Tuesday, December 17, 2019

Joululahjoja salkkuun - ostoslistalla laatua ja yllätyksiä

Kärsin suomalaisittain harvinaisesta ongelmasta: minulla on liikaa rahaa, enkä oikein keksi mitä sillä tekisin. Niinpä ostin joulukuun alussa lisää osakkeita, kun muutamissa yhtiöissä kurssit laskivat houkuttelevalle tasolle. Näissä osakkeissa näen sekä pitkän aikavälin nousupotentiaalia että mahdollisuuden pikavoittoihin.

Otin salkkuun seuraavat yhtiöt:

  • Nokian Renkaat (ostohinta 24,10 eur)

    Ostin Nokian Renkaita viimeksi toukokuussa ja myin osakkeet pois lokakuussa. Nyt hinta on jälleen laskenut, joten hyppään takaisin kyytiin. Perusteet ovat samat kuin viimeksi: Nokian Renkaiden lähitulevaisuus näyttää aneemiselta, mutta osingonmaksukyvyn pitäisi olla kunnossa ja pitkän aikavälin kasvu- ja tuottonäkymä on lupaava.

  • Revenio (ostohinta 24,70 eur)

    Olen katsellut Reveniota sillä silmällä pari vuotta, mutta osake on aina tuntunut liian kalliilta. Varovaisuus on maksanut kymmenien prosenttien menetetyt tuotot. Nyt ostin toimitusjohtajan lähtöä seuranneesta dipistä ensimmäisen erän Reveniota salkkuun. Toivottavasti osakkeen kehitys jatkuu tästä eteenpäinkin nousujohteisena. Ainakin megatrendit on Revenion puolella ja yhtiön johto on osoittautunut kyvykkääksi.

  • Wärtsilä (ostohinta 8,80 eur)

    Wärtsilä on käsittääkseni hieman samankaltaisessa tilanteessa kuin Nokian Renkaat. Wärtsilällä on ollut tänä vuonna paljon vastatuulta - sekä suhdanteesta johtuvaa että sisäisiä ongelmia kustannusylitysten kanssa. Pitkän aikavälin potentiaali on edelleen olemassa ja uskon, että perinteikäs laatuyhtiö pystyy uudistumaan ja pitämään itsensä kilpailukykyisenä.

  • Fleming Properties (ostohinta 116 sek)

    Tämä Tukholmaan listattu kiinteistösijoitusyhtiö ei varmaan sano kenellekään mitään. Älkää antako nimen hämätä. Yhtiön ainoa omistus on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) pääkonttori Helsingin Vallilassa, osoitteessa Fleminginkatu 34. Ostamalla tätä osaketta saat käytännössä siivun Oy Ässäkeskus Ab:n, Koy Vallilan Toimiston ja niihin liittyvän parkkihallin tuotoista. Ajattelin, että Fleming Properties voisi tarjota turvallista ja tylsää osinkotuottoa eikä arvostus ole mitenkään järkyttävän kova. 


Nämä olivat otsikossa luvatut laatuyhtiöt. Sitten yllätyksiin. Ostin nimittäin Nordean salkkuun korkean riskin bioteknologiayrityksiä Ruotsista ja USA:sta.

Yhtiöt ovat:

  • Intervacc (ostohinta 18 sek)

    Ruotsalainen bioteknologiayhtiö Intervacc kehittää rokotteita eläimille. Yhtiön keihäänkärkituote on hevosen pääntautia vastaan kehitetty Strangvac-rokote. Jos tutkimustuloksia on uskominen, kyseessä on ensimmäinen toimiva rokote kyseistä sairautta vastaan. Tein nopean gallupin tuttavapiirin hevosharrastajien keskuudessa ja kaikki sanoivat ostavansa pääntautirokotteen, jos sellainen olisi saatavissa. Intervaccin rahoitus on kunnossa suunnatun osakeannin jälkeen ja Strangvacille haetaan seuraavaksi myyntilupaa Euroopan lääkevirasto EMA:lta. Intervacc on kolmikosta lähimpänä kaupallista menestystä ja siinä minulla on isoin panos.

  • Hamlet Pharma (ostohinta 39 sek)

    Nyt mennään loton puolelle. Ruotsalainen Hamlet Pharma on kehittämässä äidinmaidon proteiinista syöpälääkettä, joka alustavissa testeissä on todettu toimivaksi ja turvalliseksi. Jos yhtiö saa lääkkeen joskus markkinoille, tässä on käsillä jättipotti. Mikäli kaikki ei mene kuin Strömsössä, sijoittajat luultavasti menettävät rahansa. Sitä ennen on odotettavissa ahneutta ja pelkoa eli kovaa heiluntaa osakekurssissa. Riski on suuri, joten panos on pieni.

  • Restorbio Inc. (ostohinta 1,22 usd)

    Toinen lottokuponki. Restorbio on yhdysvaltalainen lääkekehitysyhtiö, joka kertoi marraskuussa, että sen RTB101-lääkeaihio on osoittautunut tehottomaksi hengitystieinfektioita vastaan. Kurssi tippui uutisen johdosta 90%, yli 9 dollarista yhteen dollariin. Mielenkiintoiseksi Restorbion tekee se, että yhtiön nettokassa on Q3-raportin mukaan noin 2,90 usd/osake. Kun kurssi on alle puolet osakekohtaisesta käteisvarallisuudesta, jotain on pielessä. Ilmeisesti markkina uskoo, että yhtiö jatkaa epäonnistuneiden lääkeprojektien kehittelyä ja polttaa kassan lähivuosina kokonaan. Ei kai näin räikeä alennushinta muuten olisi mahdollinen. Minä taas löin vetoa sen vaihtoehdon puolesta, että jonkinlainen omistusjärjestely tai yleinen kurssiralli purkaa osakkeessa olevan arvon. Minimaalisen pienellä panoksella mukana tässäkin.

Nyt moni lukija saattaa ihmetellä, miksi olen lähtenyt spekuloimaan epämääräisten lääkefirmojen menestyksellä. Minunhan piti keskittyä tänä vuonna tylsiin indeksisijoituksiin ja jättää sekoilu pois. En ole unohtanut periaatteitani, vaan sijoitin näihin osakkeisiin seuraavista syistä:

  1. Osakkeiden korrelaatio muun markkinan kanssa on vähäinen. Vaikka pörssit indeksitasolla laskisivat, pienet lääkefirmat menevät omia polkujaan. Päivittäinen volatiliteetti saattaa olla rajua, mutta kurssit reagoivat isommin lähinnä yhtiötason uutisiin. Kyseessä on tavallaan vaihtoehtoinen sijoitus, vaikka kohteena ovat listatut osakkeet.
  2. Ajattelen biotech-sijoituksia portfoliona. Todennäköisesti osa poiminnoista on huteja, mutta jos yksikin tuottaa hyvin, se paikkaa muiden tappiot. Kokonaisuuden riskitaso on huomattavasti matalampi kuin yksittäisissä yhtiössä.
  3. Yhtiöihin sijoitetut summat ovat pieniä verrattuna muihin osakesijoituksiini. Mikäli huonoimmassa skenaariossa kaikki menisivät konkurssiin, en silti menetä isoja rahoja.
  4. Intervaccin ja Hamlet Pharman tuotteet ovat lääketieteellisessä mielessä todella kiinnostavia ja onnistuessaan niistä olisi paljon hyötyä sairaille ihmisille ja eläimille. Omistajana yhtiöiden kehitystä tulee seurattua tiivimmin. Restorbio taas on enemmänkin osakkeen arvostukseen perustuva vedonlyönti.

Näillä valinnoilla mennään kohti ensi vuotta. Kirjoitan uuden vuoden tienoilla perinteisen Q4-katsauksen ja vuoden 2019 sijoituskatsauksen.

Rauhallista joulun odotusta blogin lukijoille!


Sunday, December 8, 2019

Osakesäästötili - plussat ja miinukset

Tuskin kukaan sijoittamisesta kiinnostunut on voinut välttyä kuulemasta osakesäästötilistä. Kyseessä on siis 1.1.2020 voimaan astuva tilimuoto, jonka sisällä voi käydä osakekauppaa ja saada osinkoja ilman välittömiä veroseuraamuksia. Tuottoja verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun tililtä nostetaan varoja ulos, mikä mahdollistaa verotuksen lykkäämisen hamaan tulevaisuuteen.

Monet alan toimijat, esimerkiksi Pörssisäätiö, Osakesäästäjät ja pankit ovat hehkuttaneet osakesäästötilin autuutta. Kuitenkin osakesäästötilissä on sudenkuoppia, jotka saattavat tehdä tilistä käytännössä hyödyttömän osalle sijoittajista.

Kokosin tähän eri lähteistä osakesäästötilin hyviä ja huonoja puolia sekä hahmottelin, millaiselle sijoittajalle tili sopii parhaiten.

Osakesäästötilin hyvät puolet:

  • Tilin sisällä voi myydä osakkeita ja saada osinkoja ilman välittömiä veroseuraamuksia. Korkoa korolle -efekti toimii tehokkaasti, kun tuotoista ei tarvitse maksaa veroja joka vuosi. Verottaja saa osuutensa vasta siinä vaiheessa, kun tililtä nostetaan varoja ulos. 


Osakesäästötilin huonot puolet:

  • Osinkojen efektiivinen verotus on tavallisella arvo-osuustilillä 25,5%. Jos osakesäästötililtä nostaa ulos pääomaa, kaikista tuotoista peritään 30% vero. (Jos vuotuiset pääomatulot ovat yli 30.000 euroa, vastaavat prosentit ovat ylimenevältä osalta 28,9% ja 34%.)
  • Osakesäästötilille maksettujen ulkomaisten osinkojen lähdeveroa ei hyvitetä. 
  • Tilillä tehdyistä tappioista ei saa vähennyksiä, mikäli ei lopeta koko tiliä. 
  • Hankintameno-olettamaa ei voi käyttää.
  • Tilille ei voi ostaa rahasto-osuuksia tai etf:iä.
  • Tilille ei voi ostaa johdannaisia / etp-tuotteita (mm. optiot, sertifikaatit, minifutuurit ja warrantit). 
  • Tilille ei voi ostaa listaamattomien yhtiöiden osakkeita.
  • Tilille voi sijoittaa pääomaa vain 50.000 euroa.
  • Osakesäästötiliin voi liittää vain yhden rahatilin. Tämä on Suomessa käytännössä aina euromääräinen tili, joten muut valuuttatilit eivät ole mahdollisia. 
  • Osakesäästötilejä saa avata vain yhden. Jos pankki myöhemmin esimerkiksi korottaa palvelumaksuja, tilin siirtäminen toiseen paikkaan voi tulla kalliiksi. 
  • Vanhoja omistuksia ei voi siirtää osakesäästötilille.


Osakesäästötilin hyvät puolet on nopeasti kerrottu, mutta erilaisia puutteita on paljon. Kannattaako tili avata? Se riippuu siitä, miten sijoittaa.

Millainen sijoittaja hyötyy osakesäästötilistä:

  • Aktiivinen sijoittaja, joka pystyy tekemään vuodesta toiseen voitollisia myyntejä ja sijoittaa rahat uudelleen. 
  • Osinkosijoittaja, joka saa osinkoja suomalaisista yhtiöistä ja sijoittaa osingot uudelleen. 
  • Opiskelija, joka saa opintotukea. Kela on julkisuudessa linjannut, että tilin sisällä saatuja luovutusvoittoja ei lasketa tuloksi, joka vaikuttaisi opintotukeen. (Mahdollisesti sama koskee esimerkiksi työmarkkinatukea ja asumistukea, mutta tästä en löytänyt virallista tietoa.)


Millainen sijoittaja ei hyödy osakesäästötilistä:

  • Pelkästään rahastoihin tai etf:iin sijoittava.
  • Osta ja unohda -sijoittaja, joka ei myy osakkeita koskaan tai pitää osakkeita vähintään 10 vuotta ennen myyntiä. Kymmenen vuoden jälkeen hankintameno-olettaman käyttäminen arvo-osuustilillä on todennäköisesti edullisempaa verotuksessa.
  • Osinkosijoittaja, joka käyttää osinkokassavirtaa elämiseen. Osingot saa nostettua pienemmällä verotuksella arvo-osuustililtä. (Tarkennus: Alussa OST:ltä saa nostettua tuottoja näennäisen pienellä veroprosentilla, koska osa nostoista on sijoitettua pääomaa. Kun pääoma on nostettu, vero-% nousee 30:een.) 
  • Osinkosijoittaja, joka saa osinkotuloja pääasiassa ulkomaisista osakkeista. Ulkomaisten osinkojen lähdeveroja ei tämän hetkisen tiedon mukaan hyvitetä ja näin sijoittaja joutuu maksamaan kaksinkertaisen veron.
  • Johdannaisia käyttävä treidaaja.
  • Varakas henkilö, joka haluaa sijoittaa reilusti yli 50.000 euroa.


Mitä itse teen? Luultavasti avaan osakesäästötilin, mutta käytän sitä vain lyhyen aikavälin veivaukseen pääasiassa suomalaisilla osakkeilla. Tämän vuoden kaupankäynnistä tilille olisivat sopineet swing treidaukset Nokian Renkailla, UPM:llä ja Metsä Boardilla. Näitä osakkeita ei ollut alunperinkään tarkoitus omistaa ikuisesti. Jatkan olemassaolevien arvo-osuustilien käyttöä, sillä ei ole mitään järkeä myydä vanhoja omistuksia pois ja ostaa niitä takaisin osakesäästötilille. Rahastojen ja etf-sijoitusten vuoksi perinteinen arvo-osuustili on jatkossakin välttämätön.

Osakesäästötili sopii työkaluksi tietyn tyyppiseen sijoittamiseen sekä kaikille Kelan tukia nauttiville, mutta ainoaksi vaihtoehdoksi sitä on vaikea suositella kenellekään.

En ole vielä päättänyt mihin pankkiin avaan osakesäästötilin. Nordnetin käytettävyys on parempi kuin kivijalkapankeilla, mutta ulkomaisten osakekauppojen korkeat palkkiot ärsyttävät. Nordeassa kaupankäynti ulkomaille olisi halvempaa, mutta siitä ei ole paljon iloa, jos ei näe reaaliaikaisia kursseja, haluamani arvopaperi ei ole kaupankäynnin kohteena tai palvelu on kokonaan kaatunut. Mandatum Traderiin pitäisi laittaa täydet 50.000 euroa, jotta pääsee kohtuulliselle palkkiotasolle. Dansken palvelu on Osakesäästäjien jäsenhinnalla kiinnostava, mutta käytettävyys on kysymysmerkki. (Pelkään, että samaa luokkaa kuin Nordealla...)

Onneksi tiliä ei ole pakko avata heti. Katsellaan ja harkitaan rauhassa.

Lopuksi vielä muutama hyödyllinen lukuvinkki osakesäästötilistä:

Laki osakesäästötilistä
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190680#Pidp447422176

Pörssisäätiö: Osakesäästötili - Yleiset kysymykset ja vastaukset
https://www.porssisaatio.fi/blog/2018/01/29/osakesaastotili-yleiset-kysymykset/

Nordnet: Mikä on osakesäästötili?
https://blogi.nordnet.fi/mika-on-osakesaastotili/

Nordnet: Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin
https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/tilit/osakesaastotili

Taloustaito: Osakesäästötili tulee – näin hyödyt uudesta tilistä
https://www.taloustaito.fi/Rahat/osakesaastotili-tulee---nain-hyodyt-uudesta-tilista/#4998d2e7

Tuulipuku: Laskelmia osakesäästötilistä – tätä et ehkä huomannut?
https://tuulipuku.fi/sijoittaminen/laskelmia-osakesaastotilista-tata-et-ehka-huomannut/

Downshiftaus: Totuus osakesäästötilistä - Se puuttuva näkokulma
https://downshiftaaminen.blogspot.com/2019/11/totuus-osakesaastotilista-se-puuttuva.html


Edit: Lisätty sijoittajatyyppejä, jotka eivät hyödy tilistä.
Edit2: Lisätty huonoja puolia ja tarkennettu tuottojen noston verotusta ost:ltä osinkosijoittajan näkökulmasta. 

Wednesday, November 27, 2019

Fodeliasta viikonlopun ruokarahat, Optomedin listautuminen jää väliin

Kaupankäynti Fodelian osakkeella alkoi eilen tiistaina. Kurssi nousi odotetusti, joten toimin suunnitelman mukaisesti: yli 5 eurolla osakkeet myyntiin (myyntihinta oli 5,15e). Vaikka Fodelia on mielenkiintoinen kasvuyhtiö, arvostus tämän hetken kurssilla on mielestäni turhan kova. Yhtiöllä ei ole näyttöjä pörssistä ja kasvu perustuu toistaiseksi lupauksiin. Jos kaikki onnistuu, yhtiö voi osoittautua hyväksi sijoituskohteeksi. Itse mieluummin sijoitan osakkeisiin, joissa erinomaista menestystä ei ole valmiiksi leivottu kurssiin sisään.

Sain listautumisannissa vain 68 osaketta, joten prosentuaalisesti huimasta noususta huolimatta euromääräinen tuotto jäi mitättömäksi. Tienasin Fodelia-kaupoilla 50 euroa, josta pitää aikanaan maksaa vielä 30% veroa. Pikavoitoilla maksaa juuri ja juuri viikonlopun ruokaostokset. Kun ottaa huomioon Fodelian analysointiin käytetyn ajan, tuntipalkka oli kerrassaan surkea.

Tällä hetkellä on menossa toinenkin listautuminen: silmänpohjakameroita valmistava Optomed pyrkii pörssin päälistalle. Kaiken sen perusteella, mitä olen yrityksestä ja listautumisesta lukenut, kantani Optomedia kohtaan on negatiivinen. Jätän tämän suosiolla väliin. Osakkeitahan voi aina ostaa myöhemmin pörssistä, jos näkemys yhtiöstä muuttuu tai arvostus laskee houkuttelevalle tasolle.

Saturday, November 9, 2019

Fodelia listautuu - alustava arvonmääritys

Hiljainen listautumisvuosi on syksyn tullen piristynyt. Tuorein First North -markkinapaikalle mielivä on elintarvikeyhtiö Fodelia. Fodelia toimii holding-yhtiönä kahdelle tytäryhtiölle, jotka ovat valmisruokia tekevä Feelia ja napostelutuotteita valmistava Real Snacks.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi osakkeen arvostusta. Yhtiön historiasta ja tuotteista kiinnostuneet löytyvät lisää tietoa vaikkapa Fodelian kotisivuilta.

Alkuun muutamia faktoja ja numeroita. Merkintähinta yleisöannissa on 4,30 euroa osakkeelta. Listautumisen seurauksena osakkeiden lukumäärä voi nousta enintään 7051780 osakkeeseen. Fodelian saamien nettovarojen arvioidaan olevan noin 3,6 M euroa. Jäljempänä esitetyt laskelmat perustuvat siihen, että listautuminen menee läpi täysimääräisesti.

Fodelia-konserni on synnytetty vasta tänä kesänä, joten arvonmäärityksessä pitää luottaa pro forma -lukuihin. Yhtiön ilmoituksen mukaan konsernin pro forma -liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin 20 miljoonaan euroon ja kertaeristä oikaistu liikevoitto yli 2 miljoonaan euroon.

Arvioin aiempien vuosien lukujen perusteella, että rahoituskulujen ja verojen osuus olisi noin 0,5 M, joten tämän vuoden pro forma nettotulokseksi jäisi 1,5 M (ilman listautumiskuluja). Se tarkoittaa p/e-lukua 20. Kun muistetaan, että kassassa on annin jälkeen yli 4 M euroa rahaa ja vähennetään tämä markkina-arvosta, saadaan p/e-luvuksi 17.

Ensi vuodelle Fodelia ennustaa näin:
"Yhtiön johto arvioi konsernin liikevaihdon kasvavan yli 35 prosenttia tilikaudella 2020 verrattuna pro forma -liikevaihtoon kaudella 1-12/2019 sekä liikevoittomarginaalin olevan linjassa keskipitkän aikavälin tavoitteiden kanssa."

Uskokaamme johdon ennusteita. Vuonna 2020 liikevaihto olisi siis 27 M. Liikevoittomarginaali on ollut viime vuosina noin 10 prosenttia ja sen ylittävää tasoa Fodelia tavoittelee jatkossakin. 10% ebit-marginaalilla liikevoitto olisi 2,7 M. Rahoituskulujen ja verojen jälkeen tämä tarkoittaa arviolta 2M nettotulosta ja p/e-lukua 15.

Fodelian tavoitteena on kasvattaa liikevaihto yli 60 miljoonaan euroon vuonna 2024. En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta epäilen tavoitteen realistisuutta ja mielekkyyttä. Liikevaihto tulisi kolminkertaistaa lyhyessä ajassa, jotta tavoitteeseen päästään. Se vaatii aggressiivisia yritysostoja, missä on omat riskinsä. Liikevaihdon moninkertaistaminen ei muutenkaan pitäisi olla yritysjohdon ykköstavoite vaan omistaja-arvon kasvattaminen.

Onko Fodelia merkintähinnalla halpa vai kallis? Jos yhtiön johdon lupaama kasvu ja kannattavuus toteutuu, osake on edullinen. Jos ei toteudu, osake on kallis. Kyseessä on hyvin pitkälle "luottamus-case", kuten Inderesin analyytikoilla on tapana sanoa.

Inderes julkistanee viimeistään maanantaina sijoitustutkimuksensa ja samana iltana yhtiö esittäytyy sijoittajatilaisuudessa Helsingissä. Näillä kahdella asialla on suuri vaikutus siihen, miten kaltaiseni tuulipukusijoittajat suhtautuvat Fodeliaan.

En ole vielä päättänyt lähdenkö mukaan. Arvostus ei ole kuluvan vuoden tuloksella erityisen edullinen, mutta mikäli uskoo kannattavan kasvun toteutuvan, Fodelia voi olla hyvä sijoitus. Täytyy haistella vielä tunnelmaa, kuunnella Inderesin mainospuheet ja erityisesti saada toimitusjohtaja Tahkolalta vastaus siihen, miten liikevaihdon kolminkertaistaminen tehdään.

Yleisöanti on kooltaan todella pieni, vain 380.000 osaketta. Jos antiin osallistuvat sijoittajat merkitsevät keskimäärin 1000 osaketta, jo 380 osallistujaa saa aikaan ylimerkinnän. Listautumiseen voisi osallistua pelkästään pikavoitot mielessä, mikäli Fodelian ympärille syntyy vähänkin positiivista hypeä.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon lopuksi, että Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola on Talenomin perustajan Paavo Tahkolan poika sekä Talenomin hallituksen puheenjohtajan Harri Tahkolan veli. Luonnollisesti Fodelia on ulkoistanut taloushallintonsa Talenomille.

Monday, November 4, 2019

Hoivatiloista ostotarjous!

Olipa erinomainen viikon aloitus. Kun sain tänään aamulla silmät auki, otin unisena puhelimen käteen ja selasin sängyssä tuoreet uutiset. Hoivatilojen toimitusjohtaja Jussi Karjula twiittasi, että belgialainen kiinteistöjätti Aedifica on tehnyt Hoivatiloista ostotarjouksen hintaan 14,75 euroa/osake. Unihiekat katosivat nopeasti silmistä tämän ilouutisen luettuani.

Hoivatilat on salkkuni kolmanneksi suurin omistus. Omistan 425 osaketta, joten ostotarjouksen hinnalla markkina-arvoksi tulee 6269 euroa. Prosenteissa tuottoa on tullut 220% ja siihen vielä osingot päälle. Huikea menestystarina meille omistajille! Tänään osakkeella on käyty kauppaa hieman yli tarjoushinnan.

Olen ollut Hoivatiloissa mukana vuoden 2016 listautumisesta lähtien. Silloin osakkeen merkintähinta oli 3,20 euroa osakkeelta. Olisipa silloin tajunnut ostaa enemmän. Hoivatilojen osake on vaikuttanut NAViin nähden hieman kalliilta koko pörssitaipaleen ajan, mutta koska kasvu on ollut voimakasta ja liiketoiminta äärimmäisen defensiivistä, en ole harkinnut myyntiä missään vaiheessa.

Sijoitusfoorumeilla monet ovat pitäneet tarjottua preemiota liian pienenä, mutta minusta se on nykyiseen kiinteistökannan arvoon ja vuokrakassavirtaan nähden houkutteleva. Kurssi hinnoitteli jo ennen ostotarjousta voimakasta kasvua tuleville vuosille. Tuskinpa pääomistajat olisivat tarttuneet tarjoukseen, jos he eivät pitäisi hintaa hyvänä.

Vaikka ostotarjous salkkuyhtiöstä on aina iloinen asia, Hoivatiloista luopuminen on harmillista kahdesta syystä. Ensiksi saan melkoiset luovutusvoittoverot maksettavaksi, koska osakkeen arvonnousu on niin valtava. Toiseksi ongelmaksi nousee se, mihin sijoittaa vapautuneet rahat. Käteisen osuus salkussa on muutenkin kasvanut liian isoksi ja nyt käteistä olisi tulossa vielä yli 6000 euroa lisää.

On olemassa mahdollisuus, että tarjous ei mene suoraan läpi, koska se edellyttää että Aedifica saa haltuunsa yli 90% osakkeista. Sadalla suurimmilla omistajalla on noin 84% osakkeista, joten meillä piensijoittajilla on mahdollisuus viivyttää prosessia. Tarjousaika alkaa 11.11.2019 ja päättyy 2.12.2019. Tämän jälkeen tarjousaikaa voidaan jatkaa, jos tuo 90% ei täyty. Teoriassa kilpaileva tarjouskin on mahdollinen ja sen varalle suurimmat omistajat ovat jättäneet takaportin:
"Hoivatilojen merkittävät osakkeenomistajat 2Care Capital Ab, Timo Pekkarinen ja Kusinkapital Ab ovat sitoutuneet peruuttamattomasti hyväksymään Ostotarjouksen, paitsi jos kolmas osapuoli julkistaa kilpailevan tarjouksen kaikista Hoivatilojen liikkeeseen laskemista ja ulkona olevista osakkeista ja tarjoaa vähintään 16,00 euron osakekohtaisen vastikkeen."
En vielä myy Hoivatilojen osakkeita pörssissä, vaan odottelen rauhassa, miten tarjousprosessi etenee. Mikäli tarjousaikaa joudutaan jatkamaan, on mahdollista että osakkeesta saa silloin ostotarjousta paremman hinnan. Joka tapauksessa tarjousajan jatkaminen veisin lunastuksen varmuudella ensi vuoden puolelle, mikä siirtäisi verotusta vuodella eteenpäin.




Thursday, October 24, 2019

Sampo petti osinkolupauksensa

Melkoinen päivä pörssissä tänään: Nokian historiallinen romahdus, Nordean alaskirjaukset ja osingonlasku 40 senttiin, Nordnetin kaupankäynnnin kaatuminen...

Nämä eivät vielä kovin paljon haitanneet, sillä Nokiaa en omista ja Nordeaakin on salkussa vain muutama lappu, jotka sain Sampo-osinkona. En myöskään ajatellut ostaa tai myydä mitään, joten Nordnetin it-sekoilut eivät nostaneet verenpainetta.

Minun kannaltani torstain synkin uutinen julkaistiin klo 13.15, jolloin Sampo kertoi leikkaavansa osinkoa noin 2,10 - 2,30 euron tasolle (tänä keväänä maksettu osinko oli 2,85e/osake). Osingonlasku oli tavallaan ymmärrettävää, sillä Nordean alamäen takia Sampo joutuisi maksamaan ensi keväänä osinkoa ulos huomattavasti enemmän kuin se itse saa osinkoja sisään. Markkina ja analyytikot olivat täysin oikeassa, kun ne epäilivät Sammon osingon kestävyyttä.

Luotin pitkään Sammon konsernijohtajaan Kari Stadighiin, joka on vakuutellut Sammon sitoutumista kasvavaan osinkoon. Uskoin, että Nordean osingonlasku olisi voitu tilapäisesti paikata omalla taseella ja muutaman vuoden päästä osinko olisi palannut kestävälle pohjalle. Sampo on sijoittajaviestinnässään jatkuvasti korostanut tasaisesti kasvavan osingon merkitystä ja osakkeen luonnetta osinkopaperina. Nyt nämä lupaukset osoittautuivat tyhjiksi puheiksi. Sammosta ei tullut suomalaista osinkoaristokraattia, kun heti ensimmäinen vastoinkäyminen katkaisi lupaavasti alkaneen osingonkorotusputken.

Vuosien varrella olen oppinut paljon sijoittamisesta ja yksi tärkeimmistä sijoitusviisauksista on se, ettei pidä sijoittaa yhtiöihin, joissa johto antaa väärää tietoa tai valheellisia lupauksia. Johdolla on aina kaikkein paras näkymä yrityksen kehitykseen ja siksi johdon sanomisille kannattaa lähtökohtaisesti antaa suuri painoarvo. Kari Stadigh on sanonut että osinkokäyrän pitää olla "graafisesti kaunis kokemus" ja viimeksi vain kaksi kuukautta sitten hän lupasi, ettei Nordean mahdollinen osingonleikkaus muuta Sammon tavoitetta maksaa kasvavaa osinkoa (kohdassa 3:50 - 4:20).

Nyt nähty osingon alennus on niin räikeässä ristiriidassa Stadighin aiempien puheiden kanssa, että luottamukseni yhtiön johtoon ja viestintään koki ison kolauksen. Jo aiemmin olen hieman ihmetellyt Stadighin puheita Nordean osakkeen räikeästä aliarvostuksesta, vaikka markkina on ollut täysin oikeassa Nordean heikkouden suhteen.

Lievän vitutuksen keskellä ajattelin tänään myydä koko Sampo-positioni, mutta vaivoin onnistuin hillitsemään itseni. Osakkeen noin 35-36 euron kurssi vaikuttaisi olevan tuloskunnon, uuden osingon ja osien summan huomioiden melko neutraalilla tasolla. Sampo on tehnyt mielestäni hyviä sijoituksia ostaessaan osuudet Intrumista ja Norwegian Finans Holdigista. Siksi annan vielä Sammolle mahdollisuuden näyttää, että se pystyy luomaan vaurautta omistajilleen. Sampo on nimittäin salkkuni ainoa tappiollinen sijoitus (tällä hetkellä turskalla 1500 euroa), mikä rumentaa muuten kaunista osakesalkkuani.

Monday, September 30, 2019

Salkun Q3: Nousu jatkui, mutta loivemmalla kulmakertoimella

Pörssien hermoilusta ja talousmedian taantumapelottelusta huolimatta osakesalkku nousi lähes all time high -lukemiin. Salkun markkina-arvo syyskuun viimeisenä päivänä oli 102.620 euroa. Tuottoa tuli kolmen kuukauden aikana 3,2 % eli 3226 euroa. Vuoden alusta tuotto on noin 15 %, mikä on hyvä tulos, kun ottaa huomioon salkun suuren käteispainon (tuotto on laskettu koko salkulle, ei vain sijoitetulle pääomalle).

Kvartaalin aikana otin voitot kotiin metsäyhtiöistä ja Cibus Nordic Real Estatesta, jonka kurssi raketoi syyskuun alussa Dagens Industrin hehkutusjutun myötä. Nordean salkusta siivosin pois kurssinousun päätteeksi Activision Blizzardin, joka kuului sarjaan tyhmät heräteostokset vuodelta 2018.

Ostosarakkeesta löytyy isolla painolla Pohjoismaista finanssisektoria. Lisäsin reilusti Sampoa, Norwegian Finans Holdingia ja Intrumia. Näistä NOFI-ostojen ajoitus heinäkuussa oli erinomainen, sillä vain muutamaa viikkoa myöhemmin kurssi nousi voimakkaasti, kun Sampo ja Nordic Capital kertoivat ostaneensa lentoyhtiö Norwegianin osuuden pankista. Sampo on tällä hetkellä salkkuni suurin sijoitus ja siinä on kiinni noin 11.000 euroa. Olen varsin luottavainen, että yhtiö jatkaa osingon kasvattamista tulevina vuosina. Nykykurssille osinkotuotto on 8%, mikä on nollakorkojen aikakaudella houkutteleva taso. Sampoa omistamalla saa laadukkaan portfolion Pohjoismaisia vakuutusyhtiöitä, pankkeja ja fintechejä.

Perustin indeksirahastoille oman salkun Nordnetiin, jotta aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen tuottoja on helpompi verrata. Tällä hetkellä rahastosalkusta löytyvät Nordnet Superrahasto Suomi, Nordnet Smart 15, iShares Core S&P 500 (SXR8) ja Xtrackers MSCI China (XCS6). Muita rahastoja tuskin otan, sillä nuo kattavat markkinat, joista olen kiinnostunut. Smart 15:n tosin saatan heivata jossain vaiheessa pihalle, jos tuottokehitys ei miellytä. Halusin kokeilla tätä paljon kohkattua faktorisijoittamista ja erityisesti odotan sitä, miten Smart-rahastot käyttäytyvät osakemarkkinoiden laskiessa.

Osinkoja sain Q3:n aikana 234 euroa ja korkotuloja 100 euroa. Suurin osa osingoista tuli VMP:ltä, joka tyhjensi kassansa omistajille ennen Smile-fuusiota.



Q3/2019

Ostot:

Intrum
Norwegian Finans Holding
Sampo

iShares Core S&P 500 (SXR8)
Nordnet Smart 15
Nordnet Superrahasto Suomi
Xtrackers MSCI China (XCS6)


Myynnit:

Activision Blizzard
Cibus Nordic Real Estate
Metsä Board B
UPM-Kymmene


Brutto-osingot:

234 euroa


Korkotulot:

100 euroa

Thursday, September 5, 2019

Voitot kotiin myös Metsä Boardista

Blogin loppukesä on ollut hiljainen osin työkiireiden vuoksi ja osin siksi, että salkussa ei ole tapahtunut mitään kiinnostavaa. Tänään tein vaihteeksi kauppoja ja myin pois keväällä ostetut Metsä Boardin osakkeet. Ostojen keskihinta oli 4,44 euroa ja myyntihinta 5,00 euroa, joten tuottoa tuli välityspalkkioiden jälkeen 12 %.

Metsä Boardiin pätee sama, mitä kirjoitin UPM:stä myynnin yhteydessä. Kyseessä on laadukas yritys, mutta nopea kurssinousu yhdistettynä maailmantalouden hyytyvään kasvuun on sopiva hetki siirtyä katsomon puolelle. Palaan todennäköisesti molempien metsäyhtiöiden omistajaksi seuraavassa markkinapaniikissa. Luotan vahvasti presidentti Trumpin kykyyn twiittailla loppuvuodelle vähintään yksi osakkeiden alennusmyynti.



Wednesday, July 24, 2019

Pikavoitot kotiin UPM:stä

Myin eilen 23.7. hurjan kurssinousun päätteeksi UPM:n osakkeet hintaan 25,10e. Omistus jäi lyhytaikaiseksi, sillä ostin osakkeet toukokuun lopussa, kun Helsingin pörssin metsäyhtiöt olivat kautta linjan alennusmyynnissä. Ostohinta oli 22,00 euroa eli tuottoa tuli välityspalkkioiden jälkeen 13%. Tämä ylitti tavoitteeni (vähintään 10%), joten päätin ottaa voitot kotiin.

Kirjoitin jo Metsä Board -oston yhteydessä, että syklisten firmojen kohdalla osta ja pidä -sijoittaminen ei välttämättä ole paras strategia. UPM on edelleen erinomainen ja laadukas yritys, mutta nopea kurssinousu yhdistettynä maailmantalouden heikkeneviin näkymiin on yhdistelmä, jolloin katson paremmaksi seurata yhtiötä sivusta. Palataan uudelleen ostolaidalle, kun seuraava markkinapaniikki iskee.

Saturday, June 29, 2019

Salkun Q2: Huonot firmat ulos, uudet nousijat sisään

Jos ensimmäinen kvartaali oli kaupankäynnin suhteen hiljainen, toisella kvartaalilla salkku muuttui osto- ja myyntiliikkeeksi. Myin pois pettymyksiä ja ostin tilalle mielestäni parempaa tavaraa. Lisäsin vanhoja omistuksia mm. Nordnetin euron välityspalkkiotarjouksen innoittamana.

Salkun markkina-arvo nousi kolmen kuukauden aikana 5,3 % eli 4991 euroa. Salkku on nyt kooltaan 100.152 euroa, sisältäen käteisen arvo-osuustilillä. Sadan tonnin raja meni rikki jo kolmannen kerran sijoitusharrastukseni aikana. Viime syksynä käytiin edellisen kerran kuusinumeroisissa lukemissa, mutta palattiin nopeasti viisinumeroiseen saldoon yleisen markkinahermoilun myötä.

Toisen kvartaalin paras peliliike oli Nordean osakkeiden myynti huhtikuussa hintaan 7,34e. Tämän ansiosta vältin noin 1200 euron miinukset. Tilalle ostin rajusti laskeneita Metsä Boardia, UPM:ää ja Nokian Renkaita, joilta toivon uutta nousua myyntiaallon jälkeen. Nordea on edelleen seurannassa ja odotan suurella mielenkiinnolla pankin Q2-raporttia. En kuitenkaan palaa omistajaksi ellei tulos lähde selkeään nousuun. Nykyisellä tuloskunnolla Nordean osake ei ole vieläkään halpa.

Tilitoimisto Aallon Groupin listautumisesta otin 130 euron pikavoiton, kun osake nousi avauksessa yli rajan, jonka laskin käyväksi arvoksi. Vincitin osakkeet myin tulosvaroituksen jälkeen. Nordean salkusta heitin pihalle Jd.comin laput omakustannehintaan, koska en suoraan sanottuna ymmärrä firman toiminnasta tai taloustilanteesta mitään, enkä Suomesta käsin saa Jd:stä pienintäkään informaatioetua. Jatkossa sijoitan Kiinaan rahastojen kautta.

Osinkoja tuli kvartaalin aikana ennätykselliset 1684 euroa. Ylivoimaisesti suurimmat maksajat olivat Nordea ja Sampo. Blue Finance eli Osinkotuottoa.fi maksoi täsmällisesti kuukausiosinkonsa, yhteensä 42 euroa. Korkotuloja sain Bank Norwegianista 97 euroa.


Q2/2019

Ostot:

Cibus Nordic Real Estate
Intrum
Metsä Board B
Nokian Tyres
Nordnet Superrahasto Suomi
Sampo
UPM-Kymmene
Vincit


Myynnit:

Aallon Group
Jd.com
Nordea
Vincit


Brutto-osingot:

1684 euroa


Korkotulot:

97 euroa


Sunday, June 23, 2019

Blogin suosituimmat tekstit 2016-2019

Rahamiäs-blogi on ehtinyt kahden ja puolen vuoden ikään. Sen kunniaksi ajattelin tehdä pienen katsauksen blogin tilastoihin.

Ensiksi on todettava, että olen kirjoittajana laiskistunut vuosien myötä. Alussa tekstejä tuli parhaimmillaan jopa viisi kuukaudessa. Tahti on pikkuhiljaa hyytynyt ja tänä vuonna olen saanut aikaiseksi keskimäärin vain kaksi kirjoitusta kuukaudessa. Olen tietoisesti vähentänyt pörssin seuraamista ja muuttanut sijoittamista passiivisempaan suuntaan, joten lienee ymmärrettävää, että myös sijoittamisesta kirjoittaminen on vähentynyt.

Julkaistuja tekstejä on kertynyt tämä postaus mukaanlukien 86 kappaletta. Blogin kuukausittainen kävijämäärä on vakiintunut 6000-9000 välille. Tiheämpi julkaisutahti nostaa selvästi käyntikertoja, samoin kirjoitusten aktiivinen jakaminen somessa.

Tässä top5-lista blogin suosituimmista teksteistä sen olemassaolon ajalta:

  1. Salkku -90% : Näin menetät rahasi pörssissä 
  2. Aloittava sijoittaja, älä tee samoja virheitä kuin minä
  3. Aallon Group - pitkästä aikaa houkutteleva listautuminen 
  4. Kilpailutin sähkösopimuksen 
  5. 2019: Sekoilujen aika on ohi, vaihdan rauhallisempaan sijoitustyyliin

Lisäksi haluan vielä onnitella itseäni ja mainita sijalle 6 nousseen:
Ovaron tase on ilmapallo, joka odottaa puhkeamistaan

Viime syksynä tekemäni havainnot Ovaron tasekuplasta osuivat pääosin oikeaan. Yhtiö on joutunut pakkomyymään asuntoja tasearvojaan alempaan hintaan, ydintoiminnan portfolion tuotto on paljastunut heikoksi sekä korjausvelka suureksi. Osake kävi pahimmillaan neljässä eurossa sen jälkeen, kun Inderes menetti uskonsa Ovaroon.

Mutta takaisin tilastoihin. Yleisesti ottaen suosittuja blogitekstejä yhdistää se, että ne ovat ajattomia. Silloin tekstit keräävät kävijöitä vuosien ajan, kun ihmiset etsivät esimerkiksi googlesta aiheeseen liittyvää tietoa. Listalla on kolme tällaista postausta, sijoilla 1, 2 ja 4. Kahdessa ensimmäisessä annan ohjeita aloittaville sijoittajille ja kolmas koskee sähkösopimuksen kilpailuttamista. Nämä tekstit keräävät tasaista kävijävirtaa viikosta toiseen.

Toinen tapa saada paljon lukijoita on kirjoittaa niin mielenkiintoinen (tai ärsyttävä) teksti, että se saa paljon somejakoja. Omalla aktiivisella some-mainostuksella voi saada jonkin verran lisää kävijöitä, mutta kun isompi joukko ihmisiä jakaa linkkiä, kävijämäärät kasvavat räjähdysmäisesti.

Sinänsä kävijämäärillä ei ole minulle suurta merkitystä, koska en mainosta blogissa. Kun raha ei ohjaa kirjoittamista, voin vapaasti kirjoittaa niistä aiheista, jotka minua kiinnostavat tai olla kokonaan kirjoittamatta. Myös näkökulman voi valita vapaasti eikä kritiikkiä tarvitse piilotella mainostajien takia.

Saturday, June 15, 2019

Vincitiltä tulosvaroitus, myin osakkeet

It-konsulttiyhtiö Vincit antoi perjantaina 14.6. negatiivisen tulosvaroituksen. Tiedotteen mukaan:

"Vertailukelpoinen liikevaihto kasvaa, mutta suhteellinen kannattavuus jää viime vuoden tasosta."

Aikaisempi ohjeistus kuului:

"Vertailukelpoinen liikevaihto kasvaa ja suhteellinen kannattavuus paranee vuonna 2019."

Selityksenä toimitusjohtaja Mikko Kuitunen tarjosi keväällä julkistetun uuden strategian toimeenpanon viivästymistä, joka on vaikuttanut ydinliiketoiminnan myyntiin ja laskutusasteeseen, sekä uusien tuotteiden odotettua suurempia tuotekehityspanostuksia.

Huolestuttavaa tulosvaroituksessa on mielestäni ajankohta. Mikäli kesäkuussa annetaan koko vuotta koskeva negari, se tarkoittaa, että kyse ei ole lyhytaikaisesta tai rahallisesti pienestä ongelmasta. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä, että Vincitin rönsyily erilaisiin palveluihin ja tuotteisiin on jossain määrin epäonnistunut. Yrityksen kasvaessa toiminta muuttuu aina kompleksisemmaksi eikä kokonaisuus näytä olevan enää johdon kontrollissa (ainakaan kulujen osalta).

Olen ollut Vincitin omistamisen suhteen hieman skeptinen, koska it-markkina on muuttunut konsulttiyhtiöille vaikeammaksi mm. osaajapulan vuoksi ja samalla osakkeen arvostus vaatisi tuloksen voimakasta kasvua. Tuoteliiketoiminnan skaalautumispotentiaalin takia olen kuitenkin pysytellyt kyydissä.

Kun nyt tiedotettiin, että kannattavuus heikkenee viime vuodesta, päivitin arvonmäärityslaskelmani vastaamaan hieman alle 9% liikevoittomarginaalia tälle vuodelle (melko optimistinen arvaus) sekä hidastuvaa tuloskasvua lähivuosille. Liikevaihtoennusteet pidin ennallaan. Näillä oletuksilla excel-taulukkoni väittää, että Vincitin osakkeen käypä arvo olisi 4 euron tuntumassa.

Kun tulosvaroituksen jälkeen osake treidasi viitosen yläpuolella, päätös oli helppo: myin osakkeet. (Itse asiassa salkkuun jäi vielä muutama irto-osake, kun myyntitoimeksianto ei mennyt kokonaisuudessaan läpi. Nämä laput jääkööt odottamaan Vincitin uutta nousua ja pääsylipuksi yhtiökokoukseen.) Realisoin Vincitistä 356 euron luovutustappion. Kevään osingot huomioiden tappiota tuli noin 300 euroa.

Thursday, May 16, 2019

Kävin ostoksilla: salkkuun Cibus, Metsä Board ja Nokian Renkaat

Taannoisen Nordean osakkeiden myynnin jälkeen salkkuni on pullistellut käteisestä. Kun kauppasotahermoilun takia kurssit ovat lasketelleet toukokuun alussa voimakkaasti, siirryin vaihteeksi ostolaidalle. Kohdistin ensimmäiset ostot kolmeen yhtiöön:

  • Cibus Nordic Real Estate (ostohinta 119 SEK)

    Cibus on Tukholmaan listattu kiinteistöyhtiö, joka omistaa suomalaisia ruokakauppakiinteistöjä. Suurimmat vuokralaiset ovat Kesko, Tokmanni ja S-ryhmä. Luin ennen ostopäätöstä Inderesin analyysin lisäksi Nordean ja SEBin analyysit enkä löytänyt niistä isompia vaaran merkkejä. Numeroiden perusteella yhtiön arvostus vaikuttaa neutraalilta. Vuokrakassavirrasta maksettava osinkotuotto lähentelee 8 prosenttia. Yhtiössä houkuttaa eniten sen kasvuhakuisuus ja samalla liiketoiminnan defensiivisyys. Toivottavasti tämä sijoitus onnistuu paremmin kuin viime vuoden sekoilut Cityconin ja Ovaron kanssa.

  • Metsä Board (ostohinta 4,55 eur)

    Palasin jälleen Metsä Boardin omistajaksi. Ensimmäisellä kierroksella ostin vuosina 2016-2017 osakkeita 5-6 eurolla ja myin ne viime syksyllä 7,45:lla. Olisi tietysti pitänyt myydä jo kesällä, kun hinta oli 10 eurossa, mutta hyvät muistot jäi tästäkin. Kaikkien suomalaisten metsäyhtiöiden bisnes on terveellä pohjalla ja ne ovat periaatteessa hyviä sijoituskohteita, mutta hurjien kurssiliikkeiden takia osta ja pidä -sijoittaminen ei houkuttele. Mieluummin yritän ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Tällä kertaa ainakin ostohinta on edullisempi kuin viimeksi. P/B 1,1:n ja 6% osinkotuoton luulisi antavan tukea osakkeelle, ettei kovin paljon alemmaksi enää mennä.

  • Nokian Renkaat (ostohinta 25,30 eur)

    Nokian Renkaita en ole omistanut aiemmin, koska olen pitänyt osaketta liian kalliina. Viime viikkojen alamäki tiputti hinnan minulle sopivalle tasolle ja tein ensimmäisen oston. Kuluva vuosi on todennäköisesti Nokian Renkaille aneeminen, mutta parin vuoden tähtäimellä pidän tätä kiinnostavana sijoituskohteena. Nokian Renkailla on käynnissä isoja investointeja ja kun ne valmistuvat, liikevaihdon ja tuloksen pitäisi nousta uudelle tasolle. Oletan ja toivon, että samalla osakkeen hinta nousee uudelle tasolle. Sitä odotellessa voi nauttia kohtuullisen turvallisesta 6% osinkotuotosta.


Tuesday, April 30, 2019

Myin Nordeat

Eilen maanantaina 29.4. myin pois kaikki Nordean osakkeeni hieman ennen pörssin sulkeutumista. Syyt myyntiin olivat:

  1. Pelkäsin surkeaa osavuosikatsausta. Analyytikot ennustivat Nordean tuloksesta huonoa ja Nordea oli myös itse antanut ymmärtää, että Q1 oli heikko. Ja olihan se surkeaa taaperrusta, epsiä kertyi vain 0,10 euroa. Kertaeristä oikaistuna epsia tuli 0,13, mikä on sekin matala taso. Nordealla on nyt takana kaksi heikkoa kvartaalia, joista epsiä on kertynyt yhteensä 0,23 euroa (ilman kertaeriä 0,27). Loppuvuodesta tuloksen on pakko parantua huomattavasti, jotta osakkeen yli 7 euron arvostus olisi perusteltu ja osinko kestävällä tasolla.

  2. Asiakkaan näkökulmasta Nordean palvelut eivät edelleenkään vakuuta. Kirjoitin tästä aiheesta melko tarkalleen vuosi sitten eikä tilanne ole muuttunut. Pienet ja ketterät kilpailijat tekevät kaiken paremmin. On vaikea nähdä, miten liikevaihtoa ja tulosta voisi kasvattaa, kun öljytankkeri (Kari Stadighia mukaillen) vuotaa joka puolelta. Kulut eivät pienene tarpeeksi nopeasti.

  3. Rahoitussektori oli salkussani huomattavassa ylipainossa. Myynnin jälkeen omistan edelleen Sampoa, Norwegian Finans Holdingia ja Intrumia.

  4. Osakekurssit ovat nousseet neljä kuukautta putkeen, vaikka talouden näkymät eivät ole parantuneet läheskään samaa tahtia pörssikurssien kanssa. Oma salkku on noussut vuoden alusta mukavasti kymppitonnin verran. En heittäydy ahneeksi vaan kotiutan voittoja niistä kohteista, joiden nousuun en usko. Nordean arvonnousu jäi ostohintaan nähden plusmiinusnollaan, mutta tuottona sain 800 euron osingot. Se riitti minulle tällä kertaa.

Nordeassa on suuren asiakasmassan ansiosta paljon potentiaalia, mutta sitä ei ole pystytty realisoimaan. Käännettä odotellessa seuraan Nordeaa mielummin sivusta. Mahdollisesti palaan omistajaksi, jos tulos kääntyy kasvuun tai kurssi romahtaa tulokseen nähden houkuttelevalle tasolle.

Monday, April 8, 2019

Pörssiyhtiö tarjosi helppoa rahaa työntekijöilleen - ei kelvannut

Muotiyhtiö Marimekko järjesti maaliskuussa osakeannin henkilöstölle ja freelance-suunnittelijoille. Annissa oli tarjolla 150.000 osaketta todella houkuttelevilla ehdoilla: ensimmäiset 50 osaketta sai merkitä hintaan 11,45 euroa/osake ja loput hintaan 20,60 euroa/osake. Samaan aikaan osakkeen pörssikurssi liikkui 25-27 euron välillä eli annin alennus oli todella huomattava. Halvemmilla 11,45 euron osakkeilla on luovutusrajoitus huhtikuuhun 2020 asti, mutta loput voisi periaatteessa myydä heti kun osakkeet tulevat kaupankäynnin kohteeksi.

Osakeannissa Marimekko siis tarjosi työntekijöilleen isoa tuottoa pienellä riskillä.

Luulisi, että näin herkulliseen tarjoukseen olisivat tarttuneet kaikki kynnelle kykenevät työntekijät. Mutta ei. Annissa merkittiin vain 40.224 osaketta. Merkinnän teki 229 työntekijää ja freelanceria, kun merkintään oikeutettuja olisi ollut 472.

Lisäksi on huomattava, että Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko fiksuna ihmisenä merkitsi itse osakkeita 450.000 eurolla, kun ne eivät menneet kaupaksi henkilöstölle. Alahuhta-Kaskon merkitsemä 21.865 osakkeen potti vastasi yli puolta henkilöstöannista.

Miksi helppo raha ei kelvannut?

Teoriassa on mahdollista, että Marimekon työntekijöillä on ensikäden tietoa yrityksen tulevaisuudennäkymista ja he siksi eivät nähneet antia houkuttelevana alennuksesta huolimatta. Epäilen kuitenkin, että annin huono menekki kertoo enemmän suomalaisen palkansaajan heikosta ymmärryksestä osakemarkkinoita kohtaan. Luultavasti osakkeiden ostaminen koetaan yhä uhkapeliksi, jossa osaamaton häviää aina rahansa.

Lisäksi kulttuuri-, taide- ja muotipiireissä näyttää olevan paljon ihmisiä, joiden vasemmalle kallistuneessa ajatusmaailmassa kapitalismi, osakkeet ja omistaminen edustavat suoranaista riistoa ja ahneutta. Kun ennakkoasenne osakkeiden ostamista kohtaan on jossain epäluuloisen ja halveksittavan välimaastossa, edes suuri tuotto pienellä riskillä ei nähtävästi riitä muuttamaan mielipidettä.

Suomalaisten talouden ja matematiikan osaaminen on keskimäärin niin heikolla tasolla, että osa kansasta menettää jatkuvasti rahaa omaa ymmärtämättömyyttään. Pikavipit ja lottoaminen/uhkapelit ovat tästä räikein esimerkki, mutta myös Marimekon annin kaltaiset tilanteet kertovat siitä, ettei talousymmärrys ole riittävällä tasolla. Suuri joukko ihmisiä toimii vastoin omaa taloudellista etuaan, koska he eivät tunne tarpeeksi markkinatalouden mekanismeja.

Pörssisäätiö, Osakesäästäjät ja monet muut toimijat ovat tehneet kiitettävästi töitä suomalaisten taloussivistyksen parantamiseksi. Se ei kuitenkaan riitä, sillä järjestöjen sanomaa kuuntelevat yleensä ne, joilla talousasiat ovat jo hyvällä tolalla. Jotta oppi menisi perille koko kansalle, valistustyö tulisi aloittaa peruskoulussa. Toivon, että yläasteelle saadaan pikaisesti taloustieto pakolliseksi oppiaineeksi. Ehkä joskus tulevaisuudessa työntekijät ryntäävät sitten innolla ostamaan työnantajan tarjoamia puoli-ilmaisia osakkeita.

Taloustiedon opetuksesta on muuten kansalaisaloitekin. Minä kävin allekirjoittamassa, käy sinäkin!

Sunday, March 31, 2019

Salkun Q1: Vuoristorata jatkuu, suunta vaihteeksi ylöspäin

Vuoden ensimmäinen kvartaali osakesalkussa oli palautumista viime vuoden lopun syöksylaskusta. Salkun markkina-arvo nousi kolmen kuukauden aikana 6,1 % eli noin 5400 euroa. Lukuihin vaikuttaa negatiivisesti Nordeasta perjantaina irronnut osinko (828 euroa), joka maksetaan tilille parin viikon päästä. Salkku on nyt kooltaan 93.325 euroa, sisältäen käteisen arvo-osuustilillä.

Kaupankäynnin suhteen lupasin ottaa tänä vuonna rauhallisesti ja toistaiseksi lupaus on pitänyt. Tein kvartaalin aikana vain kolme osakekauppaa. Ostin Nordeaa mot-dipistä ja lisäsin VMP:tä, kun osake mateli alle 4 eurossa. Nordean salkkuun ostin muodon vuoksi yhden JD.comin osakkeen, jotta vältyin säilytysmaksuilta. 

Muita tapahtumia olivat Kotipizzan osakkeiden lunastus sekä osallistuminen Aallon Groupin listautumisantiin.

Osinkoja tuli kvartaalin aikana 285 euroa. Tänä vuonna pääosa osinkotuloista ajoittuu Q2:lle, kun Nordea ja Sampo maksavat osinkonsa. Korkotuloja sain Bank Norwegianista 96 euroa.


Q1/2019


Ostot:

JD.com
Nordea
VMP


Myynnit:

-



Osingot:

285 euroa


Korkotulot:

96 euroa

Saturday, March 23, 2019

Aallon Group - pitkästä aikaa houkutteleva listautuminen

Tilitoimisto Aallon Group listautuu Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle. Merkintäaika alkaa maanantaina 25.3. ja päättyy 3.4. Ylimerkintätilanteessa anti voidaan keskeyttää aikaisintaan perjantaina 29.3. Kaupankäynnin ennakoidaan alkavan 15.4.

Osakkeen merkintähinta yleisöannissa on 6,60 euroa.

Aallon Groupin markkinointi- ja yhtiöesitteistä sekä Inderesin sijoitustutkimuksesta löytyy kaikki olennainen taustatieto. Jos omistajuus houkuttelee, nämä paperit kannattaa silmäillä läpi.

Salkustani löytyy jo yksi tilitoimisto: erinomaisen tuoton tarjonnut Talenom. Talenomin vahvuus ja nousun salaisuus on oma ohjelmistokehitys, jonka ansiosta kannattavuus on skaalautunut hienosti. Aallon Groupilla ei vastaavaa etua ole. Se käyttää muiden kehittämiä ohjelmistoja eikä kannattavuus nouse samalla tavalla liikevaihdon kasvaessa.

Pidän silti Aallon Groupia mielenkiintoisena sijoituskohteena, koska tilitoimistoala on erittäin defensiivinen. Asiakassuhteet ovat pitkiä, kassavirrat ennakoitavia ja lainsäädäntö määrää, että palveluille on kysyntää. Epävarmoina aikoina on mukava sijoittaa yritykseen, joka tekee rahaa suhdanteista riippumatta. Keskityn tässä kirjoituksessa pelkästään osakeannin arvostukseen, koska se ratkaisee, kannattaako Aallon Groupin kyytiin hypätä mukaan.

Inderes on analysoinut osakekannan arvoksi 20-24 M euroa ennen listautumista. Antihinnalla valuaatio on 17 M eli alennusta olisi tarjolla haarukan laidasta riippuen 10-30 prosenttia. Inderesin mukaan P/E-luku olisi tälle vuodelle 9,4 mikä kuulostaa edulliselta, vaikka kasvu jäisi maltilliseksi.

Tein oman laskelman tilanteesta annin jälkeen. Oletuksena on, että anti ylimerkitään (näyttää todennäköiseltä) ja lisäosake-erä käytetään täysimääräisesti. Osakkeiden lukumäärä olisi silloin 3,55 miljoonaa ja kassaan tulisi 5,3 M euroa rahaa. Jos Aallon tekisi tänä vuonna suunnilleen saman tuloksen kuin 2018 pro forma -luvuilla, P/E olisi noin 13-14. Kun vähennetään markkina-arvosta kassan osuus, saadaan P/E-luku 10-11 tasolle. Tämä laskelma ei tietenkään huomioi tuloskasvua vaan olettaa, että Aallonin tulos jää junnaamaan nykytasolle.

Aallon kerää listautumisessa rahaa yritysostoihin, joten lienee todennäköistä, että jo vuoden 2019 aikana julkistetaan uusia kauppoja. Uskon, että johdolla on viisautta tehdä ostot omaa pörssiarvostusta alemmilla kertoimilla, jolloin Aallon pystyy kasvattamaan samanaikaisesti liikevaihtoa, tulosta ja omistaja-arvoa. Tämä kasvumahdollisuus huomioiden listautumishinta tuntuu houkuttelevalta.

Seuraavaksi sekalainen kokoelma Aallon Groupin listautumisen herättämiä hyviä ja huonoja tuntemuksia:

Positiivista:

+ Tilitoimistoala on defensiivinen toimiala, jossa on pitkät asiakassuhteet ja siten ennustettavat kassavirrat. Ala on fragmentoitunut ja siellä on tilaa konsolidaatiolle.
+ Vaikka Aallon Group on uusi rakennelma, tytäryhtiöillä on pitkä historia.
+ Vanhat omistajat eivät myy osakkeita listautumisen yhteydessä.
+ Yhtiöllä ei ole lainkaan korollista velkaa.
+ Toimitusjohtaja Elina Pienimäen puoliso Tomi Pienimäki on Vincitin ex-toimitusjohtaja ja nykyinen hallituksen varapuheenjohtaja. Aallon Groupin johtoportaaseen luulisi kulkeutuvan tietoa digitalisaation ja palvelumuotoilun uusimmista trendeistä.
+ Osakkeen hinnoittelu on toteutuneella tuloksella maltillinen ja yritysjärjestelyoptio huomioiden houkutteleva.
+ Ankkurisijoittajina ovat Taalerin, eQ:n ja FIM:n pienyhtiörahastot, joiden salkunhoitajia pidän täysjärkisinä. Luotan, että he ovat tutkineet Aallon Groupin perin pohjin. Ilmeisesti mitään epäilyttävää ei ole löytynyt, kun mukaan on lähdetty.


Negatiivista:

- Uuden organisaation toimintakyky ja kulukuri on arvoitus.
- Aallon Groupilla ei nähdäkseni ole erityisiä kilpailuetuja teknologiassa tai toimintatavoissa. Tuloskasvu perustuu yritysostoihin.
- Vanhat omistajat ovat päättäneet tyhjentää kassan osingonmaksulla ennen listautumista. Kun yhtiö tarvitsee rahaa kasvuun, olisi ollut tyylikkäämpää käyttää siihen olemassaolevia kassavaroja.
- Osakkeen likviditeetti lienee ensimmäisten päivien jälkeen täysin olematonta. Jos myöhemmin tulee yllättäviä negatiivisia uutisia, osakkeista voi olla vaikea päästä eroon ilman polkumyyntiä.


Mielestäni hyviä puolia on Aallon Groupin tapauksessa enemmän kuin huonoja, joten näillä näkymin osallistun antiin. Täytyy vielä katsoa yhtiöesittely tiistaina 26.3. ja tehdä lopullinen päätös sen jälkeen.

Saturday, February 16, 2019

Osto: VMP

Tein tällä viikolla vuoden ensimmäisen osakekaupan, kun ostin lisää vuokratyöfirma VMP:tä hintaan 3,75 euroa. VMP tiedotti torstaina ostavansa Henkilöstöratkaisu Extraajat Oy:n. Aiemmin joulukuussa kerrottiin Enjoyn ostosta ja marraskuussa Henkilöstötalo Voiman ostosta. Kauppahinnat ovat maltillisia eli VMP saa lisää liikevaihtoa ja käyttökatetta omaa pörssiarvostusta halvemmilla kertoimilla. Ostettujen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 50 Meur, kun VMP:n vuoden 2018 liikevaihto oli arviolta 120 Meur. Tarkat luvut saadaan 28. helmikuuta, kun VMP julkaisee vuoden 2018 tilinpäätöstiedotteen.

VMP listautui pörssiin viime kesäkuussa (listautumishinta 5,00 euroa/osake). Kurssikehitys on ollut sen jälkeen surullista katsottavaa: ensin Q3-katsaus oli pettymys markkinoille ja sitten loppuvuoden korjausliike sekä veromyynnit pudottivat VMP:n kurssin alimmillaan 3,13 euroon.

VMP:n raportoitu tulos vuodelta 2018 tulee olemaan heikko listautumiskulujen ja liikearvopoistojen takia. Kuitenkin operatiivinen vapaa kassavirta on ollut koko ajan vahva ja sen perusteella osake näyttäisi houkuttelevan hintaiselta. Ylläpitoinvestoinnit ovat vähäisiä ja rahaa on mennyt pääasiassa yrityskauppoihin. Kun tiedotettujen yritysostojen liikevaihdot ja käyttökatteet otetaan huomioon, Excel-taulukkoni väittää, että tämän vuoden oikaistu P/E olisi 7-9 välissä (kurssilla 4,00 euroa). Ei todellakaan paha lukema kasvuyhtiölle. Henkilöstövuokrausta ei tosin arvosteta pörssissä kovin korkeilla kertoimilla muutenkaan, mutta silti arvostus on kannattavalle liiketoiminnalle kovin alhainen.

VMP:n strategiana on kasvaa nopeasti ja tuloksen maksimoinnin aika tulee myöhemmin. VMP:n tilanne muistuttaa jossain määrin muutaman vuoden takaista Restamaxia eli nykyistä NoHo Partnersia. Restamax kasvoi aggressiivisilla yritysostoilla moninkertaistaen liikevaihtonsa. Samalla moninkertaistui Restamaxin pörssikurssi. Restamax/NoHon osakkeen nykyinen arvostus vaatii kasvustrategian täydellistä onnistumista ja huomattavaa kannattavuusparannusta, mutta VMP:n osaketta hinnoitellaan lähinnä nollakasvun mukaan. Molemmat yritykset toimivat osittain samalla markkinalla, sillä NoHon liikevaihdosta 40% tulee henkilöstövuokrauksesta.

Luotan siihen, että VMP:n suurin omistaja, pääomasijoittaja Sentica, hallitsee yrityskauppavetoisen kasvun ja saa luotua omistaja-arvoa. Jos VMP pystyy jatkamaan voimakasta kasvua eikä Suomi ajaudu taantumaan, osakkeessa on huomattava nousupotentiaali. Vaikka kasvu hyytyisi, osake ei ole tolkuttoman kalliisti hinnoiteltu. Tuotto/riski-suhde on mielestäni sijoittajalle suotuisa.


P.S. Tämä ei ole sijoitussuositus. Analyysini osumatarkkuus on historiallisesti ollut kolikonheiton tasoa. Olen ennenkin kuvitellut tekeväni hyviä kauppoja, mutta myöhemmin katunut katkerasti.

Tuesday, February 5, 2019

LeadDesk on kiinnostava yritys, mutta osakkeen hintalappu on liian kova

Ohjelmistoyhtiö LeadDeskin listautumisanti alkoi eilen. Yhtiö toimii SaaS-mallilla, joka on sijoittajan näkökulmasta erittäin houkutteleva liiketoimintamalli. Toimintansa vakiinnuttaneissa SaaS-yhtiöissä yhdistyy usein ennustettava vakaa kassavirta, korkea kannattavuus ja pitkät asiakassuhteet. En kirjoita tässä enempää LeadDeskin liiketoiminnasta, sillä Inderes on laatinut sijoitustutkimuksen, jossa kerrotaan kattavasti kaikki olennainen taustatieto. Sen sijaan keskityn arvioimaan annin hinnoittelua.

Seuraavat laskelmat perustuvat siihen, että anti onnistuu ja osakemäärä nousee 4,54 miljoonaan. Osakkeen merkintähinta annissa on 7,50 euroa.

LeadDesk teki viime vuonna 11 M liikevaihdon, 0,8 M liikevoiton ja 0,3 M nettotuloksen. Näistä laskettuna saadaan p/s 3 ja p/e 113.

Luvut näyttävät pahalta, mutta LeadDesk on puhdas kasvuyhtiö ja olisi väärin arvioida sen hintaa pelkästään menneillä tuloksilla. Sijoittajan tulisi katsoa ainakin parin vuoden päähän, jolloin oletettavasti sekä liikevaihto että kannattavuus ovat nousseet merkittävästi nykytasolta. Lisäksi annin myötä omavaraisuusasteen pitäisi kasvaa ja rahoituskustannusten pienentyä, kun lainoja maksetaan pois.

Inderes ennustaa/arvaa, että vuonna 2020 liikevaihto olisi 15,8 M ja nettotulos 1,7 M. Jos nämä toteutuvat, se tarkoittaisi p/e-lukua 20. Se on neutraali taso yhtiölle, joka kasvaa noin 20% vuodessa.

Voi siis ajatella, että 7,50 euron listautumishinta sisältää jo voimakkaan tuloskasvun. Mikäli markkina toimisi rationaalisesti, positiivisessa skenaariossa LeadDeskin osakkeen ei pitäisi juuri nousta antihinnasta ellei kasvuvauhti ylitä odotuksia selvästi.

Voimakkaisiin kasvutavoitteisiin liittyy aina riskejä. Kasvun hakeminen ulkomailta, varsinkin Pohjoismaiden ulkopuolelta, on osoittautunut perinteisesti vaikeaksi suomalaisyhtiöille. Toinen SaaS-ohjelmistoyhtiö Efecte on tästä hyvä muistutus. Jos LeadDesk ei onnistu kasvamaan nopeasti lähivuosina, osake tulee rumasti alas.

Mielestäni tässä listautumisessa tarjotaan sijoittajalle epäsymmetristä riskiä, ja vieläpä väärinpäin. Positiivinen tulevaisuus on jo hinnassa, vaikka negatiivinen skenaario on yhtälailla mahdollinen. Siksi en näe LeadDeskin listautumista houkuttelevana annetulla hintalapulla. Mikäli yhtiö myöhemmin antaa näyttöjä onnistumisista, riskitaso pienenee ja silloin voi hypätä kyytiin vaikka vähän korkeammalla hinnalla.

Inderes on laskenut LeadDeskin osakkeen arvoksi 8,90 euroa, mutta se ei vakuuta minua. Listautumishintaa korkeampi arvonmääritys on itsestäänselvyys, kun listautuva yhtiö maksaa analyysin. Reilu vuosi sitten Inderes sai Efecten ipossa osakkeen arvoksi 7,00 euroa (suositus: osta) ja nyt ollaan pudottu 4,50 euroon. Samoin Enersensen ipossa Inderes sai huolellisen analyysin jälkeen osakkeen arvoksi 6,70 euroa (suositus: osta). Nyt Enersenseä saa pörssistä 2,10 eurolla. Tämä kertoo siitä, miten vaikeaa on ennustaa pienten kasvuyhtiöiden tulevaisuutta.


Lopuksi vielä plussia ja miinuksia LeadDeskin listautumisesta:

+Puhdas SaaS-ohjelmistoyhtiö, jolla mahdollisuus kansainväliseen menestykseen
+Yhtiöllä on näyttöjä kasvusta muissa Pohjoismaissa
+Kohdemarkkina kokonaisuutena kasvaa

-Ulkopuolisen on vaikea arvioida tuotteen kilpailukykyä
-Yhtiön pieni koko voi rajoittaa kasvumahdollisuuksia
-7,50 euron merkintähinnalla osake sisältää jo ison tuloskasvuodotuksen
-Osakkeen vaihto lienee olematonta, joten osakkeessa on huomattava likviditeettiriski
-Ipo-pikavoittojen aika on ohi

Sunday, February 3, 2019

Kaupaton tammikuu - uudenvuodenlupaus pitää

Lupasin vuodenvaihteessa rauhoittaa sijoitustyyliäni ja välttää turhaa kaupankäyntiä. Lupaus on toistaiseksi pitänyt: en tehnyt tammikuussa yhtään osakekauppaa. Jätin myös pörssin seuraamisen vähemmälle. Se oli alkuun vaikeaa, sillä nousumarkkinassa salkun seuraaminen on todella addiktoivaa puuhaa ja tammikuussa nousupäiviä riitti. On kieltämättä mukava katsella, kun varallisuus kasvaa sadoilla euroilla joka päivä.

Käteisen määrä lisääntyi tammikuussa edelleen, kun Kotipizzan osakkeet lunastettiin pois salkusta. Käteispaino on kasvanut turhankin suureksi ja nyt tekisi mieli palata ostolaidalle. Valitettavasti houkuttelevia ostokohteita ei oikein ole näköpiirissä nykyisellä kurssitasolla. Onneksi tuloskausi tarjoaa perinteisesti rajuja kurssiliikkeitä. Olen seurannut pidempään noin kymmentä yhtiötä ostomielessä ja jos näissä nähdään isoja pudotuksia, olen valmis toimimaan. En kuitenkaan osta mitään vain ostamisen ilosta, vaan edellytän kaikissa osakepoiminnoissa houkuttelevaa riskin ja tuoton suhdetta.

Lähiviikkoina saadaan Q4-raportit useimmilta salkkuni yhtiöiltä. Suurimmalla mielenkiinnolla odotan Talenomin ja Nordean katsauksia. Aion myös perehtyä syvällisemmin ohjelmistoyhtiö LeadDeskin listautumisantiin.

Saturday, January 5, 2019

2019: Sekoilujen aika on ohi, vaihdan rauhallisempaan sijoitustyyliin

Kirjoitin edellisessä blogitekstissä vuoden 2018 virheistä. Kävin liikaa kauppaa, tein tyhmiä heräteostoksia ja jätin salkkuun huonoja yhtiöitä, jotka olisi pitänyt myydä heti pois (tai joita ei olisi alunperinkään pitänyt ostaa). Käytin vuoden aikana arviolta satoja tunteja salkun seuraamiseen, pörssikurssien tuijotteluun ja yhtiöiden analysointiin. Sijoitusharrastus vei paljon aikaa ja energiaa, mutta ei tuottanut rahallisesti juuri mitään. Eihän sellaisessa ole järkeä. Sijoittaminen ei edes lisännyt onnellisuuttani, joten ajankäyttöä ei voi perustella silläkään.

Vuoden 2019 tärkein ohje olkoon tämä: rauhoitu hyvä miäs!

Aion muuttaa sijoitustyyliäni rauhallisemmaksi kolmesta syystä:

  1. Varsinainen päivätyöni ei liity sijoittamiseen tai finanssimaailmaan mitenkään. Aktiivinen salkunhoito vaatisi markkinoiden jatkuvaa seurantaa, mihin minulla ei ole mahdollisuutta. En voi aamusta iltaan vahtia milloin joku yhtiö mahdollisesti antaa tulosvaroituksen tai mitä analyytikot käskevät tänään ostamaan ja myymään.

  2. Aktiivisuus ei ole minun tapauksessa johtanut ylituottoon. Salkun tuotto on pitkällä aikavälillä suunnilleen passiivisen indeksirahaston tasolla. Kaikki analyysi, ajoittaminen ja runsas kaupankäynti on ollut siinä mielessä turhaa - varsinkin kun laskee miten paljon aikaa niihin on kulunut.

  3. Sijoittaminen on mielenkiintoista ja hyödyllistä, mutta päivittäinen pörssin ja talouden seuraaminen ei tee minua yhtään onnellisemmaksi. Käytän vapaa-aikani mieluummin sellaisiin harrastuksiin, jotka lisäävät hyvinvointiani. 

Uusi rauhallisempi sijoitustyyli tarkoittaa käytännössä seuraavaa:

  • Kasvatan säännöllisesti indeksisijoituksia riippumatta siitä, mihin suuntaan pörssi tai talous menee. Pitkällä tähtäimellä indeksirahastojen tulisi muodostaa salkkuni runko. Indeksirahastot ovat laiskalle sijoittajalle täydellinen valinta, sillä indeksiin valikoituvat aina pörssin parhaat yhtiöt. Jos jokin yhtiö joutuu vakaviin ongelmiin, se poistuu ajan myötä indeksistä ja tilalle tulee uusia menestyjiä.

  • Pidän osakepoimintasalkussa pienen määrän laadukkaita yhtiöitä, jotka tunnen hyvin. Näitä omistan pitkäjänteisesti enkä hötkyile vaikka kurssit heiluvat. Jos yhtiössä tapahtuu odottamaton muutos tai osakkeen hinta nousee/laskee aivan älyttömyyksiin, on aina sallittua ostaa lisää tai myydä osakkeet pois. Lähtökohta on kuitenkin välttää kaupankäyntiä.

    Ennen uusien yhtiöiden ostamista täytyy aina itse tehdä perusteellinen selvitystyö, eikä uskoa pelkästään analyytikkoja, talousmediaa tai netin sijoitusguruja.

  • Koska varallisuuden menettäminen tuottaa minulle enemmän huonoa oloa kuin vastaava varallisuuden lisäys hyvää oloa, pidän salkun koon melko pienenä suhteessa nettovarallisuuteeni. Osakkeissa saisi olla kiinni vain sen verran rahaa, etteivät yöunet mene rajussakaan pörssiromahduksessa. Nykyinen noin 50.000 euroa osakkeissa on tällä hetkellä sopiva koko salkulle.

  • En aseta euromääräisiä tavoitteita osinkojen suhteen. Isojen osinkojen itsetarkoituksellinen tavoittelu ei ole järkevää, sillä verottaja vie jokaisen osingonmaksun yhteydessä neljänneksen pois. Korkoa korolle -efekti toteutuu paljon paremmin indeksirahastojen kasvuosuuksissa. (Tuleva osakesäästötili muuttaisi tämän, mutta katsotaan nyt ensin tuleeko tili edes käyttöön ja millaisilla ehdoilla.)


Tarkoitus oli pohtia tässä tekstissä myös vuoden 2019 näkymiä osakemarkkinoilla. Ollaanko nyt menossa kohti taantumaa vai lähdetäänkö vielä uuteen nousuun? Mitä tekee Trump, Kiina, Fed, Ekp, Italia tai Iso-Britannia? Lyhyt vastaus: en tiedä. En osaa tai yritä ennustaa markkinoita. Eikä sillä ole väliäkään. Uusi rauhallinen sijoitustyyli tarkoittaa sitä, ettei salkkuun tehdä muutoksia päivittäisen uutisvirran takia. Talouden indikaattorit, ennusteet ja pörssikurssit heiluvat milloin minnekin, mutta pitkällä tähtäimellä ne pyörivät keskiarvojensa ympärillä.

Viime kvartaalin myyntien jälkeen salkkuun jäivät ne yhtiöt, joihin olen perehtynyt hyvin ja jotka näen omistamisen arvoiseksi. Lisäksi seurailen sivusilmällä muutamia yhtiötä, joiden omistajaksi voin palata, jos hinta laskee yleisen markkinahermoilun myötä houkuttelevaksi.

Tällä filosofialla aion mennä vuoteen 2019. Suurin riski suunnitelmassa on luultavasti se, mikä yleensäkin tapahtuu uudenvuodenlupauksille. Parin kuukauden päästä olen unohtanut kaiken ja ostelen taas innoissani näennäisesti aliarvostettuja osakkeita nopean nousun toivossa.

Onneksi ajatusten kirjoittaminen julkisesti koko maailman nähtäville antaa hieman enemmän motivaatiota pitää lupaukset. Hyvää alkanutta vuotta 2019 kaikille blogin lukijoille!

Tuesday, January 1, 2019

Sijoitusvuoden 2018 tilinpäätös: parhaat onnistumiset ja pahimmat mokat

Vuosi on vaihtunut ja nyt on hyvä tehdä yhteenveto vuodesta 2018. Ja olihan se melkoinen vuosi sijoitusrintamalla. Syyskuun loppuun asti tasaista nousua, sitten nopea ja raju pudotus. Euforia vaihtui pettymykseen, kun alkuvuoden tuotot (yli 11.000 euroa) pyyhkiytyivät pois parissa kuukaudessa.

Salkkuni (Nordnet+Nordea yhdistettynä) kokonaistuotto oli 1,7 % (=1394 euroa). Laskelma sisältää netto-osingot ja kaupankäyntikulut.

Indeksien tuottoja 2018:

OMX Helsinki Cap (OMXHCAPGI): -3,4 %
OMX Helsinki 25 (OMXH25GI):   -2,1 %
S&P 500 Total Return (SPXT):  -4,4 %

Kaiken sekoilun jälkeen on pieni ihme, että pysyin niukasti plussalla ja voitin keskeiset vertailuindeksit.

Syyskuun lopussa, ennen romahdusta/korjausliikettä, olin sijoitushistoriani suurimmassa osakepainossa. Puolet rahoitusvarallisuudesta oli osakkeissa. Tämä tarkoitti noin 90.000 euron osakeomistuksia ja saman verran käteisessä Bank Norwegianissa ja Nordnetissä. Moni kokeneempi konkari tietysti naureskeli isolle käteispainolleni, mutta nyt olen tyytyväinen, etten ottanut enempää riskiä. Olen pohjimmiltani hyvin varovainen sijoittaja enkä haluaisi olla pitkän nousukauden lopulla all-in osakkeissa. Q4-myyntien jälkeen osakepaino tippui 30 prosenttiin: nyt osakkeita on hieman alle 50.000 euron arvosta ja sijoituksiin varattua käteistä yli 120.000 euroa.

Miten kävi tavoitteiden, jotka asetin itselleni vuosi sitten?

  • Osakesalkun markkina-arvo yli 100.000 euroa

    Toteutui hetkeksi. Salkku nousi Q3:lla yli sadantonnin rajan, mutta lokakuussa alkanut kurssilasku ja myynnit kutistivat salkkua niin paljon, että tavoite oli pakko unohtaa.

  • Uudet ostot pääasiassa harkitun osakepoiminnan kautta

    Epäonnistuin. Osakepoimintaa tuli kyllä harrastettua, mutta harkinta jäi nousuhuumassa vähemmälle. Tästä lisää alempana.

  • Passiivinen tulo yli 3000 euroa

    Toteutui. Osinkoja tuli vuoden aikana 2114 euroa ja korkotuloja 1127 euroa, eli yhteensä 3241 euroa.

Vain yksi kolmesta tavoitteesta toteutui, joten en voi olla tulokseen tyytyväinen. Yleiselle markkinahermoilulle ja kurssilaskulle ei oikein voi mitään, mutta osakepoiminnoissa tein selkeitä virheitä. Siitä päästäänkin luontevasti seuraavaan aiheeseen, eli 2018 onnistumisiin ja mokiin. Aloitetaan sijoitusvuoden positiivisista puolista:


2018 onnistumiset 

  • Restamaxin ja Adoben myynti lähes huipulla

    Nämä kasvuyhtiöt nousivat alkuvuodesta rakettimaisesti, vaikka kursseihin leivottu tuloskasvu oli vasta kaukana tulevaisuudessa. Nousu meni mielestäni överiksi ja myin osakkeet pois: Restamaxin huhtikuussa hintaan 11,90 euroa ja Adoben kesäkuussa hintaan 255 usd. Restamax tuotti 120 % + osingot, Adobe 70 %. Myyntivoittoja tuli yhteensä noin neljä tuhatta euroa. Molemmat ovat sen jälkeen laskeneet huippuhinnoistaan.

  • Kotipizza

    Meinasin myydä Kotipizzankin pois korkean arvostustason takia, mutta koska yhtiö raportoi jatkuvasti parempia myyntilukuja, annoin voittojen juosta. Varasuunnitelmana oli myydä osakkeet heti pois, jos tulee yksikin pettymys. Marraskuussa tuli yllätys: norjalainen Orkla teki Kotipizzasta ostotarjouksen. Tuotto 129 % + osingot.

  • Osakesalkun kevennys lokakuun alussa

    Lokakuussa alkanut osakemarkkinan alamäki oli mielestäni erilainen kuin aiemmat korjausliikkeet. Viime vuosina on koettu monia rajuja pudotuksia, mutta ne on ostettu nopeasti takaisin. Lokakuun droppi jatkui useita päiviä muuttuen lähes paniikinomaiseksi myyntiaalloksi, kun samalla makrodata heikentyi selvästi. Päätin välittömästi vähentää osakeriskiä ja pääsin onneksi eroon monista syklisistä ja kasvuyhtiöistä mukavalla voitolla. Sen jälkeen esimerkiksi metsäyhtiöt ovat jatkaneet alamäkeä kymmeniä prosentteja. Suurin pudottaja Metsä Board on tippunut 50% kesän huippuhinnoista.

    Nopean reagoinnin ja myyntien ansiosta vältin salkun sulamisen vielä rumempiin lukemiin ja jäin vuodesta voiton puolelle.


2018 mokat

  • Martela

    Kuinka tyhmä ihminen voi olla? Tätä kysyn itseltäni joka kerta, kun näen jossain nimen "Martela". Olin Martelan kanssa parhaimmillaan noin 100% voitolla, mutta katselin vain tyynesti, kun kurssi laski ja yhtiö antoi toistuvia tulosvaroituksia. Peli olisi pitänyt puhaltaa poikki heti ensimmäisestä pettymyksestä. Kun tulosvaroituksiin yhdistetään laskeva liikevaihto, kilpailuedun puute, ala-arvoinen sijoittajaviestintä ja toimitusjohtajan epämääräiset selitykset, sijoittajan pitäisi refleksinomaisesti painaa myyntinappia eikä jäädä odottamaan ihmettä. Myin Martelat lopulta lokakuussa tulosvaroituksen jälkeen ja kuittasin tyhmyydestäni lähes tuhannen euron tappion.

  • Heräteostokset, liikaa yhtiöitä, liikaa kaupankäyntiä

    Niputan nämä virheet samaan kokonaisuuteen, koska ne linkittyvät toisiinsa. Vaikka olen kirjoittanut kaksi blogitekstiä sijoitusmokista (tässä vanhempi ja uudempi), en näköjään ole oppinut niistä tarpeeksi. Kesällä hölmöilyni Cityconin kanssa tiivistää hyvin ongelman. Kaava menee näin: kiinnostun uudesta yhtiöstä, tutkin kohteen pintapuolisesti, ostan, kurssi laskee, ostan lisää, kurssi laskee edelleen, huolestun, alan selvittää juurta jaksaen mikä yhtiössä on vialla, tajuan tehneeni virheen ja lopuksi myyn osakkeet tappiolla. Näin tapahtui tänä vuonna Cityconin lisäksi Ovaron ja Cargotecin kohdalla. Lyhytjänteinen poukkoilu johtaa varmuudella vain kaupankäyntikulujen kasvuun, mikä syö tehokkaasti tuottoja.

    Vuoden 2018 yhtenä tavoitteena piti olla harkittu osakepoiminta. Tyhmien heräteostoksien tekeminen ja niiden "palauttaminen" on kaukana siitä. Pitäisi malttaa keskittyä pieneen määrään yhtiöitä, opetella tuntemaan ne syvällisesti ja mielellään omistaa pitkäjänteisesti. Vielä fiksumpaa amatöörisijoittajalle olisi sijoittaa indeksirahastojen kautta. Silloin ei tarvitsisi huolehtia mistään, kun salkkuun valikoituisivat automaattisesti parhaat yhtiöt.


Näistäkin virheistä aion ottaa opiksi ja siihen palaan seuraavassa kirjoituksessa. Samalla käyn läpi suunnitelmat ja tavoitteet vuodelle 2019.