Haluatko miljonääriksi osakemarkkinoilla? Ryhdy analyytikoksi

Osakesijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Jos osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosituotto on 9% paikkeilla, kestää 10 000 euron alkupääoman muuttaminen miljoonaksi peräti 54 vuotta. Hektisessä internet-ajassa harva jaksaa odottaa niin pitkään. Vaikka pääomaa lisäisi vuosittain, tie rikkauksiin kestää vuosikymmeniä.

On kuitenkin olemassa nopeampi tapa tulla miljonääriksi osakkeilla. Sijoitussuositusten antaminen muille on paljon kannattavampaa kuin sijoittaminen itsessään. Se vaatii hieman pohjatyötä, mutta tuotto on erinomainen ja tappioriski olematon.

Jos siis osakkeet kiinnostavat ja haluat rikastua, ryhdy osakeanalyytikoksi!

Analyytikot tienaavat todella hyvin, ainakin meihin keskipalkkaisiin duunareihin verrattuna. Kävin tätä kirjoitusta varten katsomassa verotoimiston yleisöpäätteeltä 37 suomalaisen osakeanalyytikon tulot vuodelta 2016. Mukana on analyytikoita seuraavista pankeista ja analyysitaloista: Nordea, OP, Danske, Evli, SEB, Carnegie, FIM ja Inderes. Mukana eivät ole kaikki em. yrityksissä työskentelevät analyytikot, vaan vain ne, joiden verotiedot pystyin varmuudella yhdistämään oikeaan henkilöön. 37 analyytikon verotiedot antavat kuitenkin melko hyvän kuvan ammatin ansiotasosta.

Aineiston korkein ansiotulo oli 444 213 e ja sen tienasi Nordean Harri Taittonen. Matalin ansio oli vain 19 993 e, mikä selittynee sillä, että kyseinen henkilö oli opiskelija vuonna 2016.

Ansiotulojen keskiarvo osakeanalyytikoilla on 142 715 e ja mediaani 115 891 e vuodessa. Mediaanitulo tarkoittaa bruttona vajaan kymppitonnin kuukausipalkkaa. Veroprosentti näillä tuloilla olisi noin 38%.

Suomalaisanalyytikoista korkeimmat pääomatulot olivat Carnegien Tom Skogmanilla, 146 216 e. Matalin pääomatulo oli nolla euroa ja näitä löytyi aineistosta useita. Lähes joka kolmannella osakeanalyytikolla ei ollut lainkaan verotettavia pääomatuloja. Useimpien kohdalla tämä luultavasti selittyy sillä, että sijoitukset ovat rahastojen kasvuosuuksissa tai kapitalisaatiosopimuksen takana. Myös tappiollisilla osakekaupoilla ja järkevällä verosuunnittelulla pääomatulot voi saada verotuksessa nollille.

Paras palkanmaksaja on aineiston perusteella Nordea, jossa analyytikon keskimääräinen vuosiansio oli 211 541 e.
OP:ssa tienasi 153 089 e ja Danskessa 151 594 e.
Sosiaalisessa mediassa aktiivinen ja piensijoittajille tuttu Inderes maksoi analyytikoille keskimäärin 90 054 e vuodessa.
Huonoimmat palkat olivat FIMissä, missä keskimääräinen vuosiansio oli 83 360 e.
Kannattaa huomata, että keskiarvot ovat suuntaa antavia, koska kaikki analyytikot eivät ole mukana laskelmissa.

Jotain johtopäätöksiä luvuista voi silti tehdä. Moni tuntematon osakeanalyytikko tienaa jo kolmekymppisenä reippaasti enemmän kuin pääministeri.

Esimerkiksi keskimääräinen Nordea-analyytikko saa työnteolla kasaan miljoona euroa alle yhdeksässä vuodessa. Siis nettona, verojen jälkeen. Jos analyytikko ei tuhlaa rahojaan ökyelämään vaan sijoittaa säästönsä viisaasti, miljonääriksi pääsy nopeutuu entisestään.

Analyytikoksi ei tietysti pääse kuka tahansa. Älyn ja motivaation pitää ensin riittää kauppakorkeakouluun ja sieltä valmistumiseen hyvin arvosanoin. Jo opiskeluaikana alkaa verinen kilpailu harvoista työpaikoista ja mahdollisesti muutama vuosi menee finanssialan hanttihommissa ennen kuin rahahanat kunnolla aukeavat. Analyytikon työpäivät ovat pitkiä ja uutisiin pitää reagoida välittömästi.

Kun ottaa huomioon, etteivät analyytikot keskimäärin onnistu osakesuosituksissaan paremmin kuin tikkaa heittävät apinat, eikä pieleen menneiden suositusten antamisesta käytännössä seuraa mitään, voittaa ammatin riskikorjattu tuottotaso osakemarkkinat mennen tullen. Jos olisin nyt 18-vuotias abiturientti, harkitsisin vakavasti tätä uravaihtoehtoa.