Salkun Q4: Vuoden paras kvartaali

Tässä lyhyt katsaus päättyneen vuoden viimeisestä kvartaalista. Julkaisen lähipäivinä pidemmän raportin koko vuodesta.

Vuosi 2019 loppui kiihtyvään nousuun. Salkun markkina-arvo oli joulukuun viimeisenä päivänä 111.986 euroa. Uusi ennätys jälleen. Tuottoa tuli kolmen kuukauden aikana huimat 8,9 % eli 9103 euroa.

Tein kauppaa Q4:n aikana melko runsaasti, kenties liikaakin. Ostoista kirjoitin pari viikkoa sitten. Marraskuussa osallistuin Fodelian listautumiseen, mutta myin pienen osakepottini heti ensimmäisenä päivänä. Käteen jäi 50 euron pikavoitto.

Jatkoin salkun siivousta heräteostoksista. Q4:llä lähtöpassit saivat Alibaba, iShares Core DAX -etf ja Nordnet Smart 15. Kaikissa tuotto oli välityspalkkiot mukaanlukien lähellä nollaa. Nousuhuumassa on todella helppo ostella kaikenlaista kivaa. Pitäisi vain malttaa pysyä yhtiöissä, jotka tuntee hyvin sekä rahastoissa, joita haluaa omistaa pitkäjänteisesti. Onneksi nämä virheet eivät tällä kertaa maksaneet mitään.

Joulukuussa kurssinousu kiihtyi ja pörssissä on eletty viime viikot lähes euforisissa tunnelmissa. Päätin hieman keventää osakeriskiä ja myin ennen joulua pienen siivun Talenomia ja Sampoa. Varsinkin Talenomin ralli ylitti ymmärrykseni ja yhtiön arvostus on pahasti kipurajoilla. Sammon halusin pienempään roolin syksyn osinkopettymyksen jälkeen. Samalla sain myyntitappioita vähentämään runsaita luovutusvoittoveroja.

Osinkoja ei tullut pörssilistatuista osakkeista euroakaan Q4:n aikana. Osinkotuottoa.fi maksoi kuukausiosinkonsa, yhteensä 34 euroa. Bank Norwegianista sain korkotuloja 100 euroa.


Q4/2019

Ostot:

Fleming Properties
Fodelia (listautuminen)
Hamlet Pharma
Intervacc
Nokian Renkaat
Restorbio
Wärtsilä

iShares Core S&P 500 (SXR8)
Nordnet Superrahasto Suomi


Myynnit:

Alibaba
Fodelia
Nokian Renkaat
Sampo
Talenom

iShares Core DAX
Nordnet Smart 15


Brutto-osingot:

34 euroa


Korkotulot:

100 euroa

Joululahjoja salkkuun - ostoslistalla laatua ja yllätyksiä

Kärsin suomalaisittain harvinaisesta ongelmasta: minulla on liikaa rahaa, enkä oikein keksi mitä sillä tekisin. Niinpä ostin joulukuun alussa lisää osakkeita, kun muutamissa yhtiöissä kurssit laskivat houkuttelevalle tasolle. Näissä osakkeissa näen sekä pitkän aikavälin nousupotentiaalia että mahdollisuuden pikavoittoihin.

Otin salkkuun seuraavat yhtiöt:

• Nokian Renkaat (ostohinta 24,10 eur)
  
  Ostin Nokian Renkaita viimeksi toukokuussa ja myin osakkeet pois lokakuussa. Nyt hinta on jälleen laskenut, joten hyppään takaisin kyytiin. Perusteet ovat samat kuin viimeksi: Nokian Renkaiden lähitulevaisuus näyttää aneemiselta, mutta osingonmaksukyvyn pitäisi olla kunnossa ja pitkän aikavälin kasvu- ja tuottonäkymä on lupaava.
  
  
• Revenio (ostohinta 24,70 eur)
  
  Olen katsellut Reveniota sillä silmällä pari vuotta, mutta osake on aina tuntunut liian kalliilta. Varovaisuus on maksanut kymmenien prosenttien menetetyt tuotot. Nyt ostin toimitusjohtajan lähtöä seuranneesta dipistä ensimmäisen erän Reveniota salkkuun. Toivottavasti osakkeen kehitys jatkuu tästä eteenpäinkin nousujohteisena. Ainakin megatrendit on Revenion puolella ja yhtiön johto on osoittautunut kyvykkääksi.
  
  
• Wärtsilä (ostohinta 8,80 eur)
  
  Wärtsilä on käsittääkseni hieman samankaltaisessa tilanteessa kuin Nokian Renkaat. Wärtsilällä on ollut tänä vuonna paljon vastatuulta - sekä suhdanteesta johtuvaa että sisäisiä ongelmia kustannusylitysten kanssa. Pitkän aikavälin potentiaali on edelleen olemassa ja uskon, että perinteikäs laatuyhtiö pystyy uudistumaan ja pitämään itsensä kilpailukykyisenä.
  
  
• Fleming Properties (ostohinta 116 sek)
  
  Tämä Tukholmaan listattu kiinteistösijoitusyhtiö ei varmaan sano kenellekään mitään. Älkää antako nimen hämätä. Yhtiön ainoa omistus on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) pääkonttori Helsingin Vallilassa, osoitteessa Fleminginkatu 34. Ostamalla tätä osaketta saat käytännössä siivun Oy Ässäkeskus Ab:n, Koy Vallilan Toimiston ja niihin liittyvän parkkihallin tuotoista. Ajattelin, että Fleming Properties voisi tarjota turvallista ja tylsää osinkotuottoa eikä arvostus ole mitenkään järkyttävän kova. 

Nämä olivat otsikossa luvatut laatuyhtiöt. Sitten yllätyksiin. Ostin nimittäin Nordean salkkuun korkean riskin bioteknologiayrityksiä Ruotsista ja USA:sta.

Yhtiöt ovat:

• Intervacc (ostohinta 18 sek)
  
  Ruotsalainen bioteknologiayhtiö Intervacc kehittää rokotteita eläimille. Yhtiön keihäänkärkituote on hevosen pääntautia vastaan kehitetty Strangvac-rokote. Jos tutkimustuloksia on uskominen, kyseessä on ensimmäinen toimiva rokote kyseistä sairautta vastaan. Tein nopean gallupin tuttavapiirin hevosharrastajien keskuudessa ja kaikki sanoivat ostavansa pääntautirokotteen, jos sellainen olisi saatavissa. Intervaccin rahoitus on kunnossa suunnatun osakeannin jälkeen ja Strangvacille haetaan seuraavaksi myyntilupaa Euroopan lääkevirasto EMA:lta. Intervacc on kolmikosta lähimpänä kaupallista menestystä ja siinä minulla on isoin panos.
  
  
• Hamlet Pharma (ostohinta 39 sek)
  
  Nyt mennään loton puolelle. Ruotsalainen Hamlet Pharma on kehittämässä äidinmaidon proteiinista syöpälääkettä, joka alustavissa testeissä on todettu toimivaksi ja turvalliseksi. Jos yhtiö saa lääkkeen joskus markkinoille, tässä on käsillä jättipotti. Mikäli kaikki ei mene kuin Strömsössä, sijoittajat luultavasti menettävät rahansa. Sitä ennen on odotettavissa ahneutta ja pelkoa eli kovaa heiluntaa osakekurssissa. Riski on suuri, joten panos on pieni.
  
  
• Restorbio Inc. (ostohinta 1,22 usd)
  
  Toinen lottokuponki. Restorbio on yhdysvaltalainen lääkekehitysyhtiö, joka kertoi marraskuussa, että sen RTB101-lääkeaihio on osoittautunut tehottomaksi hengitystieinfektioita vastaan. Kurssi tippui uutisen johdosta 90%, yli 9 dollarista yhteen dollariin. Mielenkiintoiseksi Restorbion tekee se, että yhtiön nettokassa on Q3-raportin mukaan noin 2,90 usd/osake. Kun kurssi on alle puolet osakekohtaisesta käteisvarallisuudesta, jotain on pielessä. Ilmeisesti markkina uskoo, että yhtiö jatkaa epäonnistuneiden lääkeprojektien kehittelyä ja polttaa kassan lähivuosina kokonaan. Ei kai näin räikeä alennushinta muuten olisi mahdollinen. Minä taas löin vetoa sen vaihtoehdon puolesta, että jonkinlainen omistusjärjestely tai yleinen kurssiralli purkaa osakkeessa olevan arvon. Minimaalisen pienellä panoksella mukana tässäkin.

Nyt moni lukija saattaa ihmetellä, miksi olen lähtenyt spekuloimaan epämääräisten lääkefirmojen menestyksellä. Minunhan piti keskittyä tänä vuonna tylsiin indeksisijoituksiin ja jättää sekoilu pois. En ole unohtanut periaatteitani, vaan sijoitin näihin osakkeisiin seuraavista syistä:

1. Osakkeiden korrelaatio muun markkinan kanssa on vähäinen. Vaikka pörssit indeksitasolla laskisivat, pienet lääkefirmat menevät omia polkujaan. Päivittäinen volatiliteetti saattaa olla rajua, mutta kurssit reagoivat isommin lähinnä yhtiötason uutisiin. Kyseessä on tavallaan vaihtoehtoinen sijoitus, vaikka kohteena ovat listatut osakkeet.
2. Ajattelen biotech-sijoituksia portfoliona. Todennäköisesti osa poiminnoista on huteja, mutta jos yksikin tuottaa hyvin, se paikkaa muiden tappiot. Kokonaisuuden riskitaso on huomattavasti matalampi kuin yksittäisissä yhtiössä.
3. Yhtiöihin sijoitetut summat ovat pieniä verrattuna muihin osakesijoituksiini. Mikäli huonoimmassa skenaariossa kaikki menisivät konkurssiin, en silti menetä isoja rahoja.
4. Intervaccin ja Hamlet Pharman tuotteet ovat lääketieteellisessä mielessä todella kiinnostavia ja onnistuessaan niistä olisi paljon hyötyä sairaille ihmisille ja eläimille. Omistajana yhtiöiden kehitystä tulee seurattua tiivimmin. Restorbio taas on enemmänkin osakkeen arvostukseen perustuva vedonlyönti.

Näillä valinnoilla mennään kohti ensi vuotta. Kirjoitan uuden vuoden tienoilla perinteisen Q4-katsauksen ja vuoden 2019 sijoituskatsauksen.

Rauhallista joulun odotusta blogin lukijoille!

Osakesäästötili - plussat ja miinukset

Tuskin kukaan sijoittamisesta kiinnostunut on voinut välttyä kuulemasta osakesäästötilistä. Kyseessä on siis 1.1.2020 voimaan astuva tilimuoto, jonka sisällä voi käydä osakekauppaa ja saada osinkoja ilman välittömiä veroseuraamuksia. Tuottoja verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun tililtä nostetaan varoja ulos, mikä mahdollistaa verotuksen lykkäämisen hamaan tulevaisuuteen.

Monet alan toimijat, esimerkiksi Pörssisäätiö, Osakesäästäjät ja pankit ovat hehkuttaneet osakesäästötilin autuutta. Kuitenkin osakesäästötilissä on sudenkuoppia, jotka saattavat tehdä tilistä käytännössä hyödyttömän osalle sijoittajista.

Kokosin tähän eri lähteistä osakesäästötilin hyviä ja huonoja puolia sekä hahmottelin, millaiselle sijoittajalle tili sopii parhaiten.

Osakesäästötilin hyvät puolet:

• Tilin sisällä voi myydä osakkeita ja saada osinkoja ilman välittömiä veroseuraamuksia. Korkoa korolle -efekti toimii tehokkaasti, kun tuotoista ei tarvitse maksaa veroja joka vuosi. Verottaja saa osuutensa vasta siinä vaiheessa, kun tililtä nostetaan varoja ulos. 

Osakesäästötilin huonot puolet:

• Osinkojen efektiivinen verotus on tavallisella arvo-osuustilillä 25,5%. Jos osakesäästötililtä nostaa ulos pääomaa, kaikista tuotoista peritään 30% vero. (Jos vuotuiset pääomatulot ovat yli 30.000 euroa, vastaavat prosentit ovat ylimenevältä osalta 28,9% ja 34%.)
• Osakesäästötilille maksettujen ulkomaisten osinkojen lähdeveroa ei hyvitetä. 
• Tilillä tehdyistä tappioista ei saa vähennyksiä, mikäli ei lopeta koko tiliä. 
• Hankintameno-olettamaa ei voi käyttää.
• Tilille ei voi ostaa rahasto-osuuksia tai etf:iä.
• Tilille ei voi ostaa johdannaisia / etp-tuotteita (mm. optiot, sertifikaatit, minifutuurit ja warrantit). 
• Tilille ei voi ostaa listaamattomien yhtiöiden osakkeita.
• Tilille voi sijoittaa pääomaa vain 50.000 euroa.
• Osakesäästötiliin voi liittää vain yhden rahatilin. Tämä on Suomessa käytännössä aina euromääräinen tili, joten muut valuuttatilit eivät ole mahdollisia. 
• Osakesäästötilejä saa avata vain yhden. Jos pankki myöhemmin esimerkiksi korottaa palvelumaksuja, tilin siirtäminen toiseen paikkaan voi tulla kalliiksi. 
• Vanhoja omistuksia ei voi siirtää osakesäästötilille.

Osakesäästötilin hyvät puolet on nopeasti kerrottu, mutta erilaisia puutteita on paljon. Kannattaako tili avata? Se riippuu siitä, miten sijoittaa.

Millainen sijoittaja hyötyy osakesäästötilistä:

• Aktiivinen sijoittaja, joka pystyy tekemään vuodesta toiseen voitollisia myyntejä ja sijoittaa rahat uudelleen. 
• Osinkosijoittaja, joka saa osinkoja suomalaisista yhtiöistä ja sijoittaa osingot uudelleen. 
• Opiskelija, joka saa opintotukea. Kela on julkisuudessa linjannut, että tilin sisällä saatuja luovutusvoittoja ei lasketa tuloksi, joka vaikuttaisi opintotukeen. (Mahdollisesti sama koskee esimerkiksi työmarkkinatukea ja asumistukea, mutta tästä en löytänyt virallista tietoa.)

Millainen sijoittaja ei hyödy osakesäästötilistä:

• Pelkästään rahastoihin tai etf:iin sijoittava.
• Osta ja unohda -sijoittaja, joka ei myy osakkeita koskaan tai pitää osakkeita vähintään 10 vuotta ennen myyntiä. Kymmenen vuoden jälkeen hankintameno-olettaman käyttäminen arvo-osuustilillä on todennäköisesti edullisempaa verotuksessa.
• Osinkosijoittaja, joka käyttää osinkokassavirtaa elämiseen. Osingot saa nostettua pienemmällä verotuksella arvo-osuustililtä. (Tarkennus: Alussa OST:ltä saa nostettua tuottoja näennäisen pienellä veroprosentilla, koska osa nostoista on sijoitettua pääomaa. Kun pääoma on nostettu, vero-% nousee 30:een.) 
• Osinkosijoittaja, joka saa osinkotuloja pääasiassa ulkomaisista osakkeista. Ulkomaisten osinkojen lähdeveroja ei tämän hetkisen tiedon mukaan hyvitetä ja näin sijoittaja joutuu maksamaan kaksinkertaisen veron.
• Johdannaisia käyttävä treidaaja.
• Varakas henkilö, joka haluaa sijoittaa reilusti yli 50.000 euroa.

Mitä itse teen? Luultavasti avaan osakesäästötilin, mutta käytän sitä vain lyhyen aikavälin veivaukseen pääasiassa suomalaisilla osakkeilla. Tämän vuoden kaupankäynnistä tilille olisivat sopineet swing treidaukset Nokian Renkailla, UPM:llä ja Metsä Boardilla. Näitä osakkeita ei ollut alunperinkään tarkoitus omistaa ikuisesti. Jatkan olemassaolevien arvo-osuustilien käyttöä, sillä ei ole mitään järkeä myydä vanhoja omistuksia pois ja ostaa niitä takaisin osakesäästötilille. Rahastojen ja etf-sijoitusten vuoksi perinteinen arvo-osuustili on jatkossakin välttämätön.

Osakesäästötili sopii työkaluksi tietyn tyyppiseen sijoittamiseen sekä kaikille Kelan tukia nauttiville, mutta ainoaksi vaihtoehdoksi sitä on vaikea suositella kenellekään.

En ole vielä päättänyt mihin pankkiin avaan osakesäästötilin. Nordnetin käytettävyys on parempi kuin kivijalkapankeilla, mutta ulkomaisten osakekauppojen korkeat palkkiot ärsyttävät. Nordeassa kaupankäynti ulkomaille olisi halvempaa, mutta siitä ei ole paljon iloa, jos ei näe reaaliaikaisia kursseja, haluamani arvopaperi ei ole kaupankäynnin kohteena tai palvelu on kokonaan kaatunut. Mandatum Traderiin pitäisi laittaa täydet 50.000 euroa, jotta pääsee kohtuulliselle palkkiotasolle. Dansken palvelu on Osakesäästäjien jäsenhinnalla kiinnostava, mutta käytettävyys on kysymysmerkki. (Pelkään, että samaa luokkaa kuin Nordealla...)

Onneksi tiliä ei ole pakko avata heti. Katsellaan ja harkitaan rauhassa.

Lopuksi vielä muutama hyödyllinen lukuvinkki osakesäästötilistä:

Laki osakesäästötilistä
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190680#Pidp447422176

Pörssisäätiö: Osakesäästötili - Yleiset kysymykset ja vastaukset
https://www.porssisaatio.fi/blog/2018/01/29/osakesaastotili-yleiset-kysymykset/

Nordnet: Mikä on osakesäästötili?
https://blogi.nordnet.fi/mika-on-osakesaastotili/

Nordnet: Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin
https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/tilit/osakesaastotili

Taloustaito: Osakesäästötili tulee – näin hyödyt uudesta tilistä
https://www.taloustaito.fi/Rahat/osakesaastotili-tulee---nain-hyodyt-uudesta-tilista/#4998d2e7

Tuulipuku: Laskelmia osakesäästötilistä – tätä et ehkä huomannut?
https://tuulipuku.fi/sijoittaminen/laskelmia-osakesaastotilista-tata-et-ehka-huomannut/

Downshiftaus: Totuus osakesäästötilistä - Se puuttuva näkokulma
https://downshiftaaminen.blogspot.com/2019/11/totuus-osakesaastotilista-se-puuttuva.html


Edit: Lisätty sijoittajatyyppejä, jotka eivät hyödy tilistä.
Edit2: Lisätty huonoja puolia ja tarkennettu tuottojen noston verotusta ost:ltä osinkosijoittajan näkökulmasta. 

Fodeliasta viikonlopun ruokarahat, Optomedin listautuminen jää väliin

Kaupankäynti Fodelian osakkeella alkoi eilen tiistaina. Kurssi nousi odotetusti, joten toimin suunnitelman mukaisesti: yli 5 eurolla osakkeet myyntiin (myyntihinta oli 5,15e). Vaikka Fodelia on mielenkiintoinen kasvuyhtiö, arvostus tämän hetken kurssilla on mielestäni turhan kova. Yhtiöllä ei ole näyttöjä pörssistä ja kasvu perustuu toistaiseksi lupauksiin. Jos kaikki onnistuu, yhtiö voi osoittautua hyväksi sijoituskohteeksi. Itse mieluummin sijoitan osakkeisiin, joissa erinomaista menestystä ei ole valmiiksi leivottu kurssiin sisään.

Sain listautumisannissa vain 68 osaketta, joten prosentuaalisesti huimasta noususta huolimatta euromääräinen tuotto jäi mitättömäksi. Tienasin Fodelia-kaupoilla 50 euroa, josta pitää aikanaan maksaa vielä 30% veroa. Pikavoitoilla maksaa juuri ja juuri viikonlopun ruokaostokset. Kun ottaa huomioon Fodelian analysointiin käytetyn ajan, tuntipalkka oli kerrassaan surkea.

Tällä hetkellä on menossa toinenkin listautuminen: silmänpohjakameroita valmistava Optomed pyrkii pörssin päälistalle. Kaiken sen perusteella, mitä olen yrityksestä ja listautumisesta lukenut, kantani Optomedia kohtaan on negatiivinen. Jätän tämän suosiolla väliin. Osakkeitahan voi aina ostaa myöhemmin pörssistä, jos näkemys yhtiöstä muuttuu tai arvostus laskee houkuttelevalle tasolle.

Fodelia listautuu - alustava arvonmääritys

Hiljainen listautumisvuosi on syksyn tullen piristynyt. Tuorein First North -markkinapaikalle mielivä on elintarvikeyhtiö Fodelia. Fodelia toimii holding-yhtiönä kahdelle tytäryhtiölle, jotka ovat valmisruokia tekevä Feelia ja napostelutuotteita valmistava Real Snacks.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi osakkeen arvostusta. Yhtiön historiasta ja tuotteista kiinnostuneet löytyvät lisää tietoa vaikkapa Fodelian kotisivuilta.

Alkuun muutamia faktoja ja numeroita. Merkintähinta yleisöannissa on 4,30 euroa osakkeelta. Listautumisen seurauksena osakkeiden lukumäärä voi nousta enintään 7051780 osakkeeseen. Fodelian saamien nettovarojen arvioidaan olevan noin 3,6 M euroa. Jäljempänä esitetyt laskelmat perustuvat siihen, että listautuminen menee läpi täysimääräisesti.

Fodelia-konserni on synnytetty vasta tänä kesänä, joten arvonmäärityksessä pitää luottaa pro forma -lukuihin. Yhtiön ilmoituksen mukaan konsernin pro forma -liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin 20 miljoonaan euroon ja kertaeristä oikaistu liikevoitto yli 2 miljoonaan euroon.

Arvioin aiempien vuosien lukujen perusteella, että rahoituskulujen ja verojen osuus olisi noin 0,5 M, joten tämän vuoden pro forma nettotulokseksi jäisi 1,5 M (ilman listautumiskuluja). Se tarkoittaa p/e-lukua 20. Kun muistetaan, että kassassa on annin jälkeen yli 4 M euroa rahaa ja vähennetään tämä markkina-arvosta, saadaan p/e-luvuksi 17.

Ensi vuodelle Fodelia ennustaa näin:
"Yhtiön johto arvioi konsernin liikevaihdon kasvavan yli 35 prosenttia tilikaudella 2020 verrattuna pro forma -liikevaihtoon kaudella 1-12/2019 sekä liikevoittomarginaalin olevan linjassa keskipitkän aikavälin tavoitteiden kanssa."

Uskokaamme johdon ennusteita. Vuonna 2020 liikevaihto olisi siis 27 M. Liikevoittomarginaali on ollut viime vuosina noin 10 prosenttia ja sen ylittävää tasoa Fodelia tavoittelee jatkossakin. 10% ebit-marginaalilla liikevoitto olisi 2,7 M. Rahoituskulujen ja verojen jälkeen tämä tarkoittaa arviolta 2M nettotulosta ja p/e-lukua 15.

Fodelian tavoitteena on kasvattaa liikevaihto yli 60 miljoonaan euroon vuonna 2024. En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta epäilen tavoitteen realistisuutta ja mielekkyyttä. Liikevaihto tulisi kolminkertaistaa lyhyessä ajassa, jotta tavoitteeseen päästään. Se vaatii aggressiivisia yritysostoja, missä on omat riskinsä. Liikevaihdon moninkertaistaminen ei muutenkaan pitäisi olla yritysjohdon ykköstavoite vaan omistaja-arvon kasvattaminen.

Onko Fodelia merkintähinnalla halpa vai kallis? Jos yhtiön johdon lupaama kasvu ja kannattavuus toteutuu, osake on edullinen. Jos ei toteudu, osake on kallis. Kyseessä on hyvin pitkälle "luottamus-case", kuten Inderesin analyytikoilla on tapana sanoa.

Inderes julkistanee viimeistään maanantaina sijoitustutkimuksensa ja samana iltana yhtiö esittäytyy sijoittajatilaisuudessa Helsingissä. Näillä kahdella asialla on suuri vaikutus siihen, miten kaltaiseni tuulipukusijoittajat suhtautuvat Fodeliaan.

En ole vielä päättänyt lähdenkö mukaan. Arvostus ei ole kuluvan vuoden tuloksella erityisen edullinen, mutta mikäli uskoo kannattavan kasvun toteutuvan, Fodelia voi olla hyvä sijoitus. Täytyy haistella vielä tunnelmaa, kuunnella Inderesin mainospuheet ja erityisesti saada toimitusjohtaja Tahkolalta vastaus siihen, miten liikevaihdon kolminkertaistaminen tehdään.

Yleisöanti on kooltaan todella pieni, vain 380.000 osaketta. Jos antiin osallistuvat sijoittajat merkitsevät keskimäärin 1000 osaketta, jo 380 osallistujaa saa aikaan ylimerkinnän. Listautumiseen voisi osallistua pelkästään pikavoitot mielessä, mikäli Fodelian ympärille syntyy vähänkin positiivista hypeä.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon lopuksi, että Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola on Talenomin perustajan Paavo Tahkolan poika sekä Talenomin hallituksen puheenjohtajan Harri Tahkolan veli. Luonnollisesti Fodelia on ulkoistanut taloushallintonsa Talenomille.

Hoivatiloista ostotarjous!

Olipa erinomainen viikon aloitus. Kun sain tänään aamulla silmät auki, otin unisena puhelimen käteen ja selasin sängyssä tuoreet uutiset. Hoivatilojen toimitusjohtaja Jussi Karjula twiittasi, että belgialainen kiinteistöjätti Aedifica on tehnyt Hoivatiloista ostotarjouksen hintaan 14,75 euroa/osake. Unihiekat katosivat nopeasti silmistä tämän ilouutisen luettuani.

Hoivatilat on salkkuni kolmanneksi suurin omistus. Omistan 425 osaketta, joten ostotarjouksen hinnalla markkina-arvoksi tulee 6269 euroa. Prosenteissa tuottoa on tullut 220% ja siihen vielä osingot päälle. Huikea menestystarina meille omistajille! Tänään osakkeella on käyty kauppaa hieman yli tarjoushinnan.

Olen ollut Hoivatiloissa mukana vuoden 2016 listautumisesta lähtien. Silloin osakkeen merkintähinta oli 3,20 euroa osakkeelta. Olisipa silloin tajunnut ostaa enemmän. Hoivatilojen osake on vaikuttanut NAViin nähden hieman kalliilta koko pörssitaipaleen ajan, mutta koska kasvu on ollut voimakasta ja liiketoiminta äärimmäisen defensiivistä, en ole harkinnut myyntiä missään vaiheessa.

Sijoitusfoorumeilla monet ovat pitäneet tarjottua preemiota liian pienenä, mutta minusta se on nykyiseen kiinteistökannan arvoon ja vuokrakassavirtaan nähden houkutteleva. Kurssi hinnoitteli jo ennen ostotarjousta voimakasta kasvua tuleville vuosille. Tuskinpa pääomistajat olisivat tarttuneet tarjoukseen, jos he eivät pitäisi hintaa hyvänä.

Vaikka ostotarjous salkkuyhtiöstä on aina iloinen asia, Hoivatiloista luopuminen on harmillista kahdesta syystä. Ensiksi saan melkoiset luovutusvoittoverot maksettavaksi, koska osakkeen arvonnousu on niin valtava. Toiseksi ongelmaksi nousee se, mihin sijoittaa vapautuneet rahat. Käteisen osuus salkussa on muutenkin kasvanut liian isoksi ja nyt käteistä olisi tulossa vielä yli 6000 euroa lisää.

On olemassa mahdollisuus, että tarjous ei mene suoraan läpi, koska se edellyttää että Aedifica saa haltuunsa yli 90% osakkeista. Sadalla suurimmilla omistajalla on noin 84% osakkeista, joten meillä piensijoittajilla on mahdollisuus viivyttää prosessia. Tarjousaika alkaa 11.11.2019 ja päättyy 2.12.2019. Tämän jälkeen tarjousaikaa voidaan jatkaa, jos tuo 90% ei täyty. Teoriassa kilpaileva tarjouskin on mahdollinen ja sen varalle suurimmat omistajat ovat jättäneet takaportin:

"Hoivatilojen merkittävät osakkeenomistajat 2Care Capital Ab, Timo Pekkarinen ja Kusinkapital Ab ovat sitoutuneet peruuttamattomasti hyväksymään Ostotarjouksen, paitsi jos kolmas osapuoli julkistaa kilpailevan tarjouksen kaikista Hoivatilojen liikkeeseen laskemista ja ulkona olevista osakkeista ja tarjoaa vähintään 16,00 euron osakekohtaisen vastikkeen."

En vielä myy Hoivatilojen osakkeita pörssissä, vaan odottelen rauhassa, miten tarjousprosessi etenee. Mikäli tarjousaikaa joudutaan jatkamaan, on mahdollista että osakkeesta saa silloin ostotarjousta paremman hinnan. Joka tapauksessa tarjousajan jatkaminen veisin lunastuksen varmuudella ensi vuoden puolelle, mikä siirtäisi verotusta vuodella eteenpäin.

Sampo petti osinkolupauksensa

Melkoinen päivä pörssissä tänään: Nokian historiallinen romahdus, Nordean alaskirjaukset ja osingonlasku 40 senttiin, Nordnetin kaupankäynnnin kaatuminen...

Nämä eivät vielä kovin paljon haitanneet, sillä Nokiaa en omista ja Nordeaakin on salkussa vain muutama lappu, jotka sain Sampo-osinkona. En myöskään ajatellut ostaa tai myydä mitään, joten Nordnetin it-sekoilut eivät nostaneet verenpainetta.

Minun kannaltani torstain synkin uutinen julkaistiin klo 13.15, jolloin Sampo kertoi leikkaavansa osinkoa noin 2,10 - 2,30 euron tasolle (tänä keväänä maksettu osinko oli 2,85e/osake). Osingonlasku oli tavallaan ymmärrettävää, sillä Nordean alamäen takia Sampo joutuisi maksamaan ensi keväänä osinkoa ulos huomattavasti enemmän kuin se itse saa osinkoja sisään. Markkina ja analyytikot olivat täysin oikeassa, kun ne epäilivät Sammon osingon kestävyyttä.

Luotin pitkään Sammon konsernijohtajaan Kari Stadighiin, joka on vakuutellut Sammon sitoutumista kasvavaan osinkoon. Uskoin, että Nordean osingonlasku olisi voitu tilapäisesti paikata omalla taseella ja muutaman vuoden päästä osinko olisi palannut kestävälle pohjalle. Sampo on sijoittajaviestinnässään jatkuvasti korostanut tasaisesti kasvavan osingon merkitystä ja osakkeen luonnetta osinkopaperina. Nyt nämä lupaukset osoittautuivat tyhjiksi puheiksi. Sammosta ei tullut suomalaista osinkoaristokraattia, kun heti ensimmäinen vastoinkäyminen katkaisi lupaavasti alkaneen osingonkorotusputken.

Vuosien varrella olen oppinut paljon sijoittamisesta ja yksi tärkeimmistä sijoitusviisauksista on se, ettei pidä sijoittaa yhtiöihin, joissa johto antaa väärää tietoa tai valheellisia lupauksia. Johdolla on aina kaikkein paras näkymä yrityksen kehitykseen ja siksi johdon sanomisille kannattaa lähtökohtaisesti antaa suuri painoarvo. Kari Stadigh on sanonut että osinkokäyrän pitää olla "graafisesti kaunis kokemus" ja viimeksi vain kaksi kuukautta sitten hän lupasi, ettei Nordean mahdollinen osingonleikkaus muuta Sammon tavoitetta maksaa kasvavaa osinkoa (kohdassa 3:50 - 4:20).

Nyt nähty osingon alennus on niin räikeässä ristiriidassa Stadighin aiempien puheiden kanssa, että luottamukseni yhtiön johtoon ja viestintään koki ison kolauksen. Jo aiemmin olen hieman ihmetellyt Stadighin puheita Nordean osakkeen räikeästä aliarvostuksesta, vaikka markkina on ollut täysin oikeassa Nordean heikkouden suhteen.

Lievän vitutuksen keskellä ajattelin tänään myydä koko Sampo-positioni, mutta vaivoin onnistuin hillitsemään itseni. Osakkeen noin 35-36 euron kurssi vaikuttaisi olevan tuloskunnon, uuden osingon ja osien summan huomioiden melko neutraalilla tasolla. Sampo on tehnyt mielestäni hyviä sijoituksia ostaessaan osuudet Intrumista ja Norwegian Finans Holdigista. Siksi annan vielä Sammolle mahdollisuuden näyttää, että se pystyy luomaan vaurautta omistajilleen. Sampo on nimittäin salkkuni ainoa tappiollinen sijoitus (tällä hetkellä turskalla 1500 euroa), mikä rumentaa muuten kaunista osakesalkkuani.