Sunday, February 18, 2018

Aloittava sijoittaja, älä tee samoja virheitä kuin minä

Törmäsin siivouksen yhteydessä muistiinpanoihini vuosilta 2013-2014, jolloin aloitin osakesijoittamisen. Näin jälkeenpäin on huvittavaa ja lähes noloa lukea, millaisten tietojen varassa olen valikoinut ostettavia osakkeita.

Alkuaikoina katsoin vain mekaanisesti p/e-lukua ja muutamaa muuta tunnuslukua sekä mennyttä kurssikäyrää ja luulin niiden perusteella löytäväni hyviä sijoituskohteita. Laatuyhtiöt hylkäsin lähes aina liian kalliina ja päädyin sitten ostamaan Outokummun ja Outotecin kaltaisia ongelmayhtiöitä. Ostojen jälkeen lasketeltiin joka kuukausi alemmaksi eikä yhtiöiden liiketoiminta osoittanut mitään merkkiä käänteestä. Seuraava tyhmyys oli myydä sijoitukset tappiolla, kun hermot eivät kestäneet katsella miinuksia salkussa. Jos minulla olisi silloin ollut enemmän kärsivällisyyttä, esimerkiksi Outokummulla olisin tehnyt myöhemmin isot voitot.

Näiden virheiden takia hävisin indeksille sijoitusurani pari ensimmäistä vuotta. Sitten nöyrryin ja otin lusikan kauniiseen käteen. Luin vapaa-aikana tuntikausia sijoittamiseen ja talouteen liittyvää kirjallisuutta. Aluksi suomeksi, mutta varsin pian huomasin, että englanniksi tarjolla on paljon laadukkaampaa ja monipuolisempaa tietoa. Vasta perusasoiden kunnollisen opiskelun jälkeen aloin ymmärtämään, miten osakkeiden arvonmääritys toimii ja miten tärkeää on ottaa yritystä tutkiessaan huomioon myös toimialan tilanne sekä laajempi talouden suhdanne.

Nykyään osakepoiminnat onnistuvat paremmin, mutta edelleen tulee huteja. Vaikka tekisi kotiläksyt kuinka huolellisesti, tulevaisuutta ei voi varmuudella ennustaa. Indeksin voittaminen vuodesta toiseen on ammattilaisillekin vaikeaa ja aloittelevalle sijoittajalle se on lähes mahdotonta. Tietysti yhtenä vuonna voi onnella ja korkealla riskillä saada isoja tuottoja, mutta pitkässä juoksussa palataan yleensä keskiarvoihin.

Jos aloittaisin sijoittamisen nyt (ja yhtä vähillä tiedoilla kuin 2013), laittaisin rahani pelkästään indeksirahastoihin. Siirtyisin osakepoimintaan vasta sitten, kun olisin saavuttanut riittävän ymmärryksen arvonmääritysmenetelmistä ja tilinpäätöksen analysoinnista. Edellä mainittu ehkä kuulostaa työläältä ja tylsältä, mutta en voi suositella osakepoimintaa aloittelijalle, jos tavoitteena on saavuttaa kohtuullinen tuotto mahdollisimman pienellä riskillä. Tietenkään rahastosijoittamisessa ei ole samaa jännitystä kuin yksittäisissä osakkeissa. Järkevä sijoittaja, joka tajuaa ettei hänen tietämyksensä markkinoista ole muita parempi, sijoittaa vain pienikuluisiin indeksirahastoihin.

Tiedän, että monet piensijoittajat ostavat osakkeita enemmän tunnepohjalta kuin tiukan analyysin perusteella. He käytännössä luottavat siihen, että markkinat ovat tehokkaat. Silloin osakkeiden itsenäinen analysointi on turhaa, koska markkinat ovat jo pureskelleet kaiken mahdollisen informaation ja siirtäneet sen osakkeen hintaan. Hyväksyn tämän lähestymistavan isojen yhtiöiden kohdalla, joilla on laaja analyytikkoseuranta ja kaupankäynti on vilkasta. Large cap -yhtiöissä harvoin esiintyy merkittäviä hinnoitteluvirheitä. Tosin tästäkin tulee heti mieleen yksi poikkeus: lääkeyhtiö Orionin käsittämätön nousu 58 euroon viime keväänä. Kaikilla mittareilla osake oli huikeasti yliarvostettu, mutta meni puoli vuotta ennen kuin palattiin nykyiselle normaaliille 30 euron tasolle.

Pienyhtiöissä voi useammin esiintyä isoja hinnoitteluvirheitä molempiin suuntiin. Sieltä löytyvät parhaat tuottomahdollisuudet, mutta niitä etsiessä pitää perehtyä todella perinpohjaisesti yhtiöihin ja toimialaan. Jos tekee vääriä johtopäätöksiä, virheet voivat tulla kalliiksi.

Kokosin tähän muistilistan, jolla aloittava sijoittaja voi välttää pahimmat mokat. Olisipa joku kertonut minulle nämä neuvot viisi vuotta sitten. (ja valvonut että noudatan niitä..:)

  • Älä tee ostopäätöstä pelkkien tunnuslukujen, kuten P/E ja P/B ja osinkotuotto-%, perusteella. Tunnusluvut kertovat yrityksen menneisyydestä, vaikka ostohetkellä katseen pitää olla tulevaisuudessa.
  • Aiemmista kurssien liikkeistä ei voi päätellä tulevaa. Tekninen analyysi on huuhaata.
  • Älä kuvittele olevasti viisaampi kuin markkinat. 99,9% todennäköisyydellä asia on päinvastoin. Jos yhtiö on näennäisen halpa, sille on yleensä hyvä syy.
  • Jos tilinpäätökset ovat sinulle hepreaa etkä osaa selittää mitä tarkoittavat ebitda, poistot, tase, oikaisut tai diskonttaus, osakepoimintasi perustuvat enemmän tuuriin kuin taitoon.
  • Pörssikurssien heilunta kuuluu sijoittamiseen. Osakkeiden pitkän aikavälin korkea tuotto johtuu juuri siitä, että sijoittaja joutuu sietämään jatkuvaa epävarmuutta.
  • Indeksisijoittaminen on todennäköisesti järkevin ratkaisu sinullekin. Saat markkinoiden keskimääräisen tuoton melko vähäisellä riskillä, eikä sinun tarvitse käyttää tuntikausia aikaa yhtiöiden tutkimiseen. Rahaston valinnassa tärkeintä on minimoida kulut ja verot. Esimerkiksi Nordnetin superrahastot, Seligsonin rahastot ja Blackrockin iShares etf:t tarjoavat hyviä vaihtoehtoja.
  • Nousumarkkina on jatkunut poikkeuksellisen pitkään. Suhdanne voi vihdoin kääntyä lähivuosina, jos inflaatio ja korot jatkavat nousua. Kestävätkö hermosi, jos sijoitukset valuvat kymmeniä prosentteja tappiolle ja pysyvät siellä monta vuotta? Pahin virhe on myydä pohjalla.


Äskeisestä varoittelusta huolimatta kaikkein tärkein ohje aloittelijalle on tämä:

  • Aloita sijoittaminen heti.

Tuesday, January 30, 2018

Admicom - osallistuin antiin

Vuoden 2018 ensimmäinen listautuja on Jyväskylässä kotipaikkaansa pitävä ohjelmistoyritys Admicom. Yhtiö myy SaaS-pohjaisia toiminnanohjausjärjestelmiä talotekniikan, rakentamisen ja teollisuuden pk-yrityksille.

Inderes on tehnyt Admicomista sijoitustutkimuksen, johon on tiivistetty oleelliset tiedot yrityksestä, toimialasta ja arvostuksesta. Se kannattaa lukea. Kattavat tiedot Admicomin listautumisesta löytyvät myös yhtiöesitteestä.

Muutamia faktoja annista:

  • Admicom tarjoaa listautumisannissa merkittäväksi yhteensä 520 000 uuttaosaketta.
  • Yhtiön osakkeiden lukumäärä voi annin seurauksena nousta 4 320 108 osakkeesta enintään 4 840 108 osakkeeseen.
  • Yleisö- ja instituutioannin tarjottavien osakkeiden merkintähinta on 9,80 euroa.
  • Yleisöannin merkintäsitoumuksen vähimmäismäärä on 50 osaketta ja enimmäismäärä 15 000 osaketta. 
  • Merkintä voidaan keskeyttää aikaisintaan to 1.2.2018 klo 16:00.
  • Erikoissijoitusrahasto Taaleri Mikro Markka Osake ja eQ Nordic Small Cap sitoutuvat merkitsemään yhteensä vähintään 153 000 osaketta.

Helsingin pörssin First North -listalla on jo kaksi SaaS-yhtiötä: Heeros ja Efecte. Nämä listautuivat tappiollisina ja osin tuotekehitysvaiheessa, mikä oli sinänsä ymmärrettävää, koska pörssin tehtävä on välittää rahoitusta sitä tarvitseville yrityksille. Admicom on poikkeuksellinen SaaS-mallilla toimiva listautuja, koska sillä on jo valmis tuote ja yritys on erittäin kannattava. Yhtiön mukaan listautumisessa saatuja rahoja käytetään yritysostoihin kotimaassa ja ulkomailla.

Poikkeuksellista on myös se, että kyse on aidosta osakeannista kasvua varten, eikä omistajien rahastuksesta osakemyynnillä. Admicomin toimitusjohtajalla ja hallituksen puheenjohtajalla on yhtiössä merkittävät omistukset eikä aikomusta myydä osakkeita lähiaikoina.

Admicom tavoittelee hurjaa yli 30% vuosittaista liikevaihdon kasvua. Inderes ennustaa, että vuonna 2020 Admicomin liikevaihto olisi 18 Meur (2017: 8,1 Meur) käyttökatteen säilyessä 35% tasolla. Vaikka yhtiön arvostus vaikuttaa 9,80 euron antihinnalla kalliilta viime vuoden numeroilla, kovan ja kannattavan kasvun ansiosta Admicom olisi ennusteiden toteutuessa edullinen ostos.

Kun pyörittelin lukuja excelissä, tulin siihen tulokseen että osakkeen fair value voisi olla jossain 11 euron tuntumassa. Tämä sisältää kohtuullisen turvamarginaalin, joka kannattaa ottaa mukaan pienyhtiöiden kohdalla. Antihinnalla Admicom olisi oman laskelmani mukaan 10% tarjouksessa. Inderes on määritellyt arvostuksen vieläkin houkuttelevammaksi. Heidän mukaansa annissa tarjotaan osakkeita noin 20% alennuksella.

Listautumisessa yhtenä ankkurisijoittajana on Taalerin Mikro Markka -rahasto, jonka salkunhoitajan Mika Heikkilän asiantuntemukseen luotan suuresti. Jos Mika näkee tässä hyvän sijoituskohteen, uskallan seurata perässä.

Merkitsin tänään 300 Admicomin osaketta. Tarkoitus on pysyä kyydissä pitkään, jos ylipäänsä saan järkevän määrän osakkeita. Pikavoittojen rahastaminen on myös mahdollista, jos anti ylimerkitään reippaasti ja kurssi raketoi kymmeniä prosentteja heti kaupankäynnin alettua.

Monday, January 8, 2018

Pohdintaa kryptovaluutoista

Kirjoitin viime syyskuussa, että Bitcoin on sijoitusmaailman suurin kupla. Silloin yhden Bitcoinin arvo oli 3685 dollaria. Tätä kirjoittaessani Bitcoinin arvo on 15 700 dollaria. Kurssi on siis yli nelinkertaistunut, vaikka tässä välissä ehdittiin jo kokea hetkellinen 50% romahdus.

Olenko idiootti, kun en syksyllä huomannut tarjolla olevaa 300% tuottopotentiaalia? Puhumattakaan pienempien kryptojen tuhansien prosenttien nousuista?

Mielipiteeni kryptovaluutoista ei ole muuttunut. Kupla mikä kupla. Bitcoin on teknisistä syistä kelvoton valuutaksi, se on liian volatiili arvon säilyttäjäksi ja regulaatio kryptojen ympärillä voi vain kiristyä. Lohkoketjuteknologian mahdollisuudet finanssialalla, kaupankäynnissä ja viranomaiskäytössä ovat kiistattomat, mutta pankit, yritykset ja valtiot voivat luoda tarkoituksiinsa sopivat omat hajautetut tilikirjat. Niillä ei ole välttämättä mitään tekemistä Bitcoinin tai muiden markkinoilla nyt myytävien kryptovaluuttojen kanssa.

Joidenkin mielestä Bitcoin on uusi "digitaalinen kulta". Tämä vertaus on jo astetta järkevämpi. Bitcoineja on rajallinen määrä ja sen arvo määräytyy enemmän mielikuvien kuin taustalla olevien fundamenttien perusteella. Vaikka kultaa hyödynnetään esimerkiksi elektroniikka-, lääke- ja koruteollisuudessa, sen hinta ei perustu pelkästään käyttöön hyödykkeenä. Kultaa pidetään arvokkaana luultavasti siksi, että se on aina ennenkin ollut arvokasta ja sen uskotaan tulevaisuudessa olevan arvokasta. Hinnanmuodostus perustuu siis osittain uskoon, ei järkeen.

Yrityksen arvoa voi hahmotella esimerkiksi liikevaihdon, nettotuloksen, tasearvon, kassavirtojen tai muiden vastaavien tunnuslukujen perusteella. Perinteisten valuuttojen, kuten euron tai dollarin, arvo perustuu pitkällä aikavälillä talouden tuotantoon. Kryptovaluuttojen hauskuus on siinä, ettei niille voi mitenkään määritellä oikeaa arvoa. Yhden Bitcoinin arvo voisi olla aivan hyvin 0,000001 tai 1000000 dollaria - molemmat luvut ovat yhtä järkeviä. Siksi ei ole olemassa mitään ylärajaa sille, kuinka paljon kryptovaluutat voisivat maksaa. Alaraja sentään on olemassa ja se on nolla.

Kryptovaluuttoihin sijoittamista ei siis kannata lähestyä perinteisin arvonmäärityksen keinoin. Järkevin lähestymistapa on psykologia. Kun seuraa aihepiirin ympärillä pyörivää keskustelua Facebookissa, Twitterissä ja muilla foorumeilla, ymmärtää hyvin nopeasti mistä ilmiössä on kyse. Suurimmalle osalle sijoittajista kyse on puhtaasti lottoamisesta ja pienelle vähemmistölle ideologiasta.

Koska monilla ihmisillä näyttää nyt olevan liikaa joutilasta rahaa ja lottoaminen kiinnostaa muitakin kuin suomalaisia, kryptovillitys on noussut uskomattomiin mittasuhteisiin. Esimerkiksi viime viikolla kryptovaluutta XRP:n kurssinousun myötä Ripplen perustaja Chris Larsen nousi maailman 5. rikkaimmaksi henkilöksi ohi Googlen perustajien Larry Pagen ja Sergey Brinin. Tämä kertonee aika paljon kryptovaluuttojen huikeista markkina-arvoista.

Suurin osa kryptoihin sijoittaneista ei itsekään usko, että bittirahaa käytettäisiin joskus laajamittaisesti valuuttana tai ylipäänsä mihinkään järkevään tarkoitukseen. Kaikki tietävät, että kyse on puhtaasta vedonlyönnistä. Ehkä paras vertailukohta kryptomarkkinoille on 2000-luvun alun nettipokeribuumi. Äkkirikastumisesta haaaveilevat nuoret miehet ympäri maailmaa istuvat tietokoneillaan ja yrittävät pelata toisiltaan rahat pois. Kryptomarkkina on nimittäin pelaajan märkä uni: 24/7 auki oleva maailmanlaajuinen virtuaalikasino, jossa on kurssit menevät hurjaa vuoristorataa. Kun osakkeissa volatiliteetti on kadonnut, adrenaliininhimoiset treidaajat ovat siirtyneet kryptoihin. Kryptojen todellisella käyttökelpoisuudella tai arvolla ei ole merkitystä. Tärkeintä on se, kuka ennustaa ensimmäisenä kurssin nousun tai laskun.

Suurin uhka kryptoille on se, että löytyykin joku uusi villitys, jolla voisi rikastua helposti. Silloin spekulatiivinen raha katoaa äkkiä kryptoista ja siirtyy tuottavampaan kohteeseen.

Palataan vielä alun kysymykseen: olenko idiootti kun en sijoittanut kryptoihin?

Kyllä, pakko myöntää. Jos olisin aiemmin tajunnut, millainen joukkopsykoosi kryptovaluutoista muodostuu, olisin lähtenyt mukaan pikavoittojen toivossa. Kiinnostuksen kasvu oli niin valtava viime vuoden aikana ja se oli nähtävissä sosiaalisessa mediassa. En ollut hereillä ja houkutteleva erikoistilanne meni ohi.

Entä kannattaako enää lähteä mukaan vai menikö juna jo?

Mutu-tuntumalla sanoisin, että kryptovaluutoissa ollaan hypen huipulla. Isot talousmediat ympäri maailman kirjoittavat aiheesta päivittäin. Kaikki halukkaat ovat jo pelissä mukana. Perinteisen pyramidi/ponzi-teorian mukaan silloin ollaan hyvin lähellä alamäen alkua. Toisaalta, kuten edellä totesin, kryptomarkkina on virtuaalinen pelikasino, jolla ei ole enää mitään tekemistä järjen kanssa. En uskalla ennustaa onko Bitcoinin arvo kuukauden päästä 2 vai 200 000 dollaria.

Lisäriskinä kryptosijoittamisessa ovat epäluotettavat ja hitaat kauppapaikat, jotka eivät pysy mukana transaktiomäärien kasvun kanssa. Monilla näyttää olevan vaikeuksia saada toimeksiantoja läpi ja palveluissa on käyttökatkoja. Sisäpiirikauppa ja suoranaiset huijaukset rehottavat, koska mitään sääntelyä ei ole. Myöskään verotus ei kannusta sijoittamaan kryptoihin. Voitoista joutuu maksamaan verot, mutta tappioita ei voi vähentää.

Minulle Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat hyödytön jono ykkösiä ja nollia. Ne ovat arvokkaita vain siksi, että joku muu maksaa niistä (vielä). Lotossakin voi voittaa, mutta ei se silti ole hyvä sijoitus. Pysyn edelleen erossa kryptoista.



Monday, January 1, 2018

Sijoitusvuoden 2017 tilinpäätös ja tavoitteet tulevalle vuodelle

Muistatteko: vuosi sitten moni asiantuntija varoitti, että 2017 pörssissä saatetaan nähdä korjausliike pitkään jatkuneen nousun jälkeen. Uhkina olivat ainakin Fedin koronnostot, Trumpin sekoilut, Kiinan velkakupla, Ranskan presidentivaalit jne. Pelot osoittautuivat turhiksi ja tulevaisuuden ennustaminen taas kerran vaikeaksi. USA:ssa indeksit löivät jatkuvasti ennätyksiä ja Euroopassa sekä Suomessa noustiin lähes samaa tahtia.

Omassa salkussa vuosi 2017 oli myös hyvä. Salkkuni (Nordnet+Nordea yhdistettynä) kokonaistuotto oli 12,7 %.

Indeksien tuottoja 2017:
OMX Helsinki Cap (OMXHCAPGI), kokonaistuotto +11,5 %
OMX Helsinki 25 (OMXH25GI), kokonaistuotto +11,2 %
S&P 500 Total Return (SPXT) +21,8 %

Hyvin lähelle Suomi-indeksien lukemia siis mentiin. Jenkkien kova nousu ei hyödyttänyt eurosijoittajaa täysimääräisesti, koska euron vahvistuminen dollaria vastaan söi parhaimmat tuotot.

Salkku on paisunut vuodessa melkoisesti. Sijoitin vuoden aikana uutta pääomaa noin 29 000 euroa (tosin osa on edelleen arvo-osuustilillä käteisenä odottamassa ostopaikkoja). Salkun markkina-arvo kasvoi vuodessa 47 504 eurosta 82 653 euroon.

Kirkkain tähti salkussa oli tänä vuonna Comptel, josta Nokia teki ostotarjouksen keväällä. Sain Comptelista ostohinnalle lähes 90% tuoton. Vuoden muut menestyjät olivat Restamax (+40%), Kotipizza (+38%), Siili (+34%) ja Match Group (32%).

Vuoden luuseri oli Martela (-45% vuoden alusta, mutta omassa salkussa nyt lähellä ostohintaa). Muita isoja pettymyksiä ei onneksi ollut.

Osinkoja tuli vuoden aikana 1003 euroa. Se on vähän salkun kokoon nähden, mutta olen tarkoituksella sijoittanut huomattavan osuuden varoistani kasvuyhtiöihin ja rahastoihin, jotka eivät maksa osinkoja ulos. Mielestäni on hölmöä kierrättää rahaa verottajan kautta, jos kuitenkin sijoittaisin osingot myöhemmin takaisin samaan paikkaan mistä ne tulivat. Uskon myös, että laatuyhtiöissä varat pystytään investoimaan tuottavammin kuin mihin itse pystyisin.

Bank Norwegianista sain korkotuloja 1008 euroa.

Passiivinen tulo (osingot+korot) oli siis bruttona yhteensä 2011 euroa. Verojen jälkeenkin siitä jää mukava summa vaikkapa muutamaan lomamatkaan.

Miltä näyttää vuosi 2018?

Melko samalta kuin vuosi sitten. Nousu on jatkunut pitkään, Fed nostaa korkoja, Trump on arvaamaton, Pohjois-Korea ampuu ohjuksia, Etelä-Euroopan maat (tällä kertaa Italia?) saattaa aiheuttaa paniikin euroalueella, Kiinan velkakupla paisuu... Uhkia riittää. Silti maailmantalous on erittäin vahvassa vedossa ja yritykset kasvattavat tuloksia. Osakkeet ovat kalliita, mutta eivät varsinaisesti kuplassa. Ilmiselvä kupla on nyt kryptovaluutoissa, jotka ovat imeneet lyhyessä ajassa miljardeittain ahneiden spekulanttien rahoja.

Oma sijoitusvarallisuus on tällä hetkellä suurin piirtein puoliksi osakkeissa ja puoliksi käteisenä 1,75% korolla. Jos nousu vieläkin jatkuu, saan ainakin kohtuullisen tuoton, mutta jos jostain syystä markkinoilla tapahtuu korjausliike, on mukava ostella lisää. Inflaatio on vieläkin hyvin matalalla, joten suuren käteiskassan päällä istuminen ei haittaa.

Ensi vuoden tavoitteena on edelleen siirtää varallisuutta osakkeisiin. Koska pörssien arvostustasot ovat selvästi pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella, indeksien tuotto-odotus ei ainakaan tilastojen valossa ole kummoinen. Vuoden 2018 menestysresepti näyttäisi olevan huolellinen osakepoiminta. Mikäli markkinoilla ei tapahdu suurempia mullistuksia, noin 20 000 euron vuosittaisilla ostoilla salkussa puhkaistaan 100 000 euron maaginen raja vuoden 2018 loppupuolella.

Tuleva osinkokevät näyttää anteliaalta. Uskon, että suurin osa salkkuni osingonmaksajista korottaa osinkoaan. Tämänhetkisillä omistuksilla passiivisen tulon määrä olisi ensi vuonna noin 3000 euroa bruttona.

Eli tiivistettynä sijoitustavoitteet vuodelle 2018:

  • Osakesalkun markkina-arvo yli 100 000 euroa
  • Uudet ostot pääasiassa harkitun osakepoiminnan kautta
  • Passiivinen tulo yli 3000 euroa



Saturday, December 30, 2017

Salkun Q4: pitkästä aikaa miinusta

Vuoden viimeinen kvartaali oli lievä pettymys vahvan alkuvuoden jälkeen. Pitkästä aikaa mentiin kolmen kuukauden jaksolla pakkasen puolelle, tosin onneksi vain vähän. Salkun kehitys Q4:llä oli -0,3 %.

Silti osakesalkku paisui taas uudelle kymmentuhatluvulle, koska kävin ahkerasti ostoksilla loka-marraskuun laskun aikana. Salkun markkina-arvo on nyt 82 653 euroa.

Osallistuin syksyllä Goforen ja Titaniumin listautumisanteihin ja molemmat osakkeet ovat edelleen salkussani. Lisäsin Nordeaa, joka oli jo ennestään salkkuni suurin omistus. Ostin myös vähän lisää Martelaa, jonka arvostus on mielestäni todella houkutteleva ensi vuoden tulosnäkymillä. Tuttuun tyyliin tankkasin Nordnetin Superrahastoja, mutta Superfonden Danmarkin ostot luultavasti lopetan tähän vuoteen Tanskan älyttömän ja epäoikeudenmukaisen veropäätöksen myötä.

Siivosin joulun jälkeen salkusta vanhoja roskia pois. Myyntiin meni verojen alentamiseksi tappiollinen Samhällsbyggnadsbolaget i Norden ja Effnetplattformen. Opetus tästä seikkailusta: älä ikinä sijoita pieneen yritykseen, jonka liiketoimintaa et ymmärrä tai jonka tilinpäätöksiin et jaksa perehtyä huolellisesti.

Nordean salkussa ostokohteina olivat jenkkifirmat Adobe Systems, BlackRock ja Medtronic sekä norjalainen lohentuottaja Marine Harvest. Indeksien puolella vaihdoin (euroissa) heikosti tuottaneen S&P Total U.S. Stock Marketin Saksan DAX-indeksiin, jonka arvostus on huomattavasti edullisempi. Saksalaisyhtiöistä voisi löytyä paremmin nousuvaraa kuin kireästi hinnoitellusta jenkkimarkkinasta.

Osinkoja tuli kvartaalilla vain 49 euroa, joista suurin osa Realty Incomesta ja Marine Harvestista.

Kirjoitan lähipäivinä yhteenvedon koko sijoitusvuodesta.

Q4/2017
Ostot:

Adobe Systems
BlackRock
Gofore (listautumisanti)
iShares Core DAX UCITS ETF
Marine Harvest
Martela
Medtronic
Nordea
Nordnet Superfonden Danmark
Nordnet Superrahasto Suomi
Titanium (listautumisanti)


Myynnit:

Effnetplattformen
iShares Core S&P Total U.S Stock Market ETF
Samhällsbyggnadsbolaget i Norden


Osingot:

49e

Wednesday, December 27, 2017

Blogin 1-vuotissynttärit!

Tasan vuosi sitten julkaisin Rahamiäs-blogin ensimmäisen postauksen.

Silloin tuntui hieman nololta lähteä kirjoittamaan sijoittamisesta, koska niin moni muu on kirjoittanut aiheesta paljon pidempään ja paremmin. Ajattelin vaatimattomasti, että kirjoittelen itselleni tärkeitä asioita muistiin blogin muodossa ja olisi kiva, jos joku muukin niitä jaksaa lukea. Laitoin tavoitteeksi saada tuhat sivunäyttöä kuukaudessa.

Vuosi on ylittänyt kaikki odotukseni.

Sivulatauksia on tullut noin 42 000. Moninkertaisesti enemmän kuin odotin, vaikka kirjoitustahti on ollut verkkainen. Luvut ovat parantuneet tasaisesti vuoden loppua kohti, kun seuraajamäärä on kasvanut.

Entä mitä olen oppinut vuoden aikana?

Blogin kirjoittaminen on hyödyllistä. Aivan yksiselitteisesti. Omat ajatukset saa jäsenneltyä paremmin, kun ne kirjoittaa tekstiksi. Blogi toimii samalla muistikirjana. Olen palannut monta kertaa uudestaan lukemaan, miksi en ostanut Silmäasemaa tai Terveystaloa ja miksi myin pois Fondian tai osan Norwegian Finans Holdingista. Epävarmuuden hetkinä on hyvä palauttaa mieleen, miksi joku osake on alunperin ostettu tai jätetty ostamatta.

Vaikka keskustelu blogin kommenttiosiossa on aika vähäistä, suosituista teksteistä on keskusteltu vilkkaasti Twitterissä ja Nordnetin Sharevillessä. Otan kaikenlaisen palautteen mielelläni vastaan. Kritiikki ja eriävät mielipiteet ovat minulle tärkeämpiä kuin kehut. Yritän koko ajan kehittyä sijoittajana ja kirjoittajana, eikä se onnistu, jos kukaan ei esitä parempia argumentteja. Varsinkin sijoittamisessa on vaarallista luulla olevansa hyvä, jos menestys perustuukin vain tuuriin.

Keväällä ja kesällä kirjoittamisessa tuli pitkiä taukoja, koska työt, matkat ja muu elämä meni blogiharrastuksen edelle. Täytyy sanoa, että kunnioitan niitä bloggaajia, jotka pystyvät viikottain tuottamaan mielenkiintoista sisältöä. Aktiivinen bloggaus käy työstä.

Toistaiseksi en ole laittanut mainoksia blogiin. Olen kyllä harkinnut sitä, mutta vielä ajatus ei tunnu omalta. Pelkillä bannereilla ei saa juuri mitään tuloja, enkä ole kovin innoissani yhteistyö/affiliate-postauksista. Niissä olisi paremmat ansaintamahdollisuudet, mutta en halua että mainokset alkavat ohjata kirjoittamista. Jotta blogin kirjoittaminen pysyy hauskana, minun täytyy saada valita aiheet vapaasti ja tarvittaessa käsitellä eri toimijoita kriittisesti. Mainostajat tuskin ilahtuisivat, jos arvostelen heidän tuotteita tai palveluja.

Ensi vuonna jatkan kirjoittamista samaan tyyliin. Aiheissa tai julkaisutahdissa tuskin tulee suuria muutoksia. Osakkeet ovat minua eniten kiinnostava osa-alue, mutta seurailen aktiivisesti kaikkea talouteen ja sijoittamiseen liittyvää. Ehkä jossain vaiheessa kirjoittelen myös asuntomarkkinoista tai vaikka kryptovaluutoista.

Tähän loppuun vielä kaino toive sinulle lukijani (tiedän, että tälläkin tekstillä tulee olemaan vähintään satoja lukijoita!). Olkoon se vaikka syntymäpäivälahjatoive. Olisi mukava, jos jättäisit tähän alle edes lyhyen palautteen blogista. Oletko pitänyt lukemastasi, mitä voisi mahdollisesti kehittää, missä olen onnistunut/epäonnistunut jne. Kaikki kommentit otetaan ilolla vastaan!

Kiitos kaikille lukijoille ja kanssabloggaajille vuodesta 2017!

Friday, December 22, 2017

Gurut, Rahamiäs vai sokea apina - kuka on vuoden 2018 paras osakepoimija?

Taas on se aika vuodesta, kun tiedotusvälineissä ennustetaan tulevaa vuotta. Talousmedia ei ole poikkeus. Yksi talousviihteen juttutyyppi on kysyä asiantuntijoilta ja sijoitusguruilta, mitkä osakkeet menestyvät parhaiten seuraavana vuonna.

Olen koonnut tähän eri lähteistä gurujen ennustuksia vuodelle 2018. Koska itsekin haluaisin myyttisen gurun viitan harteilleni, valitsen lopuksi omat voittajaosakkeeni. Ja jotta koko homma saadaan mittasuhteisiin, olen pestannut vierailevaksi tähdeksi tikkaa heittävän sokea apinan, joka osallistuu kisaan sattumanvaraisesti valitulla osakesalkulla.

Kaikkien alla listattujen osakkeiden perässä on suluissa päätöskurssi perjantaina 22.12.2017.

Arvopaperin salkkukisan osallistujien valinnat:

Kim Lindström
konkarisijoittaja

  • Evli (9,50)
  • Nokian Renkaat (37,67)
  • Nordea (10,25)
  • Ramirent (7,89)
  • Stockmann A (4,79)

Elina Avela
Yrittäjä ja yksityissijoittaja

  • Citycon (2,118)
  • Kindred (116,60 SEK)
  • Nokia (4,034)
  • Gilead Sciences (72,63 USD)
  • Ethereum (640 USD)

Olli Viitikko
Taalerin salkunhoitaja

  • Corestate Capital Holding (52,99)
  • Fresenius (65,36)
  • Hochdorf Holding (282,25 CHF)
  • Pantaflix (196,60)
  • Nordea (10,25)

Viitikko on kirjoittanut enemmän valinnoistaan Taalerin blogissa. Arvopaperin kisassa on mukana myös Danske Bankin omaisuudenhoidon johtaja Lea Jääskeläinen, mutta hän valitsi tylsästi Dansken omia rahastoja ja yhden iShares-indeksirahaston. Jätän hänet tylysti pois listalta, koska nyt kisataan parhaasta osakepoimijasta.


Inderesin Sauli Vilen ja Taalerin Mika Heikkilä jakoivat toisilleen sijoitusvinkkejä Heikkilä&Vilén Joulujaksossa:

Mika Heikkilä
Taalerin salkunhoitaja

  • Nokia (4,034)
  • Nordea (10,25)
  • Citycon (2,118)
  • Stora Enso R (13,42)
  • F-Secure (4,02)
  • Corestate Capital Holding (52,99)
  • Intrum Justitia (298,40 SEK)

Sauli Vilen
Inderesin pääanalyytikko 

  • Nokia (4,034)
  • Orava (5,03)


Taloustaidon kolumnisti Karo Hämäläinen on koonnut pörssiä työnsä tai vakavan harrastuksen puolesta seuraavilta henkilöiltä listan kiinnostavista osakkeista vuodelle 2018:

Tomi Lahti
Yksityissijoittaja 

  • SSH (1,78)
  • Honkarakenne (3,59)

Juha Varis
Danske Invest Suomi Osake -rahaston salkunhoitaja

  • Orion B (30,37)
  • Rovio (8,88)
  • Remedy (6,42)
  • Next Games (9,00)

Laura Linkoneva
Nuorten Osakesäästäjien puheenjohtaja

  • Suomen Hoivatilat (7,39)
  • Lehto Group (12,30)

Tom Lindström
Sijoitusyhtiö Cardia Investin toimitusjohtaja (Kim Lindströmin poika)

  • Stockmann A (4,79)

Mukana jutussa on myös Taalerin Mika Heikkilä, mutta hänen osakepoiminnat on jo esitelty laajemmin edellä.


Sijoitustieto on pyytänyt guruja nimeämään ensi vuoden suosikkiosakkeet:

Jukka Oksaharju
Nordnetin osakestrategi

  • Nordea (10,25)

Henri Elo
Kauppalehden blogisti ja yrittäjä

  • Panostaja (1,00)

Karo Hämäläinen:
Kirjailja, toimittaja

  • Nokia (4,034)

Pasi Havia
HCP Quant rahaston salkunhoitaja

  • Alma Media (7,25)

Nimimerkki Daytrader
Sijoitustiedon kolumnisti

  • Martela (7,28)

(Daytraderin perusteellinen markkinakatsaus on myös mielenkiintoista luettavaa.)

Jarkko Aho (nimimerkki Random Walker)
Sijoitusbloggaaja 

  • Exel Composites (6,59)

Aki Pyysing
Sijoitustiedon perustajajäsen ja pokeriammattilainen. 

  • Orava (5,03)



Sitten omat valintani, joille povaan suurinta nousua vuoden 2018 aikana. Kaikki ovat pienyhtiöitä, joilla kurssiliikkeet ovat yleensä keskimääräistä rajumpia. Tuore listautuja Gofore ei ole vielä noussut verrokkien tasolle. Muut kolme kilpailevat vuoden 2017 suurimman pudottajan tittelistä, koska matkalle on sattunut erilaisia vastoinkäymisiä. Liiketoiminnan perusta on arvioni mukaan näillä yhtiöillä kuitenkin terveellä pohjalla ja rekyylin ansiosta näen niillä mahdollisuudet jopa kymmenien prosenttien nousuihin ensi vuonna. Se vaatii ongelmien selättämistä ja hyviä uutisia, mutta tällaisessa kisassa täytyy ottaa riskejä, jos haluaa voittaa.

Rahamiäs
Tamperelainen piensijoittaja ja bloggaaja

  • Gofore (7,01)
  • Innofactor (0,93)
  • Martela (7,28)
  • Robit (6,63)


Lopuksi kisan musta hevonen: tikkaa heittävä sokea apina. Kyseessä on siis täysin sattumanvaraisesti valittu osakeportfolio. Käytännössä toteutin tämän tekemällä Exceliin listan kaikista Helsingin pörssin päälistan ja First North -listan yhtiöistä, jonka jälkeen olen satunnaislukugeneraattorilla arponut sieltä viisi osaketta.

Sokea apina
Analyytikot usein voittanut sijoittaja

  • Basware (46,00)
  • Herantis Pharma (5,30)
  • Rovio (8,88)
  • Silmäasema (6,53)
  • Tokmanni (6,89)


Vuoden päästä nähdään kuka on oikea guru ja kuka ei. :) Mitkä ovat sinun osakevalintasi vuodelle 2018?