Pohdintaa kryptovaluutoista

Kirjoitin viime syyskuussa, että Bitcoin on sijoitusmaailman suurin kupla. Silloin yhden Bitcoinin arvo oli 3685 dollaria. Tätä kirjoittaessani Bitcoinin arvo on 15 700 dollaria. Kurssi on siis yli nelinkertaistunut, vaikka tässä välissä ehdittiin jo kokea hetkellinen 50% romahdus.

Olenko idiootti, kun en syksyllä huomannut tarjolla olevaa 300% tuottopotentiaalia? Puhumattakaan pienempien kryptojen tuhansien prosenttien nousuista?

Mielipiteeni kryptovaluutoista ei ole muuttunut. Kupla mikä kupla. Bitcoin on teknisistä syistä kelvoton valuutaksi, se on liian volatiili arvon säilyttäjäksi ja regulaatio kryptojen ympärillä voi vain kiristyä. Lohkoketjuteknologian mahdollisuudet finanssialalla, kaupankäynnissä ja viranomaiskäytössä ovat kiistattomat, mutta pankit, yritykset ja valtiot voivat luoda tarkoituksiinsa sopivat omat hajautetut tilikirjat. Niillä ei ole välttämättä mitään tekemistä Bitcoinin tai muiden markkinoilla nyt myytävien kryptovaluuttojen kanssa.

Joidenkin mielestä Bitcoin on uusi "digitaalinen kulta". Tämä vertaus on jo astetta järkevämpi. Bitcoineja on rajallinen määrä ja sen arvo määräytyy enemmän mielikuvien kuin taustalla olevien fundamenttien perusteella. Vaikka kultaa hyödynnetään esimerkiksi elektroniikka-, lääke- ja koruteollisuudessa, sen hinta ei perustu pelkästään käyttöön hyödykkeenä. Kultaa pidetään arvokkaana luultavasti siksi, että se on aina ennenkin ollut arvokasta ja sen uskotaan tulevaisuudessa olevan arvokasta. Hinnanmuodostus perustuu siis osittain uskoon, ei järkeen.

Yrityksen arvoa voi hahmotella esimerkiksi liikevaihdon, nettotuloksen, tasearvon, kassavirtojen tai muiden vastaavien tunnuslukujen perusteella. Perinteisten valuuttojen, kuten euron tai dollarin, arvo perustuu pitkällä aikavälillä talouden tuotantoon. Kryptovaluuttojen hauskuus on siinä, ettei niille voi mitenkään määritellä oikeaa arvoa. Yhden Bitcoinin arvo voisi olla aivan hyvin 0,000001 tai 1000000 dollaria - molemmat luvut ovat yhtä järkeviä. Siksi ei ole olemassa mitään ylärajaa sille, kuinka paljon kryptovaluutat voisivat maksaa. Alaraja sentään on olemassa ja se on nolla.

Kryptovaluuttoihin sijoittamista ei siis kannata lähestyä perinteisin arvonmäärityksen keinoin. Järkevin lähestymistapa on psykologia. Kun seuraa aihepiirin ympärillä pyörivää keskustelua Facebookissa, Twitterissä ja muilla foorumeilla, ymmärtää hyvin nopeasti mistä ilmiössä on kyse. Suurimmalle osalle sijoittajista kyse on puhtaasti lottoamisesta ja pienelle vähemmistölle ideologiasta.

Koska monilla ihmisillä näyttää nyt olevan liikaa joutilasta rahaa ja lottoaminen kiinnostaa muitakin kuin suomalaisia, kryptovillitys on noussut uskomattomiin mittasuhteisiin. Esimerkiksi viime viikolla kryptovaluutta XRP:n kurssinousun myötä Ripplen perustaja Chris Larsen nousi maailman 5. rikkaimmaksi henkilöksi ohi Googlen perustajien Larry Pagen ja Sergey Brinin. Tämä kertonee aika paljon kryptovaluuttojen huikeista markkina-arvoista.

Suurin osa kryptoihin sijoittaneista ei itsekään usko, että bittirahaa käytettäisiin joskus laajamittaisesti valuuttana tai ylipäänsä mihinkään järkevään tarkoitukseen. Kaikki tietävät, että kyse on puhtaasta vedonlyönnistä. Ehkä paras vertailukohta kryptomarkkinoille on 2000-luvun alun nettipokeribuumi. Äkkirikastumisesta haaaveilevat nuoret miehet ympäri maailmaa istuvat tietokoneillaan ja yrittävät pelata toisiltaan rahat pois. Kryptomarkkina on nimittäin pelaajan märkä uni: 24/7 auki oleva maailmanlaajuinen virtuaalikasino, jossa on kurssit menevät hurjaa vuoristorataa. Kun osakkeissa volatiliteetti on kadonnut, adrenaliininhimoiset treidaajat ovat siirtyneet kryptoihin. Kryptojen todellisella käyttökelpoisuudella tai arvolla ei ole merkitystä. Tärkeintä on se, kuka ennustaa ensimmäisenä kurssin nousun tai laskun.

Suurin uhka kryptoille on se, että löytyykin joku uusi villitys, jolla voisi rikastua helposti. Silloin spekulatiivinen raha katoaa äkkiä kryptoista ja siirtyy tuottavampaan kohteeseen.

Palataan vielä alun kysymykseen: olenko idiootti kun en sijoittanut kryptoihin?

Kyllä, pakko myöntää. Jos olisin aiemmin tajunnut, millainen joukkopsykoosi kryptovaluutoista muodostuu, olisin lähtenyt mukaan pikavoittojen toivossa. Kiinnostuksen kasvu oli niin valtava viime vuoden aikana ja se oli nähtävissä sosiaalisessa mediassa. En ollut hereillä ja houkutteleva erikoistilanne meni ohi.

Entä kannattaako enää lähteä mukaan vai menikö juna jo?

Mutu-tuntumalla sanoisin, että kryptovaluutoissa ollaan hypen huipulla. Isot talousmediat ympäri maailman kirjoittavat aiheesta päivittäin. Kaikki halukkaat ovat jo pelissä mukana. Perinteisen pyramidi/ponzi-teorian mukaan silloin ollaan hyvin lähellä alamäen alkua. Toisaalta, kuten edellä totesin, kryptomarkkina on virtuaalinen pelikasino, jolla ei ole enää mitään tekemistä järjen kanssa. En uskalla ennustaa onko Bitcoinin arvo kuukauden päästä 2 vai 200 000 dollaria.

Lisäriskinä kryptosijoittamisessa ovat epäluotettavat ja hitaat kauppapaikat, jotka eivät pysy mukana transaktiomäärien kasvun kanssa. Monilla näyttää olevan vaikeuksia saada toimeksiantoja läpi ja palveluissa on käyttökatkoja. Sisäpiirikauppa ja suoranaiset huijaukset rehottavat, koska mitään sääntelyä ei ole. Myöskään verotus ei kannusta sijoittamaan kryptoihin. Voitoista joutuu maksamaan verot, mutta tappioita ei voi vähentää.

Minulle Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat hyödytön jono ykkösiä ja nollia. Ne ovat arvokkaita vain siksi, että joku muu maksaa niistä (vielä). Lotossakin voi voittaa, mutta ei se silti ole hyvä sijoitus. Pysyn edelleen erossa kryptoista.