Sunday, August 12, 2018

Olenko moraaliton ihminen, kun sijoitan pikavippibisnekseen?

Tänään sekä Helsingin Sanomat että Aamulehti julkaisivat laajat jutut suomalaisesta pikavippibisneksestä. Hesarin jutussa haastateltiin ylivelkaantuneita, jotka ovat ajautuneet pikavippikierteeseen ja ulosottoon. Aamulehden jutussa selvitettiin pikavippiyhtiöiden taloustietoja. Yhdessä jutut antoivat kuvan toimialasta, joka tekee huimia tuottoja vähäosaisten ja elämänhallintaongelmista kärsivien kustannuksella.

Minullakin on salkussa yhden pikalainayrityksen osakkeita. Bank Norwegianin emoyhtiö Norwegian Finans Holding tekee mukavaa tulosta omistajilleen ja osakkeet ovat tuottaneet parin vuoden aikana 40 %. Osinkojakin pitäisi kohta tulla. Lisäksi olen pistänyt norjalaispankin talletustilille yli 80 000 euroa korkoa kasvamaan. Olenko siis moraaliton ja ahne nilviäinen, kun olen mukana hyötymässä muiden ihmisten hädästä?

Mielestäni en. Minulla ei ole moraalisia ongelmia sijoittaa pikavippiyrityksiin.

Julkisessa keskustelussa pikavippibisneksen moraalittomuutta perustellaan usein kahdella argumentilla:
1. Yhtiöt perivät liian suuria korkoja
2. Yhtiöt tekevät rahaa käyttäen hyväksi ihmisten ymmärtämättömyyttä tai hätää

Nämä argumentit ovat ehkä nopeasti ajateltuna järkeenkäypiä, mutta eivät tarkemmin katsottuna kestäviä. Käydään ne läpi erikseen.

-Yhtiöt perivät liian suuria korkoja

Aamulehden selvityksen mukaan pikavippiyritykset ovat erittäin kannattavia. Suomessa toimivien pikavippiyritysten nettotulokset olivat helposti 40% liikevaihdosta. Vastaavia kannattavuuslukuja voi löytää lähinnä it-alan parhaista ohjelmistoyhtiöistä. Bisnesmalli on itse asiassa samantyyppinen. Kun alkuinvestoinnit on tehty, tuotetta voi monistaa lähes loputtomasti ja liikevaihto skaalautuu ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Markkinatalous perustuu siihen, että tavaroita ja palveluita myydään niiden tuotantokustannuksia korkeammalla hinnalla. Vapailla markkinoilla hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan kohdatessa toisensa. Raha on hyödyke siinä missä maitopurkki, auto tai parturikäynti. Jos joku keksisi parturikonseptin, jossa puolen tunnin hiustenleikkaus maksaisi tuhat euroa ja silti ovella olisi asiakkaita jonoksi asti, yrittäjää varmasti onniteltaisiin hienosta bisnesideasta. Pikavippiyrityksiä kuitenkin haukutaan, vaikka heillä on erinomaisesti kannattava bisnes, joka vastaa olemassa olevaan kysyntään. Ja kysyntä on valtava. Hesarin arvion mukaan pikaluottokanta on Suomessa satoja miljoonia euroja, ehkä jopa yli miljardi. Suurin osa pikalainojen ottajista maksaa velat normaalisti takaisin, eikä se aiheuta heille ongelmia.

-Yhtiöt tekevät rahaa käyttäen hyväksi ihmisten ymmärtämättömyyttä / hätää 

Osittain totta. Osa pikavippien ottajista ei tajua, miten paljon korot ja erilaiset kulut kasvattavat takaisinmaksettavaa summaa. Osa tajuaa, mutta ei välitä. Elämänhallinta on niin pahasti kateissa, että tulevaisuudessa odottavat ongelmat lakaistaan maton alle, jotta voidaan tyydyttää välitön rahanhimo. Juuri nämä ihmiset todennäköisesti jättävät lainat maksamatta, minkä takia myös vastuulliset asiakkaat joutuvat maksamaan korkeita korkoja.

Jotkut ottavat pikavippejä äkilliseen ja yllättävään rahantarpeeseen, kun hätä on suuri eikä muualta saa lainaa. Onko taloudellinen hyötyminen toisen ihmisen hädästä moraalitonta? Jos on, silloin yhteiskunta on täynnä moraalittomia toimijoita. Esimerkiksi Helsingin pörssistä löytyvät Orion, Terveystalo ja Pihlajalinna tekevät bisnestä ihmisten sairauksilla ja hädällä. Altia ja Olvi hyötyvät alkoholistien hädästä. CapMan (ja Sampo omistajana) rahastaa Forenomin kautta turvapaikanhakijoiden hädällä. Asiakastieto myy luottotietoja eli sekin hyötyy ylivelkaantuneista.

Kun tarkastelua laajennetaan pörssin ulkopuolle, löytyy lukemattomia eri alojen yrityksiä, jotka tekevät rahaa muiden ihmisten hädällä. Jos joudun auto-onnettomuuteen, hyötyjinä voivat olla esimerkiksi ambulanssifirma, hinausfirma, autokorjaamo, asianajotoimisto, lääkärikeskus ja fysioterapeutti. Kaikki haluavat rahaa auttamisesta, mutta tuskin kukaan ajattelee näiden yritysten toimintaa moraalittomana.

Entä ihmiselle itselleen haitalliset kulutuspäätökset eli suoraan sanottuna tyhmyys? Onko järkevää vaatia, että yrityksen pitää olla vastuussa aikuisten ihmisten ostopäätöksistä? Jos aiheutan itselleni vakavia ongelmia kuluttamalla liikaa kaljaa ja tupakkaa, ei tulisi mieleenkään syyttää siitä S-marketin myyjää, Sinebrychoffia tai Philip Morrisia. Jos syön epäterveellisesti ja saan sydäninfarktin tai diabeteksen, onko vika HKScanissa, Fazerissa tai Keskossa? Samalla logiikalla: jos otan maksukykyyni nähden liikaa velkaa, onko syy minussa vai velan myöntäjässä?

Suomessa on tapana sysätä yksilön vastuu käyttäytymisestään yhteiskunnalle. Pikavippikeskustelussa tämä näkyy selvästi. Kun osa kansalaisista tuhoaa omilla toimillaan luottotietonsa, vika on tälläkin kertaa jossain muualla kuin peilissä.

Korkokatto ja muu lainsäädäntö voi hillitä räikeimpiä ylilyöntejä, mutta se ei poista perusongelmaa eli ihmisten vastuutonta käytöstä. Lainaamista ja koron perimistä on mahdoton estää, ellei haluta kieltää kaikkea pankkitoimintaa. On oikeudenmukaista, että työttömän nostamassa vakuudettomassa kulutusluotossa on korkeampi korko kuin hyvätuloisen ottamassa asuntolainassa. Korko on riskin hinta ja pikavipeissä riskit ovat suuret.

Yksi ratkaisu ylivelkaantumisen kitkemiseksi olisi aloittaa taloustaidon opetus heti peruskoulussa. Kun jokaiselle lapselle taotaan päähän korkomatematiikkaa ja säästämisen tärkeyttä, kukaan ei aikuisena voi sanoa, ettei tiennyt mihin ongelmiin pikavipit voivat johtaa. Suomalaisten talousosaaminen on yleisesti niin heikkoa, että koulun penkille joutaisivat vanhemmatkin. Mitä suurempi osa kansasta ymmärtää säästämisen ja sijoittamisen logiikan, sitä varmemmin pikavippiyhtiöt katoavat ajan myötä tarpeettomina.

Siihen asti sijoitan myös pikavippibisnekseen enkä häpeä sitä yhtään.

Thursday, August 9, 2018

Martelan Q2 oli surkea - miksi pidän luuseriosaketta salkussa?

Martela julkaisi puolivuosikatsauksensa 8.8. Tulos oli taas pettymys, vaikka rima oli valmiiksi matalalla. Alkuvuoden liikevaihto oli siedettävä, mutta käyttökate, liiketulos ja osakekohtainen tulos olivat tappiolla. Osake on laskenut vuoden alusta 35 prosenttia ja viime vuoden huipuista karmeat 65 prosenttia.

Martelan viime vuosi oli katastrofaalinen epäonnistuneen erp-projektin seurauksena. Pidin silloin ongelmia väliaikaisina, mutta nyt näyttää siltä, että paluu normaaliin ei sujukaan nopeasti ja helposti. Tietojärjestelmäongelmat on ilmeisesti saatu ratkaistua, mutta osarissa Martelan johto kertoikin jo uusista "haasteista". Tällä kertaa selitys huonolle suoritukselle oli kiristynyt kilpailutilanne. Se painaa katteita niin paljon, että 50 miljoonan myynnistä ei jäänyt H1:llä euroakaan omistajille. Kuulostaa pahalta. Milloin Martela aikoo tehdä tulosta, jos ei nousukauden huipulla?

Martelan sijoittajaviestintä ansaitsee myös haukut. Vielä 2016 toimitusjohtaja Matti Rantaniemi kierteli sijoitusilloissa ja -messuilla hehkuttamassa workplace-as-a-service -konseptia ja sitä kuinka hyvä sijoituskohde Martela on. Kun ongelmat alkoivat, yhtiö lopetti kaiken oma-aloitteisen viestinnän sijoittajia kohtaan. Pörssitiedotteet ja raportit sisältävät vain minimimäärän tietoa, josta on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa yhtiön tilanteesta. Edes analyysisopimuksen tehnyt Inderes ei ole saanut toimitusjohtaja Rantaniemeä kameran eteen haastatteluun.

Jälkiviisasti voi todeta, että Martelan osakkeet olisi pitänyt myydä heti ensimmäisen tulosvaroituksen jälkeen. Silloin olisi jäänyt vielä reipas voitto kotiin. Vahinko on kuitenkin tapahtunut ja Martelan turskanhajuinen osakepotti löyhkää yhä salkussa.

Miksi en myy (vielä)?

  • Martelan osake on poljettu todella edulliseksi (nyt 4,83 euroa). Kassassa on rahaa 9,3 miljoonaa, mikä tarkoittaa 2,2e / osake. Oma pääoma on 4,55e / osake. Markkina ei siis anna Martelan liiketoiminnalle juuri mitään arvoa. Gearing on vain 16%, joten velkoihin yrityksen ei pitäisi kaatua.
  • Martelan tulos kertyy kausivaihtelusta johtuen loppuvuodesta. Jopa kriisivuonna 2017 kolmannen kvartaalin operatiivinen tulos oli 1,7 Meur, mikä kuittasi alkuvuoden tappiot. Yhtiön antama ohjeistus (2018: liikevaihto yli 110 M, liikevoitto yli 0,3 M) on edelleen voimassa.
  • Nähdäkseni osakkeen laskuvara on pieni, koska muuten yhtiön omaisuus alkaa olla arvokkaampi kuin sen osakekanta. Pienikin parannus kannattavuudessa nostaisi tuloksen selvästi voitolliseksi, mikä taas nostaisi osaketta helposti kymmeniä prosentteja. Koska Q3-Q4 on Martelalla perinteisesti ollut tuloksenteon aikaa, olisi hullua myydä osakkeet nyt pois.

Aion sietää turskanhajua vielä kolme kuukautta. Seuraavassa liiketoimintakatsauksessa Martelan on pakko esitellä ainakin 1,5 - 2 Meur positiivinen liiketulos, jotta sen ei tarvitse taas antaa negatiivista tulosvaroitusta.

Thursday, August 2, 2018

Talenomilta erinomainen Q2

Tilitoimistoketju Talenom julkaisi tänään erittäin hyvän puolivuotiskatsauksen. Liikevaihdon tasainen kasvu ei ollut yllätys, mutta parasta raportissa oli huima kehitys kannattavuudessa. Yhtiön ensimmäisen puolen vuoden liikevoitto on jo 5,2 Meur, kun koko vuodelle on aiemmin ohjeistettu 6,3 – 7,0 miljoonaa euroa. Vaikka loppuvuosi on kausiluontoisesti hiljaisempi, Talenomin pitäisi nykyisellä liikevaihto- ja kannattavuustasolla helposti ylittää ohjeistushaarukka. Toimitusjohtaja Jussi Paaso kertoi kuitenkin Inderesin haastattelussa, että kasvuinvestoinnit loppuvuonna aiheuttavat kuluja, joiden takia liikevoittoennustetta ei ole tarpeen nostaa.

Talenom on kasvattanut tulostaan huimaa vauhtia. Alkuvuoden aikana osakekohtaista tulosta on kertynyt 0,58 euroa, mikä on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä (2017 eps 0,50e). Hyvä tulos palkittiin pörssissä reippaalla kurssinousulla (tätä kirjoittaessa 7%). Pidän osakkeen tämän hetkistä noin 16 euron hintaa neutraalina, kun huomioidaan kasvun jatkuminen sekä liiketoiminnan skaalautuvuus ja defensiivisyys. Talenomin osakkeita on ilo omistaa.

Saturday, July 28, 2018

Ajatuksia helteisen tuloskauden keskeltä (Nordea, Intrum, Facebook)

Kesä ja tuloskausi jatkuu kuumana. Omista salkkuyhtiöistä vajaa puolet on jo julkaissut Q2-tuloksensa. Erityisen suurella mielenkiinnolla odotin Nordean ja Intrumin tuloksia, koska molemmat ovat lasketelleet pörssissä koko alkuvuoden. Facebookin romahdus taas tuli aivan puskista. Tuloksen jälkeinen kurssireaktio -19% lienee yksi historian suurimmista (ellei suurin?) large cap -yhtiön päiväpudotuksista USA:ssa.

Nordean tuloskuntoa pohdiskelin jo keväällä. Ajattelin, että jos operatiivinen tulos ei käänny kasvuun, saatan heivata Nordeat pois salkustani. 19.7. julkaistu tulos oli mielestäni edelleen lievästi pettymys, mutta markkina otti sen vastaan positiivisesti. Raportoitu tulos oli erinomainen 0,27 euroa/osake, mutta se johtui kertaluonteisista eristä eli pääosin Nordea Liv & Pension Denmarkin myynnistä. Varsinainen operatiivinen tulos, joka muodostuu korkokatteesta ja palkkiotuotoista, jäi samalle tasolle kuin Q1:llä (Q2: 0,18e vs. Q1: 0,18e/osake). Hyvää raportissa oli kulujen pieneneminen. Nordea on keskellä suurta muutosta ja tekee silti kohtuullista tulosta vaikeassa korkoympäristössä, mutta kasvua saadaan vielä odottaa. Korot euroalueella ja Ruotsissa pysyvät nollan tuntumassa lähivuodet, mikä tekee korkokatteella rahastamisen vaikeaksi. Tätä kirjoittaessa Nordean kurssi on noussut 9,1:een euroon. Harkitsen edelleen myyntinapin painamista, vaikka toisaalta muhkea osinko keväällä houkuttelee pitämään osakkeet.

Intrum on ollut shorttareiden lempikohde Tukholman pörssissä ja kurssi on tippunut parikymmentä prosenttia alkuvuodesta. Q1-tuloksen perusteella siihen oli syytäkin. Sen sijaan Q2 ylitti kaikki odotukset ja tulos nousi uudelle tasolle. Q1:een verrattuna liikevaihto kasvoi 16%, kertaeristä oikaistu käyttökate nousi 50%, liikevoitto 40% sekä nettotulos lähes kaksinkertaistui. Kurssireaktio oli +14%, mutta seuraavana päivänä Danske antoi myy-suosituksen ja taas tiputtiin alaspäin. Ja sitten Kepler antoi osta-suosituksen ja noustiin jälleen ylöspäin. Kurssi on nyt 233 SEK. Intrumin johto on toistaiseksi pitänyt lupauksensa ja vahva Q2 antoi uskoa positiivisen kehityksen jatkumiseen. Pidän Intrumit salkussa, koska näen arvostuksen houkuttelevana nykyisellä tuloskunnolla ja kasvuennusteilla.

Facebookin Q2-tulos oli melko hyvin linjassa analyytikkojen odotuksiin nähden, mutta varsinainen shokki oli varoitus kasvun hidastumisesta. Facebookin käyttäjämäärä ei kasvanut enää USA:ssa ja Euroopassa se kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun GDPR:n ansiosta. Ei liene uutinen kenelläkään somessa aikaansa viettävälle, että Facebookin käyttö on vähentynyt. Markkina kuitenkin järkyttyi tiedosta. Nuoriso on siirtynyt lähes kokonaan Instagramiin, Whatsappiin ja Snapchatiin, kun taas Facebook on jäänyt keski-ikäisten areenaksi. Paniikkiin ei silti ole aihetta, sillä onneksi Facebook omistaa Instagramin ja Whatsappin. Sekä nuoret että vanhat pysyvät edelleen Facebook-konsernin sovelluksissa. Yhtiön palveluja käyttää päivittäin lähes 2,5 mrd ihmistä eli joka kolmas ihminen maailmassa. Se on uskomaton määrä ja mahdollisuus, jonka arvoa ei kannata vähätellä. Facebookin osakkeet jäävät toistaiseksi salkkuun. Eiköhän tästäkin järkytyksestä aikanaan toivuta ja kurssi lähtee kipuamaan kohti koillista.

Toistaiseksi tuloskausi on mennyt omalla kohdalla hyvin. Heinäkuun alusta osakesalkun markkina-arvo on noussut yli 2000 euroa. Vähintään yhtä mukavaa on ollut Suomen päälle jämähtänyt lämpöaalto jopa +30 asteen helteineen.

Saturday, July 14, 2018

Citycon oli hetken salkkuni suurin turskaläjä ja oli helpotus päästä siitä eroon

Vasta viikko sitten kehuin itseäni, kuinka muka ymmärrän markkinoita ja yhtiöitä enkä tunteile tehdessäni sijoituspäätöksiä. Se oli puppua. Viime päivät Cityconin kyydissä opettivat, että en ymmärrä mistään mitään ja tunteet ovat vahvasti pelissä mukana.

Toissapäivänä eli torstaina 12.7. Citycon julkaisi q2-osavuosikatsauksensa. Katsoin aamulla raportin läpi, vertasin sitä edellisen kvartaalin numeroihin ja totesin, että ihan ok tulos. Operatiivinen tulos oli samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä ja vuokrausasteet tyydyttävät. Käyvän arvon muutokset olivat lievästi negatiivisia ja valuuttakurssit epäedullisia, mutta nämä yleensä heiluvat pitkällä aikavälillä vuorotellen molempiin suuntiin. Ohjeistushaarukan yläreunaa laskettiin 0,175:stä eurosta/osake 0,170:een, mutta en pitänyt sitä merkittävänä, koska yli 0,17 tulos oli joka tapauksessa utopistinen q1:n perusteella. Kokonaisuutena q2-tuloksessa ei mielestäni ollut mitään sellaista, mitä ei olisi voinut odottaa jo aiemmin julki tulleiden tietojen perusteella.

Ennen kaupankäynnin alkua ajattelin, että kurssireaktio voisi olla -1 tai -2% luokkaa. Alussa näin olikin, mutta sitten lähdettiin kunnolla alaspäin. Koska ajattelin, että osake on nyt halpa, tein ensimmäisen lisäyksen 1,81 eurossa ja toisen 1,76:ssa. Ostojen johdosta Cityconista tuli salkkuni suurin sijoitus. Päivän päätteeksi kurssi oli valunut 1,73:een ja minulla oli käsissä 4000 Cityconin osaketta, jotka olivat tappiolla lähes 700 euroa.

Mietin koko illan, teinkö vuoden pahimman sijoitusmokan, kun tartuin kaksin käsin putoavaan puukkoon. Citycon on lasketellut pörssissä alamäkeä koko vuoden ja olen vain ostanut lisää.

Markkina näki torstaina Cityconin tilanteen paljon pahempana kuin minä. Citycon ei ole mitätön pienyhtiö, joka olisi analyytikkoseurannan ulkopuolella ja siksi väärin hinnoiteltu. Aloin pitää todennäköisempänä, että minä olen väärässä ja markkina oikeassa. Ainakin Nordea, OP ja Inderes kommentoivat negatiivisesti tulosta ja laskivat tavoitehintojaan tai suosituksiaan.

Citycon vaikuttaa numeroiden perusteella edulliselta. EPRA NAV on 2,68 ja EPRA NNNAV 2,38 euroa per osake. Taseperusteisesti osaketta saa 30% alennuksella kiinteistöjen velattomaan arvoon nähden. Operatiivinen p/e-luku tälle vuodelle on noin 11, mikä taas on neutraali taso nollakasvun huomioiden. Osinkotuotto on 7% ja osinko/pääomanpalautus on terveellä tasolla vuokrakassavirtaan nähden.

Alunperin ostin Cityconia, koska järkeilin että se olisi vakaa ja vähäriskinen sijoitus kiinteistöpuolelle. Cityconin perusbisnes on yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää, kiinteistöportfolio on hajautettu viiteen eri maahan eikä korkotason mahdollisen nousun pitäisi aiheuttaa ongelmia lainojen suhteen.

Toisaalta verkkokauppa on muuttanut kuluttajakäyttäytymistä rajusti ja sen pelätään autioittavan kauppakeskukset. Näin on jo osittain käynyt USA:ssa. Siksi Citycon on pyrkinyt muuntamaan kauppakeskuksiaan paikoiksi, jossa pääosassa ovat palvelut ja elämykset sekä isot ruokakaupat.

Selvästi negatiivinen asia lähivuosille (mitä en alunperin tajunnut) on se, että vanhojen kiinteistöjen divestoinnit vähentävät vuokratuottoja, mutta uusia tuottavia kohteita ei ole nopeasti tulossa tilalle. Tänä syksynä avattava Mölndal Galleria Göteborgissa tuo vähän helpotusta, mutta muut isot kehityshankkeet valmistuvat vasta 3-4 vuoden vuoden päästä. Näin ollen Cityconin operatiivinen tulos ei luultavasti kasva lähivuosina, joskaan ei välttämättä heikkenekään. Se edellyttää, että yleinen taloustilanne pysyy vakaana.

Herra markkinan mieli muuttui perjantaina 13.7. täysin, kun edellispäivän syöksy vaihtui lähes yhtä rajuun nousuun. Kurssi kiipesi lopulta 1,83:een. Koska olin jo epäonnistunut Cityconin ja markkinasentimentin arvioinnissa, ja positiiviset kurssiajurit ovat nähdäkseni lähitulevaisuudessa vähissä, päätin niellä tappiot, kun ne muuttuivat inhottavista siedettäviksi.

Myin kaikki Cityconit pois hintaan 1,80, mikä tarkoitti 360 euron luovutustappiota. Kun lasketaan mukaan alkuvuodesta saadut osingot ja tappion tuoma verohyöty, lopullinen hintalappu Citycon-seikkailulle oli vain 180 euroa turskaa. Se on pieni hinta verrattuna siihen, mihin yli 7000 euron position kanssa olisi voinut joutua.

Jälkiviisaasti ajateltuna tein useita virheitä Cityconin kanssa. Mokat ovat parhaita paikkoja oppia uutta, joten listaan tähän mikä meni vikaan:

  • Keväällä ensimmäistä ostoa tehdessäni en tutustunut yhtiöön huolellisesti. Ostin Cityconia luottaen siihen, että markkinat ovat hinnoitelleet kaikki hyvät ja huonot asiat kurssiin, ja minä vain nautin muhkeista kasvavista osingoista. Jos olisin esimerkiksi ottanut selville, miten paljon Cityconilla on divestoitavia jämäkiinteistöjä ja miten paljon kehityshankkeisiin syydetään rahaa, jotta kiinteistöt pysyvät edes jotenkuten kilpailukykyisinä, olisin ehkä tajunnut ettei tulos (eikä osinko) todennäköisesti kasva ennen vuotta 2021. 
  • Jokaisen pudotuksen jälkeen ostin lisää osakkeita, jotta saisin keskihintaa alemmaksi. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, jos on varma että markkina hinnoittelee yhtiön väärin. Virhe oli se, että en tuntenut Cityconia yhtiönä kovin hyvin ja ostin lähinnä siinä toivossa, että pääsisin nopeammin takaisin voitolle ja saisin sitä odotellessa enemmän osinkoja.
  • Viimeiset ostot tekivät positiosta liian suuren omaan riskinsietokykyyni nähden, mikä alkoi tuntua epämiellyttävältä. John Maynard Keynesin kuuluisan sijoitusviisauden mukaan "Markets can remain irrational longer than you can remain solvent". Keskihinnan alentaminen uusilla ostoilla voi olla tuhoisaa, jos kurssi vain laskee. Vaikka tällä kertaa selvisin säikähdyksellä, riskienhallinta petti ja se oli paha moka. 
  • Ostot ja myynti eivät olleet täysin järjellisiä tekoja vaan tunteet vaikuttivat tälläkin kertaa. Alussa ahneus suurista osingoista, lopussa pelko jättitappioista. 

Käytännössä kaikki edellä mainitut virheet olisi vältetty, jos olisin jaksanut tutustua yhtiöön perinpohjin ennen ostopäätöstä. Silloin myöhempiä päätöksiä ei olisi tarvinnut tehdä tunteella ja luuloihin tai virheelliseen ajatteluun perustavat päätökset olisivat jääneet tekemättä. Jos yleisesti tiedossa olevat asiat tulevat itselle myöhemmin yllätyksenä, kotiläksyt on tehty huonosti.

Alan kallistua sille kannalle, että isoihin yhtiöihin kannattaisi suosiolla sijoittaa indeksien kautta. Large cap -liigassa minkäänlaisen etulyöntiaseman saavuttaminen on piensijoittajalle käytännössä mahdotonta.

Sunday, July 8, 2018

Jälkiviisastelua vanhoista blogiteksteistä

Aloitin tämän blogin kirjoittamisen joulukuussa 2016. Blogilla on siis ikää nyt 1,5 vuotta. Se on sijoittamisessa lyhyt aika, mutta kaltaiselleni aloittelevalle sijoitusbloggaajalle pitkä aika. Koen, että olen tuossa ajassa kehittynyt sijoittajana todella paljon. Ymmärrän paremmin markkinoita, yhtiöitä ja riskienhallintaa. Panikointi, hätäily ja muu tunteisiin perustuva päätöksenteko on vähentynyt merkittävästi.

Lueskelin vanhoja kirjoituksiani ja päätin käydä systemaattisesti läpi, miten reilun vuoden takaiset ajatukset, ennustukset ja suunnitelmat ovat toteutuneet.

6.1.2017 kirjoitin miten Inderesin suositukset heiluttavat pienyhtiöiden kursseja. Kehuin Inderesiä hyvin onnistuneista osakepoiminnoista ja käytin esimerkkeinä Comptelia ja Martelaa. Kirjoituksen jälkeen Comptel osoittautui jättimenestykseksi (ostettiin pois pörssistä), Martela taas jättipettymykseksi (salkkuni rumimmat miinukset). Viimeisen vuoden tapahtumat ovat osoittaneet, että Inderesillä ei ollutkaan kristallipalloa, josta näkisi tulevaisuuteen muita paremmin. Ennusteet ja suositukset ovat menneet pahasti metsään Martelan lisäksi ainakin UPM:ssä, Metsä Boardissa, Constissa, Innofactorissa, Oriolassa, Pihlajalinnassa, Verkkokauppa.comissa ja GF Moneyssa.
Opetus: Analyytikot eivät osaa ennustaa tulevaisuutta paremmin kuin muutkaan. Perehdy yhtiöön itse - älä luota sokeasti ns. asiantuntijoihin.

21.1.2017 perustelin miksi ostin Kotipizzaa salkkuuni. Tässä tapauksessa näkemys oli täysin oikea ja yhtiön kehitys on ylittänyt odotukseni reippaasti. Tuotto tällä hetkellä 57 % plus osingot. Olisi pitänyt ostaa enemmän, kun yhtiö oli tilapäisesti alennuksessa.
Opetus: Kun laadukasta yhtiötä saa järkevällä hinnalla, kannattaa ostaa reippaasti eikä epäröidä.

28.1.2017 tuskailin, että on vaikeaa ostaa mitään kun arvostukset pörssissä ovat niin korkealla. Toisaalta käteisen kanssa istuminen on yhtä tyhmää. Ongelma ei ole poistunut mihinkään. Houkuttelevia ostopaikkoja tulee harvoin tarjolle ja nekin usein pienyhtiöissä, joilta puuttuu analyytikkoseuranta.
Opetus: Ole kärsivällinen, ostopaikkoja tulee varmasti. Ei pidä ostaa vain ostamisen ilosta.

18.2.2017 kerroin kuinka ostin ison kasan Norwegian Finans Holdingin osakkeita. Näkemys Bank Norwegianin emoyhtiön aliarvostuksesta osui oikeaan, mutta markkinahermoilun keskellä omat hermoni eivät kestäneet ja päädyin keventämään omistustani myöhemmin kesäkuussa. Eli aluksi toimin järkevästi ja sijoitin pitkällä tähtäimellä, mutta sitten lipesin suunnitelmasta ja annoin tunteille liikaa valtaa. Virhe. Kulutusluottoja tarjoavista pankeista Norski on ehkäpä vakain ja luotettavin.
Opetus: Pysy suunnitelmassa. Jos yhtiön näkymät eivät ole muuttuneet, älä anna markkinahermoilun vaikuttaa.

6.3.2017 pohdin onko osakemarkkinoilla kupla vai ei. Tilanne ei ole muuttunut vuodessa juuri mitenkään. Perustelut puolesta ja vastaan voisi kirjoittaa lähes sanasta sanaan uudelleen tänä päivänä. Ja talouslehdet suoltavat vuorotellen sensaatiohakuisia romahdusjuttuja ja vinkkejä osakkeista, joita juuri nyt kannattaa ostaa.
Opetus: Pitkästä nousumarkkinasta huolimatta kaikki osakkeet eivät ole kuplahinnoissa, vaikka jotkut yksittäiset osakkeet saattavat olla. Pelko ja ahneus ovat aina vuorotelleet sijoittajien keskuudessa. Mitä enemmän muut pelkäävät, sitä parempi ostopaikka on käsillä.

11.3.2017 päättelin, että Fingerprint Cards on putoava puukko, jota on syytä välttää. Kirjoitus hermostutti muutaman yhtiöön uskoneen piensijoittajan, mutta näin jälkiviisaasti voi todeta, että minä ja shorttarit olimme oikeassa. Fingerprint osoittautui täydelliseksi fiaskoksi. Kirjoitushetkellä kurssi oli 45 kruunua ja tänä päivänä ollaan lasketeltu jo alle 7 kruunuun.
Opetus: Jos yhtiön ympärillä leijuu epäilyttävä löyhkä, sisältö on lähes varmasti sitä itseään. Valehteleva tai tosiasioita kaunisteleva yritysjohto on vakava varoitussignaali.

24.3.2017 osallistuin Fondian antiin. Moninkertaisen ylimerkinnän jälkeen kurssi nousi ja otin pikavoitot (97 euroa) kotiin. En ole seurannut Fondiaa tarkemmin sen jälkeen. Saman tempun tein myöhemmin Remedyn kanssa.
Opetus: Listaumiset voivat tarjota helppoja pikavoittoja, jos osake on edullisesti hinnoiteltu ja kiinnostus suuri.

31.5.2017 analysoin Silmäaseman listautumista. Jätin annin väliin korkean velkaatumisasteen ja osingonmaksukyvyttömyyden takia. Nykyisellä ymmärryksellä en olisi ollut ihan niin tuomitseva, vaan olisin yrittänyt laskea tarkemmin yrityksen arvoa ja tuloskuntoa listautumisen jälkeen. En enää anna suurta painoarvoa yksittäisille tunnusluvuille, kuten tässä tapauksessa gearing ja osinkotuotto-%. Joskus huonoille numeroille on järkevä selitys ja silloin arvio yhtiön tulevaisuudesta on tärkeämpi. Silmäaseman tapauksessa johtopäätös tuskin olisi muuttunut, mutta olisi pitänyt tutkia listautumista tarkemmin. Osakkeen kehitys on ollut pörssissä heikkoa: antihinta oli 6,90 euroa ja kurssi on nyt 5,40 euroa.
Opetus: Tunnusluvut saattavat hämätä pahasti, jos yhtiön rahoitusrakenne muuttuu annissa. Listautumiset on syytä tutkia huolellisesti, sillä yhtiöt pääsääntoisesti pyritään viemään pörssiin pienellä alennuksella.

15.6.2017 kirjoitin Talenomista. Näkemys näyttää osuneen oikeaan ja kasvu on ollut odotusten mukaista. Sen myötä Talenomin kurssi on noussut ja osake on tuottanut 36 %.
Opetus: Tähän pätee sama kuin Kotipizzaan. Kun hyvää bisnestä saa järkevällä hinnalla, kannattaa ostaa.


Tätä koostetta kirjoittaessa yllätyin, miten hyvin omat ennustukset ovat vuoden aikana osuneet kohdalleen. Pahoja virhearviointeja ei tullut yhtään. Osakepoiminnat, joista olen kirjoittanut blogissa, ovat menestyneet erinomaisesti.

Sen sijaan ne ostot, jotka ovat salkussa turskalla, on ostettu enemmän fiilispohjalta ilman omaa huolellista analyysia. Tähän kastiin lukeutuvat tuoreet hankinnat Citycon ja Intrum. Varsinkin Intrumin olisin saattanut jättää kokonaan ostamatta, jos olisin viitsinyt laskea kaikki luvut läpi omassa excelissä. Yhtiö ei ole vieläkään kovin edullinen, mikäli tulos ei parane huomattavasti. Luotin liikaa analyytikkoihin ja tehokkaisiin markkinoihin. Se oli jälleen virhe.

Saturday, June 30, 2018

Salkun Q2: sadantuhannen euron maaginen raja lähestyy

Osakesalkku lähti varovaiseen nousuun muutaman kvartaalin masennuksen jälkeen. Nousua edellisen kvartaalin lopusta tuli 5,9 %. Vuoden alusta ollaan plussalla 6,8 %. Lisäsin salkkuun uutta pääomaa 7693 euroa. Arvonnousun, myyntivoittojen ja pääoman lisäyksen jälkeen osakesalkun markkina-arvo on nyt 96887 euroa (sisältäen arvo-osuustilillä olevan käteisen).

Q2:lla tein muutaman ison myynnin. Restamaxin myynnistä kirjoitin jo aiemmin. Toinen suuri kauppa oli Adobe Systemsin myynti Nordean salkusta. Vaikka Adobe on erittäin laadukas ja huippukannattava ohjelmistoyhtiö, osakkeen arvostus on SaaS-buumin myötä noussut niin älyttömäksi, etten enää ymmärrä sitä. Vanhan viisauden mukaan ei pidä sijoittaa sellaiseen, mitä ei ymmärrä.

Myyntihetkellä kesäkuun puolivälissä Adoben price-to-sales -kerroin oli 14 ja kuluvan vuoden ennustettu p/e-luku 50. Vaikka tulos tuplaantuisi, osake olisi silti kohtuullisen kallis. En usko, että maailmanlaajuisesti toimiva jättiyhtiö voi kasvaa loputtomasti kymmeniä prosentteja vuodessa. Ostin Adobea useassa erässä viime vuonna, jolloin keskihinnaksi tuli 144 usd. Myin osakkeet hintaan 255 usd, joten sain Adobesta alle vuodessa 71% tuoton valuuttakurssit huomioiden.

Restamaxin ja Adoben myynneistä vapautuneita rahoja olen sijoitellut muutamaan pienyhtiöön, joissa näen nousupotentiaalia.

Teollisuuden henkilöstövuokraaja ja alihankkija Enersense listautui pörssiin huhtikuussa. Antia ei merkitty täyteen ja yleinen mielipide yhtiötä kohtaan oli epäluuloinen Olkiluoto-projektin takia. Kurssi on lasketellut listautumishinnasta yli 10% alaspäin. Enersense käytännössä tipahti suoraan pörssin roskakoriin, vaikka bisnes on järkevää ja kannattavaa. Olen tutustunut huolellisesti Enersenseen ja oma näkemykseni on, että tässä tapauksessa tuoton ja riskin suhde on sijoittajalle houkutteleva. Yhtiö on nykyhinnallaan (5,19e) fundamenttipohjaisesti edullinen ja uskon, että kasvu jatkuu. Inderesin tavoitehinta osakkeelle on 6,70 euroa ja suositus osta.

Toinen uusi sijoitus on viime syksynä listautunut norjalainen it-konsultti Webstep. Yhtiö vaikuttaa laadukkaalta, mutta ei ole niin kallis kuin suomalaiset verrokkinsa Vincit ja Gofore. Katsotaan tuleeko tästä Norjan seikkailusta turskaa vai kruunuja.

Kokeilin myös veivausta SaaS-yhtiö Efectellä, mutta Inderesin hehkutus ei saanut kurssia nousemaan toivotulla tavalla. Koska yhtiö on vielä parin vuoden ajan tappiollinen ja markkinoilla ehtii tapahtua paljon ennen break-eveniä, luovuin Efectestä. Tästä vedonlyönnistä jäi kulujen jälkeen voittoa 28 euroa.

Lisäksi tankkasin Sampoa, Siiliä, Cityconia, UPM:ää, Titaniumia, Intrumia ja Nordeaa. Ostojen runsas määrä selittyy osittain Nordnetin 0,99e kampanjan hyödyntämisellä. Admicomin annista saadut osakkeet myin pois.

Osinkoja tuli kvartaalin aikana 1059 euroa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Bank Norwegianiin pistin taas ylimääräisen kymppitonnin korkoa kasvamaan.


Q2/2018
Ostot:

Citycon
Efecte
Enersense
Intrum
Nordea
Sampo
Siili
Titanium
UPM
Webstep


Myynnit:

Admicom
Adobe Systems
Efecte
Restamax


Osingot:
1059 e

Korkotulot:
355 e