Salkun Q1: Putin kylvi tuhoa Ukrainassa ja osakesalkussa

Juuri kun koronasta alettiin päästä eroon, ainakin henkisesti, saatiin maailmaan uusi kriisi. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan tuhosi Euroopan orastavan talouskasvun ja pörssit luonnollisesti romahtivat. Kurssit ovat hieman toipuneet alkujärkytyksestä, mutta silti vuoden ensimmäinen kvartaali jäi rumasti miinukselle. Maaliskuun viimeisenä päivänä salkun ytd-tuotto oli -6,3 % eli -15170 euroa. Lukemat ovat onneksi maltillisemmat kuin koronakriisin alkuvaiheessa. Lisäsin salkkuun vuoden alussa pääomaa 30.000 euroa, jonka ansiosta sijoitusvarallisuuden kokonaissaldo on 256.848 euroa. Käteispaino on edelleen suuri.

Ennen sotaa salkusta löytyi vain yksi yhtiö, jolla on selkeä Venäjä-riski: Fortum. Myin osakkeet pois melko pian sodan alkamisen jälkeen. Onneksi myynti ei sentään osunut pohjalle, kuten koronakriisin synkimmällä hetkellä myydyt Noho Partnersin osakkeet. Tuottoakin jäi käteen, sillä ostin Fortumit koronakuopasta noin 15 euron keskihinnalla. Muuten en ole tehnyt sodan takia salkussa myyntejä tai ostoja.

Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, miten sota ja sen myötä Euroopan taloustilanne kehittyy. Sekä positiiviset että negatiiviset skenaariot ovat mahdollisia. Valtavan epävarmuuden takia pörssin päivittäiset liikkeet ovat olleet hurjia. Varmaa on vain se, että Venäjän talous pysyy pitkään eristettynä länsimaista.

Havahduin sodan myötä siihen, että omat osakesijoitukseni ovat pääosin suomalaisissa yhtiöissä. Suurimmat rahasto-omistuksetkin ovat Nordnetin Indeksirahasto Suomessa. Tähän on ollut selkeä syy. Suomi on historiallisesti ollut turvallinen ja hyvin tuottava sijoituskohde ja suomalaisena sijoittajana minulla on kotikenttäetu varsinkin pienemmissä yhtiöissä. 

Ukrainan tapahtumat ovat kuitenkin karu muistutus siitä, mitä tarkoittaa maariski. Jos olet sijoittanut kaiken omaisuutesi yhteen maahan ja sota vyöryy päälle, menetät käytännössä kaiken. Vaikka Suomen joutuminen sotaan ei juuri nyt näytä todennäköiseltä, on mahdotonta tietää mitä tapahtuu seuraavan 30 vuoden kuluessa. Olen päättänyt jatkossa kanavoida sijoituksia enemmän ulkomaille, etenkin Pohjois-Amerikkaan. Tein jo muutoksia kuukausisäästön allokaatiossa, jossa pienensin Suomen osuutta ja nostin USA-rahastoon menevää summaa vastaavasti suuremmaksi.  

Osinkoja tuli Q1:n aikana 190 euroa. 

Sijoitusvuosi 2021: paljon rahaa, vähän tuottoja

Vuosi 2021 sujui sijoitusten suhteen samaan tyyliin kuin edelliset kahdeksan vuotta. Pörssin nousujuhlissa meno kiihtyy ja minä murjotan ulkopuolella ison käteiskassani kanssa. 

Oman osakesalkun tuotto oli viime vuonna noin 12 prosenttia eli 23.137 euroa. Vertailuindekseihin nähden tuotto oli surkea, mutta selittyy pitkälti suurella käteispainolla. Jos laskisi tuoton vain sijoitetulle pääomalle, se olisi hyvin lähellä Helsingin pörssin tuottoindeksiä. 

Nordean, Nordnetin ja Dansken salkkujen kokonaissaldo oli vuodenvaihteessa 241.763 euroa. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 198.977 euroa. Noususta puolet tuli pääoman lisäyksestä ja puolet arvonnoususta.

Tärkeimpiä vertailuindeksejä seuraavat rahastot tuottivat vuonna 2021 seuraavasti:

+ 40%   S&P500                (iShares Core S&P500 ETF, SXR8)
+ 39%   Nasdaq 100 (iShares NASDAQ 100 ETF, SXRV)
+ 33%   MSCI World (iShares Core MSCI World ETF, EUNL)
+ 25%   OMXH25GI          (Nordnet Indeksirahasto Suomi)
+  7%    MSCI Emerging Markets (iShares Core MSCI EM ETF, IS3N)

+ 12% Rahamiäs 

Jenkkiosakkeiden hurjat tuotot vetävät hiljaiseksi. Pitämällä oppikirjan mukaisesti kaiken sijoitusvarallisuuden S&P500-indeksissä olisin vaurastunut vuodessa 80 tuhatta euroa.  Käteiskassan päällä makaaminen on tullut todella kalliiksi, vaikka olen yrittänyt kiihtyvää tahtia lapioida rahaa markkinoille. En edes uskalla ajatella paljon olen menettänyt tuottoja koko sijoitusurani aikana. 

Vuoden pahin moka oli siis tuttuun tyyliin liian suuri käteispaino. Se maksoi moninkertaisesti enemmän kuin mikään yksittäinen huono osakepoiminta. 

Ennen kuin vedän ranteet auki, katsotaan myös onnistumisia:

Salkun tähdet vuonna 2021:

Qt Group   +132%
Nordea    + 73%
Fortum       + 43%

Nämä kaikki olivat onneksi salkussa suurella painolla. En laskenut tähän mukaan listautumisia, koska niistä saadut tuotot olivat euromääräisesti pieniä. Perinteiset arvoyhtiöt kehittyivät vuoden aikana vahvasti. 

Suurimmat realisoidut myyntivoitot:

Revenio, luovutusvoitto 1534 euroa, +103 %
Cibus,     luovutusvoitto 1287 euroa, +109 %
Sampo,   luovutusvoitto 1099 euroa, + 32 %

Suurimmat realisoidut myyntitappiot:

Fleming Properties, luovutustappio 172 euroa, -8 %
Hamlet Pharma,      luovutustappio 141 euroa, -38 %

Tein koko vuonna vain kaksi tappiollista osakemyyntiä. Suurin osa myyntitapahtumista oli ipo-pikavoittojen kotiutusta.

2022 - jatkanko samojen virheiden toistamista? 

Todennäköisesti. Pientä parannusta on sentään luvassa. Olen syksyn aikana nostanut osakepainoa 35 prosentista 50 prosenttiin. Kuukausisäästö rahastoihin jatkuu entiseen tyyliin. Ongelma on siinä, että tienaan rahaa enemmän kuin kulutan ja sijoitan, joten käteisen määrä kasvaa koko ajan! Tähän en ole keksinyt ratkaisua. Ehkä pitäisi rohkeasti laittaa kuukausisäästösumman perään ylimääräinen nolla? 

Hyvää alkanutta vuotta 2022 ja hyviä sijoituksia blogin lukijoille! 

Salkun Q3: Kasvatin osakepainoa syysmyrskyssä

Syyskuun alamäki pörssissä on ollut tervetullutta vaihtelua jatkuvan nousun keskellä. Ymmärtääkseni markkinahermoilu johtuu tänä syksynä inflaation ja korkojen nousun pelosta, elvytyksen loppumisesta ja joidenkin mukaan myös Kiinan kiinteistösektorin velkapommista. Viime vuoden koronapaniikin jälkeen mainitut asiat tuntuvat kovin mitättömiltä. Niinpä päätin hyödyntää laskua ja pääsin vihdoin siirtämään valtavaa käteiskassaa osakkeisiin. Lisäsin reilusti sekä indeksirahastoja että osakepoimintoja. Osa Helsingin pörssin osakkeista alkaa olla jo houkuttelevissa hinnoissa erityisesti eurooppalaiseen korkotasoon nähden. 

Heinä-elokuussa pörssinousu vielä jatkui, mutta syyskuun pudotuksen seurauksena Q3:n tuotto jäi vajaaseen prosenttiin eli 2279 euroon. Sijoitusten markkina-arvo ja käteinen yhteensä oli kvartaalin lopussa 238.365 euroa. 

Uusina yhtiöinä salkkuun tulivat Kamux, TietoEvry, Aker Clean Hydrogen ja Smart Wires. Loput ostot olivat vanhojen positioiden kasvattamista. Puuilot myin ensimmäisen kerran heti listautumisen jälkeen, mutta palasin uudelleen omistajaksi kun hinta laski järkevämmälle tasolle. Indeksirahastoja ostin normaalisti kuukausisäästön kautta ja punaisimpina laskupäivinä tein vielä lisäostoja. 

EcoUp oli pitkästä aikaa ensimmäinen turskalle mennyt listautuminen, johon osallistuin. Otin avauspäivänä pienen riskin ja ostin lisää osaketta, kun se vajosi lähes 15% ipo-hinnan alapuolelle. Seuraavana päivänä Inderes taikoi suosituksellaan osakkeen nousuun ja pääsin kuivin jaloin eroon koko positiosta. Täytyypä olla jatkossa tarkempi, mihin ipoihin rahansa laittaa. Modulightista sentään tuli hyvät tuotot ja samaa odotan Inderesin listautumisesta.

Osinkoja tuli Q3:n aikana 204 euroa. 

Q3/2021 

(suluissa osto- ja myyntihinnat) 

Ostot: 

Aker Clean Hydrogen (6,95 NOK)
EcoUp (6,60)
Intervacc (65 SEK)
Ilkka-Yhtymä 2 (4,66 ja 4,59)
Kamux (13,90 ja 12,78)
Nightingale Health (4,46 ja 4,16)
Oatly (17,20 USD)
Orthex (10,40)
PatientSky (3,495 NOK)
Puuilo (7,93 ja 7,32)
Remedy (40,40)
Smart Wires (37,25 SEK)
Solwers (7,10)
TietoEvry (28,00 ja 26,82)

IPOt:

EcoUp
Modulight

Rahastot:

Handelsbanken Usa Indeksi
Nordnet Indeksirahasto Suomi
Nordnet Indexfond Sverige

Myynnit:

Aallon Group (12,45)
EcoUp (7,18)
Livechat (121,20 PLN)
Modulight (10,30)
Physitrack (70 SEK)
Puuilo (8,50)
Tecnotree (1,05)

Brutto-osingot:

204 euroa

Salkun Q2: Treidaamista ja ipo-pikavoittoja

Kevään koronatylsyys ja pörssin ipo-vyörytys johti poikkeuksellisen aktiiviseen kaupankäyntiin. Ostoja ja myyntejä niin tuli paljon, että melkein hävettää. En kerta kaikkiaan pysy sijoitussuunnitelmassa, jonka mukaan minun pitäisi keskittyä indeksisijoituksiin ja harkittuun osakepoimintaan. Onneksi nousumarkkinassa on helppo tehdä tuottoa. Ihan sama mitä ostaa, kun kaikki nousee.

Toisen kvartaalin aikana osakesalkku nousi 3,3 % eli 7388 euroa. Käteispaino on edelleen liian suuri: vain noin kolmannes sijoitusvarallisuudesta on osakkeissa. Osakkeiden markkina-arvo ja käteinen yhteensä oli Q2:n lopussa 234.436 euroa. 

Kvartaalin aikana osallistuin peräti seitsemään listautumiseen. Merkitsin Merus Powerin, Netumin, Physitrackin, Puuilon, Solwersin, Spinnovan ja Toivo Groupin osakkeita. Näistä Physitrack, Puuilo ja Solwers ovat edelleen salkussa, muut on myyty. Tuttuun tapaan prosentuaaliset tuotot ipoista olivat kovia, mutta euroissa pieniä. Suurin pikavoitto irtosi Toivo Groupista, 144 euroa. 

Tein salkussa pientä sektorirotaatiota ja myin perinteisiä arvo-osakkeita pois. Lähtijät olivat Orion, Wärtsilä ja puolet Nordeasta. Näillä rahoilla ostin pohjoismaisia terveysteknologiafirmoja, joissa näen kasvupotentiaalia. Laitoin panoksia suuruusjärjestyksessä seuraaviin yhtiöihin: Nightingale Health, Optomed, Physitrack ja PatientSky. Optomed onkin noussut hienosti lähes 100% ostohinnasta. Muissa kehitys on ollut rauhallisempaa tai PatientSkyn tapauksessa negatiivista. Annan kaikkien olla salkussa jonkin aikaa, jotta nähdään pystyvätkö yhtiöt lunastamaan kasvulupauksensa.

Lisäksi ostelin muutamia teknologiafirmoja, lähinnä swing-treidausta ajatellen. Ostot olivat Leaddesk, Remedy ja Tecnotree. Katsotaan mitä näistä tulee. Muita sekalaisia ostoja olivat kuluttajatuotefirmat Oatly ja Orthex. Zooplussasta otin voitot kotiin nopean yli 50% nousun jälkeen.

Pistin kulujen takia tauolle etf-ostot ja otin tilalle Handelsbanken USA indeksirahaston. Nordnetin Suomi-rahaston rinnalle aloitin kuukausisäästön Ruotsin indeksirahastoon. Näin tulee ainakin laitettua vähän enemmän käteistä rahastoihin. 

Osinkoja tuli Q2:n aikana 1039 euroa. 

Q2/2021 

(suluissa osto- ja myyntihinnat) 

Ostot: 

Leaddesk (22,10)
Nightingale Health (5,14 ja 5,33)
Oatly (20,98 USD)
Optomed (7,00)
Orthex (9,65)
PatientSky (10,20 NOK)
Remedy (40,20)
Tecnotree (0,78 ja 0,77)

IPOt:
Merus Power (5,62)
Netum (3,20)
Physitrack (40,00 SEK)
Puuilo (6,60)
Solwers (7,50)
Spinnova (7,61)
Toivo Group (2,10)

Rahastot:
Handelsbanken Usa Indeksi
iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]
iShares Core S&P 500 [SXR8]
Nordnet Indeksirahasto Suomi
Nordnet Indexfond Sverige

Myynnit:

Merus Power (6,90)
Netum (4,30)
Nordea (9,31)
Orion (34,60)
Spinnova (9,70)
Toivo Group (2,50)
Wärtsilä (11,05)
Zooplus (260)

Brutto-osingot:

1039 euroa

Salkun Q1: Nousu uuteen ennätykseen

Vuosi alkoi vahvasti: ensimmäisen kvartaalin aikana osakesalkun arvonnousu oli 9438 euroa. Prosenteissa nousu oli vaatimattomampaa, vain 4,7 %, mutta sehän johtuu salkun suuresta käteispainosta. Lisäsin nimittäin 20.000 euroa käteistä osakesäästötilille, joten sekin on nyt täytetty piripintaan. Osakkeiden markkina-arvo ja käteinen yhteensä tekee sijoitusvarallisuudeksi 225.980 euroa. 

Kvartaalin aikana osallistuin neljään listautumiseen. Merkitsin Nimbus Groupin, Kreaten, Orthexin ja Sitowisen osakkeita ja myin kaikki melko pian kaupankäynnin alkamisen jälkeen. Valitettavasti jokaisesta iposta osakkeita sai niin naurettavan pienen määrän, että komeista nousuprosenteissa huolimatta euromääräiset tuotot jäivät mitättömiksi. Sitowise oli poikkeus ja pettymys, sillä siitä ei jäänyt kulujen jälkeen käteen kuin 20 senttiä. Edellä mainitut neljä listautumista tuottivat yhteensä 310 euroa myyntivoittoja. 

Muitakin kauppoja tuli tehtyä kvartaalin aikana runsaasti. Ostin Orionia sekä lisäsin Nordeaa ja Cityconia. Otin salkkuun pari uutta eurooppalaista kasvuyhtiötä: puolalaisen Livechatin ja saksalaisen Zooplussan. Jälkimmäinen onkin lähtenyt oston jälkeen hurjaan nousuun, kun koronan aiheuttama lemmikkibuumi alkaa näkyä yhtiön numeroissa. Parissa kuukaudessa osake on tuottanut noin 50%.

Myyntilaidalla isoin kauppa oli Norwegian Finans Holding, josta kilpailija Nordax teki ostotarjouksen. En jäänyt odottelemaan tarjouksen läpimenoa vaan heitin laput laitaan, kun vihdoin pääsin tästä murheenkryynistä hyvällä hinnalla eroon. Myyntivoittoa tuli reilu tonni. Toinen merkittävä myynti oli Revenio, jonka myyminen on tosin aina ollut virhe. Silti yhtiön hinnoittelu kiristää minua niin paljon, etten näe tällä hinnalla osaketta houkuttelevana. Pari vuotta sitten ostetuista lottolapuista heivasin pihalle Hamlet Pharman, jonka kehitys on ollut pettymys. Kun helmikuussa tuli ilmoitus, että osake jaetaan a- ja b-osakkeeseen, joista edellinen de-listataan, päätin realisoida tappioni.

Osinkoja tuli Q1:n aikana 308 euroa. 

Q1/2021 

(suluissa osto- ja myyntihinnat) 

Ostot: 

Citycon (7,43)
Livechat (109 PLN)
Nordea (7,07)
Orion (34,30)
Zooplus (167)

IPOt:
Kreate (8,20)
Nimbus Group (52 SEK)
Orthex (6,82)
Sitowise (8,20)

iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]
iShares Core S&P 500 [SXR8]
Nordnet Indeksirahasto Suomi

Myynnit:

Hamlet Pharma (19,80 SEK)
Kreate (12,25)
Nimbus Group (67 SEK)
Norwegian Finans Holding (97 NOK)
Orthex (8,75)
Revenio (50,50)
Sitowise (8,27)

Brutto-osingot:

308 euroa

Näin rikastut vuonna 2021

(Sisältövaroitus! Tämä kirjoitus on satiirinen eikä sitä pidä ymmärtää sijoitussuosituksena. Jos toimit kirjoituksen ohjeiden mukaisesti, saatat menettää rahasi ja syyllistyä rikoksiin.)

Pörssi on edennyt maniavaiheeseen, mikä avaa ennakkoluulottomalle sijoittajalle uusia vaurastumismahdollisuuksia. Nollakorkojen maailmassa vanhat lainalaisuudet eivät enää päde, joten p/e-luvut ja muut perinteiset arvostusmittarit voi heittää romukoppaan. Esittelen seuraavaksi kolme helppoa tapaa rikastua nopeasti. 

Bitcoin

Kryptovaluutta Bitcoin on noussut viimeisen vuoden aikana yli 400 prosenttia. Koska Bitcoinin arvo ei perustu mihinkään järjelliseen, se voi jatkaa nousua äärettömän korkealle, esimerkiksi miljardiin dollariin. Niinpä nykyinen 40.000 dollarin kurssi on oikeastaan todella halpa, jos miettii miten paljon nousuvaraa on vielä ylöspäin. Suurin osa maailman ihmisistä ei edelleenkään omista bitcoineja, joten kysyntää riittää vuosiksi eteenpäin. Myös instituutiot ja yritykset ovat vähitellen heräämässä bitcoinin mahdollisuuksiin, mikä tarkoittaa valtavaa ostopainetta. 

Pump&dump osakkeilla

Sosiaalisen median vaikuttajana voit tehdä helposti rahaa pörssissä. Kun osakemaailman someinfluensseri mainitsee potentiaalisen pienyhtiön osakkeen nimeltä, seuraajat ja treidaajat ryntäävät ostamaan ja kurssi nousee. Tässä vaiheessa influensseri myy omat osakkeensa mukavalla voitolla. Menettelyn nimi on englanniksi pump&dump ja sitä on harrastettu pörssissä iät ajat. Touhu on periaatteessa laitonta, mutta ei hätää, Suomessa markkinoita valvova Finanssivalvonta ei välitä somessa tapahtuvasta pumppauksesta tuon taivaallista. 

Jos et vielä ole someinfluensseri, tässä pikaohjeet, miten sinusta tulee sellainen ja miten sillä tehdään rahaa:

1. Keskustele aktiivisesti kaikilla sijoitusfoorumeilla, jotta saat tunnettavuutta. Varsinkin Inderesin keskustelupalsta ja Discord ovat hyviä tulevaa pumppausta ajatellen. 
2. Postaa treidauskeskusteluihin ja Twitteriin joka päivä kuva salkkusi tuotosta. Noin parin prosentin päivätuotto on vielä uskottava. Jos et ole oikeasti tehnyt voittoja, luo kuva Photoshopissa. Voit myös keksiä jälkikäteen, mitä voitollisia kauppoja olet päivän aikana tehnyt. 
3. Kun ihmiset näkevät, että teet paljon rahaa, saat lisää seuraajia ja vaikutusvaltaa. 
4. Lopulta on rahastuksen aika. Valitse sopiva osake pumppauksen kohteeksi. Yhtiön tulisi olla lähes tuntematon, mielellään tappiollinen, mutta teoriassa omata suuri kasvupotentiaali. Lisäksi osakkeen päivävaihdon pitää olla lähes olematon. 
5. Tankkaa salkku täyteen osaketta. Avaa Inderesin keskustelupalstalle uusi ketju yhtiöstä, kerro Twitterissä, Discordissa ja muissa somekanavissa, että olet löytänyt uuden tenbaggerin. Jos olet todellinen somevaikuttaja, saat aikaiseksi valtavan ostovyöryn ja voit myydä osakkeesi voitolla. 

Pikavoitot ipoista

Osallistu jokaiseen pörssilistautumiseen. Ei ole väliä, mitä yhtiö tekee tai mikä on valuaatio, sillä jäät voitolle kuitenkin. Suosituissa ipoissa osakkeita on tarjolla niukasti, joten kannattaa tehdä mahdollisimman suuri ennakkomerkintä. Sata tuhatta euroa on hyvä minimipanos mihin tahansa antiin. Ei haittaa, vaikka sinulla ei olisi sellaista rahamäärää. Voit käyttää lainarahaa, sillä mahdollisuus tehdä tappiota on olematon. 

USA:ssa on jopa pörssilistattu rahasto ipoja varten. Renaissance IPO -etf tuotti viime vuonna mukavat 107 %, joten miksei sama meno jatkuisi myös vuonna 2021.

Vuosi 2020 tarjosi huikeita tuottoja, mutta minulle jäi vain murusia

Historiallinen vuosi, jota muistellaan vielä vuosikymmenten päästä. 2020 koronapandemia sekoitti maailman ja tietysti samalla pörssin. Maaliskuussa koettiin kautta aikain nopein pörssiromahdus, jota seurasi ennätyksellisen nopea toipuminen. Markkinat eivät kuitenkaan kohdelleet kaikkia yhtiöitä samalla tavalla. Kasvuyhtiöiden kurssit lähtivät rakettimaiseen nousuun, joissain tapauksissa fundamenteista riippumatta, kun taas monet perinteiset teollisuuden ja finanssialan osakkeet sekä tietysti matkailualan yhtiöt jäivät jumiin koronakuoppaan.

Oman osakesalkun tuotto oli viime vuonna 7,3 prosenttia eli 8131 euroa. Suhteellisesti ja absoluuttisesti tuotto on keskinkertainen. Nordean, Nordnetin ja Dansken salkkujen kokonaissaldo 31.12.2020 oli 198.977 euroa. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 111.986 euroa. Salkun paisuminen vuodessa lähes 90 tuhannella eurolla johtuu suurelta osin pääoman lisäämisestä. 

Tärkeimpiä vertailuindeksejä seuraavat rahastot tuottivat euromääräisesti seuraavasti:

+34 %    Nasdaq 100 (iShares NASDAQ 100 UCITS ETF, SXRV)
+13 %    OMXH25GI          (Nordnet Indeksirahasto Suomi)
+7 %       S&P500                (iShares Core S&P500 ETF, SXR8)
+7 % MSCI Emerging Markets (iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF, IS3N)
+5 % MSCI World (iShares Core MSCI World UCITS ETF, EUNL) 
-3 %        Euro Stoxx 50        (Xtrackers Euro STOXX 50 UCITS ETF 1C, DXET)

+7 % Rahamiäs 

Huomattavaa on suurten indeksien heikko tuotto. Omassa valuutassa jenkki-indeksit ovat tuottaneet hyvin, mutta eurosijoittajalle tuotto on ollut kehnompi dollarin heikkenemisen takia. Helsingin pörssi pärjäsi viime vuonna erinomaisesti moneen muuhun Euroopan pörssiin verrattuna. Esimerkiksi Norjan, Iso-Britannian ja Venäjän indeksit jäivät miinukselle ja Saksakin vain hädin tuskin nollan yläpuolelle. Koko euroalueen suurimpia yhtiöitä sisältävä Euro Stoxx 50 -indeksi jäi pakkaselle. 

Oma suoritus oli indekseihin verrattuna kohtuullinen, varsinkin kun se tuli matalalla osakepainolla. Vuoden aikana salkusta vain 30-55 % oli sijoitettuna osakkeisiin ja loppu oli käteistä. Tuottoprosentti on laskettu koko salkulle, joten sijoitetun pääoman tuotto lienee ollut luokkaa 10-20%.

Silti olo sijoitusten suhteen on pettynyt. Vuonna 2020 oli tarjolla huimia tuottomahdollisuuksia, enkä tarttunut niistä mihinkään. En osannut kuvitella millaiseen euforiaan pörssi voi kiihtyä samalla kun reaalitalous yskii. Osa sijoittajista tuntuu olevan valmis maksamaan mitä tahansa muodikkaiden yhtiöiden osakkeista. Ymmärrän, että keskuspankkien rahan printtaaminen ja korkojen lasku tukevat taloutta ja osakkeita, mutta silti meno markkinoilla hirvittää. 

Ennen kuin ruoditaan kulunutta vuotta yksityiskohtaisemmin, muistellaanpa mitä lupasin tammikuussa 2020: 

• "Jatkan kuukausittaisia indeksisijoituksia, olipa markkina menossa mihin suuntaan tahansa."
• "Osakepoimintaa ja lyhyen aikavälin kaupankäyntiä voi harrastaa, kunhan perehdyn kohteisiin huolellisesti ja riski/tuotto-suhde on houkutteleva."
• "Inflaatio on hyvin alhainen, joten rahojen sijoittamisella ei ole kiire. Pitkästä noususta huolimatta joka vuosi on tarjoutunut hyviä ostopaikkoja ja erikoistilanteita. Näin käynee myös vuonna 2020. Pitää vaan odottaa rauhassa."

Pidinkö lupaukseni? Tavallaan kyllä. Kasvatin indeksisijoituksia markkinatilanteesta riippumatta. Osakepoiminta ja pienimuotoinen swing-treidaus oli kokonaisuutena voitollista. Katselin rauhassa markkinoiden vuoristorataa, enkä hötkyillyt käteiskassan kanssa. 

Jos kerran pidin sijoitussuunnitelmasta kiinni, miksi olen pettynyt? Koska sijoitussuunnitelma ei sopinut ollenkaan vallitsevaan markkinatilanteeseen. Maaliskuun romahduksessa olisi pitänyt lyödä kaikki rahat osakkeisiin - etenkin kroonisesti kalliisiin kasvuosakkeisiin. Eikä todellakaan myydä mitään pois koko vuonna. Varovaisuus oli viime vuonna surkea sijoitusstrategia.

Jälkiviisastelu on monen mielestä turhaa, mutta silti aion harrastaa sitä hieman. Vuoden vaihtuessa on hyvä hetki analysoida omaa toimintaa ja käydä läpi virheet sekä onnistumiset. Väännän ensin puukkoa haavassa ja listaan vuoden pahimmat mokat:

1. Talenomin osakkeiden myynti
   
   Myin tammikuussa Talenomit, koska arvostus ylitti ymmärrykseni ja pörssi tuntui muutenkin olevan liian euforisessa tilassa. Lopputulos: Talenom nousi sen jälkeen 100% eli menetin noin 9000 euron tuotot.
   
   
2. Liian suuri käteispaino
   
   Pörssissä suunta on ollut kohta kymmenen vuotta sama: ylöspäin. Käteiskassan päällä istuminen on tullut todella kalliiksi. Jos olisin vuodesta toiseen laittanut kaikki ylimääräiset käteiset mihin tahansa suureen indeksirahastoon, olisin nyt vähintään kymmeniä tuhansia euroja varakkaampi. 
   
   
3. Koronakuopassa sekoilu
   
   Maaliskuussa kurssien ollessa alimmillaan tein kaksi kallista virhettä: myin Nohot ja jäin odottelemaan kurssien laskua vielä alemmaksi. Realisoin noin 2700 euron tappiot, enkä uskaltanut ostaa kuin hieman normaalia suuremman erän indeksirahastoja. Jäin voittajien kyydistä. 

Jotta kirjoitus ei menisi pelkästään synkistelyksi, listataan myös onnistumisia:

Salkun tähdet vuonna 2020:

1. Intervacc   +192%
2. Qt Group   +144%
3. Revenio     +92%

Valitettavasti näitä supernousijoita oli liian pienellä painolla salkussa, jotta se olisi näkynyt kunnolla kokonaistuotossa.  

Suurimmat realisoidut myyntivoitot:

1. Talenom,   luovutusvoitto 6673 euroa, +295 %
2. Hoivatilat,  luovutusvoitto 4845 euroa, +248 %
3. Match Group, luovutusvoitto 1219 euroa, +309 % 

Suurimmat realisoidut tappiot:

1. Noho Partners, luovutustappio 2698 euroa, -59 %
2. Nokian Tyres,  luovutustappio 72 euroa, -5 %
3. Norwegian Finans Holding, luovutustappio 55 euroa, -3 %

Salkun parhaat osingonmaksajat(brutto):

1. Sampo, 555 euroa
2. AstraZeneca, 120 euroa
3. Citycon, 100 euroa

Osinkovuosi oli surkein pitkään aikaan. Yhteensä osinkoja tuli vuoden aikana 1313 euroa. Se on melkein puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna (2239 euroa).

Entäpä tuleva vuosi? Toistanko samat virheet uudelleen vai teenkö muutoksia sijoitussuunnitelmaan?

Tilanne on ristiriitainen. Kasvuyhtiöiden korkeat kertoimet epäilyttävät ja halvat arvo-osakkeet eivät näytä tuottavan mitään. Toisaalta kun korot on painettu nollaan pitkälle tulevaisuuteen, osakkeiden arvot voivat olla teoriassa äärettömän korkeita. Nousun jatkumiselle ei ole estettä, jos sijoittajien usko kasvuosakkeisiin pysyy vahvana. Eri omaisuusluokista vain osakkeet ja kiinteistöt tarjoavat positiivista reaalituottoa. Niinpä maailman sijoitusvarallisuus ja keskuspankkien printtaama raha hakeutuu osakkeisiin ja pysyy siellä niin kauan kuin tilanteeseen tulee selvä muutos. 

Osakekuplan paisuessa tekisi mieli jatkaa varovaisella linjalla. Mutta kuten olen saanut kantapään kautta oppia, varovaisuus on ollut virhe osakemarkkinoilla jo kymmenen vuoden ajan. Todennäköisesti lähden vuoteen 2021 samalla kompromissilinjalla kuin aiempiin vuosiin. Kasvatan säännöllisesti indeksisijoituksia, teen harkittuja osakepoimintoja ja pidän sijoitusasteen maltillisena. Korkeimmat tuotot jäävät saamatta, mutta olen kuitenkin juhlissa mukana. Omaisuutta on kertynyt sen verran, että pääoman suojeleminen on tärkeämpää kuin yltiöpäinen riskinotto. 

Hyvää alkanutta vuotta 2021 ja onnea sijoituksiin kaikille blogin lukijoille!