Wednesday, July 24, 2019

Pikavoitot kotiin UPM:stä

Myin eilen 23.7. hurjan kurssinousun päätteeksi UPM:n osakkeet hintaan 25,10e. Omistus jäi lyhytaikaiseksi, sillä ostin osakkeet toukokuun lopussa, kun Helsingin pörssin metsäyhtiöt olivat kautta linjan alennusmyynnissä. Ostohinta oli 22,00 euroa eli tuottoa tuli välityspalkkioiden jälkeen 13%. Tämä ylitti tavoitteeni (vähintään 10%), joten päätin ottaa voitot kotiin.

Kirjoitin jo Metsä Board -oston yhteydessä, että syklisten firmojen kohdalla osta ja pidä -sijoittaminen ei välttämättä ole paras strategia. UPM on edelleen erinomainen ja laadukas yritys, mutta nopea kurssinousu yhdistettynä maailmantalouden heikkeneviin näkymiin on yhdistelmä, jolloin katson paremmaksi seurata yhtiötä sivusta. Palataan uudelleen ostolaidalle, kun seuraava markkinapaniikki iskee.

Saturday, June 29, 2019

Salkun Q2: Huonot firmat ulos, uudet nousijat sisään

Jos ensimmäinen kvartaali oli kaupankäynnin suhteen hiljainen, toisella kvartaalilla salkku muuttui osto- ja myyntiliikkeeksi. Myin pois pettymyksiä ja ostin tilalle mielestäni parempaa tavaraa. Lisäsin vanhoja omistuksia mm. Nordnetin euron välityspalkkiotarjouksen innoittamana.

Salkun markkina-arvo nousi kolmen kuukauden aikana 5,3 % eli 4991 euroa. Salkku on nyt kooltaan 100.152 euroa, sisältäen käteisen arvo-osuustilillä. Sadan tonnin raja meni rikki jo kolmannen kerran sijoitusharrastukseni aikana. Viime syksynä käytiin edellisen kerran kuusinumeroisissa lukemissa, mutta palattiin nopeasti viisinumeroiseen saldoon yleisen markkinahermoilun myötä.

Toisen kvartaalin paras peliliike oli Nordean osakkeiden myynti huhtikuussa hintaan 7,34e. Tämän ansiosta vältin noin 1200 euron miinukset. Tilalle ostin rajusti laskeneita Metsä Boardia, UPM:ää ja Nokian Renkaita, joilta toivon uutta nousua myyntiaallon jälkeen. Nordea on edelleen seurannassa ja odotan suurella mielenkiinnolla pankin Q2-raporttia. En kuitenkaan palaa omistajaksi ellei tulos lähde selkeään nousuun. Nykyisellä tuloskunnolla Nordean osake ei ole vieläkään halpa.

Tilitoimisto Aallon Groupin listautumisesta otin 130 euron pikavoiton, kun osake nousi avauksessa yli rajan, jonka laskin käyväksi arvoksi. Vincitin osakkeet myin tulosvaroituksen jälkeen. Nordean salkusta heitin pihalle Jd.comin laput omakustannehintaan, koska en suoraan sanottuna ymmärrä firman toiminnasta tai taloustilanteesta mitään, enkä Suomesta käsin saa Jd:stä pienintäkään informaatioetua. Jatkossa sijoitan Kiinaan rahastojen kautta.

Osinkoja tuli kvartaalin aikana ennätykselliset 1684 euroa. Ylivoimaisesti suurimmat maksajat olivat Nordea ja Sampo. Blue Finance eli Osinkotuottoa.fi maksoi täsmällisesti kuukausiosinkonsa, yhteensä 42 euroa. Korkotuloja sain Bank Norwegianista 97 euroa.


Q2/2019

Ostot:

Cibus Nordic Real Estate
Intrum
Metsä Board B
Nokian Tyres
Nordnet Superrahasto Suomi
Sampo
UPM-Kymmene
Vincit


Myynnit:

Aallon Group
Jd.com
Nordea
Vincit


Brutto-osingot:

1684 euroa


Korkotulot:

97 euroa


Sunday, June 23, 2019

Blogin suosituimmat tekstit 2016-2019

Rahamiäs-blogi on ehtinyt kahden ja puolen vuoden ikään. Sen kunniaksi ajattelin tehdä pienen katsauksen blogin tilastoihin.

Ensiksi on todettava, että olen kirjoittajana laiskistunut vuosien myötä. Alussa tekstejä tuli parhaimmillaan jopa viisi kuukaudessa. Tahti on pikkuhiljaa hyytynyt ja tänä vuonna olen saanut aikaiseksi keskimäärin vain kaksi kirjoitusta kuukaudessa. Olen tietoisesti vähentänyt pörssin seuraamista ja muuttanut sijoittamista passiivisempaan suuntaan, joten lienee ymmärrettävää, että myös sijoittamisesta kirjoittaminen on vähentynyt.

Julkaistuja tekstejä on kertynyt tämä postaus mukaanlukien 86 kappaletta. Blogin kuukausittainen kävijämäärä on vakiintunut 6000-9000 välille. Tiheämpi julkaisutahti nostaa selvästi käyntikertoja, samoin kirjoitusten aktiivinen jakaminen somessa.

Tässä top5-lista blogin suosituimmista teksteistä sen olemassaolon ajalta:

  1. Salkku -90% : Näin menetät rahasi pörssissä 
  2. Aloittava sijoittaja, älä tee samoja virheitä kuin minä
  3. Aallon Group - pitkästä aikaa houkutteleva listautuminen 
  4. Kilpailutin sähkösopimuksen 
  5. 2019: Sekoilujen aika on ohi, vaihdan rauhallisempaan sijoitustyyliin

Lisäksi haluan vielä onnitella itseäni ja mainita sijalle 6 nousseen:
Ovaron tase on ilmapallo, joka odottaa puhkeamistaan

Viime syksynä tekemäni havainnot Ovaron tasekuplasta osuivat pääosin oikeaan. Yhtiö on joutunut pakkomyymään asuntoja tasearvojaan alempaan hintaan, ydintoiminnan portfolion tuotto on paljastunut heikoksi sekä korjausvelka suureksi. Osake kävi pahimmillaan neljässä eurossa sen jälkeen, kun Inderes menetti uskonsa Ovaroon.

Mutta takaisin tilastoihin. Yleisesti ottaen suosittuja blogitekstejä yhdistää se, että ne ovat ajattomia. Silloin tekstit keräävät kävijöitä vuosien ajan, kun ihmiset etsivät esimerkiksi googlesta aiheeseen liittyvää tietoa. Listalla on kolme tällaista postausta, sijoilla 1, 2 ja 4. Kahdessa ensimmäisessä annan ohjeita aloittaville sijoittajille ja kolmas koskee sähkösopimuksen kilpailuttamista. Nämä tekstit keräävät tasaista kävijävirtaa viikosta toiseen.

Toinen tapa saada paljon lukijoita on kirjoittaa niin mielenkiintoinen (tai ärsyttävä) teksti, että se saa paljon somejakoja. Omalla aktiivisella some-mainostuksella voi saada jonkin verran lisää kävijöitä, mutta kun isompi joukko ihmisiä jakaa linkkiä, kävijämäärät kasvavat räjähdysmäisesti.

Sinänsä kävijämäärillä ei ole minulle suurta merkitystä, koska en mainosta blogissa. Kun raha ei ohjaa kirjoittamista, voin vapaasti kirjoittaa niistä aiheista, jotka minua kiinnostavat tai olla kokonaan kirjoittamatta. Myös näkökulman voi valita vapaasti eikä kritiikkiä tarvitse piilotella mainostajien takia.

Saturday, June 15, 2019

Vincitiltä tulosvaroitus, myin osakkeet

It-konsulttiyhtiö Vincit antoi perjantaina 14.6. negatiivisen tulosvaroituksen. Tiedotteen mukaan:

"Vertailukelpoinen liikevaihto kasvaa, mutta suhteellinen kannattavuus jää viime vuoden tasosta."

Aikaisempi ohjeistus kuului:

"Vertailukelpoinen liikevaihto kasvaa ja suhteellinen kannattavuus paranee vuonna 2019."

Selityksenä toimitusjohtaja Mikko Kuitunen tarjosi keväällä julkistetun uuden strategian toimeenpanon viivästymistä, joka on vaikuttanut ydinliiketoiminnan myyntiin ja laskutusasteeseen, sekä uusien tuotteiden odotettua suurempia tuotekehityspanostuksia.

Huolestuttavaa tulosvaroituksessa on mielestäni ajankohta. Mikäli kesäkuussa annetaan koko vuotta koskeva negari, se tarkoittaa, että kyse ei ole lyhytaikaisesta tai rahallisesti pienestä ongelmasta. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä, että Vincitin rönsyily erilaisiin palveluihin ja tuotteisiin on jossain määrin epäonnistunut. Yrityksen kasvaessa toiminta muuttuu aina kompleksisemmaksi eikä kokonaisuus näytä olevan enää johdon kontrollissa (ainakaan kulujen osalta).

Olen ollut Vincitin omistamisen suhteen hieman skeptinen, koska it-markkina on muuttunut konsulttiyhtiöille vaikeammaksi mm. osaajapulan vuoksi ja samalla osakkeen arvostus vaatisi tuloksen voimakasta kasvua. Tuoteliiketoiminnan skaalautumispotentiaalin takia olen kuitenkin pysytellyt kyydissä.

Kun nyt tiedotettiin, että kannattavuus heikkenee viime vuodesta, päivitin arvonmäärityslaskelmani vastaamaan hieman alle 9% liikevoittomarginaalia tälle vuodelle (melko optimistinen arvaus) sekä hidastuvaa tuloskasvua lähivuosille. Liikevaihtoennusteet pidin ennallaan. Näillä oletuksilla excel-taulukkoni väittää, että Vincitin osakkeen käypä arvo olisi 4 euron tuntumassa.

Kun tulosvaroituksen jälkeen osake treidasi viitosen yläpuolella, päätös oli helppo: myin osakkeet. (Itse asiassa salkkuun jäi vielä muutama irto-osake, kun myyntitoimeksianto ei mennyt kokonaisuudessaan läpi. Nämä laput jääkööt odottamaan Vincitin uutta nousua ja pääsylipuksi yhtiökokoukseen.) Realisoin Vincitistä 356 euron luovutustappion. Kevään osingot huomioiden tappiota tuli noin 300 euroa.

Thursday, May 16, 2019

Kävin ostoksilla: salkkuun Cibus, Metsä Board ja Nokian Renkaat

Taannoisen Nordean osakkeiden myynnin jälkeen salkkuni on pullistellut käteisestä. Kun kauppasotahermoilun takia kurssit ovat lasketelleet toukokuun alussa voimakkaasti, siirryin vaihteeksi ostolaidalle. Kohdistin ensimmäiset ostot kolmeen yhtiöön:

  • Cibus Nordic Real Estate (ostohinta 119 SEK)

    Cibus on Tukholmaan listattu kiinteistöyhtiö, joka omistaa suomalaisia ruokakauppakiinteistöjä. Suurimmat vuokralaiset ovat Kesko, Tokmanni ja S-ryhmä. Luin ennen ostopäätöstä Inderesin analyysin lisäksi Nordean ja SEBin analyysit enkä löytänyt niistä isompia vaaran merkkejä. Numeroiden perusteella yhtiön arvostus vaikuttaa neutraalilta. Vuokrakassavirrasta maksettava osinkotuotto lähentelee 8 prosenttia. Yhtiössä houkuttaa eniten sen kasvuhakuisuus ja samalla liiketoiminnan defensiivisyys. Toivottavasti tämä sijoitus onnistuu paremmin kuin viime vuoden sekoilut Cityconin ja Ovaron kanssa.

  • Metsä Board (ostohinta 4,55 eur)

    Palasin jälleen Metsä Boardin omistajaksi. Ensimmäisellä kierroksella ostin vuosina 2016-2017 osakkeita 5-6 eurolla ja myin ne viime syksyllä 7,45:lla. Olisi tietysti pitänyt myydä jo kesällä, kun hinta oli 10 eurossa, mutta hyvät muistot jäi tästäkin. Kaikkien suomalaisten metsäyhtiöiden bisnes on terveellä pohjalla ja ne ovat periaatteessa hyviä sijoituskohteita, mutta hurjien kurssiliikkeiden takia osta ja pidä -sijoittaminen ei houkuttele. Mieluummin yritän ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Tällä kertaa ainakin ostohinta on edullisempi kuin viimeksi. P/B 1,1:n ja 6% osinkotuoton luulisi antavan tukea osakkeelle, ettei kovin paljon alemmaksi enää mennä.

  • Nokian Renkaat (ostohinta 25,30 eur)

    Nokian Renkaita en ole omistanut aiemmin, koska olen pitänyt osaketta liian kalliina. Viime viikkojen alamäki tiputti hinnan minulle sopivalle tasolle ja tein ensimmäisen oston. Kuluva vuosi on todennäköisesti Nokian Renkaille aneeminen, mutta parin vuoden tähtäimellä pidän tätä kiinnostavana sijoituskohteena. Nokian Renkailla on käynnissä isoja investointeja ja kun ne valmistuvat, liikevaihdon ja tuloksen pitäisi nousta uudelle tasolle. Oletan ja toivon, että samalla osakkeen hinta nousee uudelle tasolle. Sitä odotellessa voi nauttia kohtuullisen turvallisesta 6% osinkotuotosta.


Tuesday, April 30, 2019

Myin Nordeat

Eilen maanantaina 29.4. myin pois kaikki Nordean osakkeeni hieman ennen pörssin sulkeutumista. Syyt myyntiin olivat:

  1. Pelkäsin surkeaa osavuosikatsausta. Analyytikot ennustivat Nordean tuloksesta huonoa ja Nordea oli myös itse antanut ymmärtää, että Q1 oli heikko. Ja olihan se surkeaa taaperrusta, epsiä kertyi vain 0,10 euroa. Kertaeristä oikaistuna epsia tuli 0,13, mikä on sekin matala taso. Nordealla on nyt takana kaksi heikkoa kvartaalia, joista epsiä on kertynyt yhteensä 0,23 euroa (ilman kertaeriä 0,27). Loppuvuodesta tuloksen on pakko parantua huomattavasti, jotta osakkeen yli 7 euron arvostus olisi perusteltu ja osinko kestävällä tasolla.

  2. Asiakkaan näkökulmasta Nordean palvelut eivät edelleenkään vakuuta. Kirjoitin tästä aiheesta melko tarkalleen vuosi sitten eikä tilanne ole muuttunut. Pienet ja ketterät kilpailijat tekevät kaiken paremmin. On vaikea nähdä, miten liikevaihtoa ja tulosta voisi kasvattaa, kun öljytankkeri (Kari Stadighia mukaillen) vuotaa joka puolelta. Kulut eivät pienene tarpeeksi nopeasti.

  3. Rahoitussektori oli salkussani huomattavassa ylipainossa. Myynnin jälkeen omistan edelleen Sampoa, Norwegian Finans Holdingia ja Intrumia.

  4. Osakekurssit ovat nousseet neljä kuukautta putkeen, vaikka talouden näkymät eivät ole parantuneet läheskään samaa tahtia pörssikurssien kanssa. Oma salkku on noussut vuoden alusta mukavasti kymppitonnin verran. En heittäydy ahneeksi vaan kotiutan voittoja niistä kohteista, joiden nousuun en usko. Nordean arvonnousu jäi ostohintaan nähden plusmiinusnollaan, mutta tuottona sain 800 euron osingot. Se riitti minulle tällä kertaa.

Nordeassa on suuren asiakasmassan ansiosta paljon potentiaalia, mutta sitä ei ole pystytty realisoimaan. Käännettä odotellessa seuraan Nordeaa mielummin sivusta. Mahdollisesti palaan omistajaksi, jos tulos kääntyy kasvuun tai kurssi romahtaa tulokseen nähden houkuttelevalle tasolle.

Monday, April 8, 2019

Pörssiyhtiö tarjosi helppoa rahaa työntekijöilleen - ei kelvannut

Muotiyhtiö Marimekko järjesti maaliskuussa osakeannin henkilöstölle ja freelance-suunnittelijoille. Annissa oli tarjolla 150.000 osaketta todella houkuttelevilla ehdoilla: ensimmäiset 50 osaketta sai merkitä hintaan 11,45 euroa/osake ja loput hintaan 20,60 euroa/osake. Samaan aikaan osakkeen pörssikurssi liikkui 25-27 euron välillä eli annin alennus oli todella huomattava. Halvemmilla 11,45 euron osakkeilla on luovutusrajoitus huhtikuuhun 2020 asti, mutta loput voisi periaatteessa myydä heti kun osakkeet tulevat kaupankäynnin kohteeksi.

Osakeannissa Marimekko siis tarjosi työntekijöilleen isoa tuottoa pienellä riskillä.

Luulisi, että näin herkulliseen tarjoukseen olisivat tarttuneet kaikki kynnelle kykenevät työntekijät. Mutta ei. Annissa merkittiin vain 40.224 osaketta. Merkinnän teki 229 työntekijää ja freelanceria, kun merkintään oikeutettuja olisi ollut 472.

Lisäksi on huomattava, että Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko fiksuna ihmisenä merkitsi itse osakkeita 450.000 eurolla, kun ne eivät menneet kaupaksi henkilöstölle. Alahuhta-Kaskon merkitsemä 21.865 osakkeen potti vastasi yli puolta henkilöstöannista.

Miksi helppo raha ei kelvannut?

Teoriassa on mahdollista, että Marimekon työntekijöillä on ensikäden tietoa yrityksen tulevaisuudennäkymista ja he siksi eivät nähneet antia houkuttelevana alennuksesta huolimatta. Epäilen kuitenkin, että annin huono menekki kertoo enemmän suomalaisen palkansaajan heikosta ymmärryksestä osakemarkkinoita kohtaan. Luultavasti osakkeiden ostaminen koetaan yhä uhkapeliksi, jossa osaamaton häviää aina rahansa.

Lisäksi kulttuuri-, taide- ja muotipiireissä näyttää olevan paljon ihmisiä, joiden vasemmalle kallistuneessa ajatusmaailmassa kapitalismi, osakkeet ja omistaminen edustavat suoranaista riistoa ja ahneutta. Kun ennakkoasenne osakkeiden ostamista kohtaan on jossain epäluuloisen ja halveksittavan välimaastossa, edes suuri tuotto pienellä riskillä ei nähtävästi riitä muuttamaan mielipidettä.

Suomalaisten talouden ja matematiikan osaaminen on keskimäärin niin heikolla tasolla, että osa kansasta menettää jatkuvasti rahaa omaa ymmärtämättömyyttään. Pikavipit ja lottoaminen/uhkapelit ovat tästä räikein esimerkki, mutta myös Marimekon annin kaltaiset tilanteet kertovat siitä, ettei talousymmärrys ole riittävällä tasolla. Suuri joukko ihmisiä toimii vastoin omaa taloudellista etuaan, koska he eivät tunne tarpeeksi markkinatalouden mekanismeja.

Pörssisäätiö, Osakesäästäjät ja monet muut toimijat ovat tehneet kiitettävästi töitä suomalaisten taloussivistyksen parantamiseksi. Se ei kuitenkaan riitä, sillä järjestöjen sanomaa kuuntelevat yleensä ne, joilla talousasiat ovat jo hyvällä tolalla. Jotta oppi menisi perille koko kansalle, valistustyö tulisi aloittaa peruskoulussa. Toivon, että yläasteelle saadaan pikaisesti taloustieto pakolliseksi oppiaineeksi. Ehkä joskus tulevaisuudessa työntekijät ryntäävät sitten innolla ostamaan työnantajan tarjoamia puoli-ilmaisia osakkeita.

Taloustiedon opetuksesta on muuten kansalaisaloitekin. Minä kävin allekirjoittamassa, käy sinäkin!