Kun samaan aikaan Harvian kanssa listautumista valmistelee Koskenkorva-vodkan valmistaja Altia, on sosiaalisessa mediassa ja lehtien kolumnisteilla riittänyt huumoria "saunaa ja kossua pörssistä"-letkautuksista.
Mielikuvien takana tehdään kuitenkin bisneksestä. Nousukausi ja pörssihuuma käy kuumana, joten nyt on pääomasijoittajan kannalta oikea aika irtautua omistuksista. Harvian suurimmat omistajat ovat CapMan Buyout -rahastot, jotka myyvät listautumisessa osakkeita arviolta 6-8 miljoonan euron edestä. CapManin rahastot jäävät listautumisen jälkeen merkittäviksi omistajiksi Harviaan.
Kattavat tiedot Harvian listautumisesta löytyvät listalleottoesitteestä ja markkinointiesitteestä.
Faktoja listautumisesta:
- Osakkeiden merkintähinta 5,00-6,10 euroa/osake.
- Osakemyynti: vanhat omistajat myyvät 1,25 - 1,46 milj osaketta.
- Osakeanti: uusia osakkeita vähintään 7 387 050 ja enintään 9 010 000 kpl.
- Osakkeiden lukumäärä ennen listautumista 9 679 800 kpl.
- Osakkeiden lukumäärä annin seurauksena enintään 18 689 800 kpl.
Listautumisessa Harvian on tarkoitus kerätä 45 miljoonaa euroa, josta kulujen jälkeen jää yhtiölle 41 Meur. Sillä yhtiö aikoo maksaa pois osakaslainat ja niiden korot. Velat eivät katoa kokonaan, koska osakaslainojen lisäksi Harvialla on muita pitkäaikaisia velkoja reilu 31 Meur.
Miltä Harvia näyttää numeroiden valossa?
Listalleottoesitteessä on tilinpäätökset vuosilta 2015-2017. Niiden perusteella voi tehdä seuraavia huomioita:
- Liikevaihto on kasvanut voimakkaasti, mikä johtuu pääasiassa yrityskaupoista. Orgaaninen kasvu on ollut vain 4% vuodessa.
- Oikaistu käyttökate on ollut noin 12 Meur ja se pysynyt suunnilleen samalla tasolla koko ajan.
- Oikaistu liikevoitto on ollut noin 10 Meur ja sekin on pysynyt samalla tasolla.
- Rahoituskulut ovat vieneet puolet liikevoitosta, mikä johtuu osakaslainojen takaisinmaksuista. Tämä on yleinen pääomasijoittajien keino ottaa voitot pois yrityksestä. Siksi nettotuloksia ei kannata sen enempää katsella, koska ne eivät anna oikeaa kuvaa tuloskunnosta.
Vaikka liikevaihto on kasvanut, kannattavuus on siis heikentynyt. Orgaaninen kasvu on ollut vaatimatonta ja Harvian kasvu on perustunut yritysostoihin. Yhtiö ennustaa, ettei liiketoimintaympäristö vuonna 2018 muutu merkittävästi edellisvuodesta. Harvian tavoitteena on yli 5% vuotuinen liikevaihdon kasvu sekä 20% oikaistu liikevoittoprosentti. Viime vuonna yhtiön oikaistu liikevoittoprosentti oli 17,8%.
Harvian tavoitteena on jakaa osinkoa kaksi kertaa vuodessa vähintään 60% nettotuloksesta. Seuraava osinko on tarkoitus maksaa syksyllä 2018, jolloin jaossa on 3,4 Meur (noin 0,18e/osake).
Entä arvostus?
Arvonmääritystä häiritsee osakkeen merkintähinnan suuri haarukka. Muutos 5,00:stä eurosta 6,10:een tarkoittaa 22% nousua. Se on paljon. Koska lopullisesta hinnasta ei ole tietoa, on antiin osallistuvan pakko varautua pahimpaan eli 6,10 euroon. Olen tehnyt kaikki laskelmat tällä hinnalla.
Jos Harvia jatkaa samaa tasaista vauhtia kuin edellisinä vuosina, vuonna 2019 Harvian pitäisi saada kasaan vähintään 65 Meur liikevaihto. Jos kannattavuus säilyy nykytasolla, käyttökate olisi silloin 12,5-13 Meur ja liikevoitto 10,5-11 Meur. Kun osakaslainat on maksettu pois, rahoituskulut pienenevät huomattavasti. Tämän johdosta nettotulos voisi nousta 7-8 Meur haarukkaan. Se tarkoittaa p/e-lukuja 14-16. Se ei ole erityisen halpa yhtiölle, jonka kasvupotentiaali on vaatimaton.
No, kannattaako tähän osallistua?
Harvia on sympaattinen yritys, jonka kyytiin olisi mukava lähteä. Toiminta on vakaata ja kannattavaa. Osinkoa pitäisi tulla kaksi kertaa vuodessa. Huonona puolena näen sen, että reippaampi kasvu voi tulla lähinnä yritysostojen kautta, mikä sisältää aina enemmän riskejä kuin orgaaninen kasvu.
Harvian houkuttelevuus sijoituskohteena riippuu hinnoittelusta. 6,10 euron hinnalla yhtiö ei tarjoa minkäänlaista ipo-alennusta. Pörssistä löytyy vakaita osingonmaksajia halvemmallakin. Jos hinta jäisi haarukan alarajalle 5,00 euroon, tilanne olisi kiinnostavampi. Ensi vuoden p/e-luku olisi silloin 12-13 ja osinkotuotto 5-6%.
Luulen, että Rovion ja Silmäaseman romahduksien jälkeen listautumisista on lähtenyt suurin hype pois. Pikavoittoja ei ole enää automaattisesti tarjolla. Jos Harvia viedään pörssiin 6,10 hinnalla, pidän nousuvaraa olemattomana. Laskuvaraa sen sijaan on toistakymmentä prosenttia, sillä Harvian tämän vuoden tulos kärsii 4 Meur listautumiskuluista ja ensimmäinen kvartaali kausivaihteluista. Annin järjestäjä Danske Bank tosin tekee tarvittaessa tukiostoja kuukauden ajan, jos kurssi lähtee väärään suuntaan.
Näillä näkymin jätän Harvian listautumisen väliin. Mietitään tilannetta uudestaan vaikka juhannussaunaa lämmittäessä. Ehkä silloin Harvian hinta pörssissä on laskenut minulle sopivalle tasolle.
Itse olen päätynyt samaan tulokseen. Todella kallis (vaihteeksi) verrattuna tulevaisuuden näkymiin. Oikea hinnoittelu pitäisi olla maksimissaan 5.0 €, jolloin jätettäisiin edes minimaalinen kurssinousun riski.
ReplyDeleteIPO ei sentään ole niin härski kuin Altian.
Johdon palkitsemista on nostettu rajusti pörssilistautumisen alla, itse asiassa palkitsemistason nosto selittää n. kaksi kolmasosaa tuloksen heikentymisestä. Korotus oli 743 -> 1386 t€, eli 643 t€ / 87% kahdessa vuodessa.
ReplyDeleteSyksyn osinko on selvä mutta vuonna 2019 osinko voi jäädä aika vaisuksi, koska listautumiskulut painavat aika lailla v. 2018 tulosta. Tästä vuodesta tulee yhtiölle tulosmielessä "välivuosi", mikä on jokaisen antiin osallistuvan hyvä tiedostaa jo nyt, ettei tule sitten yllätyksenä :D
Yhtiö on kiinnostava, mutta kasvunäkymät ja todellinen tuloskunto ovat vähän kysymysmerkkejä. Pistetään seurantaan...
Kuinka nuo listautumisesitteessä mainitut veroasiat? Eli onko mahdollista, että maksetut osakaslainojen korot tulevat vähennettäviksi tulevaisuudessa? Nythän ne eivät ole olleet vähennyskelpoisia.
ReplyDeleteTästä mainitaan tosiaan tuossa esitteessä, mutta hiukan hankala asia kadunmiehen ymmärtää.
Pari kommenttia:
ReplyDelete- tulosta eivät rasita osakaslainojen poismaksut, vaan pääomalainojen korot; itselle jäi epäselväksi, onko korkoja pääomalainoista maksettu vai vain viety kuluksi joka vuodelle. Korkoja ei ole pääomalainassa pakko kirjata kuluiksi, ennenkuin ne maksetaan.
- pääomaa kerätään 41 mio jolla maksetaan pois pääomalainat ja korot 42 mio.
- Danske Bankin kanssa on sovittu 44 mio eruon paketista, jolla maksetaan vanhat lainat pois.
- postmoney valuaatio on osakkeen hinta 6 x 18689800 kpl + jäljelle jäävät lainat = 108 mio + 44 mio = 152 mio. Jos tekisi 10 mio tulosta, niin p/e on 15,2
- tuloskehitys on laskeva,vaikka liikevaihto noussut.
- kuka huomasi disclaimerit ERP:eistä? Täysin oleellinen asia tälläisessä yhtiössä ja laitettava kuntoon - vie vuosia ja maksaa miljoonia.
- kovasti vaikuttaa siltä, että huonossa tuloskehitysputkessa ja IT-infran sekavassa tilanteessa listataan ainoastaan ulospääsy (+ upside) Capmanille ja Dansken kannalta uudet sijoittajat, joilla riittää uskoa työntää lisää rahaa, kun kassavirta ei riitä velkojen maksuun.
- jos merkintä menee hyvin, niin jopa institutionaaliset sijoittajat ovat laittaneet tunteella eläkerahaa kituvaan pikkufirmaan.
Kiitos kaikille kommenteista ja hyvistä havainnoista! Yli 200-sivuisen esitteen läpikäyminen on melkoinen savotta ja helposti jää asioista huomaamatta.
ReplyDelete