Saturday, October 27, 2018

Monen pörssiyhtiön alamäki alkoi jo tammikuussa

Viime viikkoina maailman pörsseissä on koettu voimakkainta laskua vuosikausiin. Jotkut näkevät lokakuun pudotuksen väliaikaisena korjausliikkeenä, jotkut ennustavat tapahtumien olevan alkusoittoa pidemmälle alamäelle. Epätietoisuuden vallitessa volatiliteetti joka tapauksessa nousee, mikä on historiallisesti tarkoittanut kurssien laskua tai sivuttaisliikettä siihen asti, kunnes luottamus tulevaisuuteen on palautunut.

Helsingin pörssi seurailee muuta maailmaa ja OMXH-hintaindeksi on valunut tämän vuoden osalta miinuksen puolelle. Osingot sisältävä OMXH-tuottoindeksi on hädin tuskin plussalla.

Useimpien Helsingin pörssin suuryhtiöiden alamäki ei kuitenkaan alkanut lokakuussa, vaan jo paljon aiemmin. Monien yhtiöiden kohdalla kurssihuiput nähtiin vuoden alussa ja siitä lähtien on vajottu hitaasti ja huomaamattomasti alaspäin. Vasta lokakuun alun raju tiputus on herättänyt suomalaiset puhumaan laskumarkkinasta.

Kokosin muutamien suurimpien yhtiöiden laskuprosentteja verrattuna vuoden huippuhetkeen sekä ajankohdan, jolloin huippu saavutettiin. Listasta voi todeta, että useimpien teollisuusyhtiöiden ja konepajojen kurssit olivat korkeimmillaan alkuvuodesta. Samoin oli rakennusyhtiöiden laita. Metsäteollisuus saavutti lakipisteensä kesällä. Helsingin pörssi yleisindeksi OMXH PI saavutti huippunsa toukokuussa. Sen jälkeen indeksi on laskenut 12 %. (Prosentit on laskettu perjantain 27.10. päätöskursseista.)

yhtiö            lasku kurssihuipusta (huipun ajankohta)

Teollisuus ja -palvelut:
Outotec        -64% (toukokuu)
Outokumpu  -56% (tammikuu)
Uponor         -48% (tammikuu)
Huhtamäki   -35% (maaliskuu)

Konepajat:
Konecranes  -32% (tammikuu)
Cargotec       -29% (tammikuu)
Wärtsilä        -26% (helmikuu)

Metsäyhtiöt:
Metsä Board B  -29% (kesäkuu)
Stora Enso R     -27% (kesäkuu)
UPM                 -20% (syyskuu)

Kulutustavarat ja -palvelut:
Finnair            -49% (maaliskuu)
Fiskars            -36% (tammikuu)
Nokian Tyres  -25 % (helmikuu)

Rahoitus:
Nordea            -29% (tammikuu)
Citycon           -28% (tammikuu)

Teknologia:
F-Secure         -48 % (tammikuu)
Nokia              -10 % (toukokuu)

Rakentaminen:
Lehto              -68 % (helmikuu)
SRV                -47 % (tammikuu)
YIT                 -37 % (maaliskuu)

Tietenkin Helsingin pörssissä on yhtiöitä, jotka ovat nousseet pitkin vuotta. Eihän yleisindeksin kohtuullisen hyvä tuotto syyskuun loppuun asti olisi muuten mahdollinen. Indeksitason nousu on peittänyt alleen sen, että viisaammat sijoittajat ovat määrätietoisesti hankkiutuneet eroon syklisistä yhtiöistä ajat sitten.

Saturday, October 20, 2018

Siili antoi negarin, myin osakkeet

Pörssissä koettiin loppuviikosta negatiivisten tulosvaroitusten suma. Näkymiään alensivat kolmen päivän sisään Consti, F-Secure, Lehto ja omastakin salkusta löytynyt Siili Solutions. Tulosvaroituksessa Siili lähes puolitti käyttökate-ennusteensa. Syyksi kerrottiin sisäiset tuottavuushaasteet, palkkainflaatio ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvun takkuaminen.

Satuin onnekkaasti olemaan koneella, kun negari tuli julki, joten pystyin reagoimaan melko nopeasti. Laskin pikaisesti, että päivitetyllä ohjeistuksella osakkeen käypä arvo voisi olla korkeintaan 8 euron tasolla. Otin mukaan reilummin turvamarginaalia, koska kannattavuuden palautumiseen, ennustettuun kasvuun ja yleiseen markkinatilanteeseen liittyy epävarmuutta. Tiedotteessa käytetyt sanamuodot viittasivat mielestäni siihen, että ongelmat saattavat jatkua ensi vuoden puolelle. Koska osakkeella käytiin kauppaa tulosvaroituksen jälkeen edelleen 10 euron hinnassa, päätin myydä kaikki heti pois. Päätös oli oikea, sillä kurssi romahti myöhemmin 8,50:een asti.

Maksuanalyyseja tehtaileva Inderes antoi tulosvaroituksen jälkeen Siilille uudeksi tavoitehinnaksi 9,80 euroa, mutta kuten edellämainittujen Constin, Lehdon ja F-Securen tapauksista voi oppia, analyytikkojen tavoitehinnat sopivat lähinnä lottonumeroiksi. Luotan enemmän omiin laskelmiin ja havaintoihin, vaikka en analyytikko olekaan. (Sivuhuomio: Inderesin viime aikojen epäonnistumisten jälkeen on havaittavissa, etteivät piensijoittajat enää juokse sopuleina noudattamaan suosituksia. Inderes-efekti on vaarassa kadota.)

Siili oli yksi salkkuni suurimpia ja pitkäaikaisimpia omistuksia. Tulin mukaan vuoden 2016 osakeannissa, kun yhtiö siirtyi pörssin päälistalle. Tähän asti Siili on ollut luotettavan ja vakaan suorittajan maineessa, mutta yllättävä ja raju tulosvaroitus heikensi luottamusta. Jos yhtiö pääsee takaisin kannattavan kasvun tielle, voin hypätä uudelleen kyytiin. Siihen asti seuraan Siiliä mieluummin sivusta.

Siilin omistaminen tuotti parissa vuodessa 26%, sisältäen osingot. Myynnin jälkeen käteisen osuus lisääntyi jälleen, mutta katselen rauhassa mihin yleinen markkinahermoilu johtaa.

Sunday, October 14, 2018

Ikävä lokakuu - salkku suli 6000 euroa kahdessa viikossa

Tasan kaksi viikkoa sitten juhlin 100.000 euron rajan rikkoutumista osakesalkussa. Tällä viikolla maaginen raja meni taas rikki, mutta suunta oli vastakkainen. Salkku kutistui viime päivien pulkkamäen ansiosta noin 6000 euroa, joten nyt ollaan vaihteeksi hieman alle sadassa tuhannessa.

Pienimuotoiseen paniikkiin huipentuneen laskuputken syyksi on epäilty ainakin USA:n korkojen nousua, Kiinan kasvun hyytymistä, kauppasotaa, Italian velkaongelmia, IMF:n alhaisempaa kasvuennustetta maailmantaloudelle ja trendejä haistelevaa algoritmikauppaa. Luultavasti nämä kaikki asiat yhdessä saivat aikaan sen, että osakemarkkinoilla koettiin laaja korjausliike.

Monet näkivät laskun ostopaikkana, mutta itse päädyin vähentämään osakeriskiä. Yritän selittää miksi tein näin.

Osakemarkkinoiden suunnan määrää Yhdysvallat ja siellä korot ovat nousussa. USA:ssa valtion velkakirjojen tuotto eli riskitön korko on kohonnut jo kolmeen prosenttiin. Yhden vuoden velkakirjasta saa 2,6% ja 10 vuoden bondista noin 3,2% nimellisen tuoton. Fed aikoo edelleen jatkaa koronnostojen tiellä, mikä nostaa myös USA:n uusien valtionlainojen korkoja.

Korkojen nousu vaikuttaa osakkeisiin kolmella tavalla. Ensinnäkin tuottoa etsivä pääoma ohjautuu yhä enemmän korkoihin osakkeiden asemesta. Toiseksi, jos riskitön korko nousee, yrityksen tulevien kassavirtojen nykyarvo alenee. Kolmanneksi korkojen nousu nostaa yritysten rahoituskustannuksia, mikä vähentää investointeja ja pienentää tuloksia varsinkin velkarahalla toimivissa yrityksissä. Jos muut tekijät pysyvät samana, korkojen nousu tekee osakkeista samanaikaisesti vähemmän mielenkiintoisia sijoituskohteita ja alentaa niiden laskennallista arvoa.

Kun tähän lisätään vielä maailmantalouden kasvun hidastuminen, varsinkin kasvuosakkeiden arvostukset alkavat olla todella haastavia. USA:ssa talous pyörii täydellä teholla, työttömyys on ennätyksellisen alhainen ja veroale on parantanut yritysten tuloksia. On vaikea kuvitella, miten taloudessa voisi mennä enää paremmmin. Sen sijaan on helppo keksiä syitä, miksi taloudessa voisi mennä huonommin. Tähän asti monet kasvuosakkeet on hinnoiteltu ikuisesti jatkuvan kasvun mukaisesti. Nyt alkaa olla viitteitä siitä, että sijoittajat eivät enää hyväksy epärealistisen korkeita arvostuskertoimia.

Tietysti tämä kaikki on jo markkinoiden tiedossa ja sen pitäisi olla hinnoiteltuna osakkeisiin. Epävarmassa markkinatilanteessa sijoitan mieluummin sellaisiin osakkeisiin, joiden hinnoittelussa näen enemmän nousuvaraa kuin laskuvaraa. Jos osakkeeseen on hinnoiteltu pelkästään hyviä asioita, on pettymyksen vaara suuri (tämä realisoitui hiljattain mm. Restamaxin kohdalla). Jos osakkeeseen ei ole hinnoiteltu juuri mitään positiivista, pienikin hyvä uutinen voi nostaa osaketta reilusti. Tässä kategoriassa näen vaikkapa Nordean houkuttelevana 8,4 euron hinnalla ja 8% osinkotuotolla. Lisäksi korkojen maltillinen nousu tukee pankkeja.

Painotan nyt omassa osakesalkussa mieluummin tylsiä ja edullisia arvo-osakkeita, jotka tarjoavat vakaata osinkotuottoa. Päädyin laskupäivinä ostamaan lisää Sampoa ja otin uutena tulokkaana salkkuun Tokmannia. Myyntiin menivät Gofore (kallis 10 euron hinnalla), Facebook (stop-loss laukesi) ja sykliset metsäyhtiöt UPM ja Metsä Board (en ymmärrä metsäteollisuudesta mitään). Lisäksi myin verosuunnittelun nimissä kaksi emämunausta eli Global X Nigeria -etf:n ja perjantaina tulosvaroittaneen Martelan. Näistä realisoin reippaat tappiot. Käteisen osuus salkussa kasvoi, sillä myyntejä oli enemmän kuin ostoja.

Voi olla, että olen näkemykseni kanssa täysin väärässä ja kohta mennään taas kohti uusia huippuja. Sekään ei harmita, sillä osakkeissa on edelleen merkittävä määrä varallisuuttani. Nukun kuitenkin yöni paremmin defensiivisen osakesalkkuni ja reilun käteiskassan kanssa.