Uuden vuosikymmenen ensimmäinen kvartaali alkoi katastrofaalisesti. Koronavirus riehui salkussa, eikä mikään osake säästynyt tartunnalta. Q1:n aikana sijoitusvarallisuus suli 18693 euroa. Se on huonoin kvartaalitason muutos ikinä. Prosenteissa muutos oli -16,7%.
Tammikuun nousussa olin onneksi myyntilaidalla. Myin korkean arvostustason takia Talenomin ja Match Groupin. Hoivatilat lunastettiin ostotarjouksen myötä. Pelipaperit Wärtsilä ja Nokian Renkaat lähtivät myös hyvän sään aikaan.
Valitettavasti ehdin ostaa it-konsulttifirmoja ja Noho Partnersia ennen pörssiromahdusta. Lisäksi tankkasin romahduksen keskellä vielä Sampoa, Intrumia ja Norwegian Finans Holdingia. Kaikkien kurssit ovat lähes puolittuneet kuukaudessa. Syöksyn syventyessä olen lisännyt pelkästään indeksirahastoja. Ainoa myynti oli Noho, josta kirjoitin viime viikolla.
Riskienhallinnan nimissä otin Bank Norwegianin tililtä käteiset pois. En usko, että pankki kaatuu, mutta eipä se talletussuojasta huolimatta ole mikään turvasatama. Eikä 0,75% korko ole tässä tilanteessa houkutteleva. Laitoin näistä rahoista 30.000 euroa turvaan Dansken arvo-osuustilille. Sotakassat ovat nyt valmiina asemissa Nordnetissä, Nordeassa ja Danskessa. Aion ostaa isommilla summilla indeksirahastoja normaalin kuukausisäästämisen lisäksi, mikäli pörssiromahdus jatkuu.
Bank Norwegianista ehti kertyä korkotuloja 80 euroa ennen tilin tyhjennystä. Osinkotuottoa.fi maksoi kuukausittaiset osinkonsa eli yhteensä 34 euroa. AstraZenecalta tuli puolivuotisosinkoa 83 euroa.
Q1/2020
Ostot:
Bilot (listautuminen)
Gofore
Innofactor
Intervacc
Intrum
Noho Partners
Norwegian Finans Holding
Sampo
Vincit
iShares Core S&P 500 (SXR8)
Nordnet Indeksfond Norge
Nordnet Indeksirahasto Suomi
Myynnit:
Hoivatilat (lunastus)
Match Group
Noho Partners
Nokian Renkaat
Talenom
Wärtsilä
Brutto-osingot:
117 euroa
Korkotulot:
80 euroa
Wednesday, April 1, 2020
Sunday, March 29, 2020
Tein NoHolla sijoitushistoriani suurimmat tappiot
NoHo Partnersin tilanne muuttui muutamassa viikossa kammottavaksi. Kun koronaepidemmia levisi Suomeen, asiakkaat hävisivät ravintoloista, mutta kulut eivät hävinneet mihinkään. Vaikka Noho lomautti nopeasti koko henkilöstönsä, yli 200 ravintolan vuokrakulut juoksevat koko ajan. Samaan aikaan eri lähteistä alkoi tihkua tietoja, että Noho on jättänyt laskuja ja vuokria maksamatta. Nohon kassa on niin pieni, ettei yhtiö selviä enää monta viikkoa ilman ulkopuolista rahoitusta.
Tässä vaiheessa päätin katkaista omat tappioni. En ikinä sijoittaisi firmaan, joka keikkuu konkurssin partaalla ja pysyy hengissä ainoastaan luotottajien armosta. Kun sellainen firma salkusta nyt löytyi, siitä oli pakko päästä eroon.
Itse asiassa en pidä todennäköisenä, että Nohoa päästetään konkurssiin. Yhtiö luultavasti saa jostain hätälainan, jolla se selviää lähikuukaudet. Ongelmat eivät kuitenkaan lopu siihen. Vaikka Noho saisi kesällä ravintolat auki, Suomi on taantumassa. Ihmiset kuluttavat harkiten, yritysten juhlat ovat ohi ja matkailu on pysähdyksissä. Kalliimman hintaluokan ravintoloissa voi olla hyvin hiljaista. Lisäksi lainat pitää maksaa takaisin, ja korkokulut ovat todennäköisesti isot. Jos virusepidemia pitää ravintolat suljettuna muutamaa kuukautta pidempään, edessä on uusi rahankeräys ja silloin luultavasti osakeannin muodossa.
Voi siis ennustaa, että Nohon tämän vuoden tulos on umpisurkea ja ensi vuosikin menee velkojen takaisinmaksuun. Vasta parin vuoden päästä olisi lupa odottaa hyvää tulosta osakkeenomistajille. Tämä siis positiivinen skenaario, jossa koronaepidemia saadaan nopeasti kuriin eikä virus tee comebackia ensi talvena. Vaikka Nohon osake on nyt todella halvan tuntuinen normaaliin tulostasoon verrattuna, mielestäni se ei ole riittävän houkutteleva riskeihin nähden.
Jättimäisen sijoitusmokan jälkeen on hyvä pysähtyä miettimään mikä meni pieleen ja mitä tästä voi oppia.
Ostin Nohoa tammi-helmikuussa, kun yhtiöllä meni lujaa. Positiivinen tulosvaroitus, hybridin takaisinmaksu ja Friends and Brgrs -kauppa ruokkivat nousevaa kierrettä. Noho oli kannattavan kasvun uralla ja osake oli 10 euron hintaisena houkutteleva, varsinkin kun muistaa, että hintaan sisältyi osuus vuokratyöfirma Eezystä. Mielestäni ostot olivat järkeviä sen hetkisen tiedon valossa, enkä voi katua niitä. Tuskin kukaan olisi tammikuussa uskonut, missä tilanteessa Suomi on nyt.
Varsinainen virhe Nohon suhteen oli liian hidas reagointi. En myynyt heti, kun alkoi näyttää pahalta. Tosin myöhästyin muutenkin pörssiromahduksesta, joten salkku on nyt täynnä turskaa. Ajattelin kuitenkin aluksi, että kaikki salkun yhtiöt selviävät kriisistä. Se mitä en tajunnut, oli Nohon onnettoman pieni kassa ja korkeat kiinteät kulut. Tämä on tietysti turmiollinen yhdistelmä, jos liikevaihto katoaa.
Noho-turska muistuttaa jälleen osakepoiminnan riskisyydestä. Vaikka tekisi kotiläksyt hyvin, se ei riitä. Yhtiöitä pitää seurata aktiivisesti ja toimia heti, jos tapahtuu yllättäviä muutoksia. Toisaalta, kuten kirjoitin tammikuussa 2019, minulla ei ole aikaa ja kiinnostusta vahtia markkinoita päivittäin. Tarinan opetus voisi olla se, että minun kannattaa vihdoinkin keskittää pääosa sijoituksista indeksirahastoihin. Jos suoraa osakepoimintaa välttämättä haluaa harrastaa, se pitää tehdä korkeintaan muutamalla yhtiöllä ja salkun kokoon nähden pienillä panoksilla.
Sunday, March 15, 2020
Ajatuksia koronapandemian ja pörssiromahduksen keskeltä
Koronavirus oli musta joutsen
Pakko tunnustaa, että arvioin koronan vaikutukset täydellisesti pieleen. Lohdutukseksi voi sanoa, että en ollut ainoa. Suuri osa maailman sijoittajista ei ymmärtänyt ajoissa, millaisia seurauksia viruksen leviämisellä Eurooppaan ja USA:han olisi. Kaikki data oli kyllä tarjottimella. Aluksi pidin koronaa hieman normaalia ärhäkkäämpänä flunssaviruksena, joka jäisi Aasiaan, kuten vuoden 2003 sars-epidemia. Sitten kun taudin vakavuus alkoi valjeta, Kiina oli hyvää vauhtia saamassa tilanteen hallintaan. Samaan aikaan epidemia vasta alkoi Euroopassa, joten ajattelin lapsellisesti, että homma saadaan täälläkin hoidettua yhtä nopeasti.
Vasta Italian epidemian muuttuminen kansalliseksi katastrofiksi herätti ymmärtämään, että sama voi olla edessä Suomessa ja kaikkialla länsimaissa. Koronaviruksen vaikutukset talouteen ovat valtavat. Eurooppa kohtaa sellaisen tarjonta- ja kysyntäshokin, jota tuskin on koskaan aiemmin nähty. Kun kaikki matkustaminen loppuu, ravintolat, kuntosalit, teatterit ja muut palvelut pistetään kiinni sekä tapahtumat perutaan kuukausiksi, seuraukset taloudelle ovat hirvittävät. Odotettavissa on lomautuksia, työttömyyttä ja konkursseja. Onneksi EU, Ekp ja jäsenmaiden hallitukset ovat nopeasti sorvaamassa pelastuspaketteja yrityksille, jotta pahin tuho voidaan välttää.
If You're Going To Panic, Panic First
Olen vuoden ajan tietoisesti vähentänyt päivittäistä salkun ja pörssin seuraamista. Paniikkiratkaisuista on sijoittamisessa yleensä vain haittaa, mutta tämän romahduksen edellä olisi ollut syytä panikoida. Huonot uutiset menivät minulta aluksi täysin ohi ja lasku oli kestänyt jonkin aikaa, ennen kuin tajusin tilanteen vakavuuden.
Miksi en myynyt salkkua tyhjäksi? Myöhästyin paniikista ja tällä hetkellä kursseihin on paikoin hinnoiteltu lähes maailmanlopun näkymiä. Joillekin toimialoille saattaa käydä todella huonosti (mm. lentoyhtiöiden konkursseja tai pääomituksia tullaan näkemään), mutta toiset selviävät taantumasta entistä vahvempina. Digitaalisessa maailmassa toimivat firmat saattavat pitkällä tähtäimellä hyötyä koronaepidemiasta, kunhan alkushokki on mennyt ohi.
Myin jo tammikuun älyttömässä nousurallissa salkusta pois Talenomin, Match Groupin ja Wärtsilän osakkeet. Nokian Renkaat lähti negarin jälkeen ja Hoivatilat lunastettiin pois salkusta. Osakkeita muuttui rahaksi yli 20.000 euron edestä. Silloin tuntui, että olen aivan liian matalalla osakepainolla ja käteistä oli naurettavan paljon. Ostin vielä helmikuussa Nohoa, Goforea, Vincitiä ja Innofactoria hyvien tulosten ja näkymien takia. Sampoa tankkasin viimeksi 33 eurossa. Rahastojen kuukausisäästöt ovat jatkuneet normaalisti.
Miltä pörssiromahdus tuntuu?
Salkusta on sulanut arviolta 18.000 euroa romahduksen aikana. Normaalisti tällaisen summan katoaminen harmittaisi valtavasti, mutta nyt ei tunnu juuri miltään. Syitä on useampia:
- Terveys on prioriteetti numero yksi. Rahasta ei ole paljon iloa, jos läheinen makaa teho-osastolla keuhkot sökönä tai itse sairastuu vakavasti. Vaikka covid-19 on suurimmalle osalle ihmisistä lievä tauti, se ei ole missään nimessä vaaraton tai harmiton. En kuulu riskiryhmään, mutta yritän silti vältellä tartuntaa kaikin keinoin.
- Työskentelen alalla, joka ottaa pahasti osumaa lähikuukausina. Olen enemmän huolestunut omasta työtilanteesta kuin pörssistä. Töihin liittyvät erikoisjärjestelyt ovat muutenkin vieneet energiaa. Henkilökohtainen elämä on tietysti mullistunut, kun normaalit harrastukset, menot ja tapaamiset loppuivat kuin seinään.
- Ennen romahdusta minulla oli osakkeissa kohtuullisen maltillinen osa rahoitusvarallisuudesta ja vielä pienempi osa nettovarallisuudesta. Ylimääräistä sijoitettavaa käteistä on edelleen yli 100.000 euroa. Arjen menoihin on jemmassa tuhansia euroja käyttörahaa, joten sotakassaa ei tarvitse käyttää vessapaperin ja tonnikalan ostamiseen. Velkaa ei onneksi ole yhtään, ei edes asuntolainaa. Taloudellinen omavaraisuus tuo turvallisuutta, kun moni muu asia on elämässä epävarmaa.
Psykologiaa
Pörssiromahdus paljastaa mielenkiintoisia asioita omista ajatusmalleista. Kun kaikki on hyvin ja kurssit nousevat, on mukava katsella salkkua ja tutkia uusia ostokohteita. Kun pökäle on lentänyt tuulettimeen, salkun avaaminen on todella vastenmielistä. Mikäli olisin ennen romahdusta älynnyt myydä kaiken pois, olisin varmasti innoissani jo ostamassa alennusmyynnistä hyviä yhtiöitä. Nyt kun salkusta paljastuu pitkä rivi tappiolla kyntäviä sijoituksia, on uusien ostojen tekeminen on vaikeaa. Tulee fiilis, että heitän hyvää rahaa huonon perään, jos lasku jatkuu.
Vaikka yrittäisi suhtautua sijoittamiseen rationaalisesti, tunteita on vaikea piilottaa.
On myös huvittavaa huomata, kuinka omaa suoritustaan vertaa muihin. Jos salkkuni olisi romahtanut 20% samalla kun indeksitasolla nousu olisi jatkunut, ketutus olisi hirvittävä. Nyt romahdus on iskenyt kaikkiin toimialoihin, maihin ja maanosiin, suuriin ja pieniin yhtiöihin, joten kaikki longina olleet osakesijoittajat ovat menettäneet varallisuutta. Lasku ei tunnu niin pahalta, kun se on yhteinen kokemus. Minun pitäisi jopa vähän iloita, sillä olenhan voittanut indeksin salkkuni suuren käteispainon ansiosta.
Jälkiviisastelu on helpoin viisauden muoto. Olisi pitänyt tajuta sitä ja tätä, myydä salkku tyhjäksi, shortata indeksejä jne. Itsensä syyttely on kuitenkin turhaa. On järkevämpää keskittyä tekemään parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Muutamasta asiasta voi olla jopa vähän tyytyväinen. Olen ollut varovainen sijoittaja enkä heittäytynyt ahneeksi, kun markkina nousi yli ymmärryksen. Kevensin salkkua ajoissa. Sääliksi käy niitä, jotka ovat sijoittaneet velalla tai joutuvat pakkomyymään omistuksia palkkatulojen loppuessa. Kun osakepaino ei ole liian suuri varallisuuteen nähden, voi hurjaa menoa seurata rauhassa ilman pelkoa.
Miten toimin markkinoilla tästä eteenpäin?
En usko maailmanlopun profetioihin enkä edes euron romahtamiseen. Eurooppa on kohdannut historiassa paljon pahempiakin pandemioita ja kaikista on selvitty. Koronaepidemian hoito vaatii rajuja toimia, jotka valitettavasti pysäyttävät talouden. Pysähdyksen kestosta ja valtioiden tukitoimista riippuu, miten ja mitkä yritykset selviävät shokista. Aikanaan elämä taas normalisoituu. Tässä vaiheessa on tietysti täysin mahdoton sanoa, milloin käänne parempaan tapahtuu. Se voi kestää viikkoja, kuukausia tai vuosia.
Pörssikursseja en osaa ennustaa. En nähnyt romahdusta enkä osaa nähdä milloin alkaa uusi nousu. Juuri nyt en ole myymässä mitään. Kaikkien salkun yhtiöiden pitäisi kestää taantuman läpi, vaikka tämän vuoden tulokset ovat tietysti pilalla. Osakevalinnat on tehty järkiperustein ja yhtiöiden pitkän aikavälin potentiaaliin luottaen.
Suorat osakeostot pidän luultavasti jäissä, kunnes tilanne vähän selkiytyy. Markkina voi jatkaa pulkkamäkeä vielä pitkään. Ostan mielummin nouseviin kursseihin, kunhan näkymä tulevaisuuteen aikanaan kirkastuu. Sotakassa on valmiina odottamassa. Kuukausisäästöjä indeksirahastoihin jatkan kuten ennenkin. Silloin ei tarvitse ottaa kantaa siihen, mitkä yritykset ovat voittajia ja mitkä häviäjiä.
Saturday, February 22, 2020
Danske Bank oli pettymys - en ole vieläkään avannut osakesäästötiliä
Vuotta 2020 on eletty kohta kaksi kuukautta, enkä ole avannut osakesäästötiliä. Miten tässä näin kävi?
Viime vuoden lopulla tutkin huolellisesti kaikki vaihtoehdot eli Nordnetin, Nordean, Mandatumin ja Dansken osakesäästötilit. Välittäjien vertailu ei ole helppoa, sillä hinnoittelu elää sen mukaan, miten isoja kauppoja tekee, millä markkinapaikoilla ja tarvitseeko lisäpalveluja kuten reaaliaikaiset kurssitiedot.
Vaihtoehdot läpikäytyäni valitsin Danske Bankin. Osakesäästäjien jäsenenä saisin todella hyvät edut: ilmaisen säilytyksen, kaupat kaikille markkinoille vain 5e/toimeksianto, reaaliaikaiset kurssit ja laajimman valikoiman markkinoita.
Dansken kanssa hommat menivät pieleen alusta lähtien. Ensin Danskella oli joulukuun lopussa massiivinen järjestelmäongelma, joka esti verkkopankkiin kirjautumisen kaikilta asiakkailta. En siis päässyt tunnistautumaan ja aloittamaan tilinavausprosessia.
Tammikuun alussa onnistuin avaamaan perinteisen arvo-osuustilin. Danske ei kuitenkaan saanut lähetettyä minulle pankkitunnuksia, joten jouduin ensimmäiset kolme viikkoa kirjautumaan tilille Nordean tunnuksilla enkä mm. voinut ottaa mobiilisovellusta käyttöön. Kun näistä ongelmista oli selvitty, pääsin lopulta testaamaan kaupankäyntiä arvo-osuustilillä. Halusin kokeilla Dansken palvelujen toimivuutta perusteellisesti ennen kuin avaisin osakesäästötilin.
Dansken verkkopankki tietokoneella käytettynä oli järkytys. Luulin, että Nordean verkkopankki olisi hirveintä mitä kivijalkapankit voivat tarjota, mutta Danske alitti riman mennen tullen. Ulkoasu ja käytettävyys on jostain 90-luvulta eli kammottava. Mitään haluttua toimintoa ei löytänyt suoraan, vaan piti klikkailla auki jokainen linkki, jotta tajusi mitä mistäkin tapahtuu. Käyttöliittymää ei voi personoida mitenkään eikä juuri muitakaan asetuksia ole tarjolla.
Pitkällisen yritys ja erehdys -klikkailun jälkeen sain luotua suosikkilistan seuraamistani osakkeista. Siinäkin kohtasin ongelmia, kun kaikkia pienyhtiöitä ei löytynyt. Ilmeisesti nämä pitää pyytää erikseen kaupankäynnin kohteeksi kuten Nordeassa. Toinen ärsytyksen aihe on aikakatkaisu, eli jos olet muutaman minuutin käyttämättä palvelua, sinut heitetään ulos.
Mobiiliappi toimii onneksi kohtuullisesti ja sen asennettuani en ole viitsinyt verkkopankkiin kirjautua. Kaupankäynti on sujuvampaa ja yhtiöiden seuraaminen onnistuu vähemmällä sähläämisellä kuin desktopilla. Dansken mobiiliappi ei kuitenkaan ole niin intuitiivinen ja monipuolinen kuin Nordnetin sovellus. Toki se on parempi kuin Nordean appi, jolla ei voi tehdä osakekauppaa ollenkaan.
Danske oli odotuksiin nähden iso pettymys ja olen alkanut miettiä kannattaako kivikautisia palveluja tarjoavalle välittäjälle avata osakesäästötiliä. Osakesäästötilin myötä on naimisissa välittäjän kanssa vähintään vuosia, pahimillaan loppuelämän. Kun nykylain mukaan osakesäästötilejä voi avata vain yhden, kuluttaja ei pääse poimimaan rusinoita pullasta samalla tavalla kuin muiden pankkipalvelujen kohdalla.
Dansken jälkeen aloin haikailla takaisiin Nordnetiin, joka on tähän mennessä ollut ykkösvalintani osakekaupassa. Nordnet olisi käytettävyydeltään paras, mutta ulkomaisten osakkeiden kaupankäyntipalkkiot ovat ryöstöä. Esimerkiksi Ruotsin, Norjan tai Tanskan pörsseissä toteutunut toimeksianto kustantaa minimissään 10 euroa ja USA:ssa 15 euroa. Koska haluan ostaa osakesäästötilille myös ulkomaisia kasvuyhtiöitä, Nordnetin valinta tulisi kalliiksi. Mandatum ja Nordea ovat eri syistä vielä huonompia vaihtoehtoja minulle.
Koska kaikki vaihtoehdot ovat jollain tavalla huonoja, osakesäästötilin avaaminen on jäissä. Tilanne muuttuisi houkuttelevammaksi, jos Danske uudistaisi palvelunsa 2020-luvun tasolle tai Nordnet muuttaisi hinnastoaan kilpailukykyisemmäksi. Epäilen, ettei kumpikaan asia tapahdu lähiaikoina. Mutta mikäs kiire tässä on, katsellaan rauhassa. Osakesäästötilin hyödyt tulevat esiin vasta vuosikymmenien kuluessa, joten muutaman kuukauden myöhästyminen tilin avauksessa on täysin merkityksetöntä.
Viime vuoden lopulla tutkin huolellisesti kaikki vaihtoehdot eli Nordnetin, Nordean, Mandatumin ja Dansken osakesäästötilit. Välittäjien vertailu ei ole helppoa, sillä hinnoittelu elää sen mukaan, miten isoja kauppoja tekee, millä markkinapaikoilla ja tarvitseeko lisäpalveluja kuten reaaliaikaiset kurssitiedot.
Vaihtoehdot läpikäytyäni valitsin Danske Bankin. Osakesäästäjien jäsenenä saisin todella hyvät edut: ilmaisen säilytyksen, kaupat kaikille markkinoille vain 5e/toimeksianto, reaaliaikaiset kurssit ja laajimman valikoiman markkinoita.
Dansken kanssa hommat menivät pieleen alusta lähtien. Ensin Danskella oli joulukuun lopussa massiivinen järjestelmäongelma, joka esti verkkopankkiin kirjautumisen kaikilta asiakkailta. En siis päässyt tunnistautumaan ja aloittamaan tilinavausprosessia.
Tammikuun alussa onnistuin avaamaan perinteisen arvo-osuustilin. Danske ei kuitenkaan saanut lähetettyä minulle pankkitunnuksia, joten jouduin ensimmäiset kolme viikkoa kirjautumaan tilille Nordean tunnuksilla enkä mm. voinut ottaa mobiilisovellusta käyttöön. Kun näistä ongelmista oli selvitty, pääsin lopulta testaamaan kaupankäyntiä arvo-osuustilillä. Halusin kokeilla Dansken palvelujen toimivuutta perusteellisesti ennen kuin avaisin osakesäästötilin.
Dansken verkkopankki tietokoneella käytettynä oli järkytys. Luulin, että Nordean verkkopankki olisi hirveintä mitä kivijalkapankit voivat tarjota, mutta Danske alitti riman mennen tullen. Ulkoasu ja käytettävyys on jostain 90-luvulta eli kammottava. Mitään haluttua toimintoa ei löytänyt suoraan, vaan piti klikkailla auki jokainen linkki, jotta tajusi mitä mistäkin tapahtuu. Käyttöliittymää ei voi personoida mitenkään eikä juuri muitakaan asetuksia ole tarjolla.
Pitkällisen yritys ja erehdys -klikkailun jälkeen sain luotua suosikkilistan seuraamistani osakkeista. Siinäkin kohtasin ongelmia, kun kaikkia pienyhtiöitä ei löytynyt. Ilmeisesti nämä pitää pyytää erikseen kaupankäynnin kohteeksi kuten Nordeassa. Toinen ärsytyksen aihe on aikakatkaisu, eli jos olet muutaman minuutin käyttämättä palvelua, sinut heitetään ulos.
Mobiiliappi toimii onneksi kohtuullisesti ja sen asennettuani en ole viitsinyt verkkopankkiin kirjautua. Kaupankäynti on sujuvampaa ja yhtiöiden seuraaminen onnistuu vähemmällä sähläämisellä kuin desktopilla. Dansken mobiiliappi ei kuitenkaan ole niin intuitiivinen ja monipuolinen kuin Nordnetin sovellus. Toki se on parempi kuin Nordean appi, jolla ei voi tehdä osakekauppaa ollenkaan.
Danske oli odotuksiin nähden iso pettymys ja olen alkanut miettiä kannattaako kivikautisia palveluja tarjoavalle välittäjälle avata osakesäästötiliä. Osakesäästötilin myötä on naimisissa välittäjän kanssa vähintään vuosia, pahimillaan loppuelämän. Kun nykylain mukaan osakesäästötilejä voi avata vain yhden, kuluttaja ei pääse poimimaan rusinoita pullasta samalla tavalla kuin muiden pankkipalvelujen kohdalla.
Dansken jälkeen aloin haikailla takaisiin Nordnetiin, joka on tähän mennessä ollut ykkösvalintani osakekaupassa. Nordnet olisi käytettävyydeltään paras, mutta ulkomaisten osakkeiden kaupankäyntipalkkiot ovat ryöstöä. Esimerkiksi Ruotsin, Norjan tai Tanskan pörsseissä toteutunut toimeksianto kustantaa minimissään 10 euroa ja USA:ssa 15 euroa. Koska haluan ostaa osakesäästötilille myös ulkomaisia kasvuyhtiöitä, Nordnetin valinta tulisi kalliiksi. Mandatum ja Nordea ovat eri syistä vielä huonompia vaihtoehtoja minulle.
Koska kaikki vaihtoehdot ovat jollain tavalla huonoja, osakesäästötilin avaaminen on jäissä. Tilanne muuttuisi houkuttelevammaksi, jos Danske uudistaisi palvelunsa 2020-luvun tasolle tai Nordnet muuttaisi hinnastoaan kilpailukykyisemmäksi. Epäilen, ettei kumpikaan asia tapahdu lähiaikoina. Mutta mikäs kiire tässä on, katsellaan rauhassa. Osakesäästötilin hyödyt tulevat esiin vasta vuosikymmenien kuluessa, joten muutaman kuukauden myöhästyminen tilin avauksessa on täysin merkityksetöntä.
Sunday, January 12, 2020
Apua, minulla on yli 110.000 euroa käteistä!
Tämän vuoden alussa käteisen määrä kasvoi entisestään, kun hyväksyin Hoivatilojen ostotarjouksen ja sain perjantaina 10.1. rahat tilille. Lisäksi kevensin hurjaan nousuralliin villiintynyttä Talenomia hintaan 46,00 ja 47,10 euroa. Näiden tapahtumien seurauksena osakkeita muuttui rahaksi yli 11.000 euron edestä.
Myyntien ja lunastuksen jälkeen salkun allokaatiosta peräti 55% on käteisessä ja vain 45% osakkeissa. Tilannetta pahentaa se, että minulla on yli 52.000 euroa Bank Norwegianissa. Yhteensä käteisen osuus kaikesta sijoitettavasta varallisuudesta on 114.000 euroa. Eikä tässä vielä kaikki. Työrintamalla menee hyvin ja rahaa jää säästöön joka kuukausi vähintään tuhat euroa, usein enemmänkin. Eli käteisen määrä kasvaa nopeammin kuin saan sitä sijoitettua tai tuhlattua.
Puolentoista vuoden takaiset blogipohdinnat ovat edelleen ajankohtaisia. Todella houkuttelevia sijoituskohteita ei yksinkertaisesti ole. Koroista ei saa mitään tuottoa, suora asuntosijoittaminen ei ole minun juttuni ja pääomarahastoissa on omat riskinsä (esimerkkinä Taalerin epäonnistunut georahasto). Jäljelle jää vähiten huono vaihtoehto: osakkeet. Vanhaa blogikirjoitusta päivittäisin siten, että tylsät osinko-osakkeet eivät tarkoita varmaa tuottoa pienellä riskillä. Sampo ja Nordea ovat hyviä opetuksia tästä.
Eli mitä tehdä ylimääräisellä sadalla tuhannella eurolla vuonna 2020?
- Indeksisijoitusten kasvattaminen. Tämä on teoriassa järkevää, mutta silti ajatus ahdistaa. Jos monet yhtiöt ovat niin kalliita, että en sijoittaisi niihin suoraan, miksi ostaisin samoista yhtiöistä koostuvaa indeksiä? Tällä hetkellä minulla on kuukausisäästössä S&P500 ja OMXH25 -indeksejä seuraavat rahastot, mutta melko pienillä summilla. En oikeastaan edes haluaisi ostaa all time high -lukemissa pyöriviä USA:n indeksirahastoja, mutta pelissä on pakko pysyä mukana.
- Osakepoiminta. Olen viime vuosina onnistunut kohtuullisen hyvin sellaisissa poiminnoissa, jossa olen tehnyt paljon työtä ja tutustunut yhtiöön perinpohjin (mm. Talenom, VMP/Eezy, Norwegian Finans Holding). Olen vaativa ja varovainen sijoittaja, joten jos yhtiö tuntuu omien tutkimusten jälkeen houkuttelevalta, markkinat luultavasti ovat valmiit hyväksymään korkeamman arvostuksen. Voisin jatkossa tehdä enemmänkin raakaa työtä ja käydä systemaattisesti läpi small-cap-yhtiöitä, jotka esimerkiksi eivät ole Inderesin seurannassa. Jos aliarvostuksia löytyy, sitten vaan rohkeammin rahaa kiinni. Tämä tie on vaikea, mutta onnistuessaan taloudellisesti ja henkisesti palkitseva.
- Elintason nosto. Välillä käy mielessä, pitäisikö törsätä rahaa kaikenlaiseen hauskaan. Ostaisin uuden auton, kakkosasunnon, kalliita vaatteita tai lentäisin turistiluokan sijaan bisnesluokassa? Ei. Hetken voisi olla kiva ökyillä, mutta oikeasti en tarvitse näitä asioita. Olen tyytyväinen elintasooni ja mielummin varmistan taloudellisen riippumattomuuden tulevaisuudessa kuin poltan rahaa turhuuksiin.
- Odottaminen. Viimeiset kuukaudet pörssissä on menty vahvassa optimismissa, jopa ahneudessa. Onneksi pörssi on luonteeltaan maanis-depressiivinen, joten jossain vaiheessa iskee taas pelko ja alamäki alkaa. Sitä odotellessa saatan menettää tuottoja, mutta opin vuoden 2018 korjausliikkestä, että salkun sulaminen tuhansilla euroilla päivässä potuttaa moninkertaisesti enemmän kuin noususta paitsi jääminen.
Tässä tulikin puolivahingossa hahmoteltua vuoden 2020 sijoitussuunnitelma, jota lupailin viikko sitten. Eli tiivistetään vielä pohdinnat ohjeiksi:
- Jatkan kuukausittaisia indeksisijoituksia, olipa markkina menossa mihin suuntaan tahansa.
- Osakepoimintaa ja lyhyen aikavälin kaupankäyntiä voi harrastaa, kunhan perehdyn kohteisiin huolellisesti ja riski/tuotto-suhde on houkutteleva.
- Inflaatio on hyvin alhainen, joten rahojen sijoittamisella ei ole kiire. Pitkästä noususta huolimatta joka vuosi on tarjoutunut hyviä ostopaikkoja ja erikoistilanteita. Näin käynee myös vuonna 2020. Pitää vaan odottaa rauhassa.
Saturday, January 4, 2020
2019 oli sijoitusurani paras vuosi - tuotto yli 22 tuhatta euroa
Kukapa olisi uskonut jouluna 2018, että edessä tulisi olemaan paras nousuvuosi pitkään aikaan. Vuonna 2019 pörssit ympäri maailmaa ovat tarjonneet parinkymmenen prosentin tuottolukemia. Taitavat (tai onnekkaat) osakepoimijat ovat päässeet nauttimaan yli sadan prosentin kurssinousuista monen yhtiön kohdalla.
Oman osakesalkun tuotto oli viime vuonna 26 prosenttia eli 22.713 euroa. Sekä suhteellisesti että absoluuttisesti tuotto on sijoitushistoriani paras! Nordean ja Nordnetin salkkujen kokonaissaldo oli vuodenvaihteessa 111.986 euroa. Numerot on päivitetty Salkku-sivulle.
Tärkeimmät "vertailuindeksit" tuottivat seuraavasti:
+34 % iShares Core S&P500 USD Acc. ETF (SXR8)
+21 % Superrahasto Suomi (OMXH25GI)
+26 % Rahamiäs
Valitsin kyseiset rahastot vertailukohdaksi, koska mainituilla passiivisilla tuotteilla saa helposti ja pienillä kuluilla USA:n ja Suomen pörssien euromääräisen kokonaistuoton. Onnistuin aktiivisella salkunhoidolla voittamaan Helsingin pörssin tuottoindeksin, mutta hävisin selvästi jenkkien S&P 500:lle. Olen silti tulokseen tyytyväinen, sillä se tuli hyvin matalalla osakepainolla. Vuoden aikana salkusta vain 50-65 % oli sijoitettuna, loput käteisessä. Tuotto on kuitenkin laskettu koko salkulle, joten sijoitetun pääoman tuotto lienee ollut jotain 35-50% luokkaa.
Huiman tuoton mahdollistivat erityisesti pienyhtiöt. Salkun tähdet vuonna 2019 olivat:
Salkun kokonaistuotosta suurin osa oli arvonnousua. Suurimmat realisoidut myyntivoitot olivat:
Suurimmat realisoidut tappiot olivat:
Sampo näyttää pahalta, mutta maksoi onneksi osinkona 570 euroa sekä 25 kappaletta Nordean osakkeita. Kokonaisuus jäi siis lievästi plussalle. Myös Vincit maksoi keväällä 60 euroa osinkoa ennen kuin myin osakkeet.
Salkun parhaat osingonmaksajat vuonna 2019 (brutto):
Yhteensä osinkoja tuli vuoden aikana 2239 euroa. Se on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (2114 euroa).
Vuosi 2019 oli erinomainen sijoitusvuosi millä tahansa mittarilla mitattuna. Luultavasti poikkeuksellisen hyvä. On vaikea uskoa, että tänä vuonna päästään enää samanlaiseen ralliin. Toisaalta pörssi on aina yllättänyt, ja näissä juhlissa on pakko roikkua mukana kun parempia vaihtoehtoja ei ole tarjolla.
Muistellaanpa vielä lopuksi, mitä lupasin tammikuun alussa 2019. Tein neljä lupausta, jotka olivat uuden rauhallisen sijoitustyylin perusta:
Onnistuinko? Kyllä ja en.
Eli lupauksista 2/4 piti. Siihen ei voi olla tyytyväinen, mutta onneksi lupausten rikkomisesta huolimatta lopputulos oli positiivinen. Tulevia sijoituspäätöksiä varten näitä asioita on syytä työstää mielessä. Varsinkin aktiivisen kaupankäynnin kanssa täytyy olla varovaisempi. Pitääkin kirjoittaa muistiin suunnitelma ja lupaukset myös vuodelle 2020. Palaan asiaan tammikuun aikana.
Hyvää alkanutta vuotta blogin lukijoille!
Oman osakesalkun tuotto oli viime vuonna 26 prosenttia eli 22.713 euroa. Sekä suhteellisesti että absoluuttisesti tuotto on sijoitushistoriani paras! Nordean ja Nordnetin salkkujen kokonaissaldo oli vuodenvaihteessa 111.986 euroa. Numerot on päivitetty Salkku-sivulle.
Tärkeimmät "vertailuindeksit" tuottivat seuraavasti:
+34 % iShares Core S&P500 USD Acc. ETF (SXR8)
+21 % Superrahasto Suomi (OMXH25GI)
+26 % Rahamiäs
Valitsin kyseiset rahastot vertailukohdaksi, koska mainituilla passiivisilla tuotteilla saa helposti ja pienillä kuluilla USA:n ja Suomen pörssien euromääräisen kokonaistuoton. Onnistuin aktiivisella salkunhoidolla voittamaan Helsingin pörssin tuottoindeksin, mutta hävisin selvästi jenkkien S&P 500:lle. Olen silti tulokseen tyytyväinen, sillä se tuli hyvin matalalla osakepainolla. Vuoden aikana salkusta vain 50-65 % oli sijoitettuna, loput käteisessä. Tuotto on kuitenkin laskettu koko salkulle, joten sijoitetun pääoman tuotto lienee ollut jotain 35-50% luokkaa.
Huiman tuoton mahdollistivat erityisesti pienyhtiöt. Salkun tähdet vuonna 2019 olivat:
- Talenom +136 %
- Hoivatilat +103 %
- Match Group +92%
- Eezy/VMP +73%
- Norwegian Finans Holding +42%
Salkun kokonaistuotosta suurin osa oli arvonnousua. Suurimmat realisoidut myyntivoitot olivat:
- Talenom (20% kevennys), luovutusvoitto 1685 euroa, +319 %
- Kotipizza (lunastus), luovutusvoitto 1684 euroa, +129 %
- Cibus Nordic Real Estate, luovutusvoitto 340 euroa, +20 %
Suurimmat realisoidut tappiot olivat:
- Sampo, luovutustappio 508 euroa, -15 %
- Vincit, luovutustappio 379 euroa, -24 %
- Activision Blizzard, luovutustappio 124 euroa, -11 %
Sampo näyttää pahalta, mutta maksoi onneksi osinkona 570 euroa sekä 25 kappaletta Nordean osakkeita. Kokonaisuus jäi siis lievästi plussalle. Myös Vincit maksoi keväällä 60 euroa osinkoa ennen kuin myin osakkeet.
Salkun parhaat osingonmaksajat vuonna 2019 (brutto):
- Nordea, 828 euroa
- Sampo, 570 euroa + 25 kpl Nordean osakkeita
- Talenom, 137 euroa
- AstraZeneca, 123 euroa
Yhteensä osinkoja tuli vuoden aikana 2239 euroa. Se on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (2114 euroa).
Vuosi 2019 oli erinomainen sijoitusvuosi millä tahansa mittarilla mitattuna. Luultavasti poikkeuksellisen hyvä. On vaikea uskoa, että tänä vuonna päästään enää samanlaiseen ralliin. Toisaalta pörssi on aina yllättänyt, ja näissä juhlissa on pakko roikkua mukana kun parempia vaihtoehtoja ei ole tarjolla.
Muistellaanpa vielä lopuksi, mitä lupasin tammikuun alussa 2019. Tein neljä lupausta, jotka olivat uuden rauhallisen sijoitustyylin perusta:
- "Kasvatan säännöllisesti indeksisijoituksia"
- "Pidän osakepoimintasalkussa pienen määrän laadukkaita yhtiöitä, jotka tunnen hyvin. Näitä omistan pitkäjänteisesti."
- "Pidän salkun koon melko pienenä suhteessa nettovarallisuuteeni."
- "En aseta euromääräisiä tavoitteita osinkojen suhteen. Isojen osinkojen itsetarkoituksellinen tavoittelu ei ole järkevää."
Onnistuinko? Kyllä ja en.
- Indeksisijoitusten puolella on tällä hetkellä kuukausisäästössä iShares Core S&P500 -etf ja Superrahasto Suomi. Näitä olen ostanut, vaikka kurssinousu on välillä hirvittänyt. Pidin lupaukseni.
- Osakepoiminnassa mopo lähti keulimaan. Innostuin tekemään lyhyemmän aikavälin kauppaa syklisillä teollisuusosakkeilla. Sinänsä päätös ei varsinaisesti ollut huono, sillä kaikista treideistä tuli tuottoa. Rauhallisesta sijoittamista ei voi kuitenkaan puhua. Lienee pakko myöntää, että pelkkä indeksisijoittaminen ei sovi minulle vaan tarvitsen pientä peliä ja jännitystä. Valitettavasti onnistunut treidaus aiheuttaa liiallista itsevarmuutta omista kyvyistä. Viime vuonna oli helppo treidata, kun lähes kaikki osakkeet nousivat.
- Osakepaino pysyi maltillisena, mutta salkku tuotti silti hyvin. Jos vuoden aikana olisi nähty isompi lasku, olisin ollut hyvissä asemissa lisäostoihin. Tämä kohta meni suunnitelmien mukaan.
- Osinkoja sain suunnilleen saman verran kuin vuonna 2018. Suhteellinen osinkotuotto oli itse asiassa huonompi, koska salkun arvo kasvoi reippaasti. Virheen tein siinä, että astuin osinkoansaan Sammon kanssa. Unohdin alkuvuoden lupaukseni ja lähdin haalimaan muhkeita osinkoja Sammosta, vaikka yhtiöllä ei todellisuudessa ollut siihen varaa.
Eli lupauksista 2/4 piti. Siihen ei voi olla tyytyväinen, mutta onneksi lupausten rikkomisesta huolimatta lopputulos oli positiivinen. Tulevia sijoituspäätöksiä varten näitä asioita on syytä työstää mielessä. Varsinkin aktiivisen kaupankäynnin kanssa täytyy olla varovaisempi. Pitääkin kirjoittaa muistiin suunnitelma ja lupaukset myös vuodelle 2020. Palaan asiaan tammikuun aikana.
Hyvää alkanutta vuotta blogin lukijoille!
Thursday, January 2, 2020
Salkun Q4: Vuoden paras kvartaali
Tässä lyhyt katsaus päättyneen vuoden viimeisestä kvartaalista. Julkaisen lähipäivinä pidemmän raportin koko vuodesta.
Vuosi 2019 loppui kiihtyvään nousuun. Salkun markkina-arvo oli joulukuun viimeisenä päivänä 111.986 euroa. Uusi ennätys jälleen. Tuottoa tuli kolmen kuukauden aikana huimat 8,9 % eli 9103 euroa.
Tein kauppaa Q4:n aikana melko runsaasti, kenties liikaakin. Ostoista kirjoitin pari viikkoa sitten. Marraskuussa osallistuin Fodelian listautumiseen, mutta myin pienen osakepottini heti ensimmäisenä päivänä. Käteen jäi 50 euron pikavoitto.
Jatkoin salkun siivousta heräteostoksista. Q4:llä lähtöpassit saivat Alibaba, iShares Core DAX -etf ja Nordnet Smart 15. Kaikissa tuotto oli välityspalkkiot mukaanlukien lähellä nollaa. Nousuhuumassa on todella helppo ostella kaikenlaista kivaa. Pitäisi vain malttaa pysyä yhtiöissä, jotka tuntee hyvin sekä rahastoissa, joita haluaa omistaa pitkäjänteisesti. Onneksi nämä virheet eivät tällä kertaa maksaneet mitään.
Joulukuussa kurssinousu kiihtyi ja pörssissä on eletty viime viikot lähes euforisissa tunnelmissa. Päätin hieman keventää osakeriskiä ja myin ennen joulua pienen siivun Talenomia ja Sampoa. Varsinkin Talenomin ralli ylitti ymmärrykseni ja yhtiön arvostus on pahasti kipurajoilla. Sammon halusin pienempään roolin syksyn osinkopettymyksen jälkeen. Samalla sain myyntitappioita vähentämään runsaita luovutusvoittoveroja.
Osinkoja ei tullut pörssilistatuista osakkeista euroakaan Q4:n aikana. Osinkotuottoa.fi maksoi kuukausiosinkonsa, yhteensä 34 euroa. Bank Norwegianista sain korkotuloja 100 euroa.
Q4/2019
Ostot:
Fleming Properties
Fodelia (listautuminen)
Hamlet Pharma
Intervacc
Nokian Renkaat
Restorbio
Wärtsilä
iShares Core S&P 500 (SXR8)
Nordnet Superrahasto Suomi
Myynnit:
Alibaba
Fodelia
Nokian Renkaat
Sampo
Talenom
iShares Core DAX
Nordnet Smart 15
Brutto-osingot:
34 euroa
Korkotulot:
100 euroa
Vuosi 2019 loppui kiihtyvään nousuun. Salkun markkina-arvo oli joulukuun viimeisenä päivänä 111.986 euroa. Uusi ennätys jälleen. Tuottoa tuli kolmen kuukauden aikana huimat 8,9 % eli 9103 euroa.
Tein kauppaa Q4:n aikana melko runsaasti, kenties liikaakin. Ostoista kirjoitin pari viikkoa sitten. Marraskuussa osallistuin Fodelian listautumiseen, mutta myin pienen osakepottini heti ensimmäisenä päivänä. Käteen jäi 50 euron pikavoitto.
Jatkoin salkun siivousta heräteostoksista. Q4:llä lähtöpassit saivat Alibaba, iShares Core DAX -etf ja Nordnet Smart 15. Kaikissa tuotto oli välityspalkkiot mukaanlukien lähellä nollaa. Nousuhuumassa on todella helppo ostella kaikenlaista kivaa. Pitäisi vain malttaa pysyä yhtiöissä, jotka tuntee hyvin sekä rahastoissa, joita haluaa omistaa pitkäjänteisesti. Onneksi nämä virheet eivät tällä kertaa maksaneet mitään.
Joulukuussa kurssinousu kiihtyi ja pörssissä on eletty viime viikot lähes euforisissa tunnelmissa. Päätin hieman keventää osakeriskiä ja myin ennen joulua pienen siivun Talenomia ja Sampoa. Varsinkin Talenomin ralli ylitti ymmärrykseni ja yhtiön arvostus on pahasti kipurajoilla. Sammon halusin pienempään roolin syksyn osinkopettymyksen jälkeen. Samalla sain myyntitappioita vähentämään runsaita luovutusvoittoveroja.
Osinkoja ei tullut pörssilistatuista osakkeista euroakaan Q4:n aikana. Osinkotuottoa.fi maksoi kuukausiosinkonsa, yhteensä 34 euroa. Bank Norwegianista sain korkotuloja 100 euroa.
Q4/2019
Ostot:
Fleming Properties
Fodelia (listautuminen)
Hamlet Pharma
Intervacc
Nokian Renkaat
Restorbio
Wärtsilä
iShares Core S&P 500 (SXR8)
Nordnet Superrahasto Suomi
Myynnit:
Alibaba
Fodelia
Nokian Renkaat
Sampo
Talenom
iShares Core DAX
Nordnet Smart 15
Brutto-osingot:
34 euroa
Korkotulot:
100 euroa
Subscribe to:
Posts (Atom)