Sunday, January 10, 2021

Näin rikastut vuonna 2021

(Sisältövaroitus! Tämä kirjoitus on satiirinen eikä sitä pidä ymmärtää sijoitussuosituksena. Jos toimit kirjoituksen ohjeiden mukaisesti, saatat menettää rahasi ja syyllistyä rikoksiin.)


Pörssi on edennyt maniavaiheeseen, mikä avaa ennakkoluulottomalle sijoittajalle uusia vaurastumismahdollisuuksia. Nollakorkojen maailmassa vanhat lainalaisuudet eivät enää päde, joten p/e-luvut ja muut perinteiset arvostusmittarit voi heittää romukoppaan. Esittelen seuraavaksi kolme helppoa tapaa rikastua nopeasti. 


Bitcoin

Kryptovaluutta Bitcoin on noussut viimeisen vuoden aikana yli 400 prosenttia. Koska Bitcoinin arvo ei perustu mihinkään järjelliseen, se voi jatkaa nousua äärettömän korkealle, esimerkiksi miljardiin dollariin. Niinpä nykyinen 40.000 dollarin kurssi on oikeastaan todella halpa, jos miettii miten paljon nousuvaraa on vielä ylöspäin. Suurin osa maailman ihmisistä ei edelleenkään omista bitcoineja, joten kysyntää riittää vuosiksi eteenpäin. Myös instituutiot ja yritykset ovat vähitellen heräämässä bitcoinin mahdollisuuksiin, mikä tarkoittaa valtavaa ostopainetta. 


Pump&dump osakkeilla

Sosiaalisen median vaikuttajana voit tehdä helposti rahaa pörssissä. Kun osakemaailman someinfluensseri mainitsee potentiaalisen pienyhtiön osakkeen nimeltä, seuraajat ja treidaajat ryntäävät ostamaan ja kurssi nousee. Tässä vaiheessa influensseri myy omat osakkeensa mukavalla voitolla. Menettelyn nimi on englanniksi pump&dump ja sitä on harrastettu pörssissä iät ajat. Touhu on periaatteessa laitonta, mutta ei hätää, Suomessa markkinoita valvova Finanssivalvonta ei välitä somessa tapahtuvasta pumppauksesta tuon taivaallista. 

Jos et vielä ole someinfluensseri, tässä pikaohjeet, miten sinusta tulee sellainen ja miten sillä tehdään rahaa:

  1. Keskustele aktiivisesti kaikilla sijoitusfoorumeilla, jotta saat tunnettavuutta. Varsinkin Inderesin keskustelupalsta ja Discord ovat hyviä tulevaa pumppausta ajatellen. 
  2. Postaa treidauskeskusteluihin ja Twitteriin joka päivä kuva salkkusi tuotosta. Noin parin prosentin päivätuotto on vielä uskottava. Jos et ole oikeasti tehnyt voittoja, luo kuva Photoshopissa. Voit myös keksiä jälkikäteen, mitä voitollisia kauppoja olet päivän aikana tehnyt. 
  3. Kun ihmiset näkevät, että teet paljon rahaa, saat lisää seuraajia ja vaikutusvaltaa. 
  4. Lopulta on rahastuksen aika. Valitse sopiva osake pumppauksen kohteeksi. Yhtiön tulisi olla lähes tuntematon, mielellään tappiollinen, mutta teoriassa omata suuri kasvupotentiaali. Lisäksi osakkeen päivävaihdon pitää olla lähes olematon. 
  5. Tankkaa salkku täyteen osaketta. Avaa Inderesin keskustelupalstalle uusi ketju yhtiöstä, kerro Twitterissä, Discordissa ja muissa somekanavissa, että olet löytänyt uuden tenbaggerin. Jos olet todellinen somevaikuttaja, saat aikaiseksi valtavan ostovyöryn ja voit myydä osakkeesi voitolla. 


Pikavoitot ipoista

Osallistu jokaiseen pörssilistautumiseen. Ei ole väliä, mitä yhtiö tekee tai mikä on valuaatio, sillä jäät voitolle kuitenkin. Suosituissa ipoissa osakkeita on tarjolla niukasti, joten kannattaa tehdä mahdollisimman suuri ennakkomerkintä. Sata tuhatta euroa on hyvä minimipanos mihin tahansa antiin. Ei haittaa, vaikka sinulla ei olisi sellaista rahamäärää. Voit käyttää lainarahaa, sillä mahdollisuus tehdä tappiota on olematon. 

USA:ssa on jopa pörssilistattu rahasto ipoja varten. Renaissance IPO -etf tuotti viime vuonna mukavat 107 %, joten miksei sama meno jatkuisi myös vuonna 2021.


Sunday, January 3, 2021

Vuosi 2020 tarjosi huikeita tuottoja, mutta minulle jäi vain murusia

Historiallinen vuosi, jota muistellaan vielä vuosikymmenten päästä. 2020 koronapandemia sekoitti maailman ja tietysti samalla pörssin. Maaliskuussa koettiin kautta aikain nopein pörssiromahdus, jota seurasi ennätyksellisen nopea toipuminen. Markkinat eivät kuitenkaan kohdelleet kaikkia yhtiöitä samalla tavalla. Kasvuyhtiöiden kurssit lähtivät rakettimaiseen nousuun, joissain tapauksissa fundamenteista riippumatta, kun taas monet perinteiset teollisuuden ja finanssialan osakkeet sekä tietysti matkailualan yhtiöt jäivät jumiin koronakuoppaan.

Oman osakesalkun tuotto oli viime vuonna 7,3 prosenttia eli 8131 euroa. Suhteellisesti ja absoluuttisesti tuotto on keskinkertainen. Nordean, Nordnetin ja Dansken salkkujen kokonaissaldo 31.12.2020 oli 198.977 euroa. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 111.986 euroa. Salkun paisuminen vuodessa lähes 90 tuhannella eurolla johtuu suurelta osin pääoman lisäämisestä. 

Tärkeimpiä vertailuindeksejä seuraavat rahastot tuottivat euromääräisesti seuraavasti:

+34 %    Nasdaq 100 (iShares NASDAQ 100 UCITS ETF, SXRV)
+13 %    OMXH25GI          (Nordnet Indeksirahasto Suomi)
+7 %       S&P500                (iShares Core S&P500 ETF, SXR8)
+7 % MSCI Emerging Markets (iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF, IS3N)
+5 % MSCI World (iShares Core MSCI World UCITS ETF, EUNL) 
-3 %        Euro Stoxx 50        (Xtrackers Euro STOXX 50 UCITS ETF 1C, DXET)

+7 % Rahamiäs 

Huomattavaa on suurten indeksien heikko tuotto. Omassa valuutassa jenkki-indeksit ovat tuottaneet hyvin, mutta eurosijoittajalle tuotto on ollut kehnompi dollarin heikkenemisen takia. Helsingin pörssi pärjäsi viime vuonna erinomaisesti moneen muuhun Euroopan pörssiin verrattuna. Esimerkiksi Norjan, Iso-Britannian ja Venäjän indeksit jäivät miinukselle ja Saksakin vain hädin tuskin nollan yläpuolelle. Koko euroalueen suurimpia yhtiöitä sisältävä Euro Stoxx 50 -indeksi jäi pakkaselle. 

Oma suoritus oli indekseihin verrattuna kohtuullinen, varsinkin kun se tuli matalalla osakepainolla. Vuoden aikana salkusta vain 30-55 % oli sijoitettuna osakkeisiin ja loppu oli käteistä. Tuottoprosentti on laskettu koko salkulle, joten sijoitetun pääoman tuotto lienee ollut luokkaa 10-20%.

Silti olo sijoitusten suhteen on pettynyt. Vuonna 2020 oli tarjolla huimia tuottomahdollisuuksia, enkä tarttunut niistä mihinkään. En osannut kuvitella millaiseen euforiaan pörssi voi kiihtyä samalla kun reaalitalous yskii. Osa sijoittajista tuntuu olevan valmis maksamaan mitä tahansa muodikkaiden yhtiöiden osakkeista. Ymmärrän, että keskuspankkien rahan printtaaminen ja korkojen lasku tukevat taloutta ja osakkeita, mutta silti meno markkinoilla hirvittää. 

Ennen kuin ruoditaan kulunutta vuotta yksityiskohtaisemmin, muistellaanpa mitä lupasin tammikuussa 2020

  • "Jatkan kuukausittaisia indeksisijoituksia, olipa markkina menossa mihin suuntaan tahansa."
  • "Osakepoimintaa ja lyhyen aikavälin kaupankäyntiä voi harrastaa, kunhan perehdyn kohteisiin huolellisesti ja riski/tuotto-suhde on houkutteleva."
  • "Inflaatio on hyvin alhainen, joten rahojen sijoittamisella ei ole kiire. Pitkästä noususta huolimatta joka vuosi on tarjoutunut hyviä ostopaikkoja ja erikoistilanteita. Näin käynee myös vuonna 2020. Pitää vaan odottaa rauhassa."

Pidinkö lupaukseni? Tavallaan kyllä. Kasvatin indeksisijoituksia markkinatilanteesta riippumatta. Osakepoiminta ja pienimuotoinen swing-treidaus oli kokonaisuutena voitollista. Katselin rauhassa markkinoiden vuoristorataa, enkä hötkyillyt käteiskassan kanssa. 

Jos kerran pidin sijoitussuunnitelmasta kiinni, miksi olen pettynyt? Koska sijoitussuunnitelma ei sopinut ollenkaan vallitsevaan markkinatilanteeseen. Maaliskuun romahduksessa olisi pitänyt lyödä kaikki rahat osakkeisiin - etenkin kroonisesti kalliisiin kasvuosakkeisiin. Eikä todellakaan myydä mitään pois koko vuonna. Varovaisuus oli viime vuonna surkea sijoitusstrategia.

Jälkiviisastelu on monen mielestä turhaa, mutta silti aion harrastaa sitä hieman. Vuoden vaihtuessa on hyvä hetki analysoida omaa toimintaa ja käydä läpi virheet sekä onnistumiset. Väännän ensin puukkoa haavassa ja listaan vuoden pahimmat mokat:

  1. Talenomin osakkeiden myynti

    Myin tammikuussa Talenomit, koska arvostus ylitti ymmärrykseni ja pörssi tuntui muutenkin olevan liian euforisessa tilassa. Lopputulos: Talenom nousi sen jälkeen 100% eli menetin noin 9000 euron tuotot.

  2. Liian suuri käteispaino

    Pörssissä suunta on ollut kohta kymmenen vuotta sama: ylöspäin. Käteiskassan päällä istuminen on tullut todella kalliiksi. Jos olisin vuodesta toiseen laittanut kaikki ylimääräiset käteiset mihin tahansa suureen indeksirahastoon, olisin nyt vähintään kymmeniä tuhansia euroja varakkaampi. 

  3. Koronakuopassa sekoilu

    Maaliskuussa kurssien ollessa alimmillaan tein kaksi kallista virhettä: myin Nohot ja jäin odottelemaan kurssien laskua vielä alemmaksi. Realisoin noin 2700 euron tappiot, enkä uskaltanut ostaa kuin hieman normaalia suuremman erän indeksirahastoja. Jäin voittajien kyydistä. 


Jotta kirjoitus ei menisi pelkästään synkistelyksi, listataan myös onnistumisia:

Salkun tähdet vuonna 2020:

  1. Intervacc   +192%
  2. Qt Group   +144%
  3. Revenio     +92%

Valitettavasti näitä supernousijoita oli liian pienellä painolla salkussa, jotta se olisi näkynyt kunnolla kokonaistuotossa.  

Suurimmat realisoidut myyntivoitot:

  1. Talenom,   luovutusvoitto 6673 euroa, +295 %
  2. Hoivatilat,  luovutusvoitto 4845 euroa, +248 %
  3. Match Group, luovutusvoitto 1219 euroa, +309 % 

Suurimmat realisoidut tappiot:

  1. Noho Partners, luovutustappio 2698 euroa, -59 %
  2. Nokian Tyres,  luovutustappio 72 euroa, -5 %
  3. Norwegian Finans Holding, luovutustappio 55 euroa, -3 %

Salkun parhaat osingonmaksajat(brutto):

  1. Sampo, 555 euroa
  2. AstraZeneca, 120 euroa
  3. Citycon, 100 euroa

Osinkovuosi oli surkein pitkään aikaan. Yhteensä osinkoja tuli vuoden aikana 1313 euroa. Se on melkein puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna (2239 euroa).


Entäpä tuleva vuosi? Toistanko samat virheet uudelleen vai teenkö muutoksia sijoitussuunnitelmaan?

Tilanne on ristiriitainen. Kasvuyhtiöiden korkeat kertoimet epäilyttävät ja halvat arvo-osakkeet eivät näytä tuottavan mitään. Toisaalta kun korot on painettu nollaan pitkälle tulevaisuuteen, osakkeiden arvot voivat olla teoriassa äärettömän korkeita. Nousun jatkumiselle ei ole estettä, jos sijoittajien usko kasvuosakkeisiin pysyy vahvana. Eri omaisuusluokista vain osakkeet ja kiinteistöt tarjoavat positiivista reaalituottoa. Niinpä maailman sijoitusvarallisuus ja keskuspankkien printtaama raha hakeutuu osakkeisiin ja pysyy siellä niin kauan kuin tilanteeseen tulee selvä muutos. 

Osakekuplan paisuessa tekisi mieli jatkaa varovaisella linjalla. Mutta kuten olen saanut kantapään kautta oppia, varovaisuus on ollut virhe osakemarkkinoilla jo kymmenen vuoden ajan. Todennäköisesti lähden vuoteen 2021 samalla kompromissilinjalla kuin aiempiin vuosiin. Kasvatan säännöllisesti indeksisijoituksia, teen harkittuja osakepoimintoja ja pidän sijoitusasteen maltillisena. Korkeimmat tuotot jäävät saamatta, mutta olen kuitenkin juhlissa mukana. Omaisuutta on kertynyt sen verran, että pääoman suojeleminen on tärkeämpää kuin yltiöpäinen riskinotto. 

Hyvää alkanutta vuotta 2021 ja onnea sijoituksiin kaikille blogin lukijoille! 


Friday, January 1, 2021

Salkun Q4: Koronavuosi päättyi torjuntavoittoon

Ikimuistoisen pörssivuoden viimeinen kvartaali on ohi. Keskityn tässä kirjoituksessa vain Q4:n tapahtumiin ja julkaisen lähipäivinä laajan katsauksen koko vuoden tapahtumista. Siinä käyn läpi lukuisat hölmöilyt sekä harvat onnistumiset. 

Neljännellä kvartaalilla mentiin loppua kohti kiihtyvää vauhtia ylöspäin. Salkku nousi kolmessa kuukaudessa 6% eli 8863 euroa. Avasin lokakuussa osakesäästötilin, johon talletin 30.000 euroa. Kun nämä lisää sijoitusvarallisuuteen, salkun markkina-arvoksi käteinen mukaanlukien tuli vuodenvaihteessa 198.977 euroa. Tästä osakkeiden osuus on kolmannes ja loppu on siis käteistä. 

Sijoitussalkun kokonaistuotoksi muodostui tänä vuonna 7,3 %, mutta palataan tähän myöhemmin. 

Ostin osakesäästötilille harvoja houkuttelevasti hinnoiteltuja firmoja eli Aallon Groupia, Alma Mediaa ja Ilkkaa. Almat myin pois kurssinousun päätteeksi, mutta Ilkassa tuplasin omistuksen. Uskon, että siellä nousuvaraa on edelleen reilusti. Lisäksi palasin treidausmielessä Sammon omistajaksi, vaikka marraskuun alussa myin kaikki osakkeeni pois. Yritin myös kalastella pikavoittoja Thunderful Groupin listautumisesta, mutta jäin arvonnassa kokonaan ilman osakkeita. 

Osinkoja tuli Q4:n aikana 188 euroa. 


Q4/2020

(suluissa osto- ja myyntihinnat)


Ostot:

Aallon Group (9,26)
Alma Media (7,90)
Fleming Properties (112,00)
Ilkka (3,33 ja 3,57)
Nordea (6,85)
Norwegian Finans Holding (66,50)
Sampo (35,45 ja 33,25)

iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]
iShares Core S&P 500 [SXR8]
Nordnet Indeksirahasto Suomi


Myynnit:

Alma Media (8,90)
Eezy (5,10)
Royal Dutch Shell (11,40 GBP)
Sampo (37,50)


Brutto-osingot:

188 euroa


Friday, December 4, 2020

Sijoitin yritykseen, josta en tiedä mitään!

Sijoitusfilosofiaani on tähän saakka kuulunut huolellinen fundamenttianalyysi. Olen pyrkinyt tutustumaan yhtiöihin mahdollisimman perinpohjaisesti, jotta minulla olisi ymmärrys yrityksen todellisesta arvosta ja välttäisin ikävät yllätykset. Tämä sinänsä hyvä periaate on kuitenkin johtanut varovaisuuteen ja tuottojen menetykseen. En ole löytänyt houkuttelevia sijoituskohteita, koska kaikki on tuntunut liian kalliilta. Samalla osakkeet ovat jatkaneet nousua yhä korkeammalle. Varsinkin tänä vuonna olen jäänyt paitsi kasvuyhtiöiden huimasta rallista. 

Kun vuosi lähenee loppuaan, päätin hetkeksi luopua periaatteistani ja lähteä mukaan joukkohysteriaan. Osallistuin tällä viikolla ruotsalaisen Thunderful Groupin listautumisantiin. Kyseessä on ilmeisesti pelialan yritys, jolla on sekä tukkutoimintaa että omaa pelikehitystä. Muuta en yrityksestä tiedä. Sen sijaan tiedän, että listautuminen on aiheuttanut hypeä eri keskustelupalstoilla ja Twitterissä. Muutamat julkkissijoittajat, jotka yleensä tekevät järkeviä sijoituspäätöksiä, ovat kertoneet osallistuvansa ipoon. Niinpä seuraan ajan henkeä ja menen lauman mukana, vaikka en edes tiedä mihin sijoitin. 

Thunderful Groupin kaupankäynti alkaa maanantaina 7.12. Jos kauppaa käydään merkintähintaa korkeammalla, heitän laput todennäköisesti samantien pois ja nautin pikavoitoista. Jos ipo-lotosta tulee tappiota, voin katsoa peiliin ja todeta että ansaitsin rangaistuksen hylkäämällä periaatteeni.


Tuesday, November 17, 2020

Analyysissa Nordnet IPO - uusi kurssiraketti vai pääomistajien härski rahastus?



Osakevälittäjä Nordnet tekee paluun pörssiin. Yhtiö ehti olla pörssissä vuosina 2000-2017, kunnes nykyiset suurimmat omistajat, Dinkelspielin suku ja pääomasijoittaja Nordic Capital, ostivat sen pois. 

Nyt samat tahot aikovat listata Nordnetin uudestaan, lähes nelinkertaisella hinnalla. Listautumisessa Nordnet ei saa euroakaan pääomaa, vaan pääomistajat myyvät noin puolet omistuksistaan (enimmillään 108,1 miljoonaa osaketta) muille sijoittajille. 

Vuosi 2020 on ollut osakevälittäjille erinomainen. Keväällä koronan iskiessä tehtiin ennätysmäärä osakekauppoja. Niin pienet kuin suuret sijoittajat myivät paniikissa tai ostivat pää märkänä rajusti halventuneita osakkeita. Pörssiromahdus on houkutellut myös tuhansia uusia sijoittajia markkinoille. Kurssien hurja heilunta on innostanut kansalaiset treidaamaan. Pörssikauppaa on käyty keväällä yli kaksi kertaa aktiivisemmin edellisvuoteen verrattuna.

Osakevälittäjät elävät välityspalkkioista, joten tämä vuosi on ollut Nordnetille poikkeuksellinen hyvä. Se lienee iso syy, kun miettii motiiveja listautumisen takana. Ennätystuloksella ja kovilla kasvuprosenteilla on helppo nostaa yrityksen valuaatio huippuun. Normaalisti pörssilistautumisella haetaan rahoitusta kasvuun, mutta tässä tapauksessa Nordnet yrityksenä ei suoraan hyödy listautumisesta. Vanhat omistajat sen sijaan hyötyvät, sillä he pääsevät listautumisen onnistuessa hyvällä hinnalla omistuksistaan eroon. 

Niin, se hinta. Onko Nordnetin listautumishinta 88-104 SEK osakkeelta halpa, kohtuullinen vai kallis? 

Osakkeita on 250 miljoonaa kappaletta, eikä listautumisen yhdeydessä synny uusia osakkeita, joten tehdään laskelmat tällä osakemäärälllä. 

Vuonna 2019 Nordnet teki 339 MSEK nettotuloksen. Se tarkoittaa 1,36 SEK osakekohtaista tulosta. P/e-luku olisi hintahaarukan alapäässä 65 ja yläpäässä 77. Nähdäkseni vuonna 2019 ei ole ollut merkittäviä kertaeriä, jotka olisivat vääristäneet tulosta suuntaan tai toiseen. 

Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä on tehty peräti 881 MSEK nettotulos kaupankäyntiaktiivisuuden tuplaantumisen seurauksena. Tasaisen vauhdin taulukolla koko vuoden 2020 nettotulos olisi 1175 MSEK ja osakekohtainen tulos silloin 4,70 SEK. P/e-luku olisi hintahaarukan alapäässä 19 ja yläpäässä 22. Kuluvan vuoden raportoitua tulosta vähentävät tietysti listautumiskulut, jotka ovat arviolta 110 MSEK. 

Skaalautuvalle nettivälittäjälle kahdenkympin p/e ei kuulosta mahdottomalta, mutta 65-77 alkaa olla jo vaikea niellä.

Nordnetiin sijoittavan on pohdittava jatkuuko hurja tuloskunto tulevaisuudessakin vai oliko 2020 yksittäinen hyvä vuosi. Itse kallistun siihen, että tämä oli poikkeusvuosi. Tietysti pitää muistaa, että Nordnet on saanut vuoden aikana paljon uusia asiakkaita, jotka varmasti tekevät kauppaa jatkossa. Vaikka tuotot asiakasta kohti palaisivat vuoden 2019 tasolle, tuloksen pitäisi silti olla nousu-uralla kasvaneesta asiakasmäärästä johtuen.

Jos oletetaan, että ensi vuonna meno markkinoilla rauhoittuu ja Nordnetin asiakasmäärä pysyy vähintään nykytasolla, yhtiön pitäisi päästä helposti 600 MSEK nettotulokseen. Silloin p/e-luku pyörisi 40:n ympärillä. Edelleen kallista, mutta samoilla kertoimilla hinnoitellaan muitakin digitalouden firmoja.

Nordnetin lähin verrokki on ruotsalainen kilpailija Avanza, joka arvostetaan tällä hetkellä p/e-luvulla 60 viime vuoden tulokseen nähden ja p/e-luvulla 23 tämän vuoden ennustettuun tulokseen nähden. Kertoimet ovat samaa tasoa Nordnetin listautumishinnan kanssa. 

Toinen pohtimisen arvoinen asia on Nordnetin kilpailukyky. Tästä minulla on henkilökohtaista sanottavaa. 

Nordnetin palvelujen hinta/laatu-suhde on viime vuosina heikentynyt. Suomalaisen asiakkaan välityspalkkiot ovat korkeammat kuin kilpailijoilla, varsinkin ulkomaille sijoittaessa. Etf-kuukausisäästäminen muuttui maksulliseksi ja osaan entisiä Superrahastoja on tullut hallinnointipalkkio. Ulkoasu-uudistus oli fiasko ja edelleen on käytössä kaksi käyttöliittymää, joita joutuu pahimmillaan käyttämään sekaisin saadakseen halutut toiminnot suoritettua. Aiemmin aktiivinen Shareville on hiljentynyt, koska se on täynnä bugeja ja palvelun kehitys on jätetty heitteille. 

Samalla kun Nordnetin taso on laskenut, kilpailijoiden palvelut ovat parantuneet ja hinnat muuttuneet houkutteleviksi. Siksi avasin osakesäästötilin Danskeen. Nettikeskustelujen perusteella moni sijoittaja on ottanut käyttöön kilpailevia välittäjiä, joita käytetään esimerkiksi ulkomaisten osakkeiden ostoon. Asiakkaiden valuminen muualle rapauttaa pikkuhiljaa Nordnetin tulosta.

Nämä ovat tietysti vain suomalaisen sijoittajan ongelmia. Nordnetin kilpailukyvystä muissa Pohjoismaissa en osaa sanoa mitään. Tuskin kilpailu on ainakaan vähäisempää kuin Suomessa.

Aionko osallistua Nordnetin listautumiseen? En tiedä. Osakemyynti ilman kasvurahoitusta, kireä hinnoittelu, vuoden 2020 poikkeuksellisuus ja kasvava määrä tyytymättömiä asiakkaita. Siinä on turhan pitkä lista negatiivisia asioita ipon ympärillä. 

Toisaalta en yllättyisi, vaikka Nordnetin osake lähtisi kaupankäynnin alkaessa nousuun. Tänä vuonna pörssissä on tapahtunut paljon järjettömiä asioita. Ylihinnoiteltu listautuminen ei todellakaan ole este sille, etteikö joku voisi maksaa osakkeesta vielä paljon enemmän. Instituutioannin tarjouskirja merkittiin täyteen heti ensimmäisenä päivänä. Lisäturvana pikavoittojen metsästäjille on Carnegien vakautustoimenpiteet, jos kurssi meinaa laskea antihinnan alapuolelle. 

Fundamenttien näkökulmasta en pidä Nordnetin listautumista kovin houkuttelevana. Sen sijaan yleisen pörssimanian ja ennätysmäisen löysän rahan määrän huomioiden pikavoittojen mahdollisuus on vähintään kohtuullinen. 


Tärkeitä päivämääriä:

Merkintäaika yleisölle 16.-23.11.2020
Merkintäaika instituutioille 16.-24.11.2020
Kaupankäynti alkaa 25.11.2020

Merkintähinta:

88–104 SEK/osake

Merkintämäärä yleisöannissa: 

100 - 10.000 osaketta 


Thursday, November 12, 2020

Osakesäästötili auki ja Sampo ulos salkusta

Avasin vihdoin osakesäästötilin. (Tai avasin sen jo lokakuussa, mutta jaksoin vasta nyt kirjoittaa siitä blogiin.) Valintani oli Danske Bank. Vaikka haukuin pankkia melko reippaalla kädellä alkuvuodesta, totesin alkuärsytyksen laannuttua, että Dansken mobiilisovellus on riittävän hyvä kaupankäyntiin ja hinnoittelu kokonaisuutena edullisin. 

Nordnetillä olisi ollut paras alusta, mutta ulkomaisten osakkeiden ostot ja myynnit ovat törkeän kalliita. Nordean hinnoittelu on houkutteleva vain pienillä summilla sijoittaville, eikä pankin mobiiliapilla voi tehdä kauppaa ollenkaan. Paha puute. Danske oli kolmikosta vähiten huono, joten valitsin sen. Laitoin osakesäästötilille alkupanokseksi 30.000 euroa ja tein ensimmäiset ostot lokakuussa. Ost:lle ilmestyi parin tonnin painoilla Ilkkaa ja Alma Mediaa.

Sitten tuoreempiin tapahtumiin. Sampo sai lähtöpassit salkusta tällä viikolla.

Sampo on vuosien varrella noussut salkkuni ylivoimaisesti suurimmaksi sijoitukseksi. Syy ei kuitenkaan ole luja usko yhtiöön tai kurssinousun aiheuttama position paisuminen. Tosiasiassa olen tehnyt lisäostoja keskihinnan alentamiseksi ja toivonut, että pääsen joskus helpommin eroon tappioista. Kun alkuviikon rallin myötä sampoturska muuttui vihdoin voitolliseksi, päätin myydä koko roskan pois silmistäni. 

Ostin alunperin vuonna 2017 Sammon turvalliseksi ja tylsäksi osingonmaksajaksi. Yhtiö vakuutti silloin sitoutumista kasvavaan osinkoon ja analyytikot vakuuttivat, että Sammon osinko olisi "pomminvarma". Sehän oli puppua: Sampo leikkasi tylysti osinkoa eikä antanut mitään takeita kasvavasta osingosta. Yhtiö myös korosti keskittymistä Pohjoismaihin, mutta sekin oli puppua. Sampo osti kesällä eteläafrikkalainen RMI:n kanssa brittiläisen vakuutusyhtiö Hastingsin melko suolaisella hinnalla. Muitakin outoja diilejä on tehty. Intrumista ostettiin siivu, joka myytiin paniikinomaisesti vain 1,5 vuoden omistamisen jälkeen lähes samaan hintaan. Nordeasta myytiin juuri tällä viikolla osuus tappiolla tasearvoon nähden, vaikka Sampo on jatkuvasti vakuuttanut että Nordea on tulevaisuudessa merkittävästi arvokkaampi kuin nyt. 

Viime vuosina Sampo on sekoillut sekä viestinnässä että teoissa niin paljon, etten oikeastaan luota heidän tekemisiin paljoakaan. Tuntuu oudolta, miksi suomalaiset sijoittajat niin kovasti rakastavat Sampoa, vaikka yhtiö on ollut pettymys lähes kaikin mahdollisin tavoin. 

Sitä paitsi Sampo on amatöörisijoittajalle todella hankala analysoitavaksi, koska se koostuu niin monesta eri palasesta. Niinpä järkeilin, että jatkossa on parempi omistaa Sampoa indeksirahastojen kautta. 

Olen blogikirjoituksissa toistellut indeksisijoittamisen ylivoimaisuutta verrattuna harrastusluonteiseen osakepoimintaan. Aktiivinen sijoittaminen voi onnistuessaan olla tuottavampaa kuin passiivinen osakesäästäminen, mutta yhtä kaikki se on työtä, johon pitää käyttää aikaa ja energiaa. Minulla on jo työ, jota pidän paljon kiinnostavampana kuin tilinpäätösten tutkimista tai kurssien tuijottelua. Siksi keskitän valtaosan sijoituksista kohteisiin, joita ei tarvitse seurata mitenkään. Sain jo keväällä Nohon kanssa kallista oppia siitä, mitä tapahtuu kun unohtaa seurata omistuksiaan. 

Siirrän vähitellen yhä suuremman osan sijoitusvarallisuudesta indeksirahastoihin. Koska pelihimosta en varmasti kokonaan pääse eroon, keskitän osakepoiminnat ja hupitreidaamisen tästä lähtien osakesäästötilille. 


Thursday, October 1, 2020

Salkun Q3: Koronakuopasta takaisin maan pinnalle

Nousu jatkui vuoden kolmannella kvartaalilla. Syyskuun puolivälissä salkku nousi ensimmäistä kertaa tänä vuonna plus-merkkiselle tuotolle koronaromahduksen jälkeen. Viime viikkojen alakulo pörssissä kuitenkin laski salkun lievästi miinukselle. Q3:lla salkku nousi 4,2% eli 6520 euroa. Sijoitusten markkina-arvo käteinen mukaanlukien on 159.605 euroa. Salkun ytd on -0,7 %, kun samaan aikaan OMXH25GI on tuottanut 4,9 %. Jos seuraavan kolmen kuukauden aikana ei tapahdu ihmeitä, otan tänä vuonna turpaan Helsingin pörssin tuottoindeksiltä.  

Ostoja ja myyntejä kertyi runsaasti, vaisun lopputuloksen valossa liikaakin. Olen siirtänyt aktiivisen kaupankäynnin Danskeen, sillä siellä on halvimmat välityspalkkiot. Nordnetissä olen ostanut vain indeksirahastoja ja Nordeassa lähinnä myynyt vanhoja omistuksia. 

Q3:n aikana ostin pohjamutiin poljettua perinteistä teollisuutta eli UPM:ää, Wärtsilää ja Royal Dutch Shelliä sekä it-konsultteja Goforea ja Siiliä. Goforet ehdin jo myydä nousupyrähdyksen jälkeen, samoin aiemmin hankitut Innofactorit. Siivosin salkusta finanssisektoria ja heitin pihalle voiton puolelle kivunneet Intrumit ja puolet Norwegian Finans Holdingista. 

Käteistä on edelleen liikaa. Töissä on mennyt koko ajan mukavasti, vaikka maaliskuussa tulevaisuus näytti synkältä. Tänä vuonna kulutukseni on laskenut, koska koronan takia matkusteluun, ravintoloihin, viihteeseen ja harrastuksiin käytetty raha jää nyt säästöön. Rahaa tulee tilille enemmän kuin ehdin tuhlata. Sijoitusvarallisuudesta käteisen osuus on noin 65% ja osakkeiden vain 35%.

Osinkoja tuli kvartaalin aikana 218 euroa. 


Q3/2020

(suluissa osto- ja myyntihinnat)


Ostot:

Citycon (6,18)
Gofore (7,80)
Norwegian Finans Holding (66,20)
Royal Dutch Shell (10,10 GBP)
Siili (9,84)
UPM-Kymmene (22,92)
Wärtsilä (6,94)

iShares Core MSCI Emerging Markets [IS3N]
iShares Core S&P 500 [SXR8]
Nordnet Indeksirahasto Suomi


Myynnit:

Gofore (9,10)
Innofactor (1,00)
Intrum (227,20)
Norwegian Finans Holding (77,80)


Brutto-osingot:

218 euroa