukokuussa. Työkiireet, ulkomaanmatka ja muut harrastukset ovat vieneet kaiken ajan, eikä rauhallista hetkeä kirjoittamiselle ole löytynyt. Olen silti pyrkinyt parhaani mukaan seuraamaan markkinoita ja olen jopa tehnyt muutamia ostoja. Suosin kirjoittamisessa blogin lisäksi nykyään myös Twitteriä ja erityisesti Nordnetin Sharevilleä, jossa on luontevampaa kirjoittaa lyhyitä huomioita ja kommentteja sekä käydä keskusteluja. Blogiin kirjoitan mielummin pidempää ja harkitumpaa tekstiä.

Viimeisen kolmen viikon aikana salkussa ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä. Tasaista, rauhallista arvonnousua ja vanhojen omistusten kasvattamista. Tankkauslistalla ovat olleet mm. Restamax, Suomen Hoivatilat ja Nordnetin Superrahastot.

Jotain uutta kerrottavaa sentään on. Osallistuin kuluneella viikolla Remedyn listautumisantiin. Oikeastaan melkein hävettää tunnustaa tämä, mutta lähdin mukaan puhtaasti pikavoittojen toivossa. En ole innostunut pelialasta sijoituskohteena sen vaikean ennustettavuuden takia, enkä tunne Remedyä yhtiönä kovin hyvin. Mikäli Inderesin analyysiin on uskomista, Remedyssä on potentiaalia ja anti on edullisesti hinnoiteltu. Tämä ja kaikki muut merkit viittaavat siihen, että kurssi nousee kaupankäynnin alussa ja tästäkin saa kotiutettua helpot rahat. Ja tänään iltapäivällä saatiin tiedote, että anti on ylimerkitty moninkertaisesti. Euromääräisesti mahdolliset voitot tulevat jäämään pieneksi, sillä merkitsin vain 200 osaketta ja siitäkin varmasti leikataan huomattava osa pois. Elättelen silti toiveita, että voittorahoilla saisi ainakin yhdet oluet juotua terassilla.

Wednesday, April 26, 2017

Nordea huonontaa palveluaan

Maanantaina 24.4. Nordea muisti meitä sijoittaja-asiakkaitaan uutisella:

"Listattujen ETF:ien valikoima supistuu - keskitymme Eurooppaan listattuihin ETF:iin
24.04.2017 |

Nordean ETF-tuotevalikoimaa yhdenmukaistetaan ja kohdennetaan isoimpien liikkeeseenlaskijoiden tuotteisiin sekä kaikkiin pohjoismaisissa pörsseissä listattuihin ETF:iin. Jatkossa tarjontamme keskittyy erityisesti eurooppalaisiin ETF:iin. Verkkopalvelussamme voi tällä hetkellä käydä kauppaa yli 400 eurooppalaisella ETF:llä, joiden liikkeeseenlaskijoita ovat iShares, Vanguard, SPDR, db X-trackers, Lyxor, Amundi ja ETF Securities.

Eurooppalaisista ETF-tuotteista on verkkopalvelussamme saatavilla avaintietoesitteet, joista löydät tarkemmat tiedot kunkin tuotteen ominaisuuksista, riskeistä ja kustannuksista. Muutoksista huolimatta voit jatkossakin myydä kaikkia omistamiasi ETF-tuotteita Nordean verkkopalvelussa."


Tämä tarkoittaa sitä, että suuri määrä mielenkiintoisia USA:n pörsseissä noteerattuja ETF:iä jää Nordean asiakkaiden ulottumattomiin. Olin ajatellut pikkuhiljaa kerryttää mm. iShares Core High Dividend ETF:ää ja Vanguardin REIT ETF:ää hyödyntäen Nordean alhaisia kaupankäyntipalkkioita. Nyt tämä muuttui mahdottomaksi. Jo ostetut arvopaperit voi sentään myydä, mutta uusia ei voi ostaa.

Tietysti samoja lappuja voisi hankkia Nordnetistä, mutta siellä yhden USA-kaupan hinta on minimissään 15 euroa, mikä tarkoittaa että kovin pieniä kertaostoja ei kannata tehdä.

Nordean kautta sijoittaminen ei muutenkaan ole kovin käyttäjäystävällistä. Piensijoittajaa piinataan "Tuoteosaamisen arviointi" -tehtävillä, jossa samoja tarkistuskysymyksiä jankataan kerta toisensa jälkeen. Jokaiseen arvopaperilajiin kuuluu oma tentti.

Kaikkein kummallisin puute on mielestäni se, että Nordean kaupankäyntialusta Investorissa ei saa mistään näkyviin maksettuja osinkoja! (Tai kertokaa jos olette jostain löytäneet. Kävin mielestäni läpi kaikki valikot, enkä löytänyt.) Verkkopankin puolella nämä saa listattua, mutta ei Investorissa.

Siirryin viime vuonna käyttämään osakeostoissa myös Nordeaa, koska se tarjosi ulkomaanostoissa huomattavasti halvemmat välityspalkkiot verrattuna Nordnetiin. Harmi, että tätä etua ei voi enää hyödyntää jenkki-ETF:iin.


Monday, April 17, 2017

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat (case Inderes)

Lueskelin pääsiäisvapaiden ratoksi varainhoitoyritys FIM:n analyysiä Cleantech Investistä. Kiinnostavan raportin lopussa huomion herätti vielä yksi kappale:

"FIM has signed a contract with the company on the preparation of the analysis, and based on this FIM has been paid a fee by the company. FIM does not pronounce an investment recommendation or a target price for the shares of Cleantech Invest."

FIM:n analyysi on siis tehty Cleantech Investin toimeksiannosta ja siksi FIM ei anna osakkeelle suositusta tai tavoitehintaa. Mielestäni suoraselkäisesti tehty. Analyysiyhtiöllä, tässä tapauksessa FIM:llä, saattaisi olla intressi kirjoittaa liian positiiviseen sävyyn toimeksiannon tehneestä yrityksestä, joten suosituksesta ja tavoitehinnasta pidättäytyminen on yksi asiallinen keino parantaa analyysin uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Samalla tuli mieleen, kuinkahan moni muu lukemani yritysanalyysi on tehty kohdeyrityksen pyynnöstä? Esimerkiksi Inderes tekee pienyhtiöiden analyysejä tilauksesta. Vilkaisin heidän nettisivuiltaan, löytyisikö asiasta lisätietoa. Ja löytyihän sitä, sivulta Disclaimer.

"Inderes on tehnyt sopimuksen, jonka osana on tutkimusraporttien laatiminen, seuraavien liikkeeseen laskijoiden kanssa: 
Alma Media Oyj
Apetit Oyj
Aspocomp Oyj
Aspo Oyj
Bittium Oyj
Capman Oyj
Consti Oyj
Comptel Oyj
Detection Technology Oyj
eQ Oyj
Efore Oyj
Etteplan Oyj
Exel Composites Oyj
Finnair Oyj
Fondia Oyj
Glaston Oyj
Heeros Oyj
Innofactor Oyj
Investors House Oyj
Kotipizza Oyj
Marimekko Oyj
Martela Oyj
Nexstim Oyj
Neo Industrial Oyj
Nixu Oyj
Okmetic Oyj
Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj
Panostaja Oyj
Pihlajalinna Oyj
Piippo Oyj
Privanet Oyj
Qt Group Oyj
QPR Software Oyj
Rapala VMC Oyj
Raute Oyj
Restamax Oyj
Revenio Group Oyj
Scanfil Oyj
Siili Solutions Oyj
Solteq Oyj
Soprano Oyj
SRV Oyj
Sotkamo Silver Oyj
Suomen Hoivatilat Oyj
Suominen Oyj
Taaleri Oyj
Talenom Oyj
Tecnotree Oyj
Teleste Oyj
Uutechnic Group Oyj
United Bankers Oyj
Vaisala Oyj
Verkkokauppa.com Oyj
Vincit Group Oyj 
Zeeland Family Oyj. 

Lisäksi Inderes on ollut muussa toimeksiantosuhteessa viimeisen 12 kuukauden aikana seuraavien yhtiöiden kanssa: Basware Oyj."

En tiedä miten muut sijoittajat näkevät analyysien luotettavuuden, mutta ainakin minulla herää epäilys, onko Inderesin kohdalla kyse enemmän pörssiyhtiöiden markkinointimateriaalista kuin puolueettomasta analyysista? Analyytikon pitäisi tehdä laadukas raportti, mutta toisaalta tilaajaa ei saisi ärsyttää liian ikävillä johtopäätöksillä.

Tästä on olemassa tosielämän esimerkki, Inderesin vaikea suhde Orava Asuntorahaston kanssa. Inderesin analyyseissa sivuutettiin pitkään Oravan toimintamallin kummallisuudet ja annettiin lisää-suosituksia, vaikka esimerkiksi Kauppalehden keskustelupalstalla oli jo vuosia osoitettu yhtiön osingonjaon kestämättömyys. Lopulta Oravan kurssin romahdus ja ikävä julkisuus sai Inderesin myöntämään mokansa. Inderes puolustautui sanomalla, että "Analyysin kannalta tärkeää on myös se, että keskusteluyhteys yhtiön johtoon säilyy." Lienee itsestäänselvää, että keskusteluyhteys ei välttämättä säily, jos yrityksestä kertoo negatiivisia asioita toimeksiantajan rahoilla. Aidosti puolueeton analyysitalo ei ole riippuvainen kohdeyrityksen johdon mielipiteistä ja rahoista.

Inderesin suosituksilla on huomattava vaikutus Helsigin pörssin pienyhtiöiden kursseihin. Se ei tietysti ole Inderesin vika, vaan piensijoittajien, jotka sopuleina juoksevat suositushintojen perässä.

En väitä, että Inderesin analyysit olisivat lähtökohtaisesti epäluotettavia. Päinvastoin, Inderes on onnistunut ennustuksissaan monen yhtiön kohdalla erinomaisesti, esimerkkeinä mainittakoon Comptel ja Martela. Silti olisi mielestäni suoraselkäistä toimintaa Inderesiltä, jos he FIM:n tavoin lopettaisivat suositusten ja tavoitehintojen antamisen yhtiöille, joiden kanssa ovat toimeksiantosuhteessa. Se kohentaisi Inderesin uskottavuutta ja toisaalta pakottaisi piensijoittajat ajattelemaan vaihteeksi omilla aivoillaan.

Sijoitusbisnes tarvitsee lisää läpinäkyvyyttä ja näistä pienistä asioista olisi hyvä aloittaa.



P.S. Postauksen alussa mainittu Cleantech Invest on nyt erittäin kiinnostavassa vaiheessa ja seuraan sitä mielenkiinnolla. Mahdollisesti kirjoittelen firmasta lisää myöhemmin.

Saturday, April 8, 2017

Tule jo pörssiromahdus!

Tai edes korjausliike...

Käteisen osuus salkussa kasvoi merkittävästi kuluneella viikolla, kun Comptelin ostotarjousosakkeet muuttuivat rahaksi. Tilille tuli 5168 euroa uutta sijoitettavaa, mikä on noin 10% salkun arvosta. Mutta mihin laittaa nuo rahat seuraavaksi? Kuten olen blogissani todennut monta kertaa, kohtuuhintaisia ostokohteita on todella vaikea löytää. Tuotto-odotus on vaatimaton, kun osakkeiden arvostuskertoimet ovat korkealla. Toisaalta setelikasan päällä istuminen ei houkuttele, koska nouseva inflaatio syö hitaasti rahan ostovoimaa.

Kuluttajien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahvaa Euroopassa ja USA:ssa, ja tuntuu siltä, ettei mikään saa pörssikursseja laskemaan. Odotan silti toiveikkaana kesää. Perinteisesti kesäkaudella on podettu anemiaa osakemarkkinoilla. Aiempina vuosina alavirettä ovat aiheuttaneet mm. Brexit, Kreikan konkurssiuhka, Ukrainan sota sekä Saksan ja Italian pankit.

Mitä tapahtuu tulevana kesänä?

Lähiaikoina pientä jännitystä tarjoavat Ranskan presidentinvaalit, joiden toinen kierros pidetään 7. toukokuuta. Mikäli ranskalaiset äänestävät EU-vastaisen Marine Le Penin voittoon, markkinoille on varmasti odotettavissa turbulenssia. Jos Le Pen ei voita, voidaan kokea pienimuotoinen helpotusralli.

Viimeisten uutisten mukaan Kreikka välttänee defaultin heinäkuussa, joten siitä ei ole enää paniikin aiheuttajaksi. USA:n presidentti Trump saattaa onneksi yllättää ja laukaista taloudellisen tai poliittisen konfliktin lähes minkä tahansa maan kanssa. Huonojen uutisten sarjassa ei kannata unohtaa mustaa hevosta eli mustaa joutsenta, joka tarkoittaa mitä tahansa tuntematonta ja ennustamatonta tapahtumaa, joka järkyttää markkinoita. Sellaiselle olisi nyt tilausta.

Säästän siis käteiset kesää varten. Ostopaikkoja markkinoilla toivottavasti tulee. Jos ei, törsään ylimääräiset rahat vaikka matkusteluun tai harrastuksiin ja nautin elämästä. :)

Tuesday, April 4, 2017

Otin pikavoitot Fondiasta


Tänään alkoi kaupankäynti Fondian osakkeella Helsingin pörssin First North -listalla. Olin suunnitellut, että myisin osakkeet pois, jos avaushinta on yli 9 euroa. Oletin myös, että suurin piirtein siltä tasolta lähdettäisiin liikkeelle. Olikin melkoinen yllätys, kun kaupankäynti alkoi lähes 11 euron lukemista! Totesin edellisessä Fondia-postauksessa, että mielestäni osakkeen käypä arvo on noin 7-8 euron tasolla, joten oli helppo päätös myydä kaikki pois heti.

Jaoin myynnit kahteen kauppaan (myyntihinnat 10,70 ja 10,60), jotta pääsin hyötymään Nordnetin pienten kauppojen tarjouksesta. Nyt välityspalkkioihin meni alle 2 euroa, kun normaalihinta kertamyynnille olisi ollut 7e.

Valitettavasti sain annista vain 33 osaketta, joten rikastumaan ei näillä kaupoilla päässyt. Voittoa tuli ennen veroja 97 euroa. Silti ihan mukava summa muutaman minuutin työstä.

Saturday, April 1, 2017

Salkun Q1: 50 000 euron raja rikki


Osakesalkussa vuosi on alkanut mukavasti. Varallisuus on kasvanut hitaasti, mutta varmasti, ja osakesalkun markkina-arvo ylitti ensimmäisen kerran 50 000 euron rajapyykin. Arvonnousua kertyi kvartaalin aikana reilu 4%, mitä voi pitää tyydyttävänä tuloksena. Päivitin tarkat luvut Salkku-sivulle.

Suurimpien omistusten listalla tapahtui muutoksia. Comptel nousi Nokian ostotarjouksen myötä ykköspaikalle, sen osuus on nyt 12% Nordnetin salkusta. Hyväksyin tarjouksen, joten osakkeet näkyvät arvo-osuustilillä nimellä Comptel Ostotarjousosake. Norwegian Finans Holdingin tankkaus nosti sen kolmossijalle ja Suomen Hoivatilat tippui ulos kärkiviisikosta.

Osinkoja tuli ensimmäisen neljänneksen aikana reilusti enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Ylivoimaisesti suurin osinkopotti tuli Nordeasta, 273e bruttona.

Bank Norwegianin talletustilillä sotakassa jauhaa joka kuukausi riskittömän 70 euron korkotuoton.

Nordnetin salkku on ollut pitkään sekasotku, jonka siivous on edelleen kesken. Viime syksynä ja tämän vuoden alussa olen myynyt reippaasti pois vanhoja heräteostoksia, jotka eivät sovellu nykyiseen sijoitusstrategiaani. Muutama turskalappu on vielä jäljellä, mutta jätän ne odottelemaan tilannetta, missä tarvitsen vähennyksiä myyntivoittojen veroista.

Q1/2017
Ostot:

Castellum
Facebook
Fondia (listautumisanti)
Innofactor
Kotipizza
Marine Harvest
Nordnet Superrahasto Suomi
Norwegian Finans Holding
UPM-Kymmene

Myynnit:

db x-trackers MSCI World Health Care Index UCITS ETF
Solteq

Osingot:

549 eur